Wilhelm Snellman

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Wilhelm Snellman.

Wilhelm Snellman (6. lokakuuta 1851 Helsinki23. maaliskuuta 1933 Savonlinna[1]) oli suomalainen lääkintöneuvos ja yksi Duodecim-seuran 12 perustajajäsenestä.[2][3]

Snellmanin vanhemmat olivat professori, senaattori, kanslianeuvos Johan Wilhelm Snellman ja Johanna Lovisa Wennberg. Hän pääsi ylioppilaaksi 1870 Helsingin ruotsalaisesta normaalikoulusta ja opiskeli Helsingin yliopistossa ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1874, lääketieteen kandidaatiksi 1878 ja lääketieteen lisensiaatiksi 1883.[2]

Snellman toimi Hangossa kaupunginlääkärinä 1884–1895 ja Savonlinnassa piirilääkärinä 1895–1915. Hän piti myös yksityisvastaanottoa Savonlinnassa lähes kuolemaansa saakka ja toimi kylpylä- ja rautatielääkärinä. Snellman oli vuonna 1881 Duodecim-seuran perustajia ja sen ensimmäinen rahastonhoitaja. Hän oli Hangon ja Savonlinnan kaupunginvaltuustojen jäsenenä ja osallistui aatelissäädyn jäsenenä säätyvaltiopäiville 1882. Snellman sai lääkintöneuvoksen arvon 1930.[3]

Snellman kuoli 82-vuotiaana keuhkokuumeeseen sen jälkeen kun hän oli kattoa korjatessaan pudonnut alas ja taittanut jalkansa. Hänet on haudattu Savonlinnaan.[3]

Wilhelm Snellman oli naimisissa 1885–1916 Alexandra Sitkoffin (1866–1916) kanssa ja vuodesta 1917 sairaanhoitajatar Lydia Erika Carlssonin (1875–1964) kanssa. Jääkärikenraalimajuri Aarne Snellman oli hänen poikansa ensimmäisestä avioliitosta. Snellmanin tytär voimistelunopettaja Kerttu Rydman (1886–1981) oli naimisissa voimistelunopettaja, olympiamitalisti Arvid Rydmanin kanssa.[2][3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]