Wikiprojekti:Wiki Loves Monuments/Pohjois-Pohjanmaa

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kilpailuohjeet Kuvattavat kohteet Jälleenvalokuvaus Lataa kuva muusta kohteesta Mobiilikartta Neuvonta English
Etsi kuvattava kulttuuriperintökohde näiltä listoilta ja lataa kuvasi Wiki Loves Monuments -valokuvauskilpailuun syyskuun aikana. Halutessasi voit osallistua tietojen parantamisen Talkoot-sivulla.

Kulttuuriperintökohteet maakunnittain

Kulttuuriperintökohteet, Pohjois-Pohjanmaa

Alavieska · Haapajärvi · Haapavesi · Hailuoto · Ii · Kalajoki · Kempele · Kuusamo · Kärsämäki · Liminka · Lumijoki · Merijärvi · Muhos · Nivala · Oulainen · Oulu · Pudasjärvi · Pyhäjoki · Pyhäjärvi · Pyhäntä · Raahe · Reisjärvi · Sievi · Siikajoki · Siikalatva · Taivalkoski · Tyrnävä · Utajärvi · Vaala · Ylivieska

Kuvauskohteet Alavieska

Alavieska Wikipediassa

Automaattisesti luodun listan loppu.
Alavieskan tapuli

kellotapuli Alavieskassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.16595°N, 24.30449°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305052) ja kohde (200615) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Alavieskan tapuli (Q55026276) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Mattilanperän kylä

    Mattilanperän taloryhmä on edustava ja hyvin säilynyt esimerkki Pohjanmaan jokilaaksokylien takamaille 1700-luvun loppupuolella syntyneistä kruununtiloista, niiden rakennuskannasta ja kehityksestä. Mattilanperä on osa Kalajokeen laskevan Kähtävänojan varteen keskittynyttä Kähtävän kylää.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4334 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Mattilanperän kylä (Q30560565) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Haapajärvi

    Haapajärvi Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Haapajärven kirkkoranta

    Haapajärven kirkkoranta puukirkkoineen ja pappiloineen ilmentää 1600-luvulla perustetun ja 1800-luvun puolivälissä itsenäistyneen seurakunnan keskuksen kehitystä.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1407 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Haapajärven kirkkoranta (Q30689685) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Haapajärven kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Haapajärven kirkkoranta.

    Haapajärven Kristuksen kirkastumisen kirkko on Haapajärven seurakunnan kirkko. Kirkossa on istumapaikkoja noin 700 ihmiselle. Sen 30-äänikertaiset, mekaaniset urut otettiin käyttöön vuonna 2002. Ne ovat tanskalaisen Christensen & Sønnerin valmistamia ja edustavat soinniltaan pohjoismaista varhaisromantiikkaa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.74751°N, 25.31528°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305053) ja kohde (200616) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Haapajärven kirkko (Q18658789) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Frans Wilhelm Lüchow, Yli-intendentinvirasto
  • Lataa kuva
    Haapajärven kirkon tapuli
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Haapajärven kirkko.

    kellotapuli Haapajärvellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.74774°N, 25.31421°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304758) ja kohde Haapajärven kirkko (200616) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Haapajärven kirkon tapuli (Q55595307) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Haapavesi

    Haapavesi Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Haapaveden Vanhatien raitti

    Haapaveden kirkonkylän läpi kulkevan Vanhatien raitin luonteva, rinnettä myötäilevä linjaus ja mittakaavaltaan yhtenäinen rakennuskanta muodostavat edustavan kokonaisuuden, joka kuvastaa maamme kirkonkylissä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa tapahtunutta kehitystä.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1408 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Haapaveden Vanhatien raitti (Q30689429) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Haapaveden kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Haapaveden Vanhatien raitti.

    Nykyinen Haapaveden kirkko on Haapaveden seurakunnan kirkko, joka rakennettiin vuonna 1981 palaneen vanhan kirkon läheisyyteen. Rakennus on seurakuntakeskus, jossa on kirkko, seurakuntasali, kirkkoherranvirasto ja pienryhmätiloja. Kirkko vihittiin käyttöön adventtina 1984.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.13583°N, 25.36944°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Haapaveden kirkko (Q18658798) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti LPR-arkkitehdit
  • Lataa kuva
    Haapaveden kotitalousoppilaitos ja Mustikkamäen viljelymaisema

    Haapaveden kotitalousoppilaitos on Suomen ensimmäinen tytöille tarkoitettu talouskoulu.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200230) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1409 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Haapaveden kotitalousoppilaitos ja Mustikkamäen viljelymaisema (Q30506302) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Haapaveden kotitalousoppilaitoksen vanha koulurakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Haapaveden kotitalousoppilaitos ja Mustikkamäen viljelymaisema.

    koulurakennus Haapavedellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.14237°N, 25.42262°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303532) ja kohde Haapaveden kotitalousoppilaitos ja Mustikkamäen viljelymaisema (200230) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Haapaveden kotitalousoppilaitoksen vanha koulurakennus (Q55595999) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Wivi Lönn
  • Lataa kuva
    Haapaveden tapuli

    kellotapuli Haapavedellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.13501°N, 25.36548°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305395) ja kohde (200974) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Haapaveden tapuli (Q55027220) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Hailuoto

    Hailuoto Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.

    Fransmanniksi kutsuttu laivanhylky on tammesta rakennetun ranskalaisen kuunarin Deux Celinan hylky, joka lepää matalassa vedessä Hailuodon Santosen pohjoisrannalla Pohjanlahdella. Hylky makaa noin kymmenen metrin syvyydessä kyljellään siten, että ylempi laita on melkein pinnassa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.06711°N, 25.03221°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1862 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Fransmannin hylky (Q11859979) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hailuoto

    Hailuoto kokonaisuutena on merkittävä kulttuuriympäristö.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1394 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hailuoto (Q30399386) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Marjaniemen majakka

    Marjaniemen majakka sijaitsee Hailuodon Marjaniemessä noin 50 kilometrin päässä Oulusta.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.04011°N, 24.56153°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (202270) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Marjaniemen majakka (Q6766188) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Hampus Dalström
  • Lataa kuva
    Marjaniemen entinen majakkamestarin asuinrakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Marjaniemen majakka.

    asuintalo Hailuodossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.03977°N, 24.56468°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306952) ja kohde Marjaniemen majakka (202270) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Marjaniemen entinen majakkamestarin asuinrakennus (Q55595104) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Rakennushallitus
  • Lataa kuva
    Marjaniemen halkovaja
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Marjaniemen majakka.

    varasto Hailuodossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.03978°N, 24.56508°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306951) ja kohde Marjaniemen majakka (202270) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Marjaniemen halkovaja (Q55599535) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Marjaniemen luotsitupa
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Marjaniemen majakka.

    luotsitupa Hailuodossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.04003°N, 24.56307°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306954) ja kohde Marjaniemen majakka (202270) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Marjaniemen luotsitupa (Q55596809) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Marjaniemen makasiini
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Marjaniemen majakka.

    varasto Hailuodossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.03971°N, 24.56386°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306958) ja kohde Marjaniemen majakka (202270) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Marjaniemen makasiini (Q55599473) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Rakennushallitus, Hampus Dalström
  • Lataa kuva
    Marjaniemen sauna
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Marjaniemen majakka.

    saunarakennus Hailuodossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.03938°N, 24.5643°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306957) ja kohde Marjaniemen majakka (202270) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Marjaniemen sauna (Q55598039) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Rakennushallitus, Hampus Dalström
  • Lataa kuva
    Marjaniemen sauna-kokoustila
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Marjaniemen majakka.

    sauna Hailuodossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.03978°N, 24.56309°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306953) ja kohde Marjaniemen majakka (202270) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Marjaniemen sauna-kokoustila (Q55598036) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Rakennushallitus
  • Lataa kuva
    Toikin pihapiiri

    asuinrakennus Hailuodossa

  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (201161) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Toikin pihapiiri (Q55055755) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Toikin pihapiirin asuinrakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Toikin pihapiiri.

    asuintalo Hailuodossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.99622°N, 24.68952°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (307819) ja kohde Toikin pihapiiri (201161) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Toikin pihapiirin asuinrakennus (Q55595175) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Toikin pihapiirin kivinavetta
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Toikin pihapiiri.

    kivinavetta Hailuodossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.99612°N, 24.68932°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (307820) ja kohde Toikin pihapiiri (201161) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Toikin pihapiirin kivinavetta (Q55595889) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Toikin pihapiirin masiinahuone
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Toikin pihapiiri.

    rakennus Hailuodossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.99575°N, 24.68877°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (307825) ja kohde Toikin pihapiiri (201161) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Toikin pihapiirin masiinahuone (Q55597800) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Toikin pihapiirin päärakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Toikin pihapiiri.

    päärakennus Hailuodossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.99627°N, 24.68986°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (307818) ja kohde Toikin pihapiiri (201161) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Toikin pihapiirin päärakennus (Q55596863) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Toikin pihapiirin savusauna
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Toikin pihapiiri.

    savusauna Hailuodossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.99586°N, 24.68917°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (307823) ja kohde Toikin pihapiiri (201161) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Toikin pihapiirin savusauna (Q55598210) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Toikin pihapiirin talli- ja puojirakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Toikin pihapiiri.

    talli Hailuodossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.99591°N, 24.68953°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (307822) ja kohde Toikin pihapiiri (201161) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Toikin pihapiirin talli- ja puojirakennus (Q55598343) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Toikin pihapiirin varasto
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Toikin pihapiiri.

    varasto Hailuodossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.99577°N, 24.68898°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (307824) ja kohde Toikin pihapiiri (201161) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Toikin pihapiirin varasto (Q55599536) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Ii

    Ii Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Akolan tila

    Akolan tilan päärakennus 1700-luvun lopulta kuuluu Pohjois-Pohjanmaan merkittävimpiin myöhäiskustavilaisen ajan rakennuksiin.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.3379°N, 25.38457°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1314 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Akolan tila (Q30510263) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hulkon mökki

    asuintalo Iissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.32965°N, 25.36639°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (308317) ja kohde (203009) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hulkon mökki (Q55055116) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Iin Haminan vanha satama- ja kauppapaikka

    Keskiajalta periytyvä satama- ja kauppapaikka, Iin Hamina on Pohjanmeren jokisuiden tärkeimpiä historiallisia markkinapaikkoja Kalajoen Plassin ohella.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1311 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Iin Haminan vanha satama- ja kauppapaikka (Q30506446) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Iin kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Iin Haminan vanha satama- ja kauppapaikka.

    Iin kirkko on Iin evankelisluterilaisen seurakunnan kirkko. Iin seurakunta on kolmanneksi vanhin seurakunta Pohjois-Pohjanmaalla. Se on perustettu noin vuonna 1340. Ensimmäistä kirkkoa alettiin rakentaa heti seurakunnan perustamisen aikoihin ja se valmistui vuonna 1374. Kirkkorakennuksia on vuosisatojen saatossa ollut monia, mutta ne ovat tuhoutuneet ryöstelyjen, sotien ja tulipalojen johdosta. Nykyistä kirkkoa edeltänyt vuonna 1694 rakennettu Pyhän Laurentiuksen kirkko paloi salaman sytyttämänä 23. elokuuta 1942. Nykyistä kirkkoa alettiin suunnitella heti tulipalon jälkeen, mutta rakentamaan päästiin sotien vuoksi vasta vuonna 1949.

    Kirkon viereen on haudattu sodissa kaatuneet iiläiset sankarivainajat. Vuoden 1955 kesällä paljastettiin sankarihautojen vieressä kaatuneiden muistomerkki. Iin Haminassa, kirkon vieressä sijaitsee vuonna 1970 valmistunut seurakuntatalo. Iin seurakunnalla on hautausmaat Kruununsaaressa sekä Väli-Olhavassa, jossa sijaitsee myös seurakuntatalo.

    Nykyinen kirkko sijaitsee Iin Haminassa. Muodoltaan kirkko on edellisen kirkon muotoinen kivinen matalaseinäinen pitkäkirkko, jossa on erillinen kellotapuli. Kirkossa on istumapaikkoja noin 500. Kirkon ovat suunnitelleet arkkitehdit Gustav Strandberg ja Aarne Hytönen. Rakennus vihittiin kirkoksi kesäkuussa 1950. Kirkon alttaritaulun on maalannut taiteilija Eero Nelimarkka.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.32333°N, 25.36722°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Iin kirkko (Q11864399) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Gustaf Strandberg
  • Lataa kuva
    Kruununsaari
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Iin Haminan vanha satama- ja kauppapaikka.

    Kruununsaari on saari Iijoella Iin Haminan edustalla. Saareen on maantieyhteys valtatien 4 siltoja myöten. Nykyisin muun muassa valtatien maansiirtotöiden vuoksi Kruununsaari on kasvanut yhteen Illinsaaren kanssa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.3295°N, 25.37433°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kruununsaari (Q18682073) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Iin Röyttä

    Röyttä, yleisesti Iin Röyttä, on saari Perämerellä, Iin edustalla. Saari sijaitsee noin 40 kilometriä Oulusta pohjoiseen ja noin neljän kilometrin päässä mannermaalta. Sen pinta-ala on noin 56 hehtaaria ja korkein kohta runsaan viiden metrin korkeudella merenpinnasta. Saarella on aallonmurtajien suojaama venesatama. Röyttä tarkoittaa nykysuomeksi riuttaa. Saari kuuluu Perämeren saaret -Natura-alueeseen.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.27653°N, 25.20808°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2919 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Iin Röyttä (Q11864394) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Koiviston tilan rakennukset

    asuinrakennus Iissä

  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (201159) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Koiviston tilan rakennukset (Q55023527) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Koiviston tilan aitta
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Koiviston tilan rakennukset.

    aitta Iissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.32691°N, 25.38953°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306768) ja kohde Koiviston tilan rakennukset (201159) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Koiviston tilan aitta (Q55594814) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Koiviston tilan päärakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Koiviston tilan rakennukset.

    päärakennus Iissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.3268°N, 25.38933°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306769) ja kohde Koiviston tilan rakennukset (201159) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Koiviston tilan päärakennus (Q55597606) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kuivaniemen kirkko

    Kuivaniemen kirkko on Iin seurakunnan kirkko Kuivaniemen kirkonkylässä Pohjois-Pohjanmaalla. Vuonna 1872 valmistuneessa, tyyliltään uusgoottilaisessa länsitornillisessa pitkäkirkossa on noin 500 istumapaikkaa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.57872°N, 25.18733°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305072) ja kohde (200635) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kuivaniemen kirkko (Q11873191) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Ernst Lohrmann, Rakennushallitus
  • Lataa kuva
    Pohjanmaan rantatie

    Pohjanmaan rantatie on Pohjanlahden ympäri Turusta Tukholmaan kulkenut historiallinen maantie ja vanha postireitti. Se yhdisti jo myöhäiskeskiajalla Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan Ruotsin eteläosiin saakka.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4372 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pohjanmaan rantatie (Q11888432) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pohjanmaan teollisuuden kartanot

    Pohjanmaalla ei ole ollut kartanolaitosta, mutta maakunnassa 1800-luvulla vaikuttaneen teollisuusporvariston kartanomaiset patruunarakennukset ovat verrattavissa kartanoiden päärakennuksiin.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4736 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pohjanmaan teollisuuden kartanot (Q30141492) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Nybyn lasitehdas
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pohjanmaan teollisuuden kartanot.

    Nybyn lasitehdas oli Pohjois-Pohjanmaalla Iin Olhavan kylässä vuosina 1782–1885 toiminut aikansa suurimpiin kuulunut lasitehdas Pohjoismaissa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.48611°N, 25.33194°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Nybyn lasitehdas (Q5399217) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pyramidikattoiset kesänavetat

    Pyramidikattoisen kesänavetan ainutlaatuinen rakennustyyppi on kehittynyt Pohjois-Suomessa ja -Ruotsissa, jossa kesähyönteisten kiusa on suurin.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2107 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pyramidikattoiset kesänavetat (Q30506031) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Ulkokrunnin majakka- ja luotsiyhdyskunta

    Ulkokrunnin merenkulkuun liittyvä rakennuskanta ovat hyvä esimerkki eristyneissä oloissa toimineesta merenkulun virkamiesyhdykunnasta.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2918 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ulkokrunnin majakka- ja luotsiyhdyskunta (Q30690431) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Ulkokrunnin majakka- ja luotsiyhdyskunta.

    Ulkokrunnin loisto eli niin sanottu Rautapooki on Krunnien saaristoon kuuluvalla Ulkokrunnin saarella sijaitseva vuonna 1936 rakennettu noin 30 metrin korkuinen ristikkorakenteinen loistotorni. Loisto ei ole enää turvalaitekäytössä: sen asetyleenikaasulla toimiva lyhtylaitteisto on sammutettu vuonna 1982 ja purettu.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.38678°N, 24.85678°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ulkokrunnin loisto (Q18682769) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Ulkokrunnin tunnusmajakka
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Ulkokrunnin majakka- ja luotsiyhdyskunta.

    Ulkokrunnin tunnusmajakka on Iin kunnan alueella Perämerellä Krunnien saaristoon kuuluvalla Ulkokrunnin saarella sijaitseva merenkulun ohjauslaite. Tunnusmajakka toimii saariston halki Kemiin ja Tornioon johtavan väylän väyläohjauslaitteena. Se sijaitsee luonnonsuojelualueella, ja maihinnousu on sallittu vain Maakrunni-säätiön luvalla.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.389°N, 24.83883°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ulkokrunnin tunnusmajakka (Q11899422) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Kalajoki

    Kalajoki Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Hiidenlinna
    Hiidenlinna

    muinaisjäännös Kalajoella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.97554°N, 23.84176°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 95010003 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hiidenlinna (Q40333791) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Jylkän talonpoikaistila

    Jylkän talonpoikaistilan pihapiiri eri-ikäisine asuinrakennuksineen ja talousrakennuksineen on kertova ja hyvin säilynyt esimerkki vauraasta pohjalaisesta talonpoikaisrakentamisesta 1800-luvun alussa. Jylkkä sijaitsee Kalajoen Mehtäkylässä Yppärinjoen sivuhaaran lähimaisemassa.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2199 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Jylkän talonpoikaistila (Q30560582) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kalajoen kirkko

    Kalajoen kirkko rakennettiin peittämättömästä punatiilestä vuosina 1876–1879. Sen suunnitteli F. W. Lüchow. Pitkäkirkon toisessa päädyssä on torni ja toisessa alttari, joka on kuoriabsidissa. Istumapaikkoja siinä on noin 1 300 ja pinta-alaa 988 neliömetriä. Alun perin kirkko oli uusgoottilainen ja kolmilaivainen. Tulipalo tuhosi kirkon 16. helmikuuta 1930. Kirkko rakennettiin uudelleen vuosina 1930–1931 ja vihittiin käyttöön 15. helmikuuta 1931. Kirkon uudistuspiirustukset teki W. G. Palmqvist, jolloin tornin huippua madallettiin ja kirkkosalin pitkämuotoinen laiva tehtiin betoniseksi tynnyriholviksi. Alun perin niissä oli taitekatot ja sivulaivoissa tasakatot.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.25425°N, 23.93762°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305058) ja kohde (200621) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kalajoen kirkko (Q10542551) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Frans Wilhelm Lüchow, Wäinö Gustaf Palmqvist
  • Lataa kuva
    Kalajoen kirkon tapuli
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Kalajoen kirkko.

    kellotapuli Kalajoella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.25447°N, 23.93944°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304765) ja kohde Kalajoen kirkko (200621) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kalajoen kirkon tapuli (Q55595266) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Anton Wilhelm Arppe, Rakennushallitus
  • Lataa kuva
    Kalajoen pappila

    Kalajoen kirkkoherranpappilan 1802 valmistunut mansardikattoinen päärakennus on yksi harvoja kustavilaisia pappilarakennuksia maassamme. Pohjanmaan rannikkopitäjän vaurautta kuvastava nk.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 5263 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kalajoen pappila (Q30510042) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kallankarit

    Kallankarit eli Maakalla ja Ulkokalla sijaitsevat Perämeressä 16 kilometriä mantereelta Kalajoen kaupungin edustalla. Saarilla on yhä kalastajien tukikohta, ja kesäisin ne ovat suosittuja matkailukohteita.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.31667°N, 23.5°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1313 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kallankarit (Q11869354) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kiviojan savenvalajan paja

    savenvalajan paja Kalajoella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.19952°N, 24.05599°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306322) ja kohde (201849) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kiviojan savenvalajan paja (Q55078427) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Maakallan kirkko

    Maakallan kirkko, joka tunnetaan myös nimillä Kallan kirkko ja Kallankarin kirkko on Simon Silvénin vuonna 1780 Maakallan saarelle Kalajoen edustalle rakentama puinen torniton pitkäkirkko. Kirkon molemmat päädyt ovat särmikkäät niin, että runkohuoneen pohjan muoto on pitkänomainen kahdeksankulmio. Kirkon paanukatto on jyrkkä ja päistään kolmilappeinen. Sisältä laudoittamattoman hirsisen kirkkosalin sisäkatteena on puuholvi. Kirkon pinta-ala on 180 neliötä ja siellä on istumapaikkoja 200 hengelle. Kirkon vieressä on pieni pappia varten tarkoitettu rakennus. Erillinen puinen kellotorni rakennettiin kirkon viereen ennen vuotta 1954. Kirkonkellon Kallaan lahjoitti jo vuonna 1729 raatimies Jakob Falander. Kirkkoa on korjattu 1930 ja 1952, jolloin tehtiin peruskorjaus. Kirkon katon tervaus uusittiin ja punamullalla käsitellyt ulkoseinät maalattiin uudelleen vuonna 2003.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.31525°N, 23.51264°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305059) ja kohde (200622) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Maakallan kirkko (Q20250290) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Simon Silvén
  • Lataa kuva
    Plassin vanha markkinapaikka

    Kalajokisuun pohjoisrannalla on Plassi vanha markkinapaikka, joka on Iin Haminan ohella Pohjanmeren jokisuiden tärkeimpiä markkinapaikkoja.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1312 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Plassin vanha markkinapaikka (Q30560341) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pohjanmaan rantatie

    Pohjanmaan rantatie on Pohjanlahden ympäri Turusta Tukholmaan kulkenut historiallinen maantie ja vanha postireitti. Se yhdisti jo myöhäiskeskiajalla Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan Ruotsin eteläosiin saakka.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4372 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pohjanmaan rantatie (Q11888432) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Raumankarin vanha asutus ja Himangan kirkko

    Raumankari on yksi tunnetuimmista Pohjanmaan rannikkopitäjien jokisuussa sijaitsevista historiallisista markkinapaikoista.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1640 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Raumankarin vanha asutus ja Himangan kirkko (Q30505943) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Himangan kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Raumankarin vanha asutus ja Himangan kirkko.

    Himangan kirkko on Himangan seurakunnan kirkko Oulun hiippakunnassa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.06078°N, 23.65517°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305056) ja kohde (200619) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Himangan kirkko (Q18659087) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Jacob Rijf
  • Lataa kuva
    Himangan kirkon tapuli
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Himangan kirkko.

    kellotapuli Kalajoella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.06112°N, 23.65499°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304747) ja kohde Himangan kirkko (200619) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Himangan kirkon tapuli (Q55595327) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Raution kirkko on Raution kylässä Kalajoella sijaitseva kirkko. Kalajoen ja Raution seurakuntien yhdistymisen johdosta se on Kalajoen seurakunnan käytössä. Rakennusmestari Simon Jylkkä-Silvénin suunnittelema puinen kirkko valmistui vuonna 1800. Kirkko on muodoltaan erivartinen ristikirkko, jonka poikkisakarat ovat päävartta lyhyemmät. Alkujaan kirkko oli aumakattoinen, mutta vuosina 1881-1884 sakaroihin rakennettiin päätykolmiot. Ristin keskuksessa kohoaa jalustaosasta pieni lyhty. Kirkkosalin sisäkatot ovat tasakattoiset ja sakaroiden leikkauskohdassa on kupumainen laajennus. Kirkkoa on remontoitu ainakin vuosina 1835, 1884, 1907 ja 1968.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.07614°N, 24.20501°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305096) ja kohde (200659) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Raution kirkko (Q11890281) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Simon Silvén
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Kempele

    Kempele Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Kempeleen kirkonmäki

    Kempeleen 1600-luvulla rakennettu puukirkko kuuluu Suomen vanhimpiin.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1410 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kempeleen kirkonmäki (Q30505945) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kempeleen vanha kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kempeleen kirkonmäki.

    Kempeleen vanha kirkko on Kempeleen evankelisluterilaisen seurakunnan ensimmäinen kirkko. Se sijaitsee Kirkonmäellä, joka on yksi valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä..

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.91673°N, 25.48529°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305067) ja kohde (200630) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kempeleen vanha kirkko (Q11870894) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Matti Härmä
  • Lataa kuva
    Pyhän Kolminaisuuden kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kempeleen kirkonmäki.

    Pyhän Kolminaisuuden kirkko eli Kempeleen uusi kirkko on Kempeleen Kirkonmäellä sijaitseva kirkkorakennus. Kirkon paikka sisältyy museoviraston määrittelemiin valtakunnallisesti merkittäviiin rakennetuihin kulttuuriympäristöihin. Kirkonmäellä on myös Kempeleen vanha kirkko ja hautausmaa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.91528°N, 25.485°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pyhän Kolminaisuuden kirkko (Q11889262) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Kuusamo

    Kuusamo Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Julma-Ölkyn kalliomaalaus

    Julma-Ölkyn kalliomaalaus sijaitsee Kuusamossa noin 3,5 km pohjoiskoilliseen läheisestä Suomussalmen Värikallion maalauksesta ja noin 47 kilometriä Kuusamon kirkosta etelään Kuusamon ja Suomussalmen kuntien rajalla. Se on Suomen pohjoisin kalliomaalaus, joka sijaitsee pystykalliossa 3,5 kilometriä pitkän Julma-Ölkyn rotkojärven itärannalla. Maalaus on veden pinnasta 1,5 metrin korkeudella ja siinä on 3−4 kuviota, joista voi helposti tunnistaa kaksi ihmishahmoa ja eläimen katkelman. Maalauksen kohdalle johtaa opastettu polku, mutta parhaiten sen näkee talvella järven jäältä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.54397°N, 29.32655°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 305010116 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Julma-Ölkyn kalliomaalaus (Q18659551) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pyramidikattoiset kesänavetat

    Pyramidikattoisen kesänavetan ainutlaatuinen rakennustyyppi on kehittynyt Pohjois-Suomessa ja -Ruotsissa, jossa kesähyönteisten kiusa on suurin.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2107 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pyramidikattoiset kesänavetat (Q30506031) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Salpalinja

    Salpalinja, viralliselta nimeltään Suomen Salpa, oli talvisodan jälkeen vuosina 1940–1941 ja 1944 Suomen itärajan läheisyyteen Virolahdelta Savukoskelle rakennettu puolustuslinja. Kauimpana rajasta, jopa yli 100 kilometrin päässä, linja on Pohjois-Karjalassa.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2021 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Salpalinja (Q164333) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Vuotungin kylä

    Vuotungin kylässä, joka on Kuusamon vanhimpia asuinpaikkoja, on säilynyt perinteistä koillismaalaista viljelysmaisemaa ja runsaasti perinteistä rakennuskantaa. Vuotunkijärven rannoille asettuneen kyläryhmän muodostavat Käkilehto, Saarenkylä, Heponiemi, Joentausta, Alavuotunkijärven ympärys ja Jyrkänkosken tienoo.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 3931 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vuotungin kylä (Q30560366) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Kärsämäki

    Kärsämäki Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Kärsämäen kirkko

    Kärsämäen kirkko on Kärsämäen seurakunnan kirkko. Kirkko sijaitsee Junnonkankaalla nelostien ja Kokkola-Kajaani tien risteyksen tuntumassa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.9786°N, 25.7667°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305074) ja kohde (200637) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1322 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kärsämäen kirkko (Q11874142) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Rakennushallitus, Carl Ludvig Engel
  • Lataa kuva
    Kärsämäen Paanukirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kärsämäen kirkko.

    Kärsämäen paanukirkko sijaitsee Kärsämäen ensimmäisen kirkon paikan läheisyydessä Pyhäjoen rannalla. Kirkko on moderni, mutta se on rakennettu kokonaisuudessaan vanhoilla 1700-luvun työmenetelmillä. Rakennus koostuu hirsisestä ”sydämestä” ja sitä ympäröivästä mustaksi tervatusta paanupintaisesta ”takista”. Paanukirkon pinta-ala on noin 100 m². Paanukirkossa järjestetään vuosittain heinäkuussa Musiikkia Paanukirkossa – Musiikkijuhla, joka on tunnettu korkeasta taiteellisesta tasosta.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.97861°N, 25.76667°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kärsämäen Paanukirkko (Q11874144) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Saviselkä–Piippola-tie

    Saviselkä–Piippola-tie on museotie Kärsämäen ja Siikalatvan kuntien alueella. Museotieosuus käsittää lähes koko yhdystien 8000, joka on Suomen tieverkon osuus Kärsämäen Saviselän kylän ja Siikalatvan Piippolan taajaman välillä.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1411 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Saviselkä–Piippola-tie (Q20746864) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Liminka

    Liminka Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Ala-Temmeksen jokivarsitalot

    Ala-Temmeksen jokivarsiasutuksen poikkeuksellisen komea ja vauras rakennuskanta ilmentää 1800-luvun vaurasta pohjoispohjalaista talonpoikaisarkkitehtuuria.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1421 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ala-Temmeksen jokivarsitalot (Q30510281) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Limingan Ranta

    Liminkajoen molemmilla rannoilla, jokivartta myötäilevien kyläteiden varrella, on tasainen rivistö Limingan kirkonkylän monipuolista historiallista rakennuskantaa; talonpoikaistalojen pihapiirejä, pienimuotoista kirkonkyläasutusta, virkamiestaloja, papiston virkatalot, koulut ja rivin pohjoispäässä ryhmä vanhoja kauppakartanoita.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1412 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Limingan Ranta (Q30689209) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Limingan museoalue
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Limingan Ranta.

    Limingan museoalue on vanhassa Limingassa Liminganjokivarressa Rantatiellä sijaitseva alue, johon kuuluvat oopperalaulaja Abraham Ojanperän muistoa kunnioittava Muistokoti Aappola, Limingan kotiseutumuseo sekä taidemaalari Vilho Lammen tuotantoa ja esineistöä esittelevä Vilho Lampi -museo. Limingan museoalue kuuluu Liminganjokivarren maisemakokonaisuuteen, joka on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Museoalue on avoinna kesäisin tiistaista sunnuntaihin kello 12–18, ja se on maanantaisin ja juhannusaattona suljettu.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.80361°N, 25.40306°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Limingan museoalue (Q11875915) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Limingan kirkko ympäristöineen
    Limingan kirkko ympäristöineen

    Limingan kirkonseudun historiallisen maiseman keskeisinä elementteinä ovat rakennustaiteellisesti arvokas, 1800-luvun alkupuolen klassillisia ihanteita kuvastava kirkko, vanhassa kirkkotarhassa oleva pohjalainen renessanssitapuli sekä havupuita kasvava puistomainen hautausmaaympäristö.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1323 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Limingan kirkko ympäristöineen (Q30505946) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Limingan kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Limingan kirkko ympäristöineen.

    Limingan kirkko on Limingan luterilaisen seurakunnan kirkko. Kirkko on valmistunut vuonna 1826, ja tyyliltään se on uusklassinen tasavartinen keskeisesti korostettu ristikirkko. Kirkkoon mahtuu noin 850 henkilöä. Kirkkorakennuksen ovat suunnitelleet Anders Fredrik Granstedt ja Anton Wilhelm Arppe, joskin tornin suunnittelijaksi on mainittu myös Carl Ludvig Engel. Kirkon rakentamisesta vastasi kirkonrakentaja Heikki Kuorikoski, joka teki suunnitelmiin monia muutoksia. Alttaritaulun on maalannut Oskar Nylander vuonna 1849. Kirkkoa vanhemman kellotapulin on rakentanut Grels Norling vuonna 1733.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.8139°N, 25.4036°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305076) ja kohde (200639) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Limingan kirkko (Q10562028) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Anton Wilhelm Arppe, Anders Fredrik Granstedt, Rakennushallitus
  • Lataa kuva
    Limingan kotitalousoppilaitos

    koulurakennus Limingalla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.80115°N, 25.41789°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303219) ja kohde (200222) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Limingan kotitalousoppilaitos (Q55025780) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Jussi Paatela, Mikko Heliövaara
  • Lataa kuva
    Pehkosen talo

    asuinrakennus Limingalla

  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (201085) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pehkosen talo (Q55055098) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pehkosen talon jauhoaitta
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Pehkosen talo.

    aitta Limingalla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.73745°N, 25.56567°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306649) ja kohde Pehkosen talo (201085) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pehkosen talon jauhoaitta (Q55595501) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pehkosen talon luhtirakennus (väentupa)
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Pehkosen talo.

    luhtiaitta Limingalla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.7372°N, 25.56652°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306651) ja kohde Pehkosen talo (201085) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pehkosen talon luhtirakennus (väentupa) (Q55596805) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pehkosen talon paja
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Pehkosen talo.

    sepän paja Limingalla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.7369°N, 25.56601°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306644) ja kohde Pehkosen talo (201085) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pehkosen talon paja (Q55597247) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pehkosen talon päärakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Pehkosen talo.

    päärakennus Limingalla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.73741°N, 25.5663°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306647) ja kohde Pehkosen talo (201085) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pehkosen talon päärakennus (Q55596889) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pehkosen talon rautasilta
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Pehkosen talo.

    silta Limingalla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.73717°N, 25.56768°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306643) ja kohde Pehkosen talo (201085) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pehkosen talon rautasilta (Q55598244) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pehkosen talon sauna
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Pehkosen talo.

    saunarakennus Limingalla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.73722°N, 25.5673°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306645) ja kohde Pehkosen talo (201085) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pehkosen talon sauna (Q55598128) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pehkosen talon tallirakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Pehkosen talo.

    talli Limingalla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.73702°N, 25.56611°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306650) ja kohde Pehkosen talo (201085) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pehkosen talon tallirakennus (Q55598361) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Lumijoki

    Lumijoki Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Kankaanpääntien kylämaisema

    Kankaanpääntien tiivis ja rakennuskannaltaan pohjalaista rakennustapaa hyvin edustava nauhakylä on edustava esimerkki pohjoispohjalaisten jokivarsikylien asutusrakenteesta. Lumijoen kirkonkylän halki virtaavan kapean Lumijoen pohjoisrannalla kulkevan kylätien varrelle on keskittynyt tiivis kirkonkylän kantatalojen rakennusryhmä.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4342 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kankaanpääntien kylämaisema (Q30506138) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lumijoen kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kankaanpääntien kylämaisema.

    Lumijoen kirkko on Lumijoen luterilaisen seurakunnan kirkko. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Johan Ludvig Lybeck ja se vihittiin kirkoksi vuonna 1890.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.83694°N, 25.18389°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305078) ja kohde (200641) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lumijoen kirkko (Q11879780) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Johan Ludvig Lybeck
  • Lataa kuva
    Lapinkylän tuulimyllyt

    Lumijoen lakeudella Lapinkylässä on neljä tuulimyllyä, jotka edustavat alueella 1800-luvulla yleistä, mutta lähes kadonnutta rakennustyyppiä.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 3996 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lapinkylän tuulimyllyt (Q30506028) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pohjanmaan rantatie

    Pohjanmaan rantatie on Pohjanlahden ympäri Turusta Tukholmaan kulkenut historiallinen maantie ja vanha postireitti. Se yhdisti jo myöhäiskeskiajalla Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan Ruotsin eteläosiin saakka.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4372 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pohjanmaan rantatie (Q11888432) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Merijärvi

    Merijärvi Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.

    Kalapudas on kylä Merijärvellä Pohjois-Pohjanmaalla, Pyhäjoen pohjoisrannalla.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.30044°N, 24.56001°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1420 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kalapudas (Q11869179) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Merijärven kirkko

    Merijärven kirkko on Merijärven kappeliseurakunnan kirkko Merijärven kunnassa. Merijärven seurakunta yhdistettiin Ylivieskan seurakuntaan vuoden 2006 alussa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.29989°N, 24.44519°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305079) ja kohde (200642) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Merijärven kirkko (Q11882104) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Simon Silvén, Yli-intendentinvirasto
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Muhos

    Muhos Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Jättiläissaaren jätinkirkko

    Jättiläissaaren jätinkirkko on Pohjois-Pohjanmaalla Muhoksella sijaitseva jätinkirkko.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.92888°N, 26.12819°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 494010001 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Jättiläissaaren jätinkirkko (Q29345398) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Keisarin tie

    Keisarin tie oli Vienanmereltä Ääniselle vuonna 1702 rakennettu maareitti. Sen tarkoituksena oli Venäjän joukkojen siirtäminen Vienanmereltä Laatokalle ja Itämerelle. Tien rakentamiseen osallistui noin 5 000 paikallista talonpoikaa. Työt etenivät pohjoisesta Njuhtšasta ja etelästä Poventsasta käsin kohti Uikujärveä. Tie saatiin valmiiksi puolessatoista kuukaudessa. Pietari I:n johtama sotajoukko kulki sen päästä päähän kymmenessä päivässä 17.–26. elokuuta 1702, jatkoi matkaa Äänisen ja Syvärin kautta Laatokalle ja valtasi Pähkinälinnan.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1391 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Keisarin tie (Q4339195) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Muhoksen kirkko

    Muhoksen kirkko on järjestyksessä kolmas Muhoksen seurakunnan kirkkorakennus, joka sijaitsee kunnan taajama-alueella Oulujoen Muhoslammen rannalla.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.81574°N, 25.98774°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305080) ja kohde (200643) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4346 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Muhoksen kirkko (Q15690121) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Matti Honka
  • Lataa kuva
    Muhoksen kirkon tapuli
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Muhoksen kirkko.

    kellotapuli Muhoksella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.81549°N, 25.98717°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304713) ja kohde Muhoksen kirkko (200643) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Muhoksen kirkon tapuli (Q55595304) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Matti Honka
  • Lataa kuva
    Museosilta

    Museosilta on silta, joka on suojeltu esimerkiksi Suomessa rakennussuojelulain perusteella. Tieosuudet voivat olla edelleen käytössä tai jääneet pois käytöstä.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4845 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Museosilta (Q11883461) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Ponkilan silta
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Museosilta.

    Ponkilan silta on teräsrakenteinen, puukantinen riippusilta Muhosjoen yli Muhoksen keskustaajamassa. Sillan on suunnitellut insinööri Lauli Ilmoniemi vuonna 1928, ja silta on valmistunut vuonna 1931. Sillan pituus on 71 metriä, jänneväli 60 metriä ja hyötyleveys 3,6 metriä. Suurin aukko on 58 m. Museosillaksi Ponkilan silta hyväksyttiin vuonna 1982. Silta suljettiin moottoriajoneuvoliikenteeltä vuonna 1992, ja se on siitä lähtien palvellut kevyen liikenteen väylän siltana. Silta kuuluu Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.80897°N, 26.00522°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ponkilan silta (Q11888608) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset

    Oulujoki Osakeyhtiön valtakunnallista sähköntuotantoa varten Oulujoen ja Emäjoen vesireitille rakentamat voimalaitos- ja asuntoalueet ovat laajuudeltaan, arkkitehtuuriltaan ja rakennustekniikaltaan yksi maan merkittävimmistä jälleenrakennuskauden rakennushankkeista.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1292 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset (Q29974208) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Montan voimalaitos
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset.

    Montan voimalaitos on vesivoimalaitos Oulujoessa. Se sijaitsee Montassa noin kahden kilometrin päässä Muhoksen keskustaajamasta. Voimalaitos on Oulujoen voimalaitoksista toinen Oulun Merikosken jälkeen. Voimalaitoksen ja lähellä sijaitsevan asuntoalueen on suunnitellut arkkitehti Aarne Ervi. Oulujoki Osakeyhtiön rakentama voimalaitos valmistui vuonna 1955.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.82083°N, 26.01444°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1292 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Montan voimalaitos (Q11883198) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Aarne Ervi
  • Lataa kuva
    Pyhäkosken voimalaitos
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset.

    Pyhäkosken voimalaitos on yksi Suomen suurimmista vesivoimalaitoksista. Laitos on Oulujoen vesistön voimaloista ylivoimaisesti suurin, ja jokisuulta laskien kolmas voimalaitos. Pyhäkoski sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla Muhoksen keskustaajaman itäpuolella. Voimalaitos on arkkitehti Aarne Ervin suunnittelema ja se on valmistunut vuonna 1951. Laitoksen työntekijöille on lähistölle rakennettu Ervin suunnitelmien mukaan Leppiniemen asuntoalue. Vesivoimalaitoksen yhteydessä toimii Sähkömuseo, jossa esitellään Oulujoen voimaloiden rakentamista 1940–1960-luvuilla. Yhdessä voimalaitos, museo ja asuinalue muodostavat valtakunnallisestikin merkittävän kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.8464°N, 26.03983°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pyhäkosken voimalaitos (Q11889254) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Aarne Ervi
  • Lataa kuva
    Pyhäkoski
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset.

    voimalaitos Muhoksella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.84413°N, 26.04181°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pyhäkoski (Q24316814) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pällin voimalaitos
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset.

    Pällin voimalaitos on neljäs vesivoimalaitos Oulujoessa noin kahdeksan kilometriä Muhoksen kunnan keskustaajamasta ylävirtaan. Voimalaitos ja siihen liittyvä pieni asuinalue on arkkitehti Aarne Ervin suunnittelema. Voimala ja asuinalue on rakennettu vuosina 1949–1954.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.84239°N, 26.19385°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pällin voimalaitos (Q11889423) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Aarne Ervi
  • Lataa kuva
    Päivärinteen parantola

    Päivärinteen parantola oli vuosina 1930–1932 Oulujoen rantaan rakennettu 160-paikkainen keuhkotautiparantola Päivärinteen kylässä Muhoksella. Jussi ja Toivo Paatelan suunnittelema sairaala kuuluu Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4347 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Päivärinteen parantola (Q11889403) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Nivala

    Nivala Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Kyösti ja Kalervo Kallion talot

    Presidentti Kyösti Kallion kotitilalla on olennaista merkitystä Kallion elämänvaiheiden (maanviljelijä, tilallinen, koko aikuisikä) ja elämäntyön (talonpoikaiston asia, valtiomies) arvioinnissa ja tulkinnassa.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2232 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kyösti ja Kalervo Kallion talot (Q30506014) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Köyhänperän latoalue

    Nivalan Köyhänperän latoaalue, jolla on noin 40 latoa pienellä alalla, edustaa harvinaistunutta Pohjanmaan viljelyslakeuksia aikoinaan leimannutta rakennettua maisematyyppiä.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4386 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Köyhänperän latoalue (Q30510276) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Nivalan kirkko

    Nivalan kirkko on Nivalan seurakunnan kirkko Nivalan kirkonkylässä. Kirkko on valmistunut vuonna 1803 Nivalan tultua omaksi seurakunnaksi edellisvuonna. Simon Jylkkä-Silvenin suunnittelemaan kirkkoon mahtuu noin 600 ihmistä. Kirkkorakennuksen nykyinen ulkomuoto syntyi vuonna 1874 uuden kellotapulin ja seinien laudoituksen myötä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.92972°N, 24.95639°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305082) ja kohde (200645) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Nivalan kirkko (Q18660989) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Simon Silvén, Yli-intendentinvirasto
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Oulainen

    Oulainen Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Oulaisten kirkko

    Oulaisten kirkko on Oulaisten seurakunnan kirkko. Kirkko on valmistunut vuonna 1753 ja sen rakennustöitä johti Matti Honka. Kirkon tapuli on vuodelta 1758. Erik Westzynthius nuorempi koristeli kirkon seinämaalauksilla vuosina 1779–1782. Vuonna 1882 kirkon rakennusmuoto muutettiin sellaiseksi kuin se on nykyään, kun kirkko sai uuden kivijalan, eteistilat ja kirkontornin vanhan salon tilalle. Kirkkoa maalattiin vuonna 1843, jolloin se sai punamulta värin. Väri korvattiin 1882 vaalealla hiekkakiven sävyisellä värillä. 1930-luvun korjauksissa saivat seinät jälleen punamullan värin. Muita korjauksia olivat ikkunoiden pyöristäminen sekä pinkopahvien pois ottaminen seinämaalausten päältä. Kirkon alttaritaulu on vuodelta 1931. Taulun on maalannut Väinö Blomstedt.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.26487°N, 24.80567°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305083) ja kohde (200646) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Oulaisten kirkko (Q11886050) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Matti Honka
  • Lataa kuva
    Oulaisten kirkon tapuli
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Oulaisten kirkko.

    kellotapuli Oulaisissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.26463°N, 24.80584°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303162) ja kohde Oulaisten kirkko (200646) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Oulaisten kirkon tapuli (Q55595306) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Matti Jylkkä
  • Lataa kuva
    Oulaisten rautatieasema

    Oulaisten rautatieasema on Suomen rataverkon liikennepaikka Oulaisten kaupungin keskustassa Pohjois-Pohjanmaalla Pohjanmaan radalla. Sen etäisyys Helsingin päärautatieasemalta on 657,9 ratakilometriä mitattuna Haapamäen kautta. Asema on avattu liikenteelle 1886 Oulun radan valmistuttua.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.26953°N, 24.82128°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200391) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4195 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Oulaisten rautatieasema (Q7110436) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Oulaisten rautatieasema
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Oulaisten rautatieasema.

    asemarakennus Oulaisissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.26945°N, 24.82064°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303941) ja kohde Oulaisten rautatieasema (200391) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Oulaisten rautatieasema (Q55594934) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Knut Nylander
  • Lataa kuva
    Oulaisten rautatieasema-alueen kaksoisvahtitupa 1
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Oulaisten rautatieasema.

    vahtitupa Oulaisissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.26784°N, 24.82012°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304039) ja kohde Oulaisten rautatieasema (200391) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Oulaisten rautatieasema-alueen kaksoisvahtitupa 1 (Q55595627) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Oulaisten rautatieasema-alueen kellari 1
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Oulaisten rautatieasema.

    talouskellari Oulaisissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.26753°N, 24.81972°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304327) ja kohde Oulaisten rautatieasema (200391) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Oulaisten rautatieasema-alueen kellari 1 (Q55598586) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Oulaisten rautatieasema-alueen kellari 2
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Oulaisten rautatieasema.

    talouskellari Oulaisissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.2681°N, 24.81982°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304328) ja kohde Oulaisten rautatieasema (200391) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Oulaisten rautatieasema-alueen kellari 2 (Q55598603) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Oulaisten rautatieasema-alueen liiteri 1
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Oulaisten rautatieasema.

    liiteri Oulaisissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.26827°N, 24.81988°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304509) ja kohde Oulaisten rautatieasema (200391) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Oulaisten rautatieasema-alueen liiteri 1 (Q55596583) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Oulaisten rautatieasema-alueen liiteri 2
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Oulaisten rautatieasema.

    liiteri Oulaisissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.26794°N, 24.8198°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304510) ja kohde Oulaisten rautatieasema (200391) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Oulaisten rautatieasema-alueen liiteri 2 (Q55596584) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Oulaisten rautatieasema-alueen liiteri 3
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Oulaisten rautatieasema.

    liiteri Oulaisissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.2678°N, 24.81975°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304511) ja kohde Oulaisten rautatieasema (200391) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Oulaisten rautatieasema-alueen liiteri 3 (Q55596586) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Oulaisten rautatieasema-alueen liiteri 4
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Oulaisten rautatieasema.

    liiteri Oulaisissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.26854°N, 24.82°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (307641) ja kohde Oulaisten rautatieasema (200391) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Oulaisten rautatieasema-alueen liiteri 4 (Q55596587) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Oulaisten rautatieasema-alueen sauna 1
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Oulaisten rautatieasema.

    saunarakennus Oulaisissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.26841°N, 24.81992°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304566) ja kohde Oulaisten rautatieasema (200391) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Oulaisten rautatieasema-alueen sauna 1 (Q55598168) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Oulaisten rautatieasema-alueen sauna 2
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Oulaisten rautatieasema.

    saunarakennus Oulaisissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.26728°N, 24.81996°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304567) ja kohde Oulaisten rautatieasema (200391) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Oulaisten rautatieasema-alueen sauna 2 (Q55598169) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Oulu

    Oulu Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Aleksanterintorin koulu

    koulurakennus Oulussa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.01105°N, 25.46414°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302719) ja kohde (200186) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Aleksanterintorin koulu (Q55026138) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Halosenniemen saha oli sahalaitos, joka toimi Haukiputaan Halosenniemellä vuosina 1921–1950.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 278 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Halosenniemen saha (Q11861253) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Haukiputaan kirkko ympäristöineen

    Haukiputaan puukirkko on merkittävä erityisesti 1700-luvun tunnetuimman kirkkomaalarin Mikael Toppeliuksen tekemän poikkeuksellisen laajan kuvakoristelun vuoksi.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2076 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Haukiputaan kirkko ympäristöineen (Q30509972) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Haukiputaan kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Haukiputaan kirkko ympäristöineen.

    Haukiputaan kirkko on Haukiputaan seurakunnan ainoa kirkko. Kirkko sijaitsee Haukiputaan kirkonkylässä Kiiminkijoen rantatörmällä. Nykyinen puinen kirkkorakennus on 1700-luvulta, mutta sitä on korjattu ja muutettu vuosisatojen kuluessa. Kirkkoon mahtuu noin 540 henkilöä. Haukiputaan kirkko ympäristöineen kuuluu Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.17988°N, 25.35048°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305055) ja kohde (200618) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Haukiputaan kirkko (Q13502833) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Matti Honka
  • Lataa kuva
    Haukiputaan kirkon tapuli
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Haukiputaan kirkko.

    kellotapuli Oulussa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.17951°N, 25.35026°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304705) ja kohde Haukiputaan kirkko (200618) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Haukiputaan kirkon tapuli (Q55595280) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Heikki Väänänen
  • Lataa kuva
    Hietasaaren huvila-alue

    Oulun kaupungin edustalla oleva Hietasaaren vehmas huvila-alue on merkittävä ja varhainen esimerkki kaupunkien lähialueille 1800-luvulla syntyneestä huvilakulttuurista.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2091 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hietasaaren huvila-alue (Q30560075) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Höckertin talo

    asuintalo Oulussa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.01304°N, 25.46522°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305459) ja kohde (200995) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Höckertin talo (Q55023093) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Jurveliuksen talo

    Jurveliuksen talo sijaitsee Oulussa Kauppatorin laidalla Rantakadun ja Kauppurienkadun kulmassa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.01324°N, 25.4655°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303220) ja kohde (200218) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Jurveliuksen talo (Q18659571) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Jurveliuksen talon piharakennus, asuinpääty
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Jurveliuksen talo.

    piharakennus Oulussa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.01303°N, 25.46627°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303221) ja kohde Jurveliuksen talo (200218) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Jurveliuksen talon piharakennus, asuinpääty (Q55597391) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Karjasilta

    Karjasilta on sotien jälkeen rakennettu Oulun kaupunginosa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.00167°N, 25.49389°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2092 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Karjasilta (Q11870098) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Oulun musiikkikeskus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Karjasilta.

    Oulun musiikkikeskus sijaitsee Oulussa Karjasillan kaupunginosassa. Keskus muodostuu kahdesta eri kokonaisuudesta, jotka ovat vuonna 1983 valmistunut Madetojan sali ja vuonna 1991 valmistunut Tulindbergin sali opetustiloineen. Musiikkikeskuksessa toimivat Oulu Sinfonia ja Oulun konservatorio.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.00333°N, 25.48056°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Oulun musiikkikeskus (Q15720786) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Matti Heikkinen, Uki Arkkitehdit
  • Lataa kuva
    Pohjankartanon koulu
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Karjasilta.

    Pohjankartanon koulu on Oulun Karjasillan kaupunginosassa toimiva perusasteen oppilaitos. Koulu on yläasteen koulu, jossa annetaan opetusta 7.–9. -vuosiluokille. Oppilaita koulussa on yli 500. Pohjankartanossa nämä luokat voi lisäksi käydä musiikkipainotteisella linjalla. Lisäksi koulussa on mahdollista käydä lisäopetuksen 10. vuosiluokka. Opettajia koulussa on 47.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.00639°N, 25.48167°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pohjankartanon koulu (Q11888418) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kaupunginojan puistovyöhyke

    Plaanaojan eli Kaupunginojan puistovyöhyke halkaisee diagonaalisesti Oulun keskustan ruutukaava-alueen. Puistovyöhyke sai nykyisen muotonsa C. L. Engelin ja J. A. Ehrenströmin laatimassa asemakaavassa. Kaava laadittiin vain kaksi vuotta Oulun palon 1822 jälkeen. Ojanvarresta haluttiin suoja-alue tulipaloja vastaan. Rakennetuiksi puistoiksi alueita alettiin muuttaa vasta 1860-luvulla, siihen asti alueet olivat lähinnä heinäpeltoina eli plaaneina, joilta kaupunki myi huutokaupalla heinän kaupunkilaisille.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4488 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kaupunginojan puistovyöhyke (Q11870632) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Otto Karhin puisto
    Otto Karhin puisto
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kaupunginojan puistovyöhyke.

    puisto Oulussa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.01222°N, 25.47472°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Otto Karhin puisto (Q7109668) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Oulun kaupungintalo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kaupunginojan puistovyöhyke.

    Oulun kaupungintalo sijaitsee Maria Silfvanin puistossa Pokkisen kaupunginosassa Oulun keskustassa. Johan Erik Stenbergin (1845–1923) suunnittelema kivirakenteinen uusrenessanssirakennus toimi valmistuessaan Oulun Seurahuoneena, ja se otettiin käyttöön Pohjanmaan radan valmistumisen kunniaksi järjestetyillä juhlaillallisilla 29. lokakuuta 1886.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.01417°N, 25.47194°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Oulun kaupungintalo (Q10708684) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Johan Erik Stenberg
  • Lataa kuva
    Keskimmäisenkankaan jätinkirkko

    Keskimmäisenkankaan jätinkirkko on Pohjois-Pohjanmaalla Oulussa sijaitseva jätinkirkko.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.15977°N, 26.07935°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 973010038 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Keskimmäisenkankaan jätinkirkko (Q29124058) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kierikkikankaan asuinpaikka

    Kierikkikankaan asuinpaikka sijaitsee Oulun Yli-Iissä 1,6 kilometriä Iijoen Kierikin voimalaitoksesta yläjuoksulle päin Kierikkisaaren kohdalla joen pohjoisrannalla. Vuonna 1966 löytynyt laaja asuinpaikka on osa Kierikin kivikautista löytökompleksia, jonka muinaiset asukkaat ovat kuuluneet tyypillisen kampakeramiikan kulttuurin loppuvaiheeseen. Yhden asumuksen läheltä teetetyt ajoitukset antoivat 3 500 eaa.. Kuuluisa vuonna 2001 avattu arkeologinen matkailukeskus Kierikkikeskus on rakennettu juuri tänne, jossa se on toiminut vuodesta 2005 lähtien myös tutkimuskeskuksena ja museona.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.36054°N, 25.9479°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 972010028 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kierikkikankaan asuinpaikka (Q18660014) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kierikkisaaren asuinpaikka

    Kierikkisaaren asuinpaikka sijaitsee Iijoessa Oulussa, Yli-Iin kaupunginosassa noin 5,1−5,3 km kirkolta itään Kierikkisaaren länsikärjessä, joka on joen virtaukseen nähden alavirran suunnassa. Lähes ovaalin muotoinen saari on noin 400 metriä pitkä ja 100 metriä leveä. Tutkimuksien mukaan vain saaren länsikulma ollut asuttuna kivikaudella. Kohde tutkittiin 1960-luvulla ja tutkittu alue on nykyään noin metrin syvyydessä veden alla, mutta kohteen itäosa on vielä pinnan yläpuolella.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.35749°N, 25.94716°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 972010009 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kierikkisaaren asuinpaikka (Q5480877) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kiikelin hylky on Oulun kauppatorin edustalla sijaitsevan Kiikelin saaren rannasta Oulujoen suistosta paikannettu puisen aluksen hylky. Hylky löydettiin 16. toukokuuta 2000 puistotöihin liittyvien uimarannan ruoppausten yhteydessä. Ruoppausjätteen mukana pohjasta oli noussut puisen aluksen kylkikaari sekä kuusi metriä pitkä kölin osa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.0141°N, 25.45805°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1866 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kiikelin hylky (Q11871342) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kiimingin kirkko ympäristöineen

    Kiimingin kirkko tapuleineen on kauniisti säilynyt ja tyylipuhdas esimerkki 1700-luvun loppupuolen pohjalaisesta puukirkkoarkkitehtuurista. Kiiminkijokivarressa metsäisellä kankaalla sijaitseva kirkko on ulkokulmistaan viistetty ristikirkko.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1321 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kiimingin kirkko ympäristöineen (Q30560178) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kiimingin kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kiimingin kirkko ympäristöineen.

    Kiimingin kirkko on Kiimingin seurakunnan ensimmäinen ja ainoa kirkkorakennus. Kirkko sijaitsee Oulussa Kiimingin kaupunginosassa, seututie 848:n lähettyvillä Kiiminkijoen etelärannalla lähellä entisen Kiimingin kunnan keskustaajamaa. Kirkon suunnittelijana pidetään Matti Honkaa, ja rakennus valmistui 1760. Siihen on tehty sen jälkeen korjaustöitä kahteen otteeseen. Kirkon lähettyville on rakennettu lisäksi kirkonseudun seurakuntakeskus. Kiimingin kirkko ympäristöineen kuuluu Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.13556°N, 25.75861°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305069) ja kohde (200632) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kiimingin kirkko (Q11871366) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Matti Honka
  • Lataa kuva
    Kiimingin kirkon tapuli
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Kiimingin kirkko.

    kellotapuli Oulussa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.13538°N, 25.75802°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304712) ja kohde Kiimingin kirkko (200632) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kiimingin kirkon tapuli (Q55595309) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Korvalan asuinpaikka

    Purkajasuon kalastuspaikka ja Korvalan muinaiset asuinpaikat sijaitsevat Yli-Iissä muutama kilometriä Kierikin voimalaitoksesta alajuoksulle päin olevalla suolla ja sen rannoilla. Purkajasuo oli muinaisen merenlahden pohjukkaa, jonne Iijoen vedet purkautuivat, ja Korvalan asuinpaikka sijaitsi aivan lahden rannalla. Maankohoamisen seurauksena muinaislahti maatui ja soistui. Iijoen rannoilla oli kivikaudella pitkäaikaista asutusta muun muassa Kierikinsaaressa. Korvala ja Purkajasuo kuuluvat laajempaan Kierikin muinaisalueeseen, jossa muinaisia hyvin eri-ikäisiä asuinpaikkoja on useita pienellä alueella. Korvalan asuinpaikka on ajoitettu vuosille 3 500−3 050 eaa. ja Purkajasuon löydöt on ajoitettu väljästi välille 3 700−2 900 eaa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.36716°N, 25.89454°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 972010038 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Korvalan asuinpaikka (Q11872715) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kotikankaan asuinpaikka

    Kotikankaan asuinpaikka sijaitsee Yli-Iissä kahden kilometrin päässä Kierikin voimalaitoksesta yläjuoksulle päin Iijoen etelärannalla Kierikkisaaren kohdalla. Vuonna 1993 löytynyt muinainen asuinpaikka on osa Kierikin kivikautista löytökompleksia, jonka väestö on kuulunut tyypillisen kampakeramiikan kulttuuripiiriin. Samalla asuinpaikalla on asuttu tai toimittu myös varhaismetallikaudella.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.35437°N, 25.95187°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 972010059 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kotikankaan asuinpaikka (Q18660202) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kuuselankankaan asuinpaikka

    Kuuselankankaan asuinpaikka sijaitsee Oulun Yli-Iissä kilometrin päässä Kierikin voimalaitoksesta yläjuoksulle päin Iijoen pohjoisrannalla. Vuonna 1993 löytynyt muinainen asuinpaikka on osa Kierikin kivikautista löytökompleksia, jonka väestö on kuulunut sekä kampakeramiikan että Kierikin keramiikkan kulttuuriin. Sen kaivauksita löydetyt esineet muodostavat tärkeimmän osan Kierikkikeskuksen näyttelyä. Asuinpaikkaa asuttiin noin 500 vuotta ja se ajoitetaan myöhäiselle neoliittiselle kivikaudelle 3 700−–3 130 eaa..

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.36063°N, 25.93457°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 972010043 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kuuselankankaan asuinpaikka (Q18660340) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Laitakarin hylky eli Laitakarin malmihylky on puurakenteisen purjealuksen hylky Oulun edustalla Hailuodon pohjoispuolella sijaitsevan Laitakarin saaren lähistöllä. Se tuli meriarkeologien tietoon vuonna 1980 oulunsalolaisen kalastajan ilmoitettua sukellusseura Oulun Vesimiehille troolien juuttuneen kiinni puisiin rakenteisiin. Hylky on muinaismuistolain suojelema niin kutsuttu museohylky ja sen tutkimisesta vastaa Pohjois-Pohjanmaan museo.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.05614°N, 25.1538°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1863 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Laitakarin hylky (Q56284537) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Latokankaan kivikautinen asuinalue sijaitsee Ylikiimingin kaupunginosassa Oulussa Säävälän kylän pohjoispuolella, lähellä Latokankaan soranottopaikkaa. Alue sijaitsee ympäröivästä suomaastosta kohoavalla hiekkaharjulla. Oulun yliopisto on järjestänyt paikalla arkeologisen tutkimuksen 1980-luvulla.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.08053°N, 26.1816°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 973010028 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Latokankaan kivikautinen asuinalue (Q11874878) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Liljeblomin talo

    Liljeblomin talo on empiretyylinen kaupunkitalo Torikadun varrella Vanhatullin kaupunginosassa Oulussa. Rakennuksen naapurissa sijaitsevat Waenerbergin ja Riekin talot. Asuinkäytön lisäksi rakennuksessa on toiminut myös postikonttori.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.01113°N, 25.46621°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306561) ja kohde (201059) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Liljeblomin talo (Q23870423) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Liljeblomin talon 2 kellaria
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Liljeblomin talo.

    talouskellari Oulussa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.01125°N, 25.46588°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306563) ja kohde Liljeblomin talo (201059) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Liljeblomin talon 2 kellaria (Q55598428) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Liljeblomin talon portti
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Liljeblomin talo.

    portti Oulussa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.01118°N, 25.46633°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306562) ja kohde Liljeblomin talo (201059) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Liljeblomin talon portti (Q55597449) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Linnanmaan kampus

    Oulun yliopisto on maamme ensimmäinen korkeakouluista 1965 annetun kehittämislain perusteella toteutettu korkeakoulun rakennuskokonaisuus.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.05917°N, 25.46611°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 5064 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Linnanmaan kampus (Q30123921) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pyhän Luukkaan kappeli
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Linnanmaan kampus.

    Pyhän Luukkaan kappeli sijaitsee Linnanmaan kaupunginosassa Oulun yliopistoalueella. Kirkko on Tuiran seurakunnan kolmas kirkko. Kirkkosalissa on tilaa noin 200 sanankuulijalle.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.06028°N, 25.47167°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pyhän Luukkaan kappeli (Q11889263) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Maikkulan reservikomppania

    Maikkulan reservikomppanian alue Maikkulan kaupunginosassa Oulussa on yksi harvoista rakennuskantansa pääpiirteissään säilyttäneistä vuoden 1878 asevelvollisuuslain perusteella rakennetuista reservikasarmeista Suomessa.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200243) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1395 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Maikkulan reservikomppania (Q18660729) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Maikkulan reservikomppanian kasarmialueen kalusto- ja puuvaja
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Maikkulan reservikomppania.

    liiteri Oulussa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.97843°N, 25.59846°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303217) ja kohde Maikkulan reservikomppania (200243) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Maikkulan reservikomppanian kasarmialueen kalusto- ja puuvaja (Q55596334) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Maikkulan reservikomppanian kasarmialueen kellari 1
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Maikkulan reservikomppania.

    talouskellari Oulussa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.97845°N, 25.59955°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303080) ja kohde Maikkulan reservikomppania (200243) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Maikkulan reservikomppanian kasarmialueen kellari 1 (Q55598412) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Maikkulan reservikomppanian kasarmialueen kellari 2
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Maikkulan reservikomppania.

    talouskellari Oulussa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.97833°N, 25.60089°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303216) ja kohde Maikkulan reservikomppania (200243) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Maikkulan reservikomppanian kasarmialueen kellari 2 (Q55598413) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Maikkulan reservikomppanian kasarmialueen päällystörakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Maikkulan reservikomppania.

    rakennus Oulussa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.97853°N, 25.60087°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303222) ja kohde Maikkulan reservikomppania (200243) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Maikkulan reservikomppanian kasarmialueen päällystörakennus (Q55597703) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Maikkulan reservikomppanian kasarmialueen sairaala
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Maikkulan reservikomppania.

    sairaala Oulussa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.97872°N, 25.59847°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303064) ja kohde Maikkulan reservikomppania (200243) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Maikkulan reservikomppanian kasarmialueen sairaala (Q55598014) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Maikkulan reservikomppanian kasarmialueen sellirakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Maikkulan reservikomppania.

    vankila Oulussa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.97824°N, 25.59849°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303065) ja kohde Maikkulan reservikomppania (200243) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Maikkulan reservikomppanian kasarmialueen sellirakennus (Q55599468) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Maikkulan reservikomppanian kasarmialueen talousrakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Maikkulan reservikomppania.

    piharakennus Oulussa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.97882°N, 25.59934°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303225) ja kohde Maikkulan reservikomppania (200243) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Maikkulan reservikomppanian kasarmialueen talousrakennus (Q55598774) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Maikkulan reservikomppanian kasarmialueen varasto
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Maikkulan reservikomppania.

    varasto Oulussa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.97812°N, 25.6005°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303218) ja kohde Maikkulan reservikomppania (200243) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Maikkulan reservikomppanian kasarmialueen varasto (Q55599504) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Maikkulan reservikomppanian kasarmirakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Maikkulan reservikomppania.

    kasarmialue Oulussa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.97822°N, 25.59944°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303224) ja kohde Maikkulan reservikomppania (200243) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Maikkulan reservikomppanian kasarmirakennus (Q55596972) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Magnus Schjerfbeck
  • Lataa kuva
    Martinniemen saha

    Martinniemen saha oli Haukiputaan kunnan Martinniemen kylässä Kiiminkijoen pohjoisrannalla sijainnut sahalaitos. Rauma-Repola lakkautti sahan 1980-luvulla keskittäessään sahaustoimintojaan.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.21622°N, 25.28733°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4137 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Martinniemen saha (Q11881264) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Martinniemen puuhiomo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Martinniemen saha.

    Martinniemen puuhiomo eli Laitakarin puuhiomo oli Haukiputaan Martinniemessä Laitakarin saarella toiminut Raahe Oy:n ja sittemmin Rauma-Repola Oy:n puuhiomo, joka toimi vuosina 1927–1964. Puuhiomon yhteydessä toimi myös samaan aikaan rakennettu höyryvoimalaitos, jonka toiminta jatkui lähes muuttumattomana 1980-luvun lopulle saakka Martinniemen sahan tarpeita varten.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.21414°N, 25.27533°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Martinniemen puuhiomo (Q18660770) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Metelinkirkko

    Metelinkirkko eli Metelinlinna on Pohjois-Pohjanmaalla Oulun Yli-Iissä Huhinmaalla sijaitseva vähän tutkittu jätinkirkko. Kohdetta ei ole ajoitettu tarkasti, mutta sen katsotaan sijoittuvan kivikauteen.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.3646°N, 25.72254°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 972010002 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Metelinkirkko (Q28473793) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset

    Oulujoki Osakeyhtiön valtakunnallista sähköntuotantoa varten Oulujoen ja Emäjoen vesireitille rakentamat voimalaitos- ja asuntoalueet ovat laajuudeltaan, arkkitehtuuriltaan ja rakennustekniikaltaan yksi maan merkittävimmistä jälleenrakennuskauden rakennushankkeista.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1292 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset (Q29974208) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Merikosken voimalaitos
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset.

    Merikosken voimalaitos on Oulujoen ensimmäinen voimalaitos ja se sijaitsee Oulun Koskikeskuksen ja Tuiran kaupunginosien välissä. Merikosken voimalaitoksen omistaa Oulun Energia. Teholtaan se on 40 megawattia, ja voimalan pudotuskorkeus on 11 metriä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.02278°N, 25.47333°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2081 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Merikosken voimalaitos (Q9252547) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Bertel Strömmer
  • Lataa kuva
    Pikkarala
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset.

    Pikkarala on yksi Oulun kaupunginosista. Maastoltaan Pikkarala on pääosin mäntykangasta. Oulujoen alavimmat rannat on suurimmaksi osaksi otettu maanviljelyskäyttöön. Pikkarala sijaitsee Maikkulan suuralueella aivan Oulun ja Muhoksen kunnanrajan tuntumassa. Vuoteen 1965 saakka Pikkarala kuului lakkautettuun Oulujoen kuntaan. Kaupunginosa lienee saanut nimensä Pikkaraisen suvun mukaan.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.91619°N, 25.74242°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pikkarala (Q11888093) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Oulujoen kirkko

    Oulujoen kirkko sijaitsee metsäsaarekkeessa Oulujoen pohjoisrannalla Kirkkokankaan kaupunginosassa Oulussa. Kirkko ja Oulujoen seurakunta kuuluvat Oulun seurakuntayhtymään. Kirkko kuuluu Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.00556°N, 25.56278°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305338) ja kohde (200917) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4486 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Oulujoen kirkko (Q13527891) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Victor Joachim Sucksdorff
  • Lataa kuva
    Oulujoen suistoalueen historiallinen kokonaisuus

    Oulujoen ja meren yhtymäkohtaan sisältyy Oulun kaupungin historiallisesti merkittävimpiä alueita.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2081 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Oulujoen suistoalueen historiallinen kokonaisuus (Q30560309) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Ainola (Oulu)
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Oulujoen suistoalueen historiallinen kokonaisuus.

    Ainolan huvila oli Oulun Hupisaarten kaupunginpuistossa Pakolansaaressa sijainnut alun perin Åströmin perheen asuintaloksi rakennettu huvila, jossa myöhemmin sijaitsivat Oulun kaupunginkirjasto ja Pohjois-Pohjanmaan museo. Huvila tuhoutui tulipalossa 1929.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.01778°N, 25.47556°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ainola (Oulu) (Q28548863) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hupisaarten kaupunginpuisto
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Oulujoen suistoalueen historiallinen kokonaisuus.

    Hupisaarten kaupunginpuisto Oulussa Oulujoen alajuoksulla tunnetaan Valkoisten siltojen saaristona.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.0191°N, 25.4826°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hupisaarten kaupunginpuisto (Q3892177) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lasaretinsaari

    Lasaretinsaari on saari Oulun Hupisaarten kaupunginpuistossa Oulujoen suistossa. Saari kuuluu Myllytullin kaupunginosaan ja se sijaitsee noin kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Aiemmin saaren kohdalla oli vapaana virtaava Merikoski, joka padottiin 1940-luvulla. Lassinkallionsilta eli patosilta ylittää Oulujoen Lasaretinsaaresta Tuiran puolelle.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.02083°N, 25.485°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lasaretinsaari (Q18660498) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Merikosken sillat
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Oulujoen suistoalueen historiallinen kokonaisuus.

    Merikosken silloilla tai Tuiran silloilla tarkoitetaan yleisesti Oulujoen suistoalueen siltoja Oulun keskustan ja Tuiran kaupunginosan välisellä alueella. Sillat yhdistävät toisiinsa Oulujoen etelä- ja pohjoisrannat, ja muodostavat joen molemmille puolille kasvaneen kaupungin keskustaan liikenteen pullonkauloja. Varsinaisiksi Tuiran silloiksi lasketaan Pokkisenväylän, Ämmänväylän, Tuiranväylän ja Alakanavan sillat, jotka muodostavat yhdessä Merikosken sillat -nimisen katuosuuden. Näiden lisäksi jokisuistossa on useita pääasiassa kevyelle liikenteelle tarkoitettuja siltoja.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.01833°N, 25.468°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Merikosken sillat (Q5473974) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Merimiehenkotimuseo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Oulujoen suistoalueen historiallinen kokonaisuus.

    Merimiehenkotimuseo toimii Oulun Pikisaaressa sijaitsevassa Matilan talossa, joka on kaupungin vanhin säilynyt puutalo. Rakennus on aikoinaan toiminut myös tullitupana, ja sen historialliset lähteet voidaan jäljittää aina 1730-luvulle. Rakennus selvisi vahingoittumatta vuoden 1822 suurpalosta. Museota ylläpitää Pohjois-Pohjanmaan museo.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.01722°N, 25.45806°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Merimiehenkotimuseo (Q11882128) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Myllytullin koulu
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Oulujoen suistoalueen historiallinen kokonaisuus.

    Myllytullin koulu eli entinen Oulun tyttölyseo on yksi yhdeksästä Oulun kaupungin ylläpitämästä 1.–9. luokkien yhtenäiskoulusta. Koulun painopistealueita ovat kuvataide ja vieraat kielet ja nykyisenä rehtorina toimii Helena Pirilä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.01583°N, 25.47722°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Myllytullin koulu (Q11883678) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Johan Jacob Ahrenberg
  • Lataa kuva
    Oulun linna
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Oulujoen suistoalueen historiallinen kokonaisuus.

    Oulun linna valmistui vuonna 1590 Oulujoen suistossa sijaitsevalle saarelle. Linna rakennettiin niiden sotaretkien tukikohdaksi, joita ruotsalaiset tekivät pitkän vihan aikana Vienan Karjalaan kuningas Juhana III:n hallituskaudella. Kyseessä oli puu- ja maavallien muodostama linnoitus. Mahdollisesti samalla paikalla on sijainnut myös novgorodilaisten vuonna 1375 rakentama linna, jonka ruotsalaiset valtasivat vuonna 1377. Professori Kyösti Julkun teorian mukaan tämä keskiaikainen linna on kuitenkin sijainnut Kastellissa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.01722°N, 25.46722°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Oulun linna (Q5404567) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Raatin urheilukeskus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Oulujoen suistoalueen historiallinen kokonaisuus.

    Raatin liikuntakeskus on Oulun kaupungin liikuntakeskus Oulussa Koskikeskuksen kaupunginosaan kuuluvalla Raatinsaarella. Siihen kuuluvat Raatin stadion ja Raatin uimahalli.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.01972°N, 25.46583°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Raatin urheilukeskus (Q11889616) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Raatin stadion

    Raatin stadion on Oulun Koskikeskuksessa Raatinsaarella sijaitseva yleisurheilu- ja jalkapallostadion, joka avattiin vuonna 1953. Vanha stadion purettiin vuonna 2009 ja uusi stadion valmistui osana Raatin liikuntakeskuksen perusparannusta vuonna 2011. Stadion toimii Ykkösessä pelaavan AC Oulun kotikenttänä ja sen kapasiteetti on 4 392 katsojaa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.01969°N, 25.46581°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Raatin stadion (Q7278440) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Åströminpuisto
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Oulujoen suistoalueen historiallinen kokonaisuus.

    Åströminpuisto on puisto Myllytullin kaupunginosassa Oulussa. Puistoa rajaavat Mannenkatu pohjoisessa, Isokatu idässä, Myllytullin koulu etelässä ja Kallisenvirta lännessä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.01639°N, 25.47833°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Åströminpuisto (Q11903316) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Oulun Osuuskaupan entiset kiinteistöt

    liikerakennus Oulussa

  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (201061) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Oulun Osuuskaupan entiset kiinteistöt (Q55023870) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Oulun Osuuskaupan Pakkahuoneenkadun ja Koulukadun kulmarakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Oulun Osuuskaupan entiset kiinteistöt.

    liikerakennus Oulussa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.01054°N, 25.47878°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306566) ja kohde Oulun Osuuskaupan entiset kiinteistöt (201061) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Oulun Osuuskaupan Pakkahuoneenkadun ja Koulukadun kulmarakennus (Q55596306) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Harald Andersin
  • Lataa kuva
    Oulun Osuuskaupan höyryleipomo
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Oulun Osuuskaupan entiset kiinteistöt.

    leipomo Oulussa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.01033°N, 25.47839°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306565) ja kohde Oulun Osuuskaupan entiset kiinteistöt (201061) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Oulun Osuuskaupan höyryleipomo (Q55596260) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Karl Sandelin
  • Lataa kuva
    Oulun SOK:n konttori- ja varastorakennus

    Oulun SOK:n konttori- ja varastorakennus on edustava esimerkki osuuskaupan 1930-luvulla eri puolille maata rakentamista konttori- ja varastorakennuksista.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 5168 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Oulun SOK:n konttori- ja varastorakennus (Q30510126) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Oulun hautausmaa

    Oulun hautausmaa on Oulun evankelisluterilaisten seurakuntien hautausmaa. Oulun hautausmaa sijaitsee Intiön kaupunginosassa noin kilometrin päässä tuomiokirkosta. 26,5 hehtaarin suuruisen hautausmaan pinta-ala on noin kolmannes kaupunginosan alueesta. Hautausmaa kuuluu Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.0128°N, 25.4914°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1418 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Oulun hautausmaa (Q11886099) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Oulun kuulovammaisten koulu

    koulurakennus Oulussa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.0249°N, 25.4601°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303226) ja kohde (200232) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Oulun kuulovammaisten koulu (Q55025393) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Theodor Granstedt, Rakennushallitus
  • Lataa kuva
    Oulun kuulovammaisten koulun asuntola
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Oulun kuulovammaisten koulu.

    asuntola Oulussa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.02541°N, 25.46014°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303227) ja kohde Oulun kuulovammaisten koulu (200232) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Oulun kuulovammaisten koulun asuntola (Q55595234) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Theodor Granstedt, Rakennushallitus
  • Lataa kuva
    Oulun kuulovammaisten koulun johtajan asunto
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Oulun kuulovammaisten koulu.

    virka-asunto Oulussa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.0252°N, 25.45925°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303228) ja kohde Oulun kuulovammaisten koulu (200232) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Oulun kuulovammaisten koulun johtajan asunto (Q55599751) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Theodor Granstedt, Rakennushallitus
  • Lataa kuva
    Oulun lääninhallitus

    hallintorakennus Oulussa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.01563°N, 25.47451°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303229) ja kohde (200239) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Oulun lääninhallitus (Q55025733) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Oulun lääninhallitusn maanmittauskonttori
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Oulun lääninhallitus.

    hallintorakennus Oulussa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.01595°N, 25.47328°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303230) ja kohde Oulun lääninhallitus (200239) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Oulun lääninhallitusn maanmittauskonttori (Q55595409) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Oulun lääninhallitusn piharakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Oulun lääninhallitus.

    piharakennus Oulussa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.0157°N, 25.4755°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303234) ja kohde Oulun lääninhallitus (200239) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Oulun lääninhallitusn piharakennus (Q55597393) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Oulun rantakortteleiden julkinen kaupunkitila

    Oulun rantakortteleiden julkinen kaupunkitila muodostaa merkittävän kaupunkihistoriallisen kokonaisuuden, joka kuvastaa sekä Oulun 1870-1880-lukujen vaurastumisesta kaupalla ja merenkululla että 1960-luvun monumentaalista keskustasuunnittelua. Oulun rantakorttelit on rakennettu Oulun vuoden 1882 palon jälkeen.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1474 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Oulun rantakortteleiden julkinen kaupunkitila (Q30505819) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kulttuuritalo Valve
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Oulun rantakortteleiden julkinen kaupunkitila.

    Kulttuuritalo Valve, entinen Nuoriso- ja kulttuurikeskus NUKU, on yksi Oulun seitsemästä kulttuurilaitoksesta, joiden toiminta-ajatuksena on tuottaa kulttuuripalveluja yhteistyössä taiteilijoiden, taide- ja kulttuurijärjestöjen sekä yhdistysten kanssa. Vuosittain Oulussa järjestettävät festivaalit ovat näkyvin osa kulttuuritalo Valveen toimintaa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.01417°N, 25.47056°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kulttuuritalo Valve (Q18168756) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Grahn, Hedman & Wasastjerna, Johan Lybeck
  • Lataa kuva
    Oulun Kauppahalli
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Oulun rantakortteleiden julkinen kaupunkitila.

    Oulun kauppahalli on Oulussa kauppatorin laidalla sijaitseva kauppahalli.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.01306°N, 25.46417°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Oulun Kauppahalli (Q11886075) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Karl Lindahl, Walter Thomé
  • Lataa kuva
    Oulun kauppatori
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Oulun rantakortteleiden julkinen kaupunkitila.

    Oulun kauppatori eli Oulun tori tai yleisimmin Torinranta sijaitsee Oulun keskustan läheisyydessä, Oulujoen rannalla, Pokkisen kaupunginosassa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.01389°N, 25.46333°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Oulun kauppatori (Q3661887) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Oulun kaupunginteatteri
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Oulun rantakortteleiden julkinen kaupunkitila.

    Oulun kaupunginteatteri on Oulussa toimiva ammattiteatteri. Vuosittain teatteri järjestää noin 350-400 esitystä, joista noin 8 on ensi-iltoja. Näytöksiä on sekä uusia kotimaisia että ulkomaisia kantaesityksiä. Näytöksiä käy seuraamassa noin 80 000 katsojaa joka vuosi. Teatteri tuottaa myös oopperaa ja musiikkiteatteria sekä lapsille että aikuisille. Vuosittainen tapahtuma on myös Lasten ja nuorten teatterifestivaali.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.01472°N, 25.46306°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Oulun kaupunginteatteri (Q3662283) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Oulun rautatieasema

    Oulun rautatieasema sijaitsee Oulun keskustassa, Matkahuollon ja linja-autoaseman välittömässä läheisyydessä, kävelyetäisyyden päässä keskustan ja Raksilan palveluista. Oulussa risteävät rataosat Seinäjoki–Oulu, Oulu–Tornio ja Oulu–Kontiomäki. Oulu on Pohjois-Suomen tärkein risteysasema, ja sen kautta kulkee Suomen ainoa raideyhteys 65. leveyspiirin pohjoispuolelle.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.01139°N, 25.48389°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303154) ja kohde (200394) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4194 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Oulun rautatieasema (Q3270598) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Knut Nylander
  • Lataa kuva
    Oulun rautatieaseman asemaravintola
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Oulun rautatieasema.

    asemaravintola Oulussa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.01101°N, 25.48318°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304583) ja kohde Oulun rautatieasema (200394) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Oulun rautatieaseman asemaravintola (Q55594972) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Jarl Ungern
  • Lataa kuva
    Oulun tarkka-ampujakasarmit

    Oulun tarkka-ampujakasarmin alue käsittää pitkälle toistakymmentä tarkka-ampujapataljoonan kasarmiin kuulunutta 1880-luvun puurakennusta.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.01913°N, 25.4995°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1426 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Oulun tarkka-ampujakasarmit (Q29974171) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Oulun kasarmi
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Oulun tarkka-ampujakasarmit.

    Oulun kasarmi toimi 126 vuotta varuskuntana. Se rakennettiin Oulun Tarkka-ampujapataljoonalle vuonna 1881. Museovirasto on luokitellut Oulun tarkka-ampujakasarmit valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Rakennukset ovat nykyisin Ammattiopisto Luovin omistuksessa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.01944°N, 25.49833°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Oulun kasarmi (Q15088290) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Oulun tuomiokapituli

    cathedral chapter in Oulu, Finland

  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200240) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Oulun tuomiokapituli (Q55078425) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Oulun tuomiokapitulin asuinrakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Oulun tuomiokapituli.

    asuintalo Oulussa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.01495°N, 25.46801°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303236) ja kohde Oulun tuomiokapituli (200240) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Oulun tuomiokapitulin asuinrakennus (Q55595090) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Frans Wilhelm Lüchow
  • Lataa kuva
    Oulun tuomiokapitulin talousrakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Oulun tuomiokapituli.

    piharakennus Oulussa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.01483°N, 25.46832°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303235) ja kohde Oulun tuomiokapituli (200240) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Oulun tuomiokapitulin talousrakennus (Q55598773) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Oulun tuomiokapitulin virastorakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Oulun tuomiokapituli.

    toimistorakennus Oulussa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.01504°N, 25.46841°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303237) ja kohde Oulun tuomiokapituli (200240) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Oulun tuomiokapitulin virastorakennus (Q55599749) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Oulun vanha monumentaalikeskus ja Franzénin puisto

    Oulun tuomiokirkko, sen edustalla sijaitseva Franzénin puisto sekä puistoa ympäröivien katujen julkiset ja yksityiset rakennukset muodostavat kokonaisuuden, joka kuvastaa Oulun roolia läänin hallintokaupunkina.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2077 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Oulun vanha monumentaalikeskus ja Franzénin puisto (Q30506326) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Frans Mikael Franzénin patsas
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Oulun vanha monumentaalikeskus ja Franzénin puisto.

    Runoilijapiispa Frans Mikael Franzénin patsas Franzénin puistossa on Oulun vanhin julkinen ulkoveistos. Patsaan teki uusklassiseen tyyliin kuvanveistäjä Erland Stenberg Pariisissa talvella 1878–1879. Jalustan valmisti kuvanveistäjä Robert Stigell Helsingissä. Veistos paljastettiin juhlallisesti Kirkkotorilla Oulun tuomiokirkon vieressä 30. kesäkuuta 1881.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.01528°N, 25.47389°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Frans Mikael Franzénin patsas (Q5492376) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Franzénin puisto
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Oulun vanha monumentaalikeskus ja Franzénin puisto.

    Franzénin puisto on Oulun keskeisimpiä puistoja. Se on nimetty oululaisen runoilijan ja kirjailijan Frans Mikael Franzénin mukaan. Hänen patsaansa, joka on Oulun vanhin patsas ja paljastettiin vuonna 1881, sijaitsee puistossa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.01528°N, 25.47389°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Franzénin puisto (Q11859989) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Franzénin talo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Oulun vanha monumentaalikeskus ja Franzénin puisto.

    Franzénin talo on Oulun keskustassa Franzénin puiston eteläreunalla, Kajaaninkadun ja Kirkkokadun kulmassa, sijaitseva empiretyylinen liike- ja asuinrakennus.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.0147°N, 25.4739°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306575) ja kohde (201064) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Franzénin talo (Q11859988) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Oulun Lyseon lukio
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Oulun vanha monumentaalikeskus ja Franzénin puisto.

    Oulun Lyseon lukio on yksi kymmenestä Oulun kaupungin ylläpitämästä päivälukiosta.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.015°N, 25.47167°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Oulun Lyseon lukio (Q6305662) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Carl Ludvig Engel
  • Lataa kuva
    Oulun tuomiokirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Oulun vanha monumentaalikeskus ja Franzénin puisto.

    Oulun tuomiokirkko on Oulun hiippakunnan tuomiokirkko ja Oulun tuomiokirkkoseurakunnan kirkko. Kirkon nykyinen ulkoasu on Carl Ludvig Engelin käsialaa vuodelta 1832. Kirkon kiviseinät ovat vuonna 1777 valmistuneesta kirkosta, joka tuhoutui puuosiltaan Oulun palossa 1822. Kirkon irtaimisto pelastettiin palolta.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.01472°N, 25.47583°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305337) ja kohde (200916) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2077 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Oulun tuomiokirkko (Q201935) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Rakennushallitus, Carl Ludvig Engel
  • Lataa kuva
    Oulun vankila

    Oulun vankila on tutkintavankila, jossa säilytetään entisten Oulun ja Lapin läänien alueilla rikoksista epäiltyjä tutkintavankeja. Vankilassa pannaan täytäntöön myös sakon muuntorangaistuksia ja vankeusrangaistuksia.

  • OOjs UI icon mapPin.svg