Wikiprojekti:Wiki Loves Monuments/Pohjois-Karjala

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kilpailuohjeet Kuvattavat kohteet Jälleenvalokuvaus Lataa kuva muusta kohteesta Mobiilikartta Neuvonta English
Etsi kuvattava kulttuuriperintökohde näiltä listoilta ja lataa kuvasi Wiki Loves Monuments -valokuvauskilpailuun syyskuun aikana. Halutessasi voit osallistua tietojen parantamisen Talkoot-sivulla.

Kulttuuriperintökohteet maakunnittain

Kulttuuriperintökohteet, Pohjois-Karjala

Heinävesi · Ilomantsi · Joensuu · Juuka · Kitee · Kontiolahti · Lieksa · Liperi · Nurmes · Outokumpu · Polvijärvi · Rääkkylä · Tohmajärvi · Valtimo

Kuvauskohteet Heinävesi

Heinävesi Wikipediassa

Automaattisesti luodun listan loppu.
Heinäveden kirkko

Heinäveden kirkko on vuosina 1890–1891 rakennettu puinen, tyyliltään uusgoottlainen kirkkorakennus. Sen suunnitteli arkkitehti Josef Stenbäck. Kirkko sijaitsee Etelä-Savossa Heinäveden kirkonkylässä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.43308°N, 28.62719°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305172) ja kohde (200735) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Heinäveden kirkko (Q476128) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Josef Stenbäck
  • Lataa kuva
    Heinäveden luostarit

    Heinäveden Lintulan ja Uuden Valamon luostarit ovat historiallisesti nuoria, mutta ne edustavat vuosisataista Laatokan Karjalan luostariperinnettä uusilla asuinsijoillaan.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1152 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Heinäveden luostarit (Q30505986) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lintulan luostari
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinäveden luostarit.

    Lintulan Pyhän Kolminaisuuden luostari on Heinäveden kunnassa Palokin kylässä sijaitseva ortodoksinen nais- eli nunnaluostari. Luostarin nykyinen johtaja on igumenia Mikaela. Luostari on Pohjoismaiden ainoa ortodoksinen nunnaluostari.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.57111°N, 28.59167°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lintulan luostari (Q2558854) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Q26257006
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinäveden luostarit.

  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Q26257006 (Q26257006) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Valamon luostari
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinäveden luostarit.

    Valamon Kristuksen kirkastumisen luostari (Uusi-Valamo) on Suomen ortodoksisen kirkon luostari Heinävedellä Etelä-Savossa. Luostari jatkaa aiemmin Laatokan Valamon saaristossa Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella toimineen Valamon luostarin perinnettä kun tämä toisen maailmansodan jälkeen evakuoitiin Suomen nykyiselle alueelle.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.56306°N, 28.79056°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Valamon luostari (Q1776224) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Valamon luostarin pääkirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinäveden luostarit.

    Valamon luostarin pääkirkko eli uusi kirkko Heinävedellä on pyhitetty Kristuksen kirkastumisen muistolle. Ortodoksinen kirkko rakennettiin 1975–1976 ja sen vihki käyttöön arkkipiispa Paavali 5. kesäkuuta 1977 juhlallisin menoin.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.56278°N, 28.79056°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Valamon luostarin pääkirkko (Q18603794) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Ivan Kudrjavzev
  • Lataa kuva
    Valamon luostarin talvikirkko (Heinävesi)
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinäveden luostarit.

    Valamon luostarin talvikirkko Heinävedellä sijaitsee luostarin pääkirkon yhteydessä. Se on pyhitetty Valamon luostarin pyhittäjäisien Sergei ja Herman Valamolaisten muistolle. Valamon luostarin pääkirkko ja talvikirkko noudattavat pohjoisvenäläisen ortodoksiluostarin arkkitehtuuria, ja luostarissa on siten tyylin mukaan erillinen talvikirkko.

  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Valamon luostarin talvikirkko (Heinävesi) (Q11900075) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Ivan Kudrjavzev
  • Lataa kuva
    Heinäveden reitin kanavat ja rakenteet

    Heinäveden reitti on maisemallisesti monipuolisimpia sisävesiliikenteen reittejä ja siihen liittyy monia arvokkaita liikenne- ja teollisuushistoriallisia muistomerkkejä.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1133 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Heinäveden reitin kanavat ja rakenteet (Q30506533) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Karvion kanava
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinäveden reitin kanavat ja rakenteet.

    Karvion kanava on yksisulkuinen kanava Karvion kylässä Heinävedellä, Etelä-Savossa. Kanava yhdistää Kermajärven Varisveteen, siitä Suvasveteen. Karvionjärveltä on yhteys Suvasveteen, jota pääsee Kuopioon asti. Kanava on 300 metriä pitkä ja se on Heinäveden vanhin kanava, rakennettu 1895–1896. Kanavassa menee varsinkin kesäaikaan paljon laivoja, ja on Heinäveden reitin vilkkaimpia kanavia. Kanavan yli kulkee silta, jonka alikulkukorkeus on 11 metriä ja sen vierestä menee Karvionkoski, joka on suosittu kalastuskoski. Kanavan ja kosken ympärillä on Karvion kylän keskus, jossa on palveluja, vierassatama ja Karvio Camping-retkeilyalue. Pudotuskorkeutta kanavalla on 1,8 metriä. Kanavaan mahtuvat 31,2 metrin pituiset, 7,1 metrin levyiset ja 1,8 metrin syvyydessä kulkevat laivat. Kanavan yli kulkevan maantiesillan alituskorkeus on 11 metriä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.51472°N, 28.64139°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Karvion kanava (Q11870232) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kerman kanava
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinäveden reitin kanavat ja rakenteet.

    Kerman kanava on yksisulkuinen, 250 metriä pitkä kanava Heinäveden kunnassa Etelä-Savossa Kermankosken vieressä. Kanava yhdistää Kermajärven Haukiveteen yhdessä Pilpan ja Vihovuonteen kanavien kanssa. Kanavalinja kulkee Kermajärven ja Koskilahden välissä olevan kannaksen läpi. Kanava on rakennettu vuosina 1903–1905. Työt alkoivat vuonna 1903, ja vuoden 1905 aikana valmistuivat kaivutyöt ja kivisulku. Kanavan yli kulkeva rullasilta valmistui samanaikaisesti. Kanavalla ei ole omaa miehitystä, se on automatisoitu. Pudotuskorkeutta kanavalla on 2,3–2,4 metriä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.39444°N, 28.75833°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kerman kanava (Q11870993) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kermankoski
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinäveden reitin kanavat ja rakenteet.

    Kermankoski on Heinäveden kunnassa, Kerman kylässä, Heinävedentiellä sijaitseva koski. Kermankoski on suosittu kalastus- ja freestylemelontapaikka. 2007–2008 tehdyn kalataloudellisen kunnostuksen myötä Kermankoskeen rakennettiin melojia varten kaksi freestylemelontaan soveltuvaa stopparia, jotka toimivat eri vedenkorkeuksilla. Kosken läheisyydessä sijaitsee vuosina 1903–1906 rakennettu Kerman kanava, joka on nykyisinkin toiminnassa. Toinen suosittu kalastuskoski Heinävedellä on Karvionkoski.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.39583°N, 28.74528°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kermankoski (Q5391410) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pilpan kanava
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinäveden reitin kanavat ja rakenteet.

    Pilpan kanava sijaitsee Heinävedellä Etelä-Savossa. Kanava yhdistää Kermajärven Haukiveteen yhdessä Kerman ja Vihovuonteen kanavien kanssa. Pituutta yksisulkuisella kanavalla on yli 200 metriä ja pudotusta 0,4–0,95 metriä. Kanava rakennettiin 1903–1904. Sulku rakennettiin itäpuolelle Pilpan koskea. Tammikuussa 1903 aloitettiin rakentaminen ja maaliskuusta kesäkuuhun rakennettiin väliaikaista patoa. Pohjaa kaivettiin 1903 tammikuusta lähtien vuoteen 1904, ja sulku portteineen valmistui elokuussa 1904. Liikenteelle kanava avautui lokakuussa. Rakentaminen maksoi yhteensä 204 578 markkaa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.32667°N, 28.76222°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pilpan kanava (Q5410083) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Varistaipaleen kanava
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinäveden reitin kanavat ja rakenteet.

    Varistaipaleen kanava sijaitsee Heinäveden kunnan Varistaipaleen kylässä. Se yhdistää Juojärven Varisveteen yhdessä Taivallahden kanavan kanssa. Kanava kuuluu Kallaveden reitin itäiseen haaraan Juojärven reittiin, joka yhdistyy Varisvedellä maailman kauneimmaksikin vesireitiksi kutsuttuun Heinäveden reittiin. Kanava on Pohjoismaiden syvin. Kanava on pudotuskorkeudeltaan Suomen suurin ja maan ainoa nelisulkuinen kanava. Kanavan neljän sulun putouskorkeus on yhteensä 14,5 metriä. Vuosina 1911-1913 rakennettu kanava on pituudeltaan 1 100 metriä ja kanavan läpi voivat kulkea alukset joiden suurin pituus on 31,2 metriä, leveys 7,1 metriä, syväys 1,8 metriä ja mastonkorkeus 12,5 metriä. Kanavan ylittää kääntösilta jonka alikulkukorkeus on 1,7 metriä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.549°N, 28.639°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Varistaipaleen kanava (Q3490993) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Vihovuonne
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinäveden reitin kanavat ja rakenteet.

    Vihovuonteen kanava sijaitsee Heinävedellä, Etelä-Savossa. Yksisulkuinen kanava yhdistää Kermajärven Haukiveteen yhdessä Kerman ja Pilpan kanavien kanssa. Kanava on 250 metriä pitkä ja pudotuskorkeudeltaan 0,8 - 1,0 metriä. Kanava on rakennettu 1903-1905. Kanava kaivettiin Vihonvuonteen kosken länsipuolelle Kaivannonniemen halki. Vuoden 1903 lopulla rakennustyöt alkoivat ja kivisulku rakennettiin syyskuun ja marraskuun taitteessa 1905. Rakennuskustannukset olivat kokonaisuudessaan 155 794 markkaa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.39667°N, 28.71694°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vihovuonne (Q24305729) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinäveden reitin kanavat ja rakenteet.

    Välikanava on Heinävedellä Varistaipaleen kanavan ja Taivallahden kanavan välillä sijaitseva avokanava joka rakennettiin 1911-1914. Kanava on pituudeltaan 160 metriä ja sen kautta kulkevien alusten suurin leveys voi olla 7,1 metriä, syväys 1,8 metriä ja mastonkorkeus 12,5 metriä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.56056°N, 28.64972°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Välikanava (Q21198383) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Vääräkosken kanava
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinäveden reitin kanavat ja rakenteet.

    Vääräkosken kanava sijaitsee Heinävedellä Heinäveden reitin varrella Kermajärven ja Joutsenveden välillä. Kanava rakennettiin vuosina 1903–1905 samaan aikaan kun Heinäveden reitille rakennettiin myös Kerman, Vihovuonteen ja Pilpan kanavat. Vääräkosken kanavan pituus on 240 metriä, ja siinä ei ole sulkuja. Alusten suurin sallittu leveys on 7,1 metriä, syväys 1,8 metriä ja mastonkorkeus 9,5 metriä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.3875°N, 28.70889°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vääräkosken kanava (Q11902192) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Yläkanava
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinäveden reitin kanavat ja rakenteet.

    Taivallahden kanava on kaksisulkuinen kanava Heinävedellä Etelä-Savossa. Kanava sijaitsee lähellä Varistaipaleen kanavaa ja se yhdistää Juojärven Varisveteen yhdessä Varistaipaleen kanavan kanssa. Kanava on noin 800 metriä pitkä ja sitä ohjataan kaukokäytöllä Varistaipaleen kanavalta. Pudotuskorkeutta kahdella sululla on 4,95–5,45 metriä. Kanava rakennettiin vuosina 1911–1914.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.56333°N, 28.67056°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Yläkanava (Q24304639) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Humalniemen kalliomaalaus

    Humalniemen kalliomaalaus sijaitsee Iso-Vihtarin Humalniemessä Heinävedellä Etelä-Savossa. Kyseessä on erikoinen kalliomaalaus, jonka ainoa tunnistettava kuvio esittää tasasivuista kolmiota. Kalliomaalauksen ilmoitti Sulo Strömberg vuonna 1998. Maalaukselle ei ole tehty ajoitusta.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.34268°N, 28.97941°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 90010020 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Humalniemen kalliomaalaus (Q18681831) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Vierunvuoren kalliomaalaus

    Vierunvuoren kalliomaalaus sijaitsee Enonveden pohjoisosassa, Ruokoveden ja Koloveden välisessä Vierunsalmessa Heinävedellä Etelä-Savossa. Kalliomaalaus sijaitsee Heinäveden kirkosta noin 14,5 km eteläkaakkoon. Maalauksen löysi Ari Lyytikäinen vuonna 1975 ja se ajoitetaan kivikauteen kampakeraamiseen kauteen.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.31771°N, 28.75187°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 90010003 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vierunvuoren kalliomaalaus (Q18682846) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Ilomantsi

    Ilomantsi Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Hattuvaara

    Hattuvaara on kylä Ilomantsin kunnassa seututien 522 varrella noin 40 kilometriä keskustaajamasta koilliseen. Hattuvaara on tunnettu ortodoksikylänä ja sotatapahtumien näyttämönä sekä kylässä asuneista runonlaulajista.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.93194°N, 31.28167°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1101 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hattuvaara (Q5682219) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hattuvaaran tsasouna
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hattuvaara.

    Hattuvaaran pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin tsasouna on Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan kyläkappeli Ilomantsin Hattuvaarassa. Tsasounan on valmistunut vuosien 1796–1844 välisenä aikana ja se on Suomen vanhin rukoushuone.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.93208°N, 31.2815°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hattuvaaran tsasouna (Q28721287) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Havukkakallio

    Havukkakallio eli Havukkamäki on Pohjois-Karjalassa Ilomantsissa sijaitseva linnavuori. Linnavuoren vallit näkyvät vieläkin selvästi. Paikkaa on tutkittu arkeologisesti, mutta sen ajoitus on vielä onnistumatta.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.64442°N, 30.93365°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 146010021 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Havukkakallio (Q25453222) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hoskon kämppäkartano

    kämppäkartano Ilomantsissa

  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200259) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hoskon kämppäkartano (Q55054935) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hoskon kämppäkartanon kauppa- ja varastorakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Hoskon kämppäkartano.

    varasto Ilomantsissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.08558°N, 31.17124°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303105) ja kohde Hoskon kämppäkartano (200259) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hoskon kämppäkartanon kauppa- ja varastorakennus (Q55599538) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hoskon kämppäkartanon korjaamorakennus, entinen valjaskuivaamo
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Hoskon kämppäkartano.

    työpaja Ilomantsissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.08538°N, 31.1699°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303100) ja kohde Hoskon kämppäkartano (200259) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hoskon kämppäkartanon korjaamorakennus, entinen valjaskuivaamo (Q55595958) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hoskon kämppäkartanon kämppä
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Hoskon kämppäkartano.

    maja Ilomantsissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.0853°N, 31.1713°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303103) ja kohde Hoskon kämppäkartano (200259) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hoskon kämppäkartanon kämppä (Q55596083) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hoskon kämppäkartanon sauna
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Hoskon kämppäkartano.

    saunarakennus Ilomantsissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.08535°N, 31.17193°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303106) ja kohde Hoskon kämppäkartano (200259) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hoskon kämppäkartanon sauna (Q55598121) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hoskon kämppäkartanon talli
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Hoskon kämppäkartano.

    talli Ilomantsissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.08506°N, 31.17016°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303104) ja kohde Hoskon kämppäkartano (200259) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hoskon kämppäkartanon talli (Q55598347) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hutunniemi 2

    historiallinen asuinpaikka Ilomantsissa Pohjois-Karjalassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.66922°N, 30.90767°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000020314 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hutunniemi 2 (Q31028350) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Ilajankosken harkkohytti ja kankirautapaja toimi Ilomantsissa 1836–1847. Ruukin rakennukset sijaitsivat Ilajanjärvestä Luovejärveen virtaavan Ilajanjoen Ilajankosken rannalla.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.78608°N, 31.45581°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000015820 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ilajankoski (Q5481328) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Ilomantsin Kauppatien ja Kotimäen alue

    Ilomantsin Kauppatien rakennusrivistö on hyvin säilynyt esimerkki suomalaisesta sotienjälkeisestä kirkonkyläraitista. Ilomantsi on Pohjois-Karjalan vanhin hallintopitäjä.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4460 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ilomantsin Kauppatien ja Kotimäen alue (Q30510341) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Ilomantsin Pappilanvaara

    Ilomantsin Pappilanvaara kuvastaa vanhaa kirkonkylärakennetta sekä eri uskontokuntien jo kauan kestänyttä rinnakkaiseloa Ruotsiin Stolbovan rauhassa liitetyillä alueilla. Ilomantsin vanhan kirkonkylän aikainen keskus on pappilanmäellä ja sen alapuolella kulkevan Kirkkotien varrella.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1097 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ilomantsin Pappilanvaara (Q30689771) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Ilomantsin kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Ilomantsin Pappilanvaara.

    Ilomantsin luterilainen kirkko tunnetaan värikkäänä kuvakirkkona. Se on laajan seurakunnan pääkirkko ja sijaitsee kirkonkylässä. Se on järjestyksessä Ilomantsin viides luterilainen kirkko. Kirkko on rakennettu vuonna 1796 Henrik Johan Mechelinin johdolla. Kirkossa on noin 800 istumapaikkaa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.67556°N, 30.91472°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305176) ja kohde (200739) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ilomantsin kirkko (Q16766292) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Ilomantsin ortodoksinen kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Ilomantsin Pappilanvaara.

    Ilomantsin pyhän profeetta Elian kirkko on Ilomantsissa sijaitseva Suomen suurin ortodoksinen puukirkko. Viisikupolinen kirkko on vuodelta 1892 ja se on Pietarin Pyhän synodin arkkitehti S.V. Sadovnikovin piirtämä. Hallinnollisesti se kuuluu Ilomantsin ortodoksiselle seurakunnalle.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.6817°N, 30.9197°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305378) ja kohde (200957) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ilomantsin ortodoksinen kirkko (Q8469912) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kakonahon kylämaisema

    Kakonaho on Vaara-Karjalan poikkeuksellisen hyvin säilynyt kylämaisema, jonka muodostavat vapaamuotoiset pihapiirit sekä kyläkumpareelta avautuvat maisemat.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4482 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kakonahon kylämaisema (Q30560396) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kokkokallion kalliomaalaus

    Kokkokallion kalliomaalaus sijaitsee Koitereella Alanteenlahdella Ilomantsissa Pohjois-Karjalassa. Maalaus on löydetty toisen kerran 1990-luvun lopulla.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.88149°N, 30.69582°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 146010044 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kokkokallion kalliomaalaus (Q18682039) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Käenkosken harkkohytti sijaitsi Ilomantsissä Käenkosken kylässä Pirttijärvestä Koitereeseen laskevan Syväysjoen (Pirttijoen) Käenkosken pohjoisrannalla. Harkkohytti oli toiminnassa vuosina 1839–1880.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.91304°N, 30.94705°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000015874 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Käenkosken harkkohytti (Q28721634) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Käklinkallion kalliomaalaus

    Käklinkallion kalliomaalauksen laatu on epävarma, sillä siitä ei tunnisteta yhtään kuviota eikä siitäkään ole päästy yksimielisyyteen, onko se edes kalliomaalaus. Se sijaitsee Koitereeltä lounaaseen virtaavan Haapajoen rannalla Ilomantsissa Pohjois-Karjalassa. Kohde on löydetty 1990-luvun loppupuolella.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.86928°N, 30.87203°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 146010043 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Käklinkallion kalliomaalaus (Q18682115) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Linnalampi

    Linnalampi on Pohjois-Karjalassa Ilomantsin Putkelassa sijaitseva mahdollinen mäkilinna.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.72496°N, 31.01097°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 146010032 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Linnalampi (Q25453235) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Mekrijärven kylä ja Sissolan talo

    Mekrijärven kylä ja varsinkin Sissolan rakennuskanta liittyvät merkittävällä tavalla runonlaulajasukuihin ja varhaisimpiin kalevalaisten runojen keruumatkoihin.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1098 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Mekrijärven kylä ja Sissolan talo (Q30506082) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Mekrijärven tutkimusasema

    Mekrijärven tutkimusasema on Itä-Suomen yliopiston erillislaitos Ilomantsissa, Mekrijärven kylässä Mekrijärven rannalla.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.76991°N, 30.97202°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303079) ja kohde (200077) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Mekrijärven tutkimusasema (Q11882005) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Möhkön rautaruukki

    Möhkön rautaruukki oli Pohjois-Karjalassa Ilomantsissa Möhkön kylässä 1837–1907 toiminut ruukki. Ruukin toiminnan päätyttyä paikalle perustettiin metsätyökeskus. Nykyisin siellä on ruukkimuseo.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.64094°N, 31.28829°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000018298 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 905 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Möhkön rautaruukki (Q18682307) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Ostronsaaren Jeskalan pihapiiri

    Jeskalan ortodoksikylässä sijaitseva karjalaista rakennuskulttuuria edustava pihapiiri on hyvin säilynyt harvinaisuus. Jeskalan Ostronsaaressa sijaitseva pihapiiri on alkuperäisessä asussaan.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4483 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ostronsaaren Jeskalan pihapiiri (Q30510103) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Salpalinja

    Salpalinja, viralliselta nimeltään Suomen Salpa, oli talvisodan jälkeen vuosina 1940–1941 ja 1944 Suomen itärajan läheisyyteen Virolahdelta Savukoskelle rakennettu puolustuslinja. Kauimpana rajasta, jopa yli 100 kilometrin päässä, linja on Pohjois-Karjalassa.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2021 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Salpalinja (Q164333) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Sissola

    residential building in Ilomantsi, Finland

  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200049) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Sissola (Q55078396) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Sissolan lato
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Sissola.

    lato Ilomantsissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.76884°N, 30.97887°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303635) ja kohde Sissola (200049) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Sissolan lato (Q55596189) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Sissolan navetta
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Sissola.

    kivinavetta Ilomantsissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.76871°N, 30.97921°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303634) ja kohde Sissola (200049) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Sissolan navetta (Q55597050) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Sissolan pienempi asuinrakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Sissola.

    asuintalo Ilomantsissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.76849°N, 30.97984°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303117) ja kohde Sissola (200049) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Sissolan pienempi asuinrakennus (Q55595116) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Sissolan sauna
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Sissola.

    saunarakennus Ilomantsissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.769°N, 30.97927°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303119) ja kohde Sissola (200049) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Sissolan sauna (Q55598066) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Sissolan vilja-aitta
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Sissola.

    aitta Ilomantsissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.76853°N, 30.97957°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303118) ja kohde Sissola (200049) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Sissolan vilja-aitta (Q55599670) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Joensuu

    Joensuu Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Enon kirkko

    Enon kirkko on vuosina 1816–1818 rakennettu puinen kaksoisristikirkko. Siitä tuli neljäs entisen Enon kunnan alueella sijainneista kirkoista.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.78828°N, 30.16021°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305170) ja kohde (200733) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Enon kirkko (Q980483) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Anton Wilhelm Arppe, Rakennushallitus
  • Lataa kuva
    Heinävaaran vaara-asutus

    Heinävaara on suomalaisessa kylätyypistössä asutuksen rakenteelta vaarakylää erinomaisesti edustava kylä. Tämän tyypillisen vaarakylän tilakeskukset sijaitsevat vanhan Tohmajärven ja Liperin välisen maantien molemmin puolin.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1102 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Heinävaaran vaara-asutus (Q30505554) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Herajoen kuparisulatto sijaitsi Enossa Herajärvestä Pieliseen laskevan Herajoen itärannalla joessa olevan pienen kosken kohdalla. Sulatto oli toiminnassa vuosien 1815–1844 välillä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.99628°N, 29.97554°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000015816 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Herajoen kuparisulatto (Q28721532) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Joensuun luterilainen ja ortodoksinen kirkko

    Joensuun luterilainen tiilikirkko ja ortodoksinen puukirkko muodostavat kaupungin hengellistä elämää kuvastavan kulttuurihistoriallisen akseliparin.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4053 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Joensuun luterilainen ja ortodoksinen kirkko (Q30505881) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Joensuun kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Joensuun luterilainen ja ortodoksinen kirkko.

    Joensuun kirkko on Joensuun evankelis-luterilaisen seurakunnan pääkirkko.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.59475°N, 29.753°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305177) ja kohde (200740) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Joensuun kirkko (Q3585534) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Josef Stenbäck
  • Lataa kuva
    Pyhän Nikolaoksen kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Joensuun luterilainen ja ortodoksinen kirkko.

    Pyhän Nikolaoksen kirkko on Joensuun ortodoksisen seurakunnan pääkirkko. Se on valmistunut 1887. Kirkko sijaitsee Joensuun keskustassa Kirkkokadun pohjoispäässä. Kirkkoa ympäröi Ristinpuisto.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.60611°N, 29.76333°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305383) ja kohde (200962) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pyhän Nikolaoksen kirkko (Q11889267) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Joensuun rantapuistovyöhyke

    Joensuun rantapuistovyöhyke Pielisjoen rannassa muodostaa kaupungin historiallisten rakennusten ja puistojen vyöhykkeen, jossa julkisten rakennusten sijoittelu perustuu empirekaavaan.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1111 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Joensuun rantapuistovyöhyke (Q30690526) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hoilolan kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Joensuun rantapuistovyöhyke.

    Hoilolan luterilainen kirkko on yksi Joensuun kaupungin itäosan käsittävän Vaara-Karjalan seurakunnan kirkoista Hoilolan kylässä entisen Tuupovaaran kunnan alueella lähellä Venäjän rajaa. Kirkon suunnitteli arkkitehti Veikko Larkas ja sen rakentamisen rahoittivat pääasiassa Kirkon Lahja Oy, Amerikan luterilaiset kirkot ja kirkkohallitus. Kirkon harjannostajaiset olivat 27. elokuuta 1949 ja sen vihki Kuopion hiippakunnan piispa Eino Sormunen 5. heinäkuuta 1950. Hoilolan kirkossa on noin 150 istumapaikkaa ja siellä pidetään nykyisin jumalanpalvelus noin kerran kuussa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.6°N, 29.7639°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hoilolan kirkko (Q11863515) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Veikko Larkas
  • Lataa kuva
    Ilosaari
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Joensuun rantapuistovyöhyke.

    Ilosaari on tunnetuin Pielisjoen saarista Joensuussa. Sinne pääsee keskustasta Itäsillalta. Alkujaan Ilosaarirock-festivaali järjestettiin Ilosaaressa. Vuodesta 1991 tapahtuma on ollut Laulurinteellä, jossa sille on paremmin tilaa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.59917°N, 29.77083°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ilosaari (Q24368369) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Joensuun kanava
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Joensuun rantapuistovyöhyke.

    Joensuun kanava sijaitsee Pielisjoella Joensuun kaupungin keskustassa Siltakadun kohdalla. Ensimmäinen kanava paikalle rakennettiin vuosina 1876–1877. Kanavan pituus oli 537 metriä ja siinä oli yksi puinen sulku jonka pituus oli 35,6 metriä, leveys 7,7 metriä ja syvyys 2,1 metriä. Tämä sulku uusittiin vuosina 1918–1923 betonirakenteiseksi.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.6°N, 29.7675°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Joensuun kanava (Q11866538) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Joensuun kaupungintalo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Joensuun rantapuistovyöhyke.

    Joensuun kaupungintalo on Eliel Saarisen suunnittelema, vuonna 1914 valmistunut kansallisromantiikkaa ja myöhäisjugendia yhdistelevä tiilirakennus Joensuun keskustassa. Se palvelee kulttuuria ja hallintoa. Siinä toimivat kaupungin keskushallinto, kaupunginteatteri ja ravintola. Kaupungintalo sijaitsee Pielisjoen rannalla Rantakadulla.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.6°N, 29.76528°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Joensuun kaupungintalo (Q4390833) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Eliel Saarinen
  • Lataa kuva
    Joensuun rautatiesilta
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Joensuun rantapuistovyöhyke.

    Joensuun rautatiesilta, jolla kulkevat sekä Pieksämäki-Joensuu-rata että Joensuu-Kontiomäki-rata, ylittää Pielisjoen Joensuun keskustan tuntumassa lähellä Joensuun rautatieasemaa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.60667°N, 29.7795°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Joensuun rautatiesilta (Q18659489) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Joensuun rautatieasema ja sen ympäristö

    Joensuun aseman vanhimmat rakennukset ovat niitä harvoja, joita Karjalan radasta on vielä Suomen puolella.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4188 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Joensuun rautatieasema ja sen ympäristö (Q30506357) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Joensuun rautatieasema
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Joensuun rautatieasema ja sen ympäristö.

    Joensuun rautatieasema on Joensuun kaupungissa sijaitseva Suomen rataverkon rautatieliikennepaikka. Liikennepaikka on risteysasema, jossa risteävät neljään eri ilmansuuntaan johtavat radat.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.6°N, 29.77639°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200344) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Joensuun rautatieasema (Q6214189) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Joensuun rautatieasema-alueen asemapäällikön talo
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Joensuun rautatieasema.

    asemapäällikön talo Joensuussa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.59914°N, 29.77518°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303957) ja kohde Joensuun rautatieasema (200344) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Joensuun rautatieasema-alueen asemapäällikön talo (Q55594863) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Bruno Granholm
  • Lataa kuva
    Joensuun rautatieasema-alueen asuinkasarmi 1
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Joensuun rautatieasema.

    asuinkasarmi Joensuussa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.59662°N, 29.77439°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304085) ja kohde Joensuun rautatieasema (200344) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Joensuun rautatieasema-alueen asuinkasarmi 1 (Q55594999) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Joensuun rautatieasema-alueen kellari
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Joensuun rautatieasema.

    talouskellari Joensuussa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.59647°N, 29.77543°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (307580) ja kohde Joensuun rautatieasema (200344) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Joensuun rautatieasema-alueen kellari (Q55598479) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Joensuun rautatieasema-alueen lepohuone
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Joensuun rautatieasema.

    lepohuone Joensuussa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.59714°N, 29.776°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304535) ja kohde Joensuun rautatieasema (200344) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Joensuun rautatieasema-alueen lepohuone (Q55597891) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Joensuun rautatieasema-alueen talousrakennus 1
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Joensuun rautatieasema.

    piharakennus Joensuussa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.5968°N, 29.77456°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304387) ja kohde Joensuun rautatieasema (200344) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Joensuun rautatieasema-alueen talousrakennus 1 (Q55598872) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Joensuun rautatieasema-alueen talousrakennus 2
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Joensuun rautatieasema.

    piharakennus Joensuussa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.59662°N, 29.77561°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304388) ja kohde Joensuun rautatieasema (200344) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Joensuun rautatieasema-alueen talousrakennus 2 (Q55598873) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Joensuun rautatieasema-alueen tavaramakasiini
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Joensuun rautatieasema.

    varastorakennus Joensuussa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.59836°N, 29.77506°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304158) ja kohde Joensuun rautatieasema (200344) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Joensuun rautatieasema-alueen tavaramakasiini (Q55599066) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Joensuun rautatieasema-alueen veturitalli
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Joensuun rautatieasema.

    veturitalli Joensuussa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.59987°N, 29.77834°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304209) ja kohde Joensuun rautatieasema (200344) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Joensuun rautatieasema-alueen veturitalli (Q55599630) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Joensuun rautatieasema-alueen yksinkertainen vahtitupa
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Joensuun rautatieasema.

    vahtitupa Joensuussa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.59688°N, 29.77422°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304058) ja kohde Joensuun rautatieasema (200344) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Joensuun rautatieasema-alueen yksinkertainen vahtitupa (Q55599363) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Bruno Granholm
  • Lataa kuva
    Joensuun rautatieaseman asemarakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Joensuun rautatieasema.

    asemarakennus Joensuussa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.59973°N, 29.77625°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303907) ja kohde Joensuun rautatieasema (200344) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Joensuun rautatieaseman asemarakennus (Q55594900) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Bruno Granholm
  • Lataa kuva
    Kiihtelysvaaran kirkko

    Kiihtelysvaaran kirkko oli Joensuun Kiihtelysvaarassa sijainnut puinen ristikirkko, joka rakennettiin Heikki Hägerin johdolla 1769–1770. Kirkko tuhoutui kokonaan tulipalossa 23. syyskuuta 2018. Erillinen kellotapuli onnistuttiin suojaamaan tulelta.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.49389°N, 30.25212°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305185) ja kohde (200748) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1373 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kiihtelysvaaran kirkko (Q19818300) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Henrik Häger
  • Lataa kuva
    Museosilta

    Museosilta on silta, joka on suojeltu esimerkiksi Suomessa rakennussuojelulain perusteella. Tieosuudet voivat olla edelleen käytössä tai jääneet pois käytöstä.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4845 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Museosilta (Q11883461) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Haarajoen museosilta
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Museosilta.

    Haarajoen museosilta Joensuun Tuupovaarassa on vuonna 1926 valmistunut teräsbetoninen ulokepalkkisilta, joka on ollut museosilta vuodesta 1982 lähtien.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.52789°N, 30.48389°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Haarajoen museosilta (Q18346733) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pielisjoen kanavat

    Pielisjoen kanavat ovat vesistöihin tukeutuneen puunjalostusteollisuuden nousukauden historiallisia muistomerkkejä.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1106 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pielisjoen kanavat (Q30167294) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pielisjoen kanavat.

    Haapavirran kanava on Pielisjoessa sijaitseva kanava joka jäi pois käytöstä vuonna 1971 kun Kuurnan kanava valmistui.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.7°N, 30.05833°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Haapavirran kanava (Q21207596) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pielisjoen kanavat.

    Häihän kanava on Pielisjoessa sijaitseva kanava joka jäi pois käytöstä vuonna 1959 kun Kaltimon uittosulku valmistui.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.8075°N, 30.20583°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Häihän kanava (Q21207642) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pielisjoen kanavat.

    Kaltimon kanava on yksi Pielisjoen kanavista. Kanavan yhteydessä on Kaltimon voimalaitos. Kanava ja voimalaitos sijaitsevat noin 4 kilometriä Enon kirkonkylän keskustasta etelään. Kanavan pituus on 1700 metriä ja pudotuskorkeus 9 metriä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.77°N, 30.1325°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kaltimon kanava (Q18659806) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pielisjoen kanavat.

    Kaltimon vanha kanava on historiallinen kanava Enossa Pielisjoen varrella. Kanava sijaitsee joen uoman suuntaisena sen etelärannalla nykyisen Enon kirkonkylän kohdalla. Kanavaa käyttäen voitiin ohittaa kolmiosainen Kaltimonkoski. Kanavan kokonaispituus oli 2166 m. Siinä oli kaksi peräkkäistä sulkukammiota, joiden pituus oli 35,6 m ja leveys 7,7 m. Väylän syvyys oli 2,1 m.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.79861°N, 30.13111°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kaltimon vanha kanava (Q11869505) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pielisjoen kanavat.

    Saapaskosken kanava on Pielisjoessa Saapaskosken kohdalla sijaitseva kanava joka on nykyisin pois käytöstä sen jälkeen kun Kuurnan voimalaitos valmistui vuonna 1971.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.75889°N, 30.14667°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Saapaskoski (Q24313805) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pielisjoen linna

    Pielisjoen linna on Joensuun vanhin kivirakennus: se on vuodelta 1852. Rakennus sijaitsee Siltakadulla Niskasaaressa, joka on yhteydessä Ilosaareen.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.60011°N, 29.77124°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (308191) ja kohde (202967) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pielisjoen linna (Q18661290) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Ernst Lohrmann
  • Lataa kuva
    Rahakangas 1

    kivikautinen asuinapaikka ja hautapaikka Joensuussa Pohjois-Karjalassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.69722°N, 30.24327°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000000787 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Rahakangas 1 (Q31028748) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Salpalinja

    Salpalinja, viralliselta nimeltään Suomen Salpa, oli talvisodan jälkeen vuosina 1940–1941 ja 1944 Suomen itärajan läheisyyteen Virolahdelta Savukoskelle rakennettu puolustuslinja. Kauimpana rajasta, jopa yli 100 kilometrin päässä, linja on Pohjois-Karjalassa.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2021 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Salpalinja (Q164333) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Sonkajanrannan kirkko

    kirkko Joensuussa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.62777°N, 30.64024°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (308647) ja kohde (203331) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Sonkajanrannan kirkko (Q55023556) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Tuupovaaran kirkko

    Tuupovaaran kirkko on Joensuun Tuupovaarassa sijaitseva puinen päätytornillinen pitkäkirkko, joka rakennettiin 1902 J. V. Mäkisen suunnitelman mukaan. Runkohuoneesta ulkonee kuoripäädyssä matala suorakulmainen sakasti. Tornin ja runkohuoneen kulmauksissa on pienet aumakattoiset ulokkeet. Tornin yläosa on monikulmainen ja päättyy korkeaan pyramidihuippuun, kello on vuodelta 1901. Kirkon ikkunat ovat korkeat, räystäiden alapuolta kiertää koristelista. Kirkkoa on korjattu 1930 ja 1968. Istumapaikkoja kirkossa on 900. Kirkon 13-äänikertaiset urut rakensi 1878 Jens Zachariassen, ne lahjoitti 1952 talousneuvos Julius Ernvall Paimiosta. Veikko Virtanen uudisti urut 1970. Kirkon alttaritaulun Ylösnousemus on maalannut Eino J. Härkönen 1942.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.48742°N, 30.61741°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305210) ja kohde (200773) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tuupovaaran kirkko (Q20250568) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Uimaharjun rautatieasema

    Uimaharjun rautatieasema on rautatieasema Suomen rataverkkoon kuuluvalla rataosalla Joensuu–Kontiomäki. Se sijaitsee Uimaharjun taajamassa, Joensuun kaupungissa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.91222°N, 30.24167°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200306) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1446 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Uimaharjun rautatieasema (Q11899345) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Uimaharjun rautatieaseman asemarakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Uimaharjun rautatieasema.

    asemarakennus Joensuussa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.91242°N, 30.2418°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303144) ja kohde Uimaharjun rautatieasema (200306) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Uimaharjun rautatieaseman asemarakennus (Q55594956) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Uimaharjun rautatieaseman kaksoisvahtitupa 1
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Uimaharjun rautatieasema.

    vahtitupa Joensuussa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.91266°N, 30.24327°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304026) ja kohde Uimaharjun rautatieasema (200306) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Uimaharjun rautatieaseman kaksoisvahtitupa 1 (Q55595590) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Uimaharjun rautatieaseman kellari 1
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Uimaharjun rautatieasema.

    talouskellari Joensuussa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.91219°N, 30.24242°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304302) ja kohde Uimaharjun rautatieasema (200306) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Uimaharjun rautatieaseman kellari 1 (Q55598476) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Uimaharjun rautatieaseman kellari 2
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Uimaharjun rautatieasema.

    talouskellari Joensuussa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.91251°N, 30.24348°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304303) ja kohde Uimaharjun rautatieasema (200306) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Uimaharjun rautatieaseman kellari 2 (Q55598478) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Uimaharjun rautatieaseman liiteri
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Uimaharjun rautatieasema.

    liiteri Joensuussa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.91249°N, 30.24334°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304463) ja kohde Uimaharjun rautatieasema (200306) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Uimaharjun rautatieaseman liiteri (Q55596426) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Uimaharjun rautatieaseman tavaramakasiini
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Uimaharjun rautatieasema.

    varastorakennus Joensuussa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.91214°N, 30.24143°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304180) ja kohde Uimaharjun rautatieasema (200306) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Uimaharjun rautatieaseman tavaramakasiini (Q55599065) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Uimaharjun rautatieaseman vesitorni
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Uimaharjun rautatieasema.

    vesitorni Joensuussa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.91129°N, 30.24018°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304240) ja kohde Uimaharjun rautatieasema (200306) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Uimaharjun rautatieaseman vesitorni (Q55599596) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Bruno Granholm
  • Lataa kuva
    Utran kanava ja historiallinen teollisuusalue

    Utrankosken ympäristöllä on huomattava asema Itä-Suomen liikenne- ja teollisuushistoriassa.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1107 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Utran kanava ja historiallinen teollisuusalue (Q30505590) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Utran kanava ja historiallinen teollisuusalue.

    Utran kanava on Pielisjoessa Utrankosken kohdalla sijaitseva uittokanava, joka poistui käytöstä, kun Utran kohdalle valmistui vuonna 1971 avokanava Pielisjoen väylää uusittaessa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.61444°N, 29.87694°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Utran kanava (Q21207958) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Utran kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Utran kanava ja historiallinen teollisuusalue.

    Utran kirkko on Joensuun Rantakylän evankelis-luterilaisen seurakunnan vanhin kirkko. Se valmistui 1895. Kirkko rakennettiin Utran saha- ja lasiteollisuusyhteisön kukoistuksen vuosina. Aloitteen rakentamisesta tekivät Utran asukkaat, ja tehtaiden omistajat lahjoittivat kirkolle tontin, rakennuspuut ja suurimman osan työkustannuksista.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.62111°N, 29.87222°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305336) ja kohde (200915) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Utran kirkko (Q11899742) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Vornantie

    Vornantie on museotie Lieksan ja Joensuun rajalla. Se kulkee Lieksan Vornasta yhdystielle 15832 Joensuun puolelle ja on osa yhdystietä 5077 eli Vornan maantietä. Maantien rakennuttivat venäläiset pikkuvihan aikana 1741–1743. Tienrakennus saatettiin päätökseen Turun rauhan solmimisen aikoihin 1743. Tien varrella taisteltiin Suomen sodan yhteydessä 8. lokakuuta 1808. Vornan taistelun muistomerkki on museotien varrella. Maantie liittyy maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti vahvistettuun suojelualueeseen.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.05403°N, 30.11014°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1096 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vornantie (Q20915595) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Juuka

    Juuka Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Juuan kirkonkylän vanha keskusta

    Juuan vanha keskusta on kirkonkylien rakenteessa ja rakentamisessa ennen sotia tapahtunutta kehitystä kuvaava kokonaisuus.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1103 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Juuan kirkonkylän vanha keskusta (Q30506114) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Juuan kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Juuan kirkonkylän vanha keskusta.

    Juuan kirkko sijaitsee Juuan keskustassa, Pohjois-Karjalassa. Se on järjestyksessä kolmas Juuan kirkoista. Ensimmäinen kirkko valmistui 1746 ja toinen vuonna 1782. Kirkon kellotapulin juukalaiset rakensivat omatoimisesti vuonna 1796.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.2453°N, 29.2578°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305180) ja kohde (200743) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Juuan kirkko (Q3585535) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Vikilän tila

    asuintalo Juuassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.24273°N, 29.2495°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305473) ja kohde (201002) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vikilän tila (Q55027696) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Äyhkyrin talonpoikaistila

    Äyhkyrin talonpoikaistalo on Pohjois-Karjalan vaara-asutusta ja sen jokainen rakennus on yksityiskohdissaan oiva esimerkki perinteisestä hirsirakennustekniikasta.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1399 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Äyhkyrin talonpoikaistila (Q30510270) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Kitee

    Kitee Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Kesälahden tapuli

    kellotapuli Kiteellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.88618°N, 29.83947°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305136) ja kohde (200699) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kesälahden tapuli (Q55078455) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kiteen kirkko ja pappila

    Kiteen kirkko ja pappila muodostavat pitäjän kirkollisen keskuksen mäelle muun asutuksen yläpuolelle.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2014 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kiteen kirkko ja pappila (Q30689848) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kiteen kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kiteen kirkko ja pappila.

    Kiteen luterilaista kirkkoa kutsutaan yleisesti kivikirkoksi. Kiteen keskustassa sijaitseva arkkitehti Frans Sjöströmin suunnittelema harmaakivinen pitkäkirkko valmistui 1886 ja vihittiin loppiaisena 1887. Onnettoman vahingon takia kirkko paloi sisätiloiltaan vielä samana vuonna ja voitiin ottaa uudestaan käyttöön vasta kolmen vuoden korjaustöiden jälkeen 1890.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.0986°N, 30.1375°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305137) ja kohde (200700) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kiteen kirkko (Q11871835) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Frans Anatolius Sjöström
  • Lataa kuva
    Osuuskaupan talo

    kauppa Kiteellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.09633°N, 30.14518°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306339) ja kohde (202011) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Osuuskaupan talo (Q55023114) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pirunpöytä

    Pirunpöytä on Kesälahden Hummovaaran kylässä sijaitseva uhrikivi eli kuppikivi. Kiven korkeus on 0,3-0,5 metriä ja sen sivuilla on mittaa 2,05 metriä ja 1,78 metriä. Pöytämäisen kiven laakeassa yläpinnassa on 78 kuoppaa joiden halkaisija vaihtelee 3-8 senttimetriin.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.07193°N, 29.67205°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 248010004 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pirunpöytä (Q18661341) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pohjois-Karjalan hovit

    Pohjois-Karjalan hovit ovat historiallisesti merkittäviä kruunun virkamiesten hallinto- ja asuinpaikkoja sekä paikallisen kulttuurimaiseman rakentajia.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1110 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pohjois-Karjalan hovit (Q30509897) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Puhoksen historiallinen teollisuusympäristö

    Puhoslahden ja Puhoslammen välisellä kannaksella oleva Puhoksen historiallinen teollisuusympäristö on merkittävä varhaisen teollistumiskauden ympäristö. Puhoksenkoski, joka on yksi Pyhäjärven vanhoista lasku-uomista, on Kiteen vanhimpia myllynpaikkoja.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1104 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Puhoksen historiallinen teollisuusympäristö (Q30560072) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Puhoksen historiallinen teollisuusympäristö.

    Puhoksen voimalaitos sijaitsee Kiteen kunnassa Pyhäjärven ja Oriveden välisessä Puhoksenkoskessa. Voimalaitoksen rakennutti Puhoksen Voima Oy vuonna 1961. Nykyisin voimalaitoksen omistaa Pohjois-Karjalan Sähkö Oy.

  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Puhoksen voimalaitos (Q18691379) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Totkunniemen kylä

    Totkunniemi on maisemallisesti ja rakennuskannaltaan yhtenäinen, maakunnan vanhimpiin lukeutuva kylä, jossa kylärakenteen ja tiestön sekä puukujanteiden ansiosta on säilynyt Laatokan-Karjalan piirteitä. Totkunniemen kylä sijaitsee Pyhäjärven Taipaleenselän lounaisrannalla.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4391 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Totkunniemen kylä (Q30560407) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Kontiolahti

    Kontiolahti Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.

    Jukajoen ruukki toimi Pohjois-Karjalassa Kontiolahden Kontiomäellä Kangasveteen laskevan Jukajoen varrella vuosina 1860–1865. Ruukin perusti Johan Lukkarinen 1860 ja se sai toimiluvan 1862. Ruukki valmisti kankirautaa ja lisäksi rautatuotteita kuten lapioita ja ankkureita.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.63075°N, 30.05669°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000015822 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Jukajoki (Q11867667) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kontiolahden kirkko

    Kontiolahden kirkko valmistui vuonna 1881. Muodoltaan se on uusgoottilainen, puinen ristikirkko, jonka pääsisäänkäynnin yläpuolella on kellotapuli. Kirkontornissa on kaksi kelloa, joista vanhempi on valettu Lokomolla vuonna 1962 ja uudempi hankittu vuonna 1989 Juutilan valimosta, Kaavilta. Kellojen käsisoitto muutettiin sähkökoneistolle 2009. Kirkon suunnittelivat Georg Wilenius ja Axel Hampus Dahlström. Kirkko on sakastin ja tapulin kanssa 42,3 metriä pitkä ja korkeutta on tornin huipulla 20,65 metriä. Istumapaikkoja parven kanssa kirkossa on noin 1 000 hengelle. Urut ovat urkurakentaja Gustav Normanin vuonna 1877 rakentamat, joten ne ovat vanhemmat kuin kirkko itse. Ne ostettiin 1943 Leppävirran seurakunnalta ja niissä on 14 äänikertaa. Alttaritaulun Ristiinnaulittu on maalannut Yrjö Ollila vuonna 1929.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.76596°N, 29.85088°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305360) ja kohde (200939) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kontiolahden kirkko (Q11872393) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Georg Wilenius, Hampus Dalström
  • Lataa kuva
    Mönnin ja Selkien vaarakylät

    Mönnin ja Selkien kylät edustavat suomalaisessa kylätyypistössä vaarakylää niin maisemansa kuin rakenteensa perusteella. Mönnin ja Selkien kylät ovat osa laajempaa vaarakylien maisemakokonaisuutta, jota yhdistää vanha Tohmajärven ja Liperin välinen maantie 1600-luvulta.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1105 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Mönnin ja Selkien vaarakylät (Q30506164) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Mönnin ja Selkien vaarakylät.

    Selkie on kylä Kontiolahdella. Se sijaitsee kunnan eteläosassa, Joensuusta itään Ilomantsintieltä erkanevan Jakokoski-Heinävaara -tien eli Mönnin-Selkien maantien varrella. Kylän naapurikyliä ovat Heinävaara ja Mönni. Asukkaita kylällä on noin 270.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.64744°N, 30.12735°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Selkie (Q11892901) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pielisjoen kanavat

    Pielisjoen kanavat ovat vesistöihin tukeutuneen puunjalostusteollisuuden nousukauden historiallisia muistomerkkejä.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1106 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pielisjoen kanavat (Q30167294) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Jakokosken museokanava
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pielisjoen kanavat.

    Jakokosken museokanava on yksi Pielisjoen kanavista Kontiolahdessa. Se sijaitsee muutaman kilometrin päässä Jakokosken kylästä ja parin kilometrin päässä Mönnin sillasta. Paikka on suosittu koko perheen retkikohde. Alueella on myös leirintäalue.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.74083°N, 30.03889°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Jakokosken museokanava (Q18346704) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Lieksa

    Lieksa Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Ison Mahosaaren jätinkirkko

    Ison Mahosaaren jätinkirkko on Pohjois-Karjalassa Lieksassa Pielisen saaressa sijaitseva epävarma jätinkirkko. Se olisi Itä-Suomen ensimmäinen jätinkirkko.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.26591°N, 29.86846°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 422010021 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ison Mahosaaren jätinkirkko (Q28721430) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kuikkaniemen kalasauna

    saunarakennus Lieksassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.13866°N, 30.74304°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303764) ja kohde (200182) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kuikkaniemen kalasauna (Q55027400) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lieksan entinen aluemetsänhoitajan virkatalo

    virka-asunto Lieksassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.31784°N, 30.02276°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303779) ja kohde (200145) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lieksan entinen aluemetsänhoitajan virkatalo (Q55022082) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Mätäsvaaran kaivosyhdyskunta

    Mätäsvaaran kaivosyhdyskunnan asuinrakennukset ovat säilyneet alkuperäisessä asussaan.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1453 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Mätäsvaaran kaivosyhdyskunta (Q31161785) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pankakosken tehdas- ja asuntoalueet

    Pankakosken tehdas- ja asuinalueen monivaiheiseen rakentamiseen sisältyvät sekä vanha ruukkimiljöö että metsäteollisuuden käynnistyminen ja kehittyminen 1900-luvulla.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 911 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pankakosken tehdas- ja asuntoalueet (Q30505543) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pankakosken tehdas- ja asuntoalueet.

    Pankakosken kartonkitehdas on Lieksan kaupungissa Pankakosken taajamassa, sijaitseva kartonkitehdas, jonka omistaa sijoittaja Dermot Smurfitin omistama Pankaboard Oy. Tehtaalla on kaksi pienehköä kartonkikonetta, jotka tuottavat erikoiskartonkeja. PankaBoard Oy:n liikevaihto vuonna 2008 oli noin 55 miljoonaa euroa. Henkilökuntaa on noin 180, ja tehdas on Lieksan suurimpia työnantajia. Yhtiön toimitusjohtajan toimii Lauri Junnila ja tehtaan johtajana Petri Saastamoinen.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.32528°N, 30.14056°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pankakosken kartonkitehdas (Q18661204) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pankakosken tehdas- ja asuntoalueet.

    Pankakosken ruukki toimi Lieksassa kaksihaaraisen Pankakosken keskellä olevassa saaressa vuosina 1826–1903.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.32632°N, 30.14221°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000018309 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pankakosken ruukki (Q28721593) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pankakosken tehdas- ja asuntoalueet.

    Pankakosken voimalaitos on Pohjois-Karjalassa Lieksassa, Lieksanjoen varrella sijaitseva vesivoimalaitos. Sen omistaa Kemijoki Oy. Voimalaitos tuottaa vuodessa keskimäärin 66 gigawattituntia energiaa. Laitoksen on suunnitellut Alvar Aalto.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.32631°N, 30.13811°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pankakosken voimalaitos (Q51954379) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Alvar Aalto
  • Lataa kuva
    Pielisen museo

    Pielisen museo sijaitsee Lieksan Pappilanniemessä Pohjois-Karjalassa. Ulkomuseon rakentaminen alkoi vuonna 1963. Se on toiseksi suurin ulkomuseo Suomessa. Alueella on lähes 70 rakennusta ja 95 kohdetta eri aikakausilta. Vanhimmat rakennukset ovat 1600-luvulta. Lisäksi siellä on esinemuseo sekä savottamuseo. Rakennuksissa ja esineissä näkyy vaikutuksia sekä idästä että lännestä. Rakennukset on ryhmitelty omiin pihapiireihinsä ja ryhmiinsä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.31109°N, 30.03134°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2230 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pielisen museo (Q11887930) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lieksan kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pielisen museo.

    Lieksan kirkko on Reima ja Raili Pietilän suunnittelema Lieksan evankelis-luterilaisen seurakunnan pääkirkko kaupungin keskustassa. Nykyinen kirkko on järjestyksessä neljäs. Se valmistui vuonna 1982, kun edellinen C. L. Engelin suunnittelema puinen kirkko oli tuhoutunut tulipalossa vuonna 1979. Kirkon vanha kellotapuli säilyi palossa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.3133°N, 30.0303°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lieksan kirkko (Q15041437) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Reima Pietilä, Raili Pietilä
  • Lataa kuva
    Pielisjärven tapuli

    kellotapuli Lieksassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.31279°N, 30.029°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305200) ja kohde (200763) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pielisjärven tapuli (Q55025742) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Rakennushallitus, Carl Ludvig Engel
  • Lataa kuva
    Pohjois-Karjalan hovit

    Pohjois-Karjalan hovit ovat historiallisesti merkittäviä kruunun virkamiesten hallinto- ja asuinpaikkoja sekä paikallisen kulttuurimaiseman rakentajia.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1110 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pohjois-Karjalan hovit (Q30509897) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Salpalinja

    Salpalinja, viralliselta nimeltään Suomen Salpa, oli talvisodan jälkeen vuosina 1940–1941 ja 1944 Suomen itärajan läheisyyteen Virolahdelta Savukoskelle rakennettu puolustuslinja. Kauimpana rajasta, jopa yli 100 kilometrin päässä, linja on Pohjois-Karjalassa.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2021 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Salpalinja (Q164333) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Viekijärven kirkko

    Viekijärven kirkko on Lieksan seurakunnan kirkko Viekin kylässä Lieksassa. Vuonna 1911 valmistuneen puukirkon on suunnitellut rakennusmestari A. E. Ollikainen.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.48315°N, 29.62092°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305217) ja kohde (200780) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Viekijärven kirkko (Q18662799) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Vornantie

    Vornantie on museotie Lieksan ja Joensuun rajalla. Se kulkee Lieksan Vornasta yhdystielle 15832 Joensuun puolelle ja on osa yhdystietä 5077 eli Vornan maantietä. Maantien rakennuttivat venäläiset pikkuvihan aikana 1741–1743. Tienrakennus saatettiin päätökseen Turun rauhan solmimisen aikoihin 1743. Tien varrella taisteltiin Suomen sodan yhteydessä 8. lokakuuta 1808. Vornan taistelun muistomerkki on museotien varrella. Maantie liittyy maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti vahvistettuun suojelualueeseen.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.05403°N, 30.11014°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1096 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vornantie (Q20915595) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Liperi

    Liperi Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Jumalanäidin Tihvinäläisen ikonin kirkko
    Jumalanäidin Tihvinäläisen ikonin kirkko

    ortodoksinen kirkko Liperissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.64847°N, 29.22456°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (308648) ja kohde (203332) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Jumalanäidin Tihvinäläisen ikonin kirkko (Q28548444) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kaprakka oli Liperin Käsämässä sijaitseva Hengitysliitto ry:n kuntoutuskeskus. Samalla alueella Liperin Käsämässä toimii myös Ammattiopisto Luovin Liperin yksikkö.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.63155°N, 29.37359°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 3983 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kaprakka (Q11869810) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Liperin kirkko

    Liperin kirkko sijaitsee Liperin kunnan keskustaajamassa Pohjois-Karjalassa. Jykevän punatiilikirkon on suunnitellut ruotsalainen arkkitehti Georg Theodor Chiewitz ja se on rakennettu vuosina 1854–1858. Kirkon rakennustöistä vastasi Theodor Johan Tolpo, kirkonrakentaja kolmannessa polvessa. Seurakuntalaiset toivoivat uutta kirkkoa suunniteltaessa siitä puurakenteista ja mahdollisimman edullista. Senaatti ei kuitenkaan antanut lupaa puisen kirkon rakentamiseen ja niin Liperiin valmistui Pohjois-Karjalan ensimmäinen tiilikirkko.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.52815°N, 29.38789°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305191) ja kohde (200754) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Liperin kirkko (Q16747375) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Georg Theodor Chiewitz
  • Lataa kuva
    Pohjois-Karjalan hovit

    Pohjois-Karjalan hovit ovat historiallisesti merkittäviä kruunun virkamiesten hallinto- ja asuinpaikkoja sekä paikallisen kulttuurimaiseman rakentajia.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1110 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pohjois-Karjalan hovit (Q30509897) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pyhäselän uittolaitteet

    Pyhäselän uittolaitteet edustavat Suomen taloushistorialle tärkeää puunjalostusteollisuuden uittotoimintaa, joka on uittosääntöjen purkamisen myötä suurimmilta osiltaan kadonnut. Pielisjoki sekä Pyhäselkä ja Orivesi ovat olleet Pohjois-Karjalan tärkein puutavaran nippu-uiton väylä.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1304 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pyhäselän uittolaitteet (Q30689306) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pyhäselän uittolaitteet.

    Tikankaivannon kanava on Pyhäselällä Joensuuhun johtavalla väylällä sijaitseva Tikansaaren läpi kaivettu avokanava joka valmistui vuonna 1972. Kanava on pituudeltaan 100 metriä ja sen kautta kulkevien alusten suurin leveys voi olla 11,8 metriä ja syväys 2,4 metriä. Mastonkorkeutta ei ole rajattu koska kanavalla ei ole siltoja.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.42222°N, 29.70583°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tikankaivannon kanava (Q21198395) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Tikansaari
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pyhäselän uittolaitteet.

    Tikansaari on Liperin kunnassa, lähellä Rääkkylän kunnanrajaa sijaitseva Pyhäselän avoveden halkaiseva noin 150 hehtaarin kokoinen luode–kaakko-suuntainen saari, joka mantereella etelän suunnassa jatkuu Vuoniemen harjumaisena niemenä. Saaren eteläosassa vallitsevat mäntykankaat ja koillisosassa runsaslajiset rehevät lehdot.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.41667°N, 29.73333°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tikansaari (Q11897590) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Siikasalmen entisen maatalousoppilaitoksen rakennus

    kartano Liperissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.51566°N, 29.35796°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306720) ja kohde (201122) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Siikasalmen entisen maatalousoppilaitoksen rakennus (Q55023110) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Viinijärven rautatieasema

    Viinijärven rautatieasema on rautatieliikennepaikka Liperin Viinijärvellä. Se sijaitsee noin 15 kilometrin päässä Liperin kirkonkylältä luoteeseen, valtatie 9:n lähellä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.64139°N, 29.23694°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200383) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4189 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Viinijärven rautatieasema (Q17146323) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Viinijärven asema-alueen asuinkasarmi 1
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Viinijärven rautatieasema.

    asuinkasarmi Liperissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.64189°N, 29.23523°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304149) ja kohde Viinijärven rautatieasema (200383) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Viinijärven asema-alueen asuinkasarmi 1 (Q55595019) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Viinijärven asema-alueen kaksoisvahtitupa
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Viinijärven rautatieasema.

    vahtitupa Liperissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.64208°N, 29.2345°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304051) ja kohde Viinijärven rautatieasema (200383) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Viinijärven asema-alueen kaksoisvahtitupa (Q55595619) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Viinijärven asema-alueen liiteri
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Viinijärven rautatieasema.

    liiteri Liperissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.64252°N, 29.23185°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (307612) ja kohde Viinijärven rautatieasema (200383) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Viinijärven asema-alueen liiteri (Q55596533) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Viinijärven asema-alueen vesitorni
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Viinijärven rautatieasema.

    vesitorni Liperissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.64246°N, 29.23321°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304244) ja kohde Viinijärven rautatieasema (200383) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Viinijärven asema-alueen vesitorni (Q55599602) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Viinijärven rautatieaseman asemarakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Viinijärven rautatieasema.

    asemarakennus Liperissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.64145°N, 29.23699°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303949) ja kohde Viinijärven rautatieasema (200383) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Viinijärven rautatieaseman asemarakennus (Q55594964) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Nurmes

    Nurmes Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Aittolahden kämppä

    maja Nurmeksessa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.62554°N, 29.52466°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303593) ja kohde (200282) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Aittolahden kämppä (Q55025106) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Aittolahden kämpän sauna
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Aittolahden kämppä.

    saunarakennus Nurmeksessa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.62557°N, 29.52408°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303594) ja kohde Aittolahden kämppä (200282) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Aittolahden kämpän sauna (Q55598086) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Aittolahden kämpän talli
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Aittolahden kämppä.

    talli Nurmeksessa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.6254°N, 29.52545°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303587) ja kohde Aittolahden kämppä (200282) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Aittolahden kämpän talli (Q55598310) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Esson huoltoasema Nurmeksessa

    huoltoasema Nurmeksessa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.54143°N, 29.13908°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305972) ja kohde (201477) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Esson huoltoasema Nurmeksessa (Q55025529) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Nurmeksen vanhan kauppalan alue

    Nurmes on asemakaavahistorian ja kaupunkirakentamisen tärkeä ja hyvin ilmeensä säilyttänyt esimerkki.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1257 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Nurmeksen vanhan kauppalan alue (Q30690292) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Nurmeksen apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Nurmeksen vanhan kauppalan alue.

    Nurmeksen ortodoksinen kirkko' eli täsmällisemmin Pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko Nurmeksessa on Nurmeksen ortodoksisen seurakunnan pääkirkko. Jälleenrakennusvaroilla vuosina 1958–59 rakennetun kirkon suunnitteli arkkitehti Ilmari Ahonen. Aikakaudelleen tyypillisen "kulmikkaan" ulkoasun omaavan kirkon vihki käyttöön apulaispiispa Paavali 6. syyskuuta 1959. Kirkko on pyhitetty apostoleille Pietarille ja Paavalille.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.54167°N, 29.14611°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Nurmeksen apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko (Q18661025) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Nurmeksen kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Nurmeksen vanhan kauppalan alue.

    Nurmeksen kirkko on Nurmeksen seurakunnan järjestyksessään viides ja se rakennettiin vuosina 1893–1896 käyttämällä peittämätöntä tiiltä. Kirkon piirsivät Fr. W. A. Mieritz ja J. Westerlund. Kirkko on hyvin suuri: Kirkossa on noin 2 200 istumapaikkaa, ja sen torni ylettyy 55 metrin korkeuteen. Huipulla on vielä 5,5-metrinen risti. Torni on Pohjois-Karjalan toiseksi korkein rakennus Outokummun Keretin kaivostornin jälkeen.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.5453°N, 29.1358°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305196) ja kohde (200759) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Nurmeksen kirkko (Q5406290) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Bertha Enwald, Frithiof Mieritz
  • Lataa kuva
    Nurmeksen rautatieasema
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Nurmeksen vanhan kauppalan alue.

    Nurmeksen rautatieasema on rautatieliikennepaikka Pohjois-Karjalan Nurmeksessa rataosuudella Joensuu–Kontiomäki. Rautatieasema avattiin vuonna 1911, ja asema-alueen rakennukset valmistuivat samana vuonna. Aseman miehitys loppui 2005, mutta asema on yhä sekä henkilö- että tavaraliikenteen käytössä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.54111°N, 29.13806°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200331) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 5171 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Nurmeksen rautatieasema (Q17027398) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Nurmeksen rautatieasema
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Nurmeksen rautatieasema.

    asemarakennus Nurmeksessa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.54121°N, 29.13788°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303157) ja kohde Nurmeksen rautatieasema (200331) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Nurmeksen rautatieasema (Q55594929) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Thure Hellström
  • Lataa kuva
    Nurmeksen rautatieasema-alueen asemapäällikön talousrakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Nurmeksen rautatieasema.

    piharakennus Nurmeksessa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.54098°N, 29.14012°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304512) ja kohde Nurmeksen rautatieasema (200331) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Nurmeksen rautatieasema-alueen asemapäällikön talousrakennus (Q55598926) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Nurmeksen rautatieasema-alueen asuinkasarmi 1
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Nurmeksen rautatieasema.

    asuinkasarmi Nurmeksessa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.54017°N, 29.14379°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (307621) ja kohde Nurmeksen rautatieasema (200331) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Nurmeksen rautatieasema-alueen asuinkasarmi 1 (Q55594990) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Thure Hellström
  • Lataa kuva
    Nurmeksen rautatieasema-alueen asuinkasarmin kellari
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Nurmeksen rautatieasema.

    talouskellari Nurmeksessa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.54029°N, 29.14421°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (307624) ja kohde Nurmeksen rautatieasema (200331) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Nurmeksen rautatieasema-alueen asuinkasarmin kellari (Q55598583) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Nurmeksen rautatieasema-alueen kellari
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Nurmeksen rautatieasema.

    talouskellari Nurmeksessa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.53996°N, 29.14736°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (307625) ja kohde Nurmeksen rautatieasema (200331) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Nurmeksen rautatieasema-alueen kellari (Q55598584) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Nurmeksen rautatieasema-alueen purettu, talousrakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Nurmeksen rautatieasema.

    piharakennus Nurmeksessa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.54°N, 29.14698°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (307627) ja kohde Nurmeksen rautatieasema (200331) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Nurmeksen rautatieasema-alueen purettu, talousrakennus (Q55598927) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Nurmeksen rautatieasema-alueen sauna
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Nurmeksen rautatieasema.

    saunarakennus Nurmeksessa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.53996°N, 29.14472°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304571) ja kohde Nurmeksen rautatieasema (200331) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Nurmeksen rautatieasema-alueen sauna (Q55598062) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Thure Hellström
  • Lataa kuva
    Nurmeksen rautatieasema-alueen tavaramakasiini
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Nurmeksen rautatieasema.

    varastorakennus Nurmeksessa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.54026°N, 29.1422°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304191) ja kohde Nurmeksen rautatieasema (200331) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Nurmeksen rautatieasema-alueen tavaramakasiini (Q55599103) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Nurmeksen rautatieasema-alueen veturitalli
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Nurmeksen rautatieasema.

    veturitalli Nurmeksessa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.5396°N, 29.14778°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304228) ja kohde Nurmeksen rautatieasema (200331) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Nurmeksen rautatieasema-alueen veturitalli (Q55599636) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Nurmeksen rautatieaseman asemapäällikön talo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Nurmeksen rautatieasema.

    asemapäällikön talo Nurmeksessa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.5411°N, 29.1395°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303973) ja kohde Nurmeksen rautatieasema (200331) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Nurmeksen rautatieaseman asemapäällikön talo (Q55594874) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Thure Hellström
  • Lataa kuva

    Ylikylä sijaitsee Nurmeksessa, Pohjois-Karjalassa Saramojoen vesistöalueen alajuoksun varsilla. Kylän tilat ja viljelykset sijaitsevat kahden järven: Ylikylänjärven ja Roukkajanjärven, sekä järvistä Lautiaiseen laskevan Ylikylänjoen ranta-alueilla.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4248 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ylikylä (Q11902855) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Outokumpu

    Outokumpu Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Keretin kaivosalueen rakennukset
    Keretin kaivosalueen rakennukset

    rakennus Outokummussa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.72034°N, 28.97422°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305980) ja kohde (201484) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Keretin kaivosalueen rakennukset (Q55022450) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuusjärven kirkko on Outokummun Kuusjärvellä sijaitseva uusgotiikkaa edustava, vuonna 1878 rakennettu päätytornillinen pitkäkirkko, jonka suunnitteli lääninarkkitehti Ferdinand Öhman. Kirkon pitkiltä sivuilta ulkonee lähellä kuoripäätyä poikkilaiva ja kuoripäästä kapeampi ja matalampi sakasti. Torni päättyy huippuun, yksi kelloista on vuodelta 1878. Runkohuoneessa on satulakatto, kirkkosalissa on sisäkatteena puinen taitekatto. Kirkkoa on korjattu 1926, 1949, 1953 ja 1979. Istumapaikkoja siellä on 660 hengelle. Kirkon 12-äänikertaiset urut on valmistanut Kangasalan urkutehdas vuonna 1915. Alttaritaulun Ristiinaulittu on maalannut Eino Härkönen 1914.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.69992°N, 28.92115°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305188) ja kohde (200751) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kuusjärven kirkko (Q20250547) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Ferdinand Öhman
  • Lataa kuva
    Lintutorni

    kivikautinen asuinpaikka ja asumuspainanteita Outokummussa Pohjois-Karjalassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.687°N, 29.0859°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 309010017 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lintutorni (Q31028864) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Outokummun vanha kaivosalue ja Keretin kaivostorni
    Outokummun vanha kaivosalue ja Keretin kaivostorni

    Outokummun vanha kuparikaivosalue on teollisuushistoriallisesti arvokas maamme suurteollisen kaivostoiminnan alkuna.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1112 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Outokummun vanha kaivosalue ja Keretin kaivostorni (Q30505603) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Outokummun kaivos
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Outokummun vanha kaivosalue ja Keretin kaivostorni.

    Outokummun kaivos tuotti kuparimalmia ja -rikastetta vuosina 1910–1989. Outokummun kaivos oli Suomen ensimmäinen kaivos, jonka malmi löydettiin lohkare-etsinnän avulla.lähde? Kupari­esiintymän löytymisestä kunnia kuuluu Otto Trüstedtille, joka selvitti Rääkkylän Kivisalmea ruopatessa vuonna 1908 löytyneen metallipitoisen kivenlohkareen emäkallion sijainnin. Yhteensä noin neljä kilometriä pitkän, 400 metriä leveän ja 40 metriä korkean kuparimalmiesiintymän ympärille syntyi sittemmin Outokumpu Oy.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.72944°N, 29.00639°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Outokummun kaivos (Q11886162) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Outokummun kaivosmuseo
    Outokummun kaivosmuseo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Outokummun vanha kaivosalue ja Keretin kaivostorni.

    kaivosalan erikoismuseo Outokummussa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.73047°N, 29.00466°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Outokummun kaivosmuseo (Q56255231) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Polvijärvi

    Polvijärvi Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Polvijärven kirkko

    Polvijärven kirkko on Polvijärvellä sijaitseva, vuosina 1879–1881 rakennettu puinen päätytornillinen pitkäkirkko, jonka suunnitteli lääninarkkitehti Ferdinand Öhman. Kirkon runkohuoneesta erkanee kuoren puolella ristivartinen poikkilaiva. Kirkontornin kellot ovat vuosilta 1847, 1910 ja 1947. Kirkon pinta-ala on 715 neliömetriä ja siellä on istumapaikkoja 600 hengelle. Kirkon aiemmat 25-äänikertaiset urut oli valmistanut Kangasalan urkutehdas 1961, joka valmisti myös kirkon uudet 17-äänikertaiset urut vuonna 1990. Alttaritaulun Matteus 11:28 on maalannut S. A. Keinänen vuonna 1882. Alttaritaulu on ollut aiemmin vuonna 1903 puretussa Joensuun vanhassa kirkossa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.85417°N, 29.36944°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305201) ja kohde (200764) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Polvijärven kirkko (Q19961662) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Ferdinand Öhman
  • Lataa kuva
    Polvijärven ortodoksinen kirkko

    ortodoksinen kirkko Polvijärvellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.85011°N, 29.34941°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (308649) ja kohde (203333) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Polvijärven ortodoksinen kirkko (Q55023720) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Rääkkylä

    Rääkkylä Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Pohjois-Karjalan hovit

    Pohjois-Karjalan hovit ovat historiallisesti merkittäviä kruunun virkamiesten hallinto- ja asuinpaikkoja sekä paikallisen kulttuurimaiseman rakentajia.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1110 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pohjois-Karjalan hovit (Q30509897) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Rääkkylän kirkko ympäristöineen

    Rääkkylän kirkko on on Intendentinkonttorissa suunniteltu ja tunnetun kirkonrakentaja Tolpon toteuttama sekä laajan maisema-alueen kiintopiste.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2015 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Rääkkylän kirkko ympäristöineen (Q30506105) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Rääkkylän kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Rääkkylän kirkko ympäristöineen.

    Rääkkylän kirkko on Rääkkylässä sijaitseva Theodor Johannes Tolpon vuosina 1849–1851 rakentama tasavartinen ristikirkko, jonka piirustukset laati Intendentinkonttorissa Ernst Lohrmann.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.31654°N, 29.61995°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305205) ja kohde (200768) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Rääkkylän kirkko (Q20155394) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Ernst Lohrmann, Rakennushallitus
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Tohmajärvi

    Tohmajärvi Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Pohjois-Karjalan hovit

    Pohjois-Karjalan hovit ovat historiallisesti merkittäviä kruunun virkamiesten hallinto- ja asuinpaikkoja sekä paikallisen kulttuurimaiseman rakentajia.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1110 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pohjois-Karjalan hovit (Q30509897) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Tohmajärven Kirkkoniemi

    Tohmajärven Kirkkoniemen maisema rakennuksineen edustaa hyvin sitä historiallista vaihetta, joka vallitsi kirkonkylissä ennen maakaupan vapautumista.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1109 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tohmajärven Kirkkoniemi (Q30689759) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Tohmajärven kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tohmajärven Kirkkoniemi.

    Tohmajärven kirkko on Tohmajärvellä sijaitseva puinen, tasavartinen ristikirkko, jonka rakensi Eskil Collenius 1751 ja joka vihittiin käyttöön 1756.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.1913°N, 30.38351°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305166) ja kohde (200729) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tohmajärven kirkko (Q20249844) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Eskil Collenius
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Valtimo

    Valtimo Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.

    Murtovaaran talomuseo on nähtävyys Valtimon Halmejärvellä Pohjois-Karjalassa. Myös Sivakan kylä pitää sitä kyläänsä kuuluvana. Murtovaara on ainoa vaara-asutusmuseo Suomessa. Tila sijaitsee erämaassa kaukana pääteistä, matkaa Valtimon kirkonkylältä on 22 kilometriä. Museon pihaan ei pääse autolla, vaan loppumatka on kuljettava jalkaisin kärrytietä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.7975°N, 28.9075°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1108 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Murtovaaran talomuseo (Q18346690) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Rasimäki on kylä Valtimolla, Pohjois-Karjalassa. Se on tullut tunnetuksi sekä maisemana että kulttuuriympäristönä ja myös Joensuun yliopiston aloittaman vuosikymmeniä kestäneen kylätutkimuksen yhtenä tutkimuskohteena.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1261 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Rasimäki (Q11890117) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Rasimäki.

    Rasimäen (Elomäen) ortodoksinen Johannes Kastajan tsasouna eli rukoushuone on rakennettu 1961. Se sijaitsee Valtimolla, Rasimäessä, jonne ortodoksiset siirtokarjalaiset Suojärveltä raivasivat itselleen kylän korpeen. Koska väki on kylältä vähentynyt, tsasounalla järjestetään enää harvoin jumalanpalveluksia ja pruazniekkoja ristisaattoineen. Tsasounan pihassa on Valtimon Suojärvi-seuran pystyttämä raivaajamuistomerkki.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.7793°N, 28.58778°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Rasimäen tsasouna (Q18662960) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Valtimon kirkko

    Valtimon kirkko on puurakenteinen, vuonna 1901 valmistunut ja 25. elokuuta 1907 käyttöön vihitty kirkko Valtimolla. Kirkon on suunnitellut A.E. Ollilainen. Kirkkoa korjattiin ja uudistettiin vuonna 1931 arkkitehti Kauno Kallion johdolla. Se rakennettiin hallitsevalle paikalle Valtimon kirkonkylälle, harjun laelle, josta sen kaunis kirkontorni näkyy kauas. Valtimon kirkon tornista avautuu kaunis näkymä valtimolaiseen järvi- ja kulttuurimaisemaan.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.67919°N, 28.81811°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305213) ja kohde (200776) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Valtimon kirkko (Q11900264) Wikidatassa
  • Lataa kuva