Wikiprojekti:Wiki Loves Monuments/Pohjois-Karjala

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kilpailuohjeet Kuvattavat kohteet ja lataus Jälleenvalokuvan lataus Lataa kuva muusta kohteesta Neuvonta English
Etsi kuvattava kulttuuriperintökohde näiltä listoilta ja lataa kuvasi Wiki Loves Monuments -valokuvauskilpailuun syyskuun aikana. Halutessasi voit osallistua tietojen parantamiseen Talkoot-sivulla.

Pohjois-Karjalan kulttuuriperintökohteet kunnittain

Kohdelistat eivät sisällä jokaista rekisteröityä kulttuuriperintökohdetta. Niiden avulla voi saada yleisnäkymän kulttuuriperintökohteistamme. Muinaisjäännösten, rakennettujen kulttuuriympäristöjen ja rakennusperinnön osalta ajantasaiset luettelot löytyvät Kulttuuriympäristön palveluikkuna -palvelusta.



Kuvauskohteet: Heinävesi.

Automaattisesti luodun listan loppu.
Heinäveden kirkko

Heinäveden kirkko on vuosina 1890–1891 rakennettu puinen, tyyliltään uusgoottlainen kirkkorakennus. Sen suunnitteli arkkitehti Josef Stenbäck. Kirkko sijaitsee Etelä-Savossa Heinäveden kirkonkylässä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.43308°N, 28.62719°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305172) ja kohde (200735) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Heinäveden kirkko (Q476128) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Josef Stenbäck
  • Lataa kuva
    Heinäveden luostarit

    Heinäveden Lintulan ja Uuden Valamon luostarit ovat historiallisesti nuoria, mutta ne edustavat vuosisataista Laatokan Karjalan luostariperinnettä uusilla asuinsijoillaan.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1152 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Heinäveden luostarit (Q30505986) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lintulan Pyhän Kolminaisuuden luostari
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinäveden luostarit.

    Lintulan Pyhän Kolminaisuuden luostari on Heinäveden kunnassa Palokin kylässä sijaitseva ortodoksinen nais- eli nunnaluostari. Luostarin nykyinen johtaja on igumenia Mikaela. Luostari on Pohjoismaiden ainoa ortodoksinen nunnaluostari.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.57111°N, 28.59167°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (308688) ja kohde (203373) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lintulan Pyhän Kolminaisuuden luostari (Q2558854) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Q26257006
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinäveden luostarit.

  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Q26257006 (Q26257006) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Valamon luostari
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinäveden luostarit.

    Valamon Kristuksen kirkastumisen luostari (Uusi-Valamo) on Suomen ortodoksisen kirkon luostari Heinävedellä Etelä-Savossa. Luostari jatkaa aiemmin Laatokan Valamon saaristossa Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella toimineen Valamon luostarin perinnettä kun tämä toisen maailmansodan jälkeen evakuoitiin Suomen nykyiselle alueelle.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.56306°N, 28.79056°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Valamon luostari (Q1776224) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Valamon luostarin pääkirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinäveden luostarit.

    Valamon luostarin pääkirkko eli uusi kirkko Heinävedellä on pyhitetty Kristuksen kirkastumisen muistolle. Ortodoksinen kirkko rakennettiin 1975–1976 ja sen vihki käyttöön arkkipiispa Paavali 5. kesäkuuta 1977 juhlallisin menoin.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.56278°N, 28.79056°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Valamon luostarin pääkirkko (Q18603794) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Ivan Kudrjavzev
  • Lataa kuva
    Valamon luostarin talvikirkko (Heinävesi)
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinäveden luostarit.

    Valamon luostarin talvikirkko Heinävedellä sijaitsee luostarin pääkirkon yhteydessä. Se on pyhitetty Valamon luostarin pyhittäjäisien Sergei ja Herman Valamolaisen muistolle. Valamon luostarin pääkirkko ja talvikirkko noudattavat pohjoisvenäläisen ortodoksiluostarin arkkitehtuuria, ja luostarissa on siten tyylin mukaan erillinen talvikirkko.

  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Valamon luostarin talvikirkko (Heinävesi) (Q11900075) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Ivan Kudrjavzev
  • Lataa kuva
    Heinäveden reitin kanavat ja rakenteet

    Heinäveden reitti on maisemallisesti monipuolisimpia sisävesiliikenteen reittejä ja siihen liittyy monia arvokkaita liikenne- ja teollisuushistoriallisia muistomerkkejä.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1133 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Heinäveden reitin kanavat ja rakenteet (Q30506533) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Karvion kanava
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinäveden reitin kanavat ja rakenteet.

    Karvion kanava on yksisulkuinen kanava Etelä-Savossa Heinävedellä Karvion kylässä. Kanava yhdistää Kermajärven Karvionjärveen. Karvionjärveltä on yhteys Suvasveteen, jota pääsee Kuopioon asti.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.51472°N, 28.64139°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Karvion kanava (Q11870232) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kerman kanava
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinäveden reitin kanavat ja rakenteet.

    Kerman kanava on yksisulkuinen, 250 metriä pitkä kanava Heinäveden kunnassa Etelä-Savossa Kermankosken vieressä. Kanava yhdistää Kermajärven Haukiveteen yhdessä Pilpan ja Vihovuonteen kanavien kanssa. Kanavalinja kulkee Kermajärven ja Koskilahden välissä olevan kannaksen läpi. Kanava on rakennettu vuosina 1903–1905. Työt alkoivat vuonna 1903, ja vuoden 1905 aikana valmistuivat kaivutyöt ja kivisulku. Kanavan yli kulkeva rullasilta valmistui samanaikaisesti. Kanavalla ei ole omaa miehitystä, se on automatisoitu. Pudotuskorkeutta kanavalla on 2,3–2,4 metriä. Kanavan sulkuportit ovat tyypiltään puurakenteisia salpausportteja tyhjennys- ja täyttöluukuilla. Kanavan ylittävän kääntösillan alikulkukorkeus on 4,4 metriä. Silta ja sulkuportit ovat toiminnaltaan sähkömekaanisia.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.39444°N, 28.75833°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kerman kanava (Q11870993) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kermankoski
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinäveden reitin kanavat ja rakenteet.

    Kermankoski on Heinäveden kunnassa, Kerman kylässä, Heinävedentiellä sijaitseva koski. Kermankoski on suosittu kalastus- ja freestylemelontapaikka. 2007–2008 tehdyn kalataloudellisen kunnostuksen myötä Kermankoskeen rakennettiin melojia varten kaksi freestylemelontaan soveltuvaa stopparia, jotka toimivat eri vedenkorkeuksilla. Kosken läheisyydessä sijaitsee vuosina 1903–1906 rakennettu Kerman kanava, joka on nykyisinkin toiminnassa. Toinen suosittu kalastuskoski Heinävedellä on Karvionkoski.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.39583°N, 28.74528°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kermankoski (Q5391410) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pilppa
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinäveden reitin kanavat ja rakenteet.

    Pilpan kanava sijaitsee Heinävedellä Etelä-Savossa. Kanava yhdistää Kermajärven Haukiveteen yhdessä Kerman ja Vihovuonteen kanavien kanssa. Pituutta yksisulkuisella kanavalla on yli 200 metriä ja pudotusta 0,4–0,95 metriä. Kanava rakennettiin 1903–1904. Sulku rakennettiin itäpuolelle Pilpan koskea. Tammikuussa 1903 aloitettiin rakentaminen ja maaliskuusta kesäkuuhun rakennettiin väliaikaista patoa. Pohjaa kaivettiin 1903 tammikuusta lähtien vuoteen 1904, ja sulku portteineen valmistui elokuussa 1904. Liikenteelle kanava avautui lokakuussa. Rakentaminen maksoi yhteensä 204 578 markkaa. Kanavan sulkuportit ovat tyypiltään puurakenteisia salpausportteja tyhjennys- ja täyttöluukuilla. Tekniikaltaan ne ovat sähkömekaanisia. Kanavalla ei ole enää omaa miehitystä, se on automatisoitu.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.31667°N, 28.78333°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pilppa (Q24318107) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Varistaipaleen kanava
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinäveden reitin kanavat ja rakenteet.

    Varistaipaleen kanava sijaitsee Heinäveden kunnan Varistaipaleen kylässä. Se yhdistää Juojärven Varisveteen yhdessä Taivallahden kanavan kanssa. Kanava kuuluu Kallaveden reitin itäiseen haaraan Juojärven reittiin, joka yhdistyy Varisvedellä maailman kauneimmaksikin vesireitiksi kutsuttuun Heinäveden reittiin. Kanava on Pohjoismaiden syvinlähde?. Kanava on pudotuskorkeudeltaan Suomen suurin ja maan ainoa nelisulkuinen kanava. Kanavan neljän sulun putouskorkeus on yhteensä 14,5 metriä. Vuosina 1911-1913 rakennettu kanava on pituudeltaan 1 100 metriä ja kanavan läpi voivat kulkea alukset joiden suurin pituus on 31,2 metriä, leveys 7,1 metriä, syväys 1,8 metriä ja mastonkorkeus 12,5 metriä. Kanavan ylittää kääntösilta jonka alikulkukorkeus on suljettuna 1,7 metriä. Silta on tekniikaltaan sähkömekaaninen.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.549°N, 28.639°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Varistaipaleen kanava (Q3490993) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Vihovuonne
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinäveden reitin kanavat ja rakenteet.

    Vihovuonteen kanava sijaitsee Heinävedellä, Etelä-Savossa. Yksisulkuinen kanava yhdistää Kermajärven Haukiveteen yhdessä Kerman ja Pilpan kanavien kanssa. Kanava on 250 metriä pitkä ja pudotuskorkeudeltaan 0,8 - 1,0 metriä. Kanava on rakennettu 1903-1905. Kanava kaivettiin Vihonvuonteen kosken länsipuolelle Kaivannonniemen halki. Vuoden 1903 lopulla rakennustyöt alkoivat ja kivisulku rakennettiin syys-marraskuussa 1905. Rakennuskustannukset olivat kokonaisuudessaan 155 794 markkaa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.39667°N, 28.71694°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vihovuonne (Q24305729) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinäveden reitin kanavat ja rakenteet.

    Välikanava on Heinävedellä Varistaipaleen kanavan ja Taivallahden kanavan välillä sijaitseva avokanava joka rakennettiin 1911-1914. Kanava on pituudeltaan 160 metriä ja sen kautta kulkevien alusten suurin leveys voi olla 7,1 metriä, syväys 1,8 metriä ja mastonkorkeus 12,5 metriä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.56056°N, 28.64972°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Välikanava (Q21198383) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Vääräkosken kanava
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinäveden reitin kanavat ja rakenteet.

    Vääräkosken kanava sijaitsee Heinävedellä Heinäveden reitin varrella Kermajärven ja Joutsenveden välillä. Kanava rakennettiin vuosina 1903–1905 samaan aikaan kun Heinäveden reitille rakennettiin myös Kerman, Vihovuonteen ja Pilpan kanavat. Vääräkosken kanavan pituus on 240 metriä, ja siinä ei ole sulkuja, eli kyseessä on avokanava. Alusten suurin sallittu leveys on 7,1 metriä, syväys 1,8 metriä ja mastonkorkeus 9,5 metriä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.3875°N, 28.70889°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vääräkosken kanava (Q11902192) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Yläkanava
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinäveden reitin kanavat ja rakenteet.

    Taivallahden kanava on kaksisulkuinen kanava Heinävedellä Etelä-Savossa. Kanava sijaitsee lähellä Varistaipaleen kanavaa ja se yhdistää Juojärven Varisveteen yhdessä Varistaipaleen kanavan kanssa. Kanava on noin 800 metriä pitkä. Se on itsepalvelukanava, mutta sitä valvotaan ja tarvittaessa ohjataan kaukokäytöllä Varistaipaleen kanavalta. Pudotuskorkeutta kahdella sululla on 4,95–5,45 metriä. Kanava rakennettiin vuosina 1911–1914. Kanavan ylittävän kääntösillan alikulkukorkeus suljettuna ja alimman sulun ollessa täynnä on 0,6 metriä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.56333°N, 28.67056°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Yläkanava (Q24304639) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hentulansaari

    varhaismetallikautinen lapinraunio Heinävedellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.48047°N, 28.67585°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000010953 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hentulansaari (Q65094224) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hoikansaari

    varhaismetallikautinen lapinraunio Heinävedellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.45886°N, 28.7027°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 90010016 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hoikansaari (Q65094221) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Humalniemen kalliomaalaus

    Humalniemen kalliomaalaus sijaitsee Iso-Vihtarin Humalniemessä Heinävedellä Etelä-Savossa. Kyseessä on erikoinen kalliomaalaus, jonka ainoa tunnistettava kuvio esittää tasasivuista kolmiota. Kalliomaalauksen ilmoitti Sulo Strömberg vuonna 1998. Maalaukselle ei ole tehty ajoitusta.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.34268°N, 28.97941°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 90010020 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Humalniemen kalliomaalaus (Q18681831) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Ilohovi

    ajoittamaton kuppikivi Heinävedellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.38153°N, 28.57082°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 90010006 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ilohovi (Q65094227) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kalmosaari

    historiallinen hautasaari Heinävedellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.54746°N, 28.60611°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000004940 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kalmosaari (Q65094223) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Linjasaari

    varhaismetallikautinen lapinraunio Heinävedellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.45485°N, 28.70644°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 90010017 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Linjasaari (Q65094228) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pieni Vahtisaari

    varhaismetallikautinen lapinraunio Heinävedellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.49464°N, 28.66476°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 90010015 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pieni Vahtisaari (Q65094222) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Syrjäsaari

    varhaismetallikautinen lapinraunio Heinävedellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.46379°N, 28.68667°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 90010018 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Syrjäsaari (Q65094220) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Uuden Valamon ortodoksinen munkkiluostari

  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305394) ja kohde (200973) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Uuden Valamon ortodoksinen munkkiluostari (Q64030891) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Vierunvuoren kalliomaalaus

    Vierunvuoren kalliomaalaus sijaitsee Enonveden pohjoisosassa, Ruokoveden ja Koloveden välisessä Vierunsalmessa Heinävedellä Etelä-Savossa. Kalliomaalaus sijaitsee Heinäveden kirkosta noin 14,5 km eteläkaakkoon. Maalauksen löysi Ari Lyytikäinen vuonna 1975 ja se ajoitetaan kivikauteen kampakeraamiseen kauteen.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.31771°N, 28.75187°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 90010003 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vierunvuoren kalliomaalaus (Q18682846) Wikidatassa
  • Lataa kuva