Wikiprojekti:Wiki Loves Monuments/Päijät-Häme
Etsi kuvattava kulttuuriperintökohde näiltä listoilta ja lataa kuvasi Wiki Loves Monuments -valokuvauskilpailuun syyskuun aikana. Halutessasi voit osallistua tietojen parantamisen Talkoot-sivulla.
Kulttuuriperintökohteet maakunnittain
Kulttuuriperintökohteet, Päijät-Häme
Asikkala · Hartola · Heinola · Hollola · Iitti · Kärkölä · Lahti · Orimattila · Padasjoki · Sysmä
Kuvauskohteet Asikkala
Asikkala Wikipediassa
Kuvauskohteet Hartola
Hartola Wikipediassa
 | Hartolan kirkko on rakennettu graniitista 1911–1913 ja sen on suunnitellut kirkkoarkkitehti Josef Stenbäck, joka myös urakoitsi kirkon rakennusmestaria apuna käyttäen. Tyyliltään kirkko edustaa kansallisromantiikkaa, mutta siinä on myös uusgotiikan ja jugendin vaikutteita. Hartolan kirkko on myös tiekirkko.  Sijainti 61.5788°N, 26.0203°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
 Rakennus (305124) ja kohde (200687) Rakennusperintörekisterissä.
 Lue ja muokkaa kohdetta Hartolan kirkko (Q3585528) Wikidatassa
 Arkkitehti Josef Stenbäck
| ||
Koskipää on entinen kartano Hartolassa. Sen omistajia ovat olleet muun muassa Tandefeltien ja von Gerdtenien suvut. Vuodesta 1929 sen rakennuksissa on ollut Itä-Hämeen museo. Sijainti 61.56842°N, 26.01636°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennettu kulttuuriympäristö 4039 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Koskipään kartano (Q18682065) Wikidatassa
| |||
Ruskealan ja Kirkkolan kylien viljelymaisema Rautakaudelle ulottuva asutushistoria, Ruskealan ja Kirkkolan kyläasutus sekä laaja viljelymaisema järvikannaksella kuvastavat historiallisen asutuksen jatkuvuutta ja keskeistä sijaintia maisemassa. Hartolan kirkonkylän pohjoispuolella, Rautaveden ja Jääsjärven välisellä kannaksella, valtatie 4:n molemmin puolin avautuva Ruskealan ja Kirkkolan kylien viljelymaisema on kirkonseudun ohella toinen Hartolan 1700-luvun laajoista viljelyaukeista. Ruskealan asuttuna säilyneen kylätontin pohjoispuolella olevat Kirkkolan ja Tollinmäen rusthollit sekä entinen kirkkoherranpappila on rakennettu viljelyaukealta nouseville kumpareille. Rakennettu kulttuuriympäristö 4037 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Ruskealan ja Kirkkolan kylien viljelymaisema (Q30506244) Wikidatassa
|
Kuvauskohteet Heinola
Heinola Wikipediassa
 | Ala-Rievelin eli Lusin kalliomaalaus sijaitsee Ala-Räävelin rannalla Lusin kylässä Heinolassa, entisessä Heinolan maalaiskunnassa, Päijät-Hämeessä. Kalliomaalaus sisältää venekuvioita ja sen löysi Timo Miettinen vuonna 1977. Sijainti 61.29308°N, 26.14992°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 89010006 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Ala-Rievelin kalliomaalaus (Q15072332) Wikidatassa
| ||
Harjupuisto Heinolan harjupuisto on 1800-luvun lopulla istutettu ja rakennettu kaupunkilaisten yleiseksi puistoksi. Rakennettu kulttuuriympäristö 3953 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Harjupuisto (Q30690510) Wikidatassa
| |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Harjupuisto. Harjupaviljonki on Heinolan Harjupuistossa sijaitseva jugendtyylinen puinen paviljonkirakennus jonka ulkoasussa on myös orientaalisia piirteitä. Vuonna 1900 valmistuneen paviljongin suunnitteli helsinkiläinen arkktehtitoimisto Andersin, Jung & Bomansson. Sijainti 61.19965°N, 26.03732°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Harjupaviljonki (Q20249498) Wikidatassa
| ||
.jpg) | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Harjupuisto. Heinolan rautatiesilta on vuonna 1932 osana Lahti–Heinola-rataa valmistunut teräsrakenteinen rautatiesilta. Työt Jyrängönvirran ylittävän sillan parissa käynnistyivät vasta kesällä 1930 sen paikasta ilmenneen erimielisyyden ja rakennusluvan viivästymisen takia. Sillan metalliosat valmisti Kone ja Silta Oy, ne koottiin Jyrängön päässä ja työnnettiin miesvoimin pilareilleen. Virran yli rakennettiin ensin väliaikainen puukehikko, jonka varaan raskaat metalliosat koottiin. Lopuksi silta sai vielä punaisen maalipinnan, minkä värinen se oli vuosikymmenten ajan. Sijainti 61.19847°N, 26.03331°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Heinolan rautatiesilta (Q20913277) Wikidatassa
| ||
 | Heinolan Perspektiivi Heinolan Perspektiivi, nykyinen Maaherranpuisto, on 1785 asemakaavaan merkityn maaherran residenssin keskeinen kaupunkitila. Rakennettu kulttuuriympäristö 1896 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Heinolan Perspektiivi (Q30510154) Wikidatassa
| ||
Heinolan kirkkokortteli ja vanha hautausmaa Heinolan kaupunkiseurakunnan kirkko 1800-luvun alusta sekä myöhemmät tapuli, kirkkopuisto ja pappila muodostavat hyvin säilyneen julkisen rakentamisen korttelin 1770-luvulla hallintokeskukseksi perustetussa Heinolassa. Rakennettu kulttuuriympäristö 4922 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Heinolan kirkkokortteli ja vanha hautausmaa (Q30505832) Wikidatassa
| |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinolan kirkkokortteli ja vanha hautausmaa. Heinolan kirkko pienellä mäellä Heinolan kaupungin keskustassa on Heinolan seurakunnan pääkirkko ja entinen Heinolan kaupunkiseurakunnan kirkko. Puinen pitkänomainen kahdeksankulmainen kirkkorakennus on valmistunut vuonna 1811. Sen rakentaja on ruoveteläinen Mats Åkergren. Sijainti 61.2018°N, 26.0368°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (305125) ja kohde (200688) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Heinolan kirkko (Q14829034) Wikidatassa
Arkkitehti Mats Åkergren
| ||
Heinolan maaseurakunnan kirkkoympäristö Heinolan maaseurakunnan kirkkomaisema kuvastaa kirkonkylien historian vaihetta, jolloin kirkko, pappila ja muutama kantatalo muodostivat kirkonkylän ytimen ennen maakaupan vapautumista. Heinolasta Mikkeliin johtaneen vanhan maantien varrella olevan kirkkomaiseman rakennuksia ovat Heinolan maaseurakunnan 1700-luvun puolivälissä rakennettu ristikirkko ja tapuli, Kotajärven rantaan rajautuvassa peltomaisemassa oleva pappila ja 1960-luvulta peräisin oleva, havumetsään taitavasti sovitettu seurakuntatalo. Rakennettu kulttuuriympäristö 4072 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Heinolan maaseurakunnan kirkkoympäristö (Q30505937) Wikidatassa
| |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinolan maaseurakunnan kirkkoympäristö. Heinolan pitäjänkirkko on Heinolan kaupungin kahdesta kirkosta vanhin. Kirkko sijaitsee entisen Heinolan maalaiskunnan kirkonkylässä Vanhan hautausmaan laidalla. Puinen tasavartinen ristikirkko on valmistunut vuonna 1755. Heinolan kaupunki ja maalaiskunta yhdistyivät 1997, jolloin kaupunki- ja maaseurakunta muodostivat seurakuntayhtymän. Vuonna 2007 molemmat seurakunnat lakkautettiin ja perustettiin nykyinen Heinolan seurakunta. Seurakuntien yhdistymiseen asti kirkko tunnettiin Heinolan maaseurakunnan kirkkona. Sijainti 61.25182°N, 26.06853°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (305126) ja kohde (200689) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Heinolan pitäjänkirkko (Q15631420) Wikidatassa
Arkkitehti August Sorsa
| ||
Heinolan seminaari Heinolan seminaari on yksi 1800-luvun lopussa perustuista seminaareista, jotka ovat kruunun maanlaajuisen rakennusprojektin ja yleisten rakennusten ylihallituksen suunnittelun tuloksia. Rakennuskohde (200192) Rakennusperintörekisterissä.
Rakennettu kulttuuriympäristö 1897 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Heinolan seminaari (Q30510159) Wikidatassa
| |||
Heinolan seminaarin johtajan asuinrakennus Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinolan seminaari. asuintalo Heinolassa Sijainti 61.20572°N, 26.03159°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (302985) ja kohde Heinolan seminaari (200192) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Heinolan seminaarin johtajan asuinrakennus (Q55595086) Wikidatassa
Arkkitehdit Johan Jacob Ahrenberg, Rakennushallitus
| |||
Heinolan seminaarin päärakennus Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinolan seminaari. koulurakennus Heinolassa Sijainti 61.20556°N, 26.0304°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (302858) ja kohde Heinolan seminaari (200192) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Heinolan seminaarin päärakennus (Q55595993) Wikidatassa
Arkkitehti Johan Jacob Ahrenberg
| |||
Heinolan seminaarin sauna ja leipomo Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinolan seminaari. sauna Heinolassa Sijainti 61.20606°N, 26.02994°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (302984) ja kohde Heinolan seminaari (200192) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Heinolan seminaarin sauna ja leipomo (Q55598023) Wikidatassa
Arkkitehti Johan Jacob Ahrenberg
| |||
Honkasaaret historiallisen ajan rajamerkki Heinolassa Päijät-Hämeessä Sijainti 61.18782°N, 26.16634°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 1000001390 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Honkasaaret (Q31028595) Wikidatassa
| |||
| Rajakiven kalliomaalaus sijaitsee Konniveden rannalla Heinolassa Päijät-Hämeessä. Tämän pienen yksikuvioisen kalliomaalauksen löysivät Hannu Poutiainen ja Janne Kinnunen vuonna 2003. Sijainti 61.20669°N, 26.14202°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 1000001368 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Rajakiven kalliomaalaus (Q18661611) Wikidatassa
| ||
| Rautvuoren kalliomaalaus sijaitsee Heinolan kaupungissa Ala-Rievelin pohjoisrannan länsipäässä, Rautvuorenlahden rannalla. Sijainti 61.26563°N, 26.08617°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 1000001367 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Rautvuoren kalliomaalaus (Q11890290) Wikidatassa
| ||
 | Reuman sairaala oli vuosina 1946–2010 Heinolassa toiminut tuki- ja liikuntaelimistön sairauksiin erikoistunut Reumasäätiön ylläpitämä sairaala. Sen johtavana ylilääkärinä toimi Eero Belt. Sairaalan rakennukset sijaitsevat Rainion asuinalueen vieressä. Sairaalassa toimi myös sairaalakoulu, jossa lapset ja nuoret voivat opiskella hoitojaksojen aikana. Sairaala hakeutui konkurssiin 18. maaliskuuta 2010. Sijainti 61.20722°N, 26.0675°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennettu kulttuuriympäristö 4910 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Reuman sairaala (Q11890626) Wikidatassa
| ||
 | Suomen Urheiluopisto on Heinolan Vierumäellä sijaitseva vapaa-ajan-, liikunta-, koulutus- ja valmennuskeskus. Opiston rehtorina toimii nykyisin Jukka Leivo ja toimitusjohtajana Heikki Hietanen. Suomen Urheiluopisto kuuluu Vierumäki-yhtiöihin. Sijainti 61.11389°N, 26.00833°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennettu kulttuuriympäristö 1898 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Suomen urheiluopisto (Q18662135) Wikidatassa
| ||
Vierumäen Urheiluopiston päärakennus Kaskela Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Suomen urheiluopisto. koulurakennus Vierumäellä Heinolassa Sijainti 61.11427°N, 26.0083°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (306035) ja kohde (201509) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Vierumäen Urheiluopiston päärakennus Kaskela (Q55024602) Wikidatassa
Arkkitehti Erik Bryggman
| |||
| Villampi on Päijät-Hämeessä Heinolan Hujansalossa sijaitseva linnavuori. Sijainti 61.23223°N, 26.19476°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 1000001388 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Villampi (Q25453067) Wikidatassa
|
Kuvauskohteet Hollola
Hollola Wikipediassa
| Hankaan linnavuori eli Hankaan linnamäki on Päijät-Hämeessä Hollolan hankaassa sijaitseva muinaislinna. Sijainti 60.92332°N, 25.48081°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 98010006 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Hankaan linnavuori (Q25453140) Wikidatassa
| ||
Hankalankosken pellavaloukku Hankalankosken pellavaloukku, ensimmäinen koneellinen pellavanpuhdistuslaitos, on tehdasrakennuksena lajissaan ainutlaatuinen. Sijainti 61.01108°N, 25.16972°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennuskohde (202092) Rakennusperintörekisterissä.
Rakennettu kulttuuriympäristö 1885 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Hankalankosken pellavaloukku (Q30560239) Wikidatassa
| |||
Hankalan pellavaloukun aitta Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hankalankosken pellavaloukku. aitta Hollolassa Sijainti 61.01073°N, 25.16919°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (306352) ja kohde Hankalankosken pellavaloukku (202092) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Hankalan pellavaloukun aitta (Q55594813) Wikidatassa
| |||
Hankalan pellavaloukun kivipato Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hankalankosken pellavaloukku. pato Hollolassa Sijainti 61.0113°N, 25.1698°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (306353) ja kohde Hankalankosken pellavaloukku (202092) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Hankalan pellavaloukun kivipato (Q55597312) Wikidatassa
| |||
Hankalan pellavaloukun myllytupa Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hankalankosken pellavaloukku. rakennus Hollolassa Sijainti 61.01078°N, 25.16913°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (306350) ja kohde Hankalankosken pellavaloukku (202092) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Hankalan pellavaloukun myllytupa (Q55597838) Wikidatassa
| |||
Hankalan pellavaloukun pellavanpuhdistuslaitos Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hankalankosken pellavaloukku. pellavankäsittelylaitos Hollolassa Sijainti 61.01113°N, 25.16978°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (306351) ja kohde Hankalankosken pellavaloukku (202092) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Hankalan pellavaloukun pellavanpuhdistuslaitos (Q55597337) Wikidatassa
| |||
Henriksdalin manufaktuuripaja sijaitsi Hämeenkoskella Teuronjoen etelärannalla. Se oli toiminnassa vuosina 1864–1888. Sijainti 61.01986°N, 25.15633°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 1000015815 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Henriksdalin manufaktuuripaja (Q28721529) Wikidatassa
| |||
 | Hollolan kirkko ja historiallinen pitäjänkeskus Hollolan keskiaikainen kivikirkko on Hämeen keskiaikaisista kirkoista merkittävin. Sijainti 61.05218°N, 25.43231°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennettu kulttuuriympäristö 284 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Hollolan kirkko ja historiallinen pitäjänkeskus (Q30505962) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hollolan kirkko ja historiallinen pitäjänkeskus. Hollolan keskiaikainen kivikirkko, katolisella ajalla nimetty Pyhän Marian kirkoksi, on Hollolan seurakunnan kirkko ja Päijät-Hämeen alueen tärkeimpiä keskiaikaisia muistomerkkejä. Kirkossa on 550 istumapaikkaa, ja se on Suomen keskiaikaisista seurakuntakirkoista kolmanneksi suurin. Kirkko valmistui nykyiseen muotoonsa 1495–1510, ensin sakaristo 1495, sitten itse kirkkosali 1500 ja viimeiseksi asehuone vuoden 1505 jälkeen. Kirkko kuuluu kolmanteen suomalaiseen kivikirkkosukupolveen, johon kuuluvat kirkot rakennettiin 1480–1560. Kirkko on oletettavasti Hattulan kirkon jälkeen Hämeen vanhin kivikirkko ja yksi suurimmista keskiaikaisista kirkoistamme. Kansantarinan mukaan Hollolan kirkon rakensivat jättiläiset Hollo ja Martta. Kirkko on kuuluisa hyvin säilyneistä puuveistoksista. Sijainti 61.0522°N, 25.4325°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (304990) ja kohde (200553) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Hollolan keskiaikainen kivikirkko (Q18659116) Wikidatassa
| ||
Hollolan kirkon tapuli Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Hollolan keskiaikainen kivikirkko. kellotapuli Hollolassa Sijainti 61.05179°N, 25.4328°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (304814) ja kohde Hollolan keskiaikainen kivikirkko (200553) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Hollolan kirkon tapuli (Q55595277) Wikidatassa
Arkkitehti Carl Ludvig Engel
| |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hollolan kirkko ja historiallinen pitäjänkeskus. Hollolan kirkonkylä on taajama ja Hollolan entinen kuntakeskus. Taajamassa oli vuoden 2011 lopussa 563 asukasta. Hollolan nykyinen kuntakeskus, joka perustettiin Lahden seudulle suuntautuneen suuren muuttoliikkeen aikana 1960-luvun lopulla, sijaitsee Salpakankaalla. Sijainti 61.05139°N, 25.43194°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Hollolan kirkonkylä (Q10987859) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hollolan kirkko ja historiallinen pitäjänkeskus. Hollolan kunnantupa on arkkitehti Vilho Penttilän suunnittelema, ja se on rakennettu 1902. Se sijaitsee Hollolan kivikirkon eteläpuolella Vesijärven rantoja pitkin kulkevan Lahden tien varrella. Talossa on jyrkästi laskeva paanukatto päätyräystäineen. Katolla on myös kattoratsastajakoristeet. Rakennus tuli maksamaan kunnalle 7700 markkaa. 1912 talon yläkertaan tehtiin asunnot diakonissalle ja kätilölle. Sijainti 61.05139°N, 25.43278°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (308186) ja kohde (203074) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Hollolan kunnantupa (Q11863548) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hollolan kirkko ja historiallinen pitäjänkeskus. Kapatuosian linnavuori eli Kapatuosian linnamäki on Päijät-Hämeessä Hollolan kirkonkylässä sijaitseva keskiaikaisen suojalinnan paikka. Sijainti 61.05536°N, 25.43127°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 98010008 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Kapatuosia (Q18681947) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hollolan kirkko ja historiallinen pitäjänkeskus. Pyhäniemen kartano sijaitsee Hollolassa, kirkonkylältä Vesijärven rannan suuntaisesti Messilän tietä Lahteen päin vievän tien varrella. Kartanon päärakennuksen pohjoispuolella on Kotomäki-niminen niemi, jolla on runsaasti kesäasutusta. Kotomäen itäpuolella on lahti, jossa talvisodan aikana toimi Pyhäniemen jäälentokenttä. Kotomäen länsipuolella on Pyhäniemenlahti, joka on merkittävä lintujen pesimispaikka ja kuuluu Kutajoen alueeseen, joka on Natura 2000 -luonnonsuojelualue. Pyhäniemen kartano on myynnissä. Sijainti 61.05°N, 25.46722°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Pyhäniemen kartano (Q10647223) Wikidatassa
| ||
 | Hämeenkosken kirkko on Hollolan seurakuntaan kuuluvan Hämeenkosken kappeliseurakunnan kirkko Hollolan Hämeenkoskella. Se on vuonna 1870 valmistunut tiilikirkko. Siihen liittyy Carl Ludvig Engelin suunnittelema kellotapuli edellisen kirkon ajalta vuodelta 1824. Sijainti 61.0244°N, 25.1422°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (305002) ja kohde (200565) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Hämeenkosken kirkko (Q3585531) Wikidatassa
Arkkitehdit Ernst Lohrmann, Rakennushallitus
| ||
| Hämeenkosken linnakallio on Päijät-Hämeessä Hollolan Hämeenkoskella sijaitseva mahdollinen linnavuori. Vuonna 2014 löydettiin alueen hoidon yhteydessä kivivalleja. Paikalla ei ole tehty tutkimuksia eikä ole aivan varma, että paikalla olisi ollut muinaislinna. Sijainti 61.02239°N, 25.14513°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 283010001 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Hämeenkosken linnakallio (Q25453215) Wikidatassa
| ||
| Kiiluanmäki on ainakin rauta- ja keskiajalla käytössä ollut linnavuori Hollolassa. Kiiluanmäkeä on käytetty myös vartiomäkenä, jossa on muinaisina aikoina poltettu vainovalkeita varoituksena lähiseudun asukkaille lähestyvästä vihollisesta. Sijainti 61.09811°N, 25.35753°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 98010007 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Kiiluanmäen linnoitus (Q23499033) Wikidatassa
| ||
Kurjalan kartano on Hämeenkoskella Pääjärven etelärannalla sijaitseva kartano joka perustettiin asuin- ja rälssikartanoksi jo keskiajalla. Kurjala mainittiin ensimmäisen kerran nimeltä 1400-luvulla ja rälssisäterinä kartano mainittiin 1516. Kartanoon kuului suuri puutarha joka perustettiin 1600-luvulla. Sijainti 61.04°N, 25.1368°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennettu kulttuuriympäristö 4899 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Kurjalan kartano (Q28721511) Wikidatassa
| |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kurjalan kartano. Pyhän Laurin kirkko Hämeenkoskella oli suomalainen keskiaikainen harmaakivikirkko. Kirkko on todennäköisesti rakennettu vuosien 1510 ja 1560 välisenä aikana. ja se rakennettiin palvelemaan vuonna 1410 perustettua Kosken seurakuntaa. Seurakunta liittyi kuitenkin jo 1540 kappeliseurakunnaksi Lammin seurakuntaan. Kirkko jäi pois käytöstä 1600-luvulla ja raunioitui. Uusi Hämeenkosken kirkko on noin puolen kilometrin päässä idässä. Sijainti 61.02794°N, 25.13725°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 283500001 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Hämeenkosken vanha kirkko (Q11864049) Wikidatassa
| ||
Tiirismäki historiallisen ajan rakennuksen pohjia, raivausröykkiöitä, nauriskuoppia, kiviaitoja jne. Hollolassa Päijät-Hämeessä Sijainti 61.01201°N, 25.51028°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 98010021 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Tiirismäki (Q31029034) Wikidatassa
| |||
Vesalan, Nokkolan, Untilan ja Utulan kylien kulttuurimaisema Vesalan, Nokkolan, Untilan ja Utulan lähekkäin asettuneet maarekisterikylät vaikuttavassa maisemakehyksessä kuvastavat lukuisine kiinteine muinaisjäännöksineen poikkeuksellisen laajana kokonaisuutena Hämeen kyläasutuksen jatkuvuutta esihistorialliselta ajalta nykypäiviin. Kylien kulttuurimaisema muodostuu laajasta, avoimesta, voimakkaasti kumpuilevista, pitkään viljelyksessä olleista pelloista. Rakennettu kulttuuriympäristö 4897 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Vesalan, Nokkolan, Untilan ja Utulan kylien kulttuurimaisema (Q30506134) Wikidatassa
| |||
Voistion kartano on entinen ratsutila eli rustholli Hollolassa. Hämeen viljelyseudulla sijaitsevan kartanon maisemaa hallitsevat tasankomaiset viljelmät. Ensimmäinen kirjallinen maininta Voistion kylästä on 1390-luvulta. Sijainti 60.94569°N, 25.33072°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennettu kulttuuriympäristö 4896 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Voistion kartano (Q23870216) Wikidatassa
|
Kuvauskohteet Iitti
Iitti Wikipediassa
Haukkavuoren kalliomaalaus kalliomaalaus Iitissä Kymenlaaksossa Sijainti 61.12406°N, 26.18899°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 142010042 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Haukkavuoren kalliomaalaus (Q31029416) Wikidatassa
| |||
 | Iitin kirkonkylä on Iitin kunnan historiallinen keskus. Kirkonkylä valittiin vuonna 1990 Suomen kauneimmaksi kyläksi. Kyläkuvaa hallitsee vuonna 1693 rakennettu punainen Iitin kirkko sekä ohi virtaava Kymijoki. Iitin kirkossa ja Wanhassa Pappilassa järjestetään vuosittain Iitin musiikkijuhlat kesäkuussa. Rakennettu kulttuuriympäristö 1287 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Iitin kirkonkylä (Q11864437) Wikidatassa
| ||
| Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Iitin kirkonkylä. Iitin kirkko on vuonna 1693 valmistunut puukirkko Iitin kunnassa Pohjois-Kymenlaaksossa. Kirkko sijaitsee Iitin kirkonkylässä, seitsemän kilometriä pohjoiseen kuntakeskus Kausalasta. Sijainti 60.93752°N, 26.40246°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (305128) ja kohde (200691) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Iitin kirkko (Q18662910) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Iitin kirkonkylä. Virran silta on Heinola–Kouvola maantiellä Iitissä oleva teräsrakenteinen riippusilta. Silta on valmistunut vuonna 1964. Sen suunnitteli DI Heimo Paavola TVH:n siltaosastolta. Sillan pääjänne on 114 metriä. Sijainti 60.94547°N, 26.386°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Virran silta (Q18682866) Wikidatassa
| ||
 | Karhusaaren kalliomaalaus sijaitsee Konniveden Karhusaaressa Iitissä Kymenlaaksossa. Se on varsin pieni kalliomaalaus, jonka löysi Timo Miettinen vuonna 1976. Sijainti 61.12502°N, 26.15507°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 142010041 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Karhusaaren kalliomaalaus (Q18681948) Wikidatassa
| ||
| Kotojärven Haukkavuoren kalliomaalaus sijaitsee Iitissä Kotojärven eteläpäässä Haukkavuoren komeassa pystykalliossa. Kotojärvi sijaitsee aivan Kymijoen lähellä niin, että maalaukselta on 2,3 kilometriä joelle. Maalaus on ajoitettu kivikaudelle. Sijainti 60.99349°N, 26.20636°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 142010020 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Kotojärven Haukkavuoren kalliomaalaus (Q11872870) Wikidatassa
| ||
| Kymenkäänteen kalliomaalaus sijaitsee Saimaalla Iitissä Kymenlaaksossa. Kalliomaalaus on ajoitettu kivikauteen ja sen löysi Sinimarja Oinonen vuonna 1971. Sijainti 61.03227°N, 26.16395°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 142010022 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Kymenkäänteen kalliomaalaus (Q18682107) Wikidatassa
| ||
| Mertakallion eli Mertavuoren kalliomaalaukset ovat kaksi pientä kalliomaalausta saman kallion eri kohdissa Märkjärvellä Iitissä Kymenlaaksossa. Maalaukset löysivät Sinimarja ja Lasse Ojonen vuonna 1971. Sijainti 60.99633°N, 26.24786°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 142010021 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Mertakallion kalliomaalaukset (Q18682258) Wikidatassa
|
Kuvauskohteet Kärkölä
Kärkölä Wikipediassa
Huovilan puisto Huovilan puisto on ideaalin maisemapuiston ainutlaatuinen esimerkki Suomessa. Vanhojen kyläkeskusten, maanteiden ja viljelymaisemien keskellä oleva Huovilan puisto on yli kolmen hehtaarin laajuinen englantilaistyylinen maisemapuutarha, joka sijaitsee korkean harjun ja matalamman kukkulan välisessä purolaaksossa. Rakennettu kulttuuriympäristö 3954 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Huovilan puisto (Q30560596) Wikidatassa
| |||
 | Kärkölän kirkko on Kärkölän seurakunnan kirkko Kärkölässä Päijät-Hämeessä. Punatiilinen kirkko edustaa tyyliltään uusgotiikkaa ja on muodoltaan länsitornillinen pitkäkirkko. Kirkon on suunnitellut L. I. Lindqvist. Sijainti 60.91498°N, 25.2548°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (305010) ja kohde (200573) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Kärkölän kirkko (Q16011740) Wikidatassa
Arkkitehti Ludvig Isak Lindqvist
|
Kuvauskohteet Lahti
Lahti Wikipediassa
Anttilanmäki on Lahden alue, joka sijaitsee keskustan miltei välittömässä läheisyydessä, sen eteläpuolella. Anttilanmäkeä pidetään yleisesti Lahden parhaimpana asuinalueena yhdessä Jalkarannan ja Ankkurin kanssakenen mukaan?. Alue on saanut nimensä Anttilan talosta, joka oli yksi Hollolan Lahden kylän kantatiloista. Koska Lahden kaupungin itsenäistyttyä epäitsenäisestä kauppalasta itsenäiseksi Lahden kaupungiksi 1905 ja koska Anttilanmäki kuului Hollolan kunnan puolelle rajaa ja siellä oli halpaa kaavoittamatonta rakennusmaat, oli alue kauempaa maaseudulta muuttaneiden ja Lahden työväestön suosiossa. Alue tuli Lahden kaupunkisuunnittelun piiriin 1933, kun se liitettiin Lahden kaupunkiin Hollolan kunnasta toisessa alueliitoksessa. Edellinen alueliitos toteutettiin 1916. Sijainti 60.97362°N, 25.66424°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennettu kulttuuriympäristö 4839 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Anttilanmäki (Q11852293) Wikidatassa
| |||
 | Erstan kartano on Nastolan Villähteellä, 10 kilometrin päässä Lahdesta sijaitseva kartano. Kartano muodostettiin 1650-luvulla, ja 1683 siitä tuli säteriratsutila. Kartanon päärakennus on rakennettu 1830-luvulla ja sen nykyulkoasu on vuodelta 1892. Sijainti 60.94906°N, 25.82475°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennuskohde (201062) Rakennusperintörekisterissä.
Rakennettu kulttuuriympäristö 4902 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Erstan kartano (Q11858531) Wikidatassa
| ||
Erstan kartanon asuinrakennus Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Erstan kartano. asuintalo Lahdessa Sijainti 60.94943°N, 25.82435°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (306570) ja kohde Erstan kartano (201062) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Erstan kartanon asuinrakennus (Q55595201) Wikidatassa
| |||
Erstan kartanon kanala Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Erstan kartano. kanala Lahdessa Sijainti 60.94953°N, 25.82391°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (306569) ja kohde Erstan kartano (201062) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Erstan kartanon kanala (Q55595700) Wikidatassa
| |||
Erstan kartanon navetta Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Erstan kartano. kivinavetta Lahdessa Sijainti 60.9485°N, 25.82555°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (306567) ja kohde Erstan kartano (201062) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Erstan kartanon navetta (Q55597109) Wikidatassa
| |||
Erstan kartanon päärakennus Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Erstan kartano. kartano Lahdessa Sijainti 60.94905°N, 25.82471°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (306571) ja kohde Erstan kartano (201062) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Erstan kartanon päärakennus (Q55595794) Wikidatassa
| |||
Fellmaninpuisto, jälleenrakennuskauden oppilaitokset ja Hakatornit Fellmaninpuisto ja sitä rajaavat lukuisat monumentaaliset asuin-, liike- ja julkiset rakennukset sekä liikenneväylät ovat hyvä esimerkki jälleenrakennuskauden korkeatasoisesta rakentamisesta ja suunnittelusta. Rakennettu kulttuuriympäristö 4842 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Fellmaninpuisto, jälleenrakennuskauden oppilaitokset ja Hakatornit (Q30509926) Wikidatassa
| |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Fellmaninpuisto, jälleenrakennuskauden oppilaitokset ja Hakatornit. Fellmaninpuisto on rakennettu Fellmanin kartanon entisille maille 1950-luvulla Lahden keskustaan. Puiston koko on noin viisi hehtaaria ja sitä rajoittavat Ståhlberginkatu, Kyösti Kallion katu ja Paasikivenkatu. Puistossa on paljon isokokoisia jaloja lehtipuita ja runsaasti muita kasveja. Se on peruskorjattu vuonna 1994. Fellmaninpuistossa on leikkialue ja puiston keskellä on lampi suihkulähteineen. Lammen lähellä paljastettiin vuonna 1961 Jussi Mäntysen kolmea lentoon lähtevää joutsenta esittävä pronssipatsas Ylös kirkkauteen. Saman veistoksen vuonna 1959 paljastettu valos on Turussa Puolalanpuistossa. Turun veistoksen nimi on Joutsenet. Sijainti 60.98444°N, 25.645°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Fellmaninpuisto (Q11859468) Wikidatassa
| ||
 | Harjukadun, Onnelantien ja Kymintien pientaloalueet sekä Karjalankadun pienkerrostalot Karjalankadun, Kymintien ja Onnelantien sekä Harjukadun varteen 1920- ja 1930-luvuilla toteutetut yhtenäiset pientalo- ja pienkerrostalot kuvastavat aikakautensa edistyksellisiä kaavoitusperiaatteita ja englantilaisperäisen puutarhakaupunkirakentamisen ihanteita voimakkaasti kasvaneessa maan nuorimmassa kaupungissa. Rakennettu kulttuuriympäristö 1013 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Harjukadun, Onnelantien ja Kymintien pientaloalueet sekä Karjalankadun pienkerrostalot (Q30509499) Wikidatassa
| ||
 | Hennalan kasarmit Hennalan kasarmialue on merkittävimpiä ja parhaiten säilyneitä 1910-luvulla syntyneitä kasarmialueitamme, jonka nykyilmettä leimaa historiallisen ja uudemman rakennuskannan rinnakkainelo. Hennalan kasarmialue sijaitsee Lahden kaupungin keskustan eteläpuolella Helsinkiin johtavan maantien varressa. Rakennettu kulttuuriympäristö 1430 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Hennalan kasarmit (Q30689274) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hennalan kasarmit. Lahden varuskunta eli Hennalan varuskunta sijaitsi seututien 140 varrella Hennalan kaupunginosassa Lahdessa. Lahden varuskunta on perustettu 1910-luvulla venäläiseksi varuskunnaksi. Se lakkautettiin 31. joulukuuta 2014. Sijainti 60.96806°N, 25.62222°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Lahden varuskunta (Q11874390) Wikidatassa
| ||
Herrasmanni kuppikivi Lahdessa Päijät-Hämeessä Sijainti 61.00279°N, 25.75159°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 398010012 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Herrasmanni (Q31028842) Wikidatassa
| |||
Immilän, Kumian ja Seestan myllyt Nastolan Salpausselän pohjoispuolisen alueen lukuisien järvien koskiin on keskittynyt 1500-luvulta alkaen merkittäviä myllymiljöitä, joiden nykyinen rakennuskanta muodostaa eheitä ja ajallisesti sekä toiminnallisesti kerroksellisia kokonaisuuksia luonnonkauniilla paikoilla. Rakennettu kulttuuriympäristö 4901 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Immilän, Kumian ja Seestan myllyt (Q30510290) Wikidatassa
| |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Immilän, Kumian ja Seestan myllyt. Immilän mylly sijaitsee Ruuhijärvestä Sylvöjärveen laskevan Immilänjoen alajuoksulla Immilän kylällä, Nastolassa. Sijainti 60.98886°N, 26.02631°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Immilän mylly (Q18681871) Wikidatassa
| ||
Koiskalan kartano on 1650-luvulla perustettu kartano ja maatila Lahdessa. Siellä viljellään luomutuotteita ja kasvatetaan suomenlampaita. Kartano kuului aikanaan Nastolan kuntaan ja se oli 2 000 hehtaarin kokoinen. Kartanon pihapiiri sisältää yli kaksikymmentä historiallista rakennusta, joita on kunnostettu viime vuosina. Päärakennus on 1840-luvulta. Museovirasto on määritellyt Koiskalan kartanon kartanomiljöineen ja viljelysmaisemineen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Sijainti 60.98889°N, 25.79167°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennettu kulttuuriympäristö 4843 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Koiskalan kartano (Q11872091) Wikidatassa
| |||
Lahden kaupungintalo, kauppatori ja Mariankadun seremonia-akseli Lahden kauppalan vuoden 1878 asemakaavaan perustuva Mariankadun seremonia-akseli on topografialtaan ainutlaatuinen. Rakennettu kulttuuriympäristö 1903 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Lahden kaupungintalo, kauppatori ja Mariankadun seremonia-akseli (Q30505817) Wikidatassa
| |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lahden kaupungintalo, kauppatori ja Mariankadun seremonia-akseli. Lahden kauppatori on Lahden keskustassa, Keski-Lahden kaupunginosassa sijaitseva kauppatori. Se perustettiin 1880-luvulla, kun Hollolan Lahti muodostettiin kauppalaksi ja markkinat siirrettiin Asikkalan Anianpellolta takaisin Lahteen. Sijainti 60.98363°N, 25.65624°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Lahden kauppatori (Q11874371) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lahden kaupungintalo, kauppatori ja Mariankadun seremonia-akseli. Lahden kaupungintalo on arkkitehti Eliel Saarisen suunnittelema rakennus. Se valmistui vuonna 1912. Sijainti 60.9803°N, 25.6553°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Lahden kaupungintalo (Q11874375) Wikidatassa
Arkkitehti Eliel Saarinen
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lahden kaupungintalo, kauppatori ja Mariankadun seremonia-akseli. Ristinkirkko on Lahden kaupungin pääkirkko ja Keski-Lahden seurakunnan kirkko. Vuonna 1978 valmistunut modernistinen kirkko kuuluu arkkitehti Alvar Aallon viimeisiin töihin. Sijainti 60.98556°N, 25.65722°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Ristinkirkko (Q4263117) Wikidatassa
Arkkitehti Alvar Aalto
| ||
 | Lahden radioasema oli Yleisradion radioasema Lahdessa vuosina 1928–1993. Radiomäki on saanut nimensä aseman mukaan. Radiomäellä toimi vuosina 1925–1927 Lahden Radioharrastajien ylläpitämä radioasema, joka sekä lähetti omaa ohjelmaa että välitti eteenpäin Yleisradion ohjelmia. Vastaavia yksityisten yhdistysten radioasemia oli ennen Yleisradion valtakunnallista kuuluvuutta myös monella muulla paikkakunnalla. 28. helmikuuta 2017 alkaen Lahden radioasema on viimeisen peruskorjauksensa jälkeen avattu Mastola-nimisenä radio- ja televisiomuseona. Ennen peruskorjausta museon nimi oli Radio- ja tv-museo. Sijainti 60.97944°N, 25.64694°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennettu kulttuuriympäristö 1901 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Lahden radioasema (Q1141950) Wikidatassa
| ||
Lahden rautatieasema ja varikkoalue Lahden rautatieasema on perustettu Riihimäki-Pietari -radan varrelle liikenteellisesti merkittävään paikkaan, jossa Päijänteen ja Vesijärven vesistöalueen puutavara on siirretty kuljetettavaksi rautateitse eteenpäin sekä Helsingin että Loviisan satamiin. Rakennettu kulttuuriympäristö 1904 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Lahden rautatieasema ja varikkoalue (Q30506391) Wikidatassa
| |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lahden rautatieasema ja varikkoalue. BW Tower on Lahdessa sijaitseva toimistotalo, joka valmistui vuonna 2015. Rakennuksen on suunnitellut Arkkitehtipalvelu Oy Jyväskylä. Rakennus on saanut nimensä sanoista Burning wheel, joka viittaa Lahden vaakunassa esiintyvään palavaan pyörään. Sijainti 60.97694°N, 25.66056°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta BW Tower (Q26212174) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lahden rautatieasema ja varikkoalue. Lahden rautatieasema on vuonna 1935 valmistunut rautatieasema Lahdessa. Asemarakennuksen suunnitteli Valtionrautateiden arkkitehti Thure Hellström. 1930-luvun laman säästötoimien vuoksi rautatieasemaan ei rakennettukaan kolmatta kerrosta eikä siihen tehty tornia Tampereen rautatieaseman tapaan. Rakennus on pohjapiirrokseltaan suorakaiteen muotoinen ja kaksikerroksinen. Se on rakennettu tummasta tiilestä. Lahden rautatieasema ja Mytäjäisten varikkoalue kuuluvat museoviraston luetteloimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Sijainti 60.97694°N, 25.6575°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennuskohde (200384) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Lahden rautatieasema (Q801058) Wikidatassa
Arkkitehti Thure Hellström
| ||
Lahden rautatieasema Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Lahden rautatieasema. asemarakennus Lahdessa Sijainti 60.97687°N, 25.65767°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (303953) ja kohde Lahden rautatieasema (200384) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Lahden rautatieasema (Q55594918) Wikidatassa
Arkkitehti Thure Hellström
| |||
Lahden rautatieasema-alueen asuinkasarmi Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Lahden rautatieasema. asuinkasarmi Lahdessa Sijainti 60.97784°N, 25.63448°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (304151) ja kohde Lahden rautatieasema (200384) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Lahden rautatieasema-alueen asuinkasarmi (Q55594983) Wikidatassa
Arkkitehti Bruno Granholm
| |||
Lahden rautatieasema-alueen kellari 1 Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Lahden rautatieasema. talouskellari Lahdessa Sijainti 60.97766°N, 25.63511°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (304311) ja kohde Lahden rautatieasema (200384) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Lahden rautatieasema-alueen kellari 1 (Q55598524) Wikidatassa
| |||
Lahden rautatieasema-alueen kellari 2 Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Lahden rautatieasema. talouskellari Lahdessa Sijainti 60.97755°N, 25.63492°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (304312) ja kohde Lahden rautatieasema (200384) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Lahden rautatieasema-alueen kellari 2 (Q55598526) Wikidatassa
| |||
Lahden rautatieasema-alueen kellari 3 Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Lahden rautatieasema. talouskellari Lahdessa Sijainti 60.97793°N, 25.63365°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (304313) ja kohde Lahden rautatieasema (200384) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Lahden rautatieasema-alueen kellari 3 (Q55598544) Wikidatassa
| |||
Lahden rautatieasema-alueen kellari 4 Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Lahden rautatieasema. talouskellari Lahdessa Sijainti 60.97671°N, 25.63571°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (304314) ja kohde Lahden rautatieasema (200384) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Lahden rautatieasema-alueen kellari 4 (Q55598546) Wikidatassa
| |||
Lahden rautatieasema-alueen koulu Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Lahden rautatieasema. koulurakennus Lahdessa Sijainti 60.97754°N, 25.63437°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (304541) ja kohde Lahden rautatieasema (200384) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Lahden rautatieasema-alueen koulu (Q55595979) Wikidatassa
Arkkitehti Bruno Granholm
| |||
Lahden rautatieasema-alueen käymälä Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Lahden rautatieasema. käymälä Lahdessa Sijainti 60.97765°N, 25.63374°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (304207) ja kohde Lahden rautatieasema (200384) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Lahden rautatieasema-alueen käymälä (Q55596155) Wikidatassa
| |||
Lahden rautatieasema-alueen liiteri 1 Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Lahden rautatieasema. liiteri Lahdessa Sijainti 60.97821°N, 25.63429°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (304471) ja kohde Lahden rautatieasema (200384) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Lahden rautatieasema-alueen liiteri 1 (Q55596507) Wikidatassa
| |||
Lahden rautatieasema-alueen liiteri 2 Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Lahden rautatieasema. liiteri Lahdessa Sijainti 60.97813°N, 25.63394°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (304472) ja kohde Lahden rautatieasema (200384) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Lahden rautatieasema-alueen liiteri 2 (Q55596508) Wikidatassa
| |||
Lahden rautatieasema-alueen liiteri 3 Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Lahden rautatieasema. liiteri Lahdessa Sijainti 60.97665°N, 25.63536°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (304473) ja kohde Lahden rautatieasema (200384) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Lahden rautatieasema-alueen liiteri 3 (Q55596509) Wikidatassa
| |||
Lahden rautatieasema-alueen liiteri 4 Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Lahden rautatieasema. liiteri Lahdessa Sijainti 60.97754°N, 25.63362°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (304530) ja kohde Lahden rautatieasema (200384) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Lahden rautatieasema-alueen liiteri 4 (Q55596310) Wikidatassa
Arkkitehti Bruno Granholm
| |||
Lahden rautatieasema-alueen sauna Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Lahden rautatieasema. saunarakennus Lahdessa Sijainti 60.97804°N, 25.63522°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (304563) ja kohde Lahden rautatieasema (200384) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Lahden rautatieasema-alueen sauna (Q55598166) Wikidatassa
| |||
Lahden rautatieasema-alueen tavaramakasiini Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Lahden rautatieasema. varastorakennus Lahdessa Sijainti 60.97693°N, 25.65629°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (304198) ja kohde Lahden rautatieasema (200384) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Lahden rautatieasema-alueen tavaramakasiini (Q55599038) Wikidatassa
Arkkitehti Thure Hellström
| |||
Lahden rautatieasema-alueen vesitorni Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Lahden rautatieasema. vesitorni Lahdessa Sijainti 60.97763°N, 25.63279°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (304241) ja kohde Lahden rautatieasema (200384) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Lahden rautatieasema-alueen vesitorni (Q55599601) Wikidatassa
| |||
Lahden rautatieasema-alueen veturitalli Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Lahden rautatieasema. veturitalli Lahdessa Sijainti 60.97726°N, 25.632°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (304233) ja kohde Lahden rautatieasema (200384) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Lahden rautatieasema-alueen veturitalli (Q55599635) Wikidatassa
| |||
Lahden rautatieasema-alueen yksinkertainen vahtitupa Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Lahden rautatieasema. vahtitupa Lahdessa Sijainti 60.97682°N, 25.63544°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (304072) ja kohde Lahden rautatieasema (200384) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Lahden rautatieasema-alueen yksinkertainen vahtitupa (Q55599364) Wikidatassa
Arkkitehti Bruno Granholm
| |||
| Linnakallion kalliomaalaus sijaitsee Salajärven itärannalla olevan rautakautisen muinaislinnan juurella Nastolassa Päijät-Hämeessa. Maalaus on hyvin pieni. Sen löysi Hannu Poutiainen vuonna 2003. Sijainti 61.00578°N, 25.96741°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 1000001371 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Linnakallion kalliomaalaus (Q18682188) Wikidatassa
| ||
 | Nastolan kirkko on neljäs Mats Åkergrenin (1802–1804) toteuttama kirkko. Kirkko on rakennettu vuosina 1802–1803 ja se vihittiin käyttöön vuonna 1804. Kirkon eteläpuolella oleva kellotapuli on vuodelta 1760. Se siirrettiin nykyiselle paikalleen vuonna 1804. Kirkon 33-äänikertaiset urut ovat vuodelta 1972, ja niissä on kolme sormiota ja jalkio. Sijainti 60.94878°N, 25.9292°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (305018) ja kohde (200581) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Nastolan kirkko (Q11884033) Wikidatassa
Arkkitehdit Yli-intendentinvirasto, Mats Åkergren
| ||
Ristimäen kalmisto sijaitsee Ruuhijärven nuorisoseurantalon lähellä. Ns-talon pihalla on Ruuhijärven kulttuuripolun infotaulun, jonka vieressä on kalmiston muistokivi. Arkeologisten kaivausten perusteella paikalla on ollut ristiretkiaikainen tai osittain varhaiskristillinen kalmisto. Vainajat on haudattu polttamatta ja hautoihin on pantu mukaan muun muassa koruja ja työkaluja. Erityisesti naisten haudat olivat rikkaita ja niistä on löydetty esimerkiksi solkia ja riipuksia. Sijainti 61.05039°N, 26.01611°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 532010006 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Ristimäen kalmisto (Q11890866) Wikidatassa
| |||
Ristolan muinainen asuinpaikka Lahdessa on eräs Suomen vanhimpia kivikautisia kohteita. Kaivauksilta löytyneiden pii-iskoksien ja –esineiden materiaali on samaa, mitä käytettiin samanaikaisen Kundan kulttuurin piirissä. Myös esineiden työstötekniikka ja muotoilu viittaavat samaan suuntaan. Jos asuinpaikka oli aikanaan Ancylusjärven rannalla, tarkentuu sen ajoitus rannansiirtymäkronologian avulla 8600–8200 eaa. ja se kuuluu siten varhaiseen mesoliittiseen kauteen. Tähän on saatu vahvistukseksi löydös palaneesta luusta, jonka radiohiiliajoitus antaa ajoitukseksi 8250–7760 eaa. (Hela-772) eli 8000 eaa.. Sijainti 60.93915°N, 25.61746°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 398010003 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Ristolan muinainen asuinpaikka (Q11890942) Wikidatassa
| |||
Saksala leikkipaikka 2 kuppikivi Lahdessa Päijät-Hämeessä Sijainti 60.97055°N, 25.6836°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 1000006181 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Saksala leikkipaikka 2 (Q31028603) Wikidatassa
| |||
| Salajärven Linnakallio eli Kalkkolan linnavuori on Päijät-Hämeessä Lahden Nastolan Immilän kylässä sijaitseva linnavuori. Sijainti 61.00515°N, 25.96761°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 532010002 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Salajärven linnakallio (Q25453291) Wikidatassa
| ||
 | Seestan kartano sijaitsee Nastolassa Ahtialan kylässä Kivijärven itärannalla. Kartano on ollut Ehrnrooth-suvun omistuksessa vuodesta 1791 lähtien. Kartanoon kuului 2000-luvun alussa noin 1000 hehtaaria metsää ja 25–30 hehtaaria peltoa. Seestan kartanon on omistanut vuodesta 1997 Paul Ehrnrooth. Sijainti 61.04014°N, 25.83889°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennuskohde (201007) Rakennusperintörekisterissä.
Rakennettu kulttuuriympäristö 107 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Seestan kartano (Q11892791) Wikidatassa
| ||
Seestan kartanon lantala Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Seestan kartano. lantala Lahdessa Sijainti 61.04059°N, 25.84127°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (306400) ja kohde Seestan kartano (201007) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Seestan kartanon lantala (Q55596186) Wikidatassa
| |||
Seestan kartanon leivin- ja pyykkitupa Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Seestan kartano. leivintupa Lahdessa Sijainti 61.04056°N, 25.83758°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (306402) ja kohde Seestan kartano (201007) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Seestan kartanon leivin- ja pyykkitupa (Q55596282) Wikidatassa
| |||
Seestan kartanon liiteri Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Seestan kartano. liiteri Lahdessa Sijainti 61.04093°N, 25.83996°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (306404) ja kohde Seestan kartano (201007) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Seestan kartanon liiteri (Q55596337) Wikidatassa
| |||
Seestan kartanon päärakennus Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Seestan kartano. kartano Lahdessa Sijainti 61.04014°N, 25.83889°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (306406) ja kohde Seestan kartano (201007) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Seestan kartanon päärakennus (Q55595795) Wikidatassa
| |||
Seestan kartanon siipirakennus Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Seestan kartano. asuintalo Lahdessa Sijainti 61.04016°N, 25.84026°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (306407) ja kohde Seestan kartano (201007) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Seestan kartanon siipirakennus (Q55595202) Wikidatassa
| |||
Seestan kartanon sikala Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Seestan kartano. sikala Lahdessa Sijainti 61.04089°N, 25.84113°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (306409) ja kohde Seestan kartano (201007) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Seestan kartanon sikala (Q55598243) Wikidatassa
| |||
Seestan kartanon sivukirjasto Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Seestan kartano. kirjastorakennus Lahdessa Sijainti 61.03905°N, 25.83803°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (306405) ja kohde Seestan kartano (201007) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Seestan kartanon sivukirjasto (Q55595884) Wikidatassa
| |||
Seestan kartanon talli Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Seestan kartano. talli Lahdessa Sijainti 61.04036°N, 25.84119°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (306401) ja kohde Seestan kartano (201007) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Seestan kartanon talli (Q55598352) Wikidatassa
| |||
Seestan kartanon tiilinavetta Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Seestan kartano. kivinavetta Lahdessa Sijainti 61.04073°N, 25.84076°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (306399) ja kohde Seestan kartano (201007) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Seestan kartanon tiilinavetta (Q55597110) Wikidatassa
| |||
Seestan kartanon viljamakasiini Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Seestan kartano. aitta Lahdessa Sijainti 61.0392°N, 25.83761°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (306403) ja kohde Seestan kartano (201007) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Seestan kartanon viljamakasiini (Q55599732) Wikidatassa
| |||
Tapanilan ruotsalaistaloalue Tapanilan pientaloalue on esimerkki välirauhan aikana Ruotsista saadun avun turvin nopeasti kaavoitetuista ja rakennetuista asuinalueista, joilla helpotettiin karjalaisten evakkojen asuttamista. Rakennettu kulttuuriympäristö 4840 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Tapanilan ruotsalaistaloalue (Q30510106) Wikidatassa
| |||
Toivonojan kartano on Nastolassa sijaitseva kartano. Kartanon päärakennuksen runko on vuodelta 1807, ja nykyinen ulkokuori on vuodelta 1876. Kartanon tilaan kuuluu maata 160 hehtaaria, josta peltoa on 48 hehtaaria. Tila sijaitsee Sylvöjärven rannalla, ja rantaviivaa on kilometri. Yritysjohtaja Jorma Ollila ja hänen vaimonsa ostivat kartanon vapaa-ajanasunnokseen 3,7 miljoonalla markalla tammikuussa 2000. Rakennettu kulttuuriympäristö 4073 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Toivonojan kartano (Q23040332) Wikidatassa
|
Kuvauskohteet Orimattila
Orimattila Wikipediassa
 | Artjärven kirkko on kirkkorakennus Orimattilan Artjärvellä, Päijät-Hämeessä. Se on puinen, päätytornillinen ristikirkko. Sen suunnittelusta on vastannut arkkitehti Anders Fredrik Granstedt. Empirevaikutteinen kirkko on valmistunut vuonna 1840. Se on neljäs kirkkorakennus Artjärvellä. Ensimmäisen kirkkonsa Artjärvi sai 1636, toisen 1664 ja kolmannen 1739. Sijainti 60.7456°N, 26.0769°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (304842) ja kohde (200405) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Artjärven kirkko (Q11852793) Wikidatassa
Arkkitehdit Rakennushallitus, Anders Fredrik Granstedt
| ||
 | Heinämaa on Orimattilan pohjoinen kylä Päijät-Hämeessä. Kylästä on matkaa Orimattilan keskustaan noin 10 km ja Lahteen noin 20 km. Heinämaa on aikojen kuluessa tunnettu myös nimellä Hyyttäri. Heinämaan kylä on Suomessa ja maailmallakin kuuluisa nyplätyistä pitseistä ja se on myös yksi Museoviraston määrittelemistä valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Sijainti 60.87056°N, 25.81944°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennettu kulttuuriympäristö 2263 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Heinämaa (Q18658904) Wikidatassa
| ||
Kinttulan kartano Kinttulan kartano sijainti edustaa vuosisataista asutuksen ja viljelyn jatkuvuutta maisemallisesti keskeisellä paikalla. Rakennettu kulttuuriympäristö 1894 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Kinttulan kartano (Q30505770) Wikidatassa
| |||
| Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kinttulan kartano. Nuppilinna on Päijät-Hämeessä Orimattilan Artjärvellä sijaitseva mahdollinen mäkilinna. Sijainti 60.74272°N, 26.06552°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 15010002 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Nuppilinna (Q25453214) Wikidatassa
| ||
| Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kinttulan kartano. Pyhäjärven linnanmäki on Päijät-Hämeessä Orimattilan Artjärvellä sijaitseva mäkilinna. Sijainti 60.73521°N, 26.06886°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 15010001 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Pyhäjärven linnanmäki (Q23870356) Wikidatassa
| ||
Nenäkivi arkeologinen kohde Orimattilassa Päijät-Hämeessä Sijainti 60.70806°N, 25.69765°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 1000007223 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Nenäkivi (Q24561152) Wikidatassa
| |||
Orimattilan kirkonmäki Orimattilan kirkonmäki, kirkko, seurakuntakoti, pappila, hautausmaa, pitäjänmakasiini sekä raitin asuin- ja liikerakennukset muodostavat kokonaisuuden, jossa perinteisen 1900-luvun alkupuolen kirkonkylän ilme on hyvin säilynyt. Orimattilan kirkonkylä sijaitsee Viljamaan kylässä. Rakennettu kulttuuriympäristö 4927 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Orimattilan kirkonmäki (Q30505941) Wikidatassa
| |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Orimattilan kirkonmäki. Orimattilan kirkko on graniitista rakennettu ristikirkko, joka valmistui vuonna 1866. Sen suunnitteli Jean Wik. Empire-tyylinen kirkko on rakennettu 1862–1866. Kellotorni valmistui 1851, ja sitä korotettiin 1932. Kellotornissa on neljä kirkonkelloa, joista yksi on tornin pohjakerroksessa. Kirkko on Orimattilan evankelis-luterilaisen seurakunnan neljäs. Sijainti 60.80827°N, 25.73409°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (304862) ja kohde (200425) Rakennusperintörekisterissä.
Rakennettu kulttuuriympäristö 4927 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Orimattilan kirkko (Q18661077) Wikidatassa
Arkkitehti Jean Wik
| ||
Ratulan kartano Ratulan ulkoasultaan uusklassistinen päärakennus, puisto ja viljelykset muodostavat merkittävän maisema- ja asutushistoriallisen kokonaisuuden. Rakennettu kulttuuriympäristö 25 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Ratulan kartano (Q30509876) Wikidatassa
| |||
Reservikomppanian upseerirakennus virka-asunto Orimattilassa Sijainti 60.76078°N, 26.06866°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (305927) ja kohde (201446) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Reservikomppanian upseerirakennus (Q55025676) Wikidatassa
Arkkitehdit Magnus Schjerfbeck, Rakennushallitus
| |||
Tönnönkosken silta ja myllypaikka Orimattilan kirkonkylän eteläpuolella sijaitseva Porvoonjoen Tönnönkoski kuvastaa pitkää ja monipuolista myllyperinnettä. Rakennettu kulttuuriympäristö 1886 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Tönnönkosken silta ja myllypaikka (Q30506252) Wikidatassa
| |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tönnönkosken silta ja myllypaikka. Tönnön silta on Orimattilan Tönnön kylässä oleva Porvoonjoen ylittävä silta. Se on Suomen ensimmäinen kaarisilta ja vanhin säilynyt teräsbetoninen silta. Silta valmistui vuonna 1911. Sillassa on rinnakkain kolme erillistä betonikaarta. Sen pituus on 37 metriä, leveys 6,5 metriä ja vapaa aukko sillan alla 22,5 metriä. Sillan suunnitteli Jalmar Castrén Artjärven kunnan ja Orimattilan kunnan yhteisen 1910 pidetyn kuntakokouksen päätöksellä. Aikaisemmin ei vastaavanlaista siltaa ollut rakennettu, koska rautabetonin käyttöön suhtauduttiin epäillen. Silta korvasi rappioituneen vanhan puusillan. Tientekoon velvoitetut maksoivat työn ja rakentamisesta vastasi Tampereen Sementtivalimo. Urakkahinta oli 14 780 markkaa. Silta oli yleisessä maantiekäytössä vuoteen 1971, jonka jälkeen sen rinnalle valmistui uusi silta ja vanha silta jäi kevyen liikenteen käyttöön. Sillasta tuli museosilta 1982. Siltaa korjattiin 1986-1987. Sijainti 60.79739°N, 25.69389°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Tönnön silta (Q18346742) Wikidatassa
|
Kuvauskohteet Padasjoki
Padasjoki Wikipediassa
 | Auttoinen on Padasjoen suurin sivukylä. Kylä sijaitsee Rautjärven, Ison Hankajärven, Jamoinjärven ja Kauttisjärven ympäröimänä. Sijainti 61.30167°N, 25.08556°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennettu kulttuuriympäristö 2115 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Auttoinen (Q11853605) Wikidatassa
| ||
| Haukkasalon kalliomaalaus on suuren saaren Haukkasalon kalliossa oleva pieni kalliomaalaus Padasjoella Päijät-Hämeessä. Maalaus on ajoittamaton. Sijainti 61.37467°N, 25.35576°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 1000019973 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Haukkasalon kalliomaalaus (Q18681774) Wikidatassa
| ||
| Virmailan linnasaari on Päijät-Hämeessä Padasjoen Virmailan kylässä sijaitseva muinaislinna. Se on valtakunnallisesti merkittävä senkin vuoksi, että se sijaitsee saaressa ja että sen kivivallit ovat säilyneet hyvinä. Sijainti 61.45297°N, 25.41208°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 576010009 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Linnasaari (Q24507204) Wikidatassa
| ||
Saksalan kartano on Padasjoella sijaitseva kartano joka mainittiin Mikkolan talonpoikaisratsutilana ensi kerran jo vuonna 1594. Sijainti 61.3548°N, 25.2935°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennettu kulttuuriympäristö 4057 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Saksalan kartano (Q28721508) Wikidatassa
| |||
 | Vesijako on kylä Padasjoella. Kylä sijaitsee samannimisen järven rannalla. Kylässä toimivia yhdistyksiä ovat Vesijaon ja Porasan kylien kyläyhdistys ja Vesijakojärven suojeluyhdistys. Kokoontumispaikkana toimii seurantalo Harjula. Kylässä on kyläyhdistyksen ylläpitämä uimaranta ja venevalkama. Rakennettu kulttuuriympäristö 2116 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Vesijako (Q18682837) Wikidatassa
| ||
Vierun rautaruukki toimi Padasjoen Arrakoskella vuosina 1853–1896. Ruukin perusti 1853 Saksalan kartanon omistanut Robert Mauritz von Fieandt (1821–1890) ja se sijaitsi Vierunkosken rannalla Vähä-Saksalan ratsutilalta vuokratulla maalla. Samalle tontille oli Arrakosken sahan kirjanpitäjä Constantin von Fieandt perustanut öljytehtaan viisi vuotta aiemmin 1848, ruukki rakennettiin joen länsirannalle öljytehdasta vastapäätä. Öljytehdas toimi Arrakoskella aina noin 1900 saakka. Sijainti 61.3825°N, 25.2016°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 1000018397 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Vierun ruukki (Q11901190) Wikidatassa
|
Kuvauskohteet Sysmä
Sysmä Wikipediassa
