Wikiprojekti:Wiki Loves Monuments/Päijät-Häme

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kilpailuohjeet Kuvattavat kohteet Jälleenvalokuvaus Lataa kuva muusta kohteesta Mobiilikartta Neuvonta English
Etsi kuvattava kulttuuriperintökohde näiltä listoilta ja lataa kuvasi Wiki Loves Monuments -valokuvauskilpailuun syyskuun aikana. Halutessasi voit osallistua tietojen parantamisen Talkoot-sivulla.

Kulttuuriperintökohteet maakunnittain

Kulttuuriperintökohteet, Päijät-Häme

Asikkala · Hartola · Heinola · Hollola · Iitti · Kärkölä · Lahti · Orimattila · Padasjoki · Sysmä

Kuvauskohteet Asikkala

Asikkala Wikipediassa

Automaattisesti luodun listan loppu.
Asikkalan kirkonkylä

Asikkalan kirkonkylä sijaitsee Asikkalassa noin kuusi kilometriä Vääksystä pohjoisluoteeseen. Kirkonkylän läpi kulkee Vääksyn ja Sysmän välinen seututie 314, jolla sijaitsee Asikkalan kirkonkylän pikavuoropysäkki.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.21551°N, 25.49°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1945 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Asikkalan kirkonkylä (Q11853116) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Asikkalan kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Asikkalan kirkonkylä.

    Asikkalan kirkko on Asikkalan evankelis-luterilaisen seurakunnan pääkirkko, joka on valmistunut 1880 Georg Wileniuksen suunnitelmien mukaan. Pääkirkon lisäksi Asikkalan seurakunnalla on Vääksyssä seurakuntatalo ja Kalkkisissa Kalkkisten kirkko.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.2144°N, 25.4836°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304983) ja kohde (200546) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Asikkalan kirkko (Q11853117) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Georg Wilenius
  • Lataa kuva
    Huonpohjanvuoren kalliomaalaukset

    Huonpohjanvuoren kalliomaalaukset sijaitsevat noin 16 kilometriä itäkoilliseen Asikkalan kirkosta. Maalaukset sijaitsevat Ruotsalaisen länsiosassa, lounaaseen katsovassa korkeassa kallioseinämässä. Maalaukset löysivät Lahden kaupunginmuseon kalliomaalausinventoinnin yhteydessä Hannu Poutiainen ja Janne Kinnunen vuonna 2003.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.22182°N, 25.77567°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000001370 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Huonpohjanvuoren kalliomaalaukset (Q11863834) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Keskimylly

    historiallisen ajan vesimylly Asikkalassa Päijät-Hämeessä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.17592°N, 25.53519°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000007189 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Keskimylly (Q31028535) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Patalahden kalliomaalaus

    Patalahden kalliomaalaus sijaitsee Päijät-Hämeessä Asikkalan kunnassa Päijänteen eteläpäässä. Maalauksessa näkyy kaksi venekuviota ja joitakin epämääräisiä punaväriläiskiä. Maalaus on ajoitettu kivikautiseksi.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.21357°N, 25.72649°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000001369 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Patalahden kalliomaalaus (Q11886859) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Urajärven kartano

    Urajärven kartano on Päijät-Hämeessä Asikkalan Urajärvellä sijaitseva kartano. Kartanon vuonna 1806 rakennettu kaksikerroksinen päärakennus edustaa empiretyyliä, ja siihen on sisustettu suvun viimeisten edustajien, naimattomien sisarusten Lilly (1849–1917) ja Hugo (1851–1915) von Heidemanin koti 1900-luvun alun asussa. He testamenttasivat kotikartanonsa ylläpidettäväksi kartanomuseona. Kartanon yläkerta on ollut aina asumaton ja kylmillään.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.1375°N, 25.79297°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200246) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 26 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Urajärven kartano (Q20249870) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Urajärven kartanon aittarivi
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Urajärven kartano.

    aitta Asikkalassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.13873°N, 25.7936°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302825) ja kohde Urajärven kartano (200246) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Urajärven kartanon aittarivi (Q55594763) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Urajärven kartanon englantilainen puisto rakennelmineen
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Urajärven kartano.

    puisto Asikkalassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.13593°N, 25.78977°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302833) ja kohde Urajärven kartano (200246) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Urajärven kartanon englantilainen puisto rakennelmineen (Q55597484) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Urajärven kartanon kahvilarakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Urajärven kartano.

    rakennus Asikkalassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.13739°N, 25.79463°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302829) ja kohde Urajärven kartano (200246) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Urajärven kartanon kahvilarakennus (Q55597708) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Urajärven kartanon kirjavarasto, entinen navetta
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Urajärven kartano.

    kivinavetta Asikkalassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.1378°N, 25.79451°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302828) ja kohde Urajärven kartano (200246) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Urajärven kartanon kirjavarasto, entinen navetta (Q55597032) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Urajärven kartanon matkailumaja
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Urajärven kartano.

    asuinrakennus Asikkalassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.13678°N, 25.79495°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302830) ja kohde Urajärven kartano (200246) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Urajärven kartanon matkailumaja (Q55595069) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Urajärven kartanon päärakennus 1
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Urajärven kartano.

    kartano Asikkalassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.13872°N, 25.79295°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302822) ja kohde Urajärven kartano (200246) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Urajärven kartanon päärakennus 1 (Q55595746) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Urajärven kartanon rantamaja
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Urajärven kartano.

    rakennus Asikkalassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.13853°N, 25.79431°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302826) ja kohde Urajärven kartano (200246) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Urajärven kartanon rantamaja (Q55597769) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Urajärven kartanon sauna
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Urajärven kartano.

    saunarakennus Asikkalassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.13637°N, 25.79567°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303343) ja kohde Urajärven kartano (200246) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Urajärven kartanon sauna (Q55598063) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Urajärven kartanon tallirivi
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Urajärven kartano.

    talli Asikkalassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.1383°N, 25.7943°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302827) ja kohde Urajärven kartano (200246) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Urajärven kartanon tallirivi (Q55598288) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Urajärven kartanon uimahuone
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Urajärven kartano.

    uimahuone Asikkalassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.13787°N, 25.79502°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302797) ja kohde Urajärven kartano (200246) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Urajärven kartanon uimahuone (Q55599260) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Urajärven kartanon ulkohuone
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Urajärven kartano.

    käymälä Asikkalassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.1385°N, 25.79377°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302832) ja kohde Urajärven kartano (200246) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Urajärven kartanon ulkohuone (Q55596136) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Vesivehmaa

    Vesivehmaa on yksi Asikkalan kylistä Päijät-Hämeessä. Etäisyys Vääksyyn on noin 10 km, Lahteen vajaat 20 km ja Heinolaan noin 30 km.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.13361°N, 25.65889°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2112 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vesivehmaa (Q11901109) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Vähä-Äiniö on kylä Asikkalan kunnassa Päijät-Hämeessä. Varhaisimmat maininnat Vähä-Äiniöstä ajoittuvat 1400-luvulle. Kylässä on myös toiminut koulu, rakennus on tätä nykyä Finn Inspiration Oy:n käytössä. Kylän vakituinen väkiluku, noin 130, on suhteellisen pysyvä, mutta kesäasukkaiden määrä kasvaa. Kesäasuntoja on suunnilleen 170. Vähä-Äiniön kylätoimikunta aloitti toimintansa vuoden 1991 huhtikuussa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.265°N, 25.45806°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1946 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vähä-Äiniö (Q11902035) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Väinökallion kalliomaalaukset

    Väinönkallion eli Leveälahden kalliomaalaus sijaitsee Asikkalan kunnassa Päijät-Hämeessä Ruotsalaisen rannalla. Se on muutaman kuvion kalliomaalaus, joka on kivikautinen.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.18096°N, 25.87353°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000000355 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Väinökallion kalliomaalaukset (Q5395777) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Vääksyn kanava

    Vääksyn kanava eli Vesijärven kanava on Asikkalassa sijaitseva kanava, joka yhdistää Vesijärven Päijänteeseen. Se kulkee Toisen Salpausselän poikki Vesijärven laskujoen, Vääksynjoen suuntaisesti hieman joen itäpuolella.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.17639°N, 25.53667°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1895 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vääksyn kanava (Q11902181) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Hartola

    Hartola Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Hartolan kirkko

    Hartolan kirkko on rakennettu graniitista 1911–1913 ja sen on suunnitellut kirkkoarkkitehti Josef Stenbäck, joka myös urakoitsi kirkon rakennusmestaria apuna käyttäen. Tyyliltään kirkko edustaa kansallisromantiikkaa, mutta siinä on myös uusgotiikan ja jugendin vaikutteita. Hartolan kirkko on myös tiekirkko.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.5788°N, 26.0203°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305124) ja kohde (200687) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hartolan kirkko (Q3585528) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Josef Stenbäck
  • Lataa kuva

    Koskipää on entinen kartano Hartolassa. Sen omistajia ovat olleet muun muassa Tandefeltien ja von Gerdtenien suvut. Vuodesta 1929 sen rakennuksissa on ollut Itä-Hämeen museo.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.56842°N, 26.01636°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4039 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Koskipään kartano (Q18682065) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Ruskealan ja Kirkkolan kylien viljelymaisema

    Rautakaudelle ulottuva asutushistoria, Ruskealan ja Kirkkolan kyläasutus sekä laaja viljelymaisema järvikannaksella kuvastavat historiallisen asutuksen jatkuvuutta ja keskeistä sijaintia maisemassa. Hartolan kirkonkylän pohjoispuolella, Rautaveden ja Jääsjärven välisellä kannaksella, valtatie 4:n molemmin puolin avautuva Ruskealan ja Kirkkolan kylien viljelymaisema on kirkonseudun ohella toinen Hartolan 1700-luvun laajoista viljelyaukeista. Ruskealan asuttuna säilyneen kylätontin pohjoispuolella olevat Kirkkolan ja Tollinmäen rusthollit sekä entinen kirkkoherranpappila on rakennettu viljelyaukealta nouseville kumpareille.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4037 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ruskealan ja Kirkkolan kylien viljelymaisema (Q30506244) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Heinola

    Heinola Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Ala-Rievelin kalliomaalaus

    Ala-Rievelin eli Lusin kalliomaalaus sijaitsee Ala-Räävelin rannalla Lusin kylässä Heinolassa, entisessä Heinolan maalaiskunnassa, Päijät-Hämeessä. Kalliomaalaus sisältää venekuvioita ja sen löysi Timo Miettinen vuonna 1977.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.29308°N, 26.14992°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 89010006 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ala-Rievelin kalliomaalaus (Q15072332) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Harjupuisto

    Heinolan harjupuisto on 1800-luvun lopulla istutettu ja rakennettu kaupunkilaisten yleiseksi puistoksi.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 3953 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Harjupuisto (Q30690510) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Harjupaviljonki
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Harjupuisto.

    Harjupaviljonki on Heinolan Harjupuistossa sijaitseva jugendtyylinen puinen paviljonkirakennus jonka ulkoasussa on myös orientaalisia piirteitä. Vuonna 1900 valmistuneen paviljongin suunnitteli helsinkiläinen arkktehtitoimisto Andersin, Jung & Bomansson.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.19965°N, 26.03732°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Harjupaviljonki (Q20249498) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Heinolan rautatiesilta
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Harjupuisto.

    Heinolan rautatiesilta on vuonna 1932 osana Lahti–Heinola-rataa valmistunut teräsrakenteinen rautatiesilta. Työt Jyrängönvirran ylittävän sillan parissa käynnistyivät vasta kesällä 1930 sen paikasta ilmenneen erimielisyyden ja rakennusluvan viivästymisen takia. Sillan metalliosat valmisti Kone ja Silta Oy, ne koottiin Jyrängön päässä ja työnnettiin miesvoimin pilareilleen. Virran yli rakennettiin ensin väliaikainen puukehikko, jonka varaan raskaat metalliosat koottiin. Lopuksi silta sai vielä punaisen maalipinnan, minkä värinen se oli vuosikymmenten ajan.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.19847°N, 26.03331°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Heinolan rautatiesilta (Q20913277) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Heinolan Perspektiivi
    Heinolan Perspektiivi

    Heinolan Perspektiivi, nykyinen Maaherranpuisto, on 1785 asemakaavaan merkityn maaherran residenssin keskeinen kaupunkitila.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1896 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Heinolan Perspektiivi (Q30510154) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Heinolan kirkkokortteli ja vanha hautausmaa

    Heinolan kaupunkiseurakunnan kirkko 1800-luvun alusta sekä myöhemmät tapuli, kirkkopuisto ja pappila muodostavat hyvin säilyneen julkisen rakentamisen korttelin 1770-luvulla hallintokeskukseksi perustetussa Heinolassa.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4922 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Heinolan kirkkokortteli ja vanha hautausmaa (Q30505832) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Heinolan kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinolan kirkkokortteli ja vanha hautausmaa.

    Heinolan kirkko pienellä mäellä Heinolan kaupungin keskustassa on Heinolan seurakunnan pääkirkko ja entinen Heinolan kaupunkiseurakunnan kirkko. Puinen pitkänomainen kahdeksankulmainen kirkkorakennus on valmistunut vuonna 1811. Sen rakentaja on ruoveteläinen Mats Åkergren.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.2018°N, 26.0368°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305125) ja kohde (200688) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Heinolan kirkko (Q14829034) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Mats Åkergren
  • Lataa kuva
    Heinolan maaseurakunnan kirkkoympäristö

    Heinolan maaseurakunnan kirkkomaisema kuvastaa kirkonkylien historian vaihetta, jolloin kirkko, pappila ja muutama kantatalo muodostivat kirkonkylän ytimen ennen maakaupan vapautumista. Heinolasta Mikkeliin johtaneen vanhan maantien varrella olevan kirkkomaiseman rakennuksia ovat Heinolan maaseurakunnan 1700-luvun puolivälissä rakennettu ristikirkko ja tapuli, Kotajärven rantaan rajautuvassa peltomaisemassa oleva pappila ja 1960-luvulta peräisin oleva, havumetsään taitavasti sovitettu seurakuntatalo.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4072 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Heinolan maaseurakunnan kirkkoympäristö (Q30505937) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Heinolan pitäjänkirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinolan maaseurakunnan kirkkoympäristö.

    Heinolan pitäjänkirkko on Heinolan kaupungin kahdesta kirkosta vanhin. Kirkko sijaitsee entisen Heinolan maalaiskunnan kirkonkylässä Vanhan hautausmaan laidalla. Puinen tasavartinen ristikirkko on valmistunut vuonna 1755. Heinolan kaupunki ja maalaiskunta yhdistyivät 1997, jolloin kaupunki- ja maaseurakunta muodostivat seurakuntayhtymän. Vuonna 2007 molemmat seurakunnat lakkautettiin ja perustettiin nykyinen Heinolan seurakunta. Seurakuntien yhdistymiseen asti kirkko tunnettiin Heinolan maaseurakunnan kirkkona.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.25182°N, 26.06853°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305126) ja kohde (200689) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Heinolan pitäjänkirkko (Q15631420) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti August Sorsa
  • Lataa kuva
    Heinolan seminaari

    Heinolan seminaari on yksi 1800-luvun lopussa perustuista seminaareista, jotka ovat kruunun maanlaajuisen rakennusprojektin ja yleisten rakennusten ylihallituksen suunnittelun tuloksia.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200192) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1897 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Heinolan seminaari (Q30510159) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Heinolan seminaarin johtajan asuinrakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinolan seminaari.

    asuintalo Heinolassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.20572°N, 26.03159°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302985) ja kohde Heinolan seminaari (200192) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Heinolan seminaarin johtajan asuinrakennus (Q55595086) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Johan Jacob Ahrenberg, Rakennushallitus
  • Lataa kuva
    Heinolan seminaarin päärakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinolan seminaari.

    koulurakennus Heinolassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.20556°N, 26.0304°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302858) ja kohde Heinolan seminaari (200192) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Heinolan seminaarin päärakennus (Q55595993) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Johan Jacob Ahrenberg
  • Lataa kuva
    Heinolan seminaarin sauna ja leipomo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinolan seminaari.

    sauna Heinolassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.20606°N, 26.02994°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302984) ja kohde Heinolan seminaari (200192) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Heinolan seminaarin sauna ja leipomo (Q55598023) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Johan Jacob Ahrenberg
  • Lataa kuva
    Honkasaaret

    historiallisen ajan rajamerkki Heinolassa Päijät-Hämeessä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.18782°N, 26.16634°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000001390 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Honkasaaret (Q31028595) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Rajakiven kalliomaalaus

    Rajakiven kalliomaalaus sijaitsee Konniveden rannalla Heinolassa Päijät-Hämeessä. Tämän pienen yksikuvioisen kalliomaalauksen löysivät Hannu Poutiainen ja Janne Kinnunen vuonna 2003.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.20669°N, 26.14202°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000001368 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Rajakiven kalliomaalaus (Q18661611) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Rautvuoren kalliomaalaus

    Rautvuoren kalliomaalaus sijaitsee Heinolan kaupungissa Ala-Rievelin pohjoisrannan länsipäässä, Rautvuorenlahden rannalla.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.26563°N, 26.08617°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000001367 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Rautvuoren kalliomaalaus (Q11890290) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Reuman sairaala

    Reuman sairaala oli vuosina 1946–2010 Heinolassa toiminut tuki- ja liikuntaelimistön sairauksiin erikoistunut Reumasäätiön ylläpitämä sairaala. Sen johtavana ylilääkärinä toimi Eero Belt. Sairaalan rakennukset sijaitsevat Rainion asuinalueen vieressä. Sairaalassa toimi myös sairaalakoulu, jossa lapset ja nuoret voivat opiskella hoitojaksojen aikana. Sairaala hakeutui konkurssiin 18. maaliskuuta 2010.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.20722°N, 26.0675°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4910 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Reuman sairaala (Q11890626) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Suomen urheiluopisto

    Suomen Urheiluopisto on Heinolan Vierumäellä sijaitseva vapaa-ajan-, liikunta-, koulutus- ja valmennuskeskus. Opiston rehtorina toimii nykyisin Jukka Leivo ja toimitusjohtajana Heikki Hietanen. Suomen Urheiluopisto kuuluu Vierumäki-yhtiöihin.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.11389°N, 26.00833°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1898 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Suomen urheiluopisto (Q18662135) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Vierumäen Urheiluopiston päärakennus Kaskela
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Suomen urheiluopisto.

    koulurakennus Vierumäellä Heinolassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.11427°N, 26.0083°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306035) ja kohde (201509) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vierumäen Urheiluopiston päärakennus Kaskela (Q55024602) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Erik Bryggman
  • Lataa kuva
    Villampi

    Villampi on Päijät-Hämeessä Heinolan Hujansalossa sijaitseva linnavuori.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.23223°N, 26.19476°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000001388 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Villampi (Q25453067) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Hollola

    Hollola Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Hankaan linnavuori

    Hankaan linnavuori eli Hankaan linnamäki on Päijät-Hämeessä Hollolan hankaassa sijaitseva muinaislinna.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.92332°N, 25.48081°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 98010006 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hankaan linnavuori (Q25453140) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hankalankosken pellavaloukku

    Hankalankosken pellavaloukku, ensimmäinen koneellinen pellavanpuhdistuslaitos, on tehdasrakennuksena lajissaan ainutlaatuinen.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.01108°N, 25.16972°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (202092) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1885 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hankalankosken pellavaloukku (Q30560239) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hankalan pellavaloukun aitta
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hankalankosken pellavaloukku.

    aitta Hollolassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.01073°N, 25.16919°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306352) ja kohde Hankalankosken pellavaloukku (202092) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hankalan pellavaloukun aitta (Q55594813) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hankalan pellavaloukun kivipato
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hankalankosken pellavaloukku.

    pato Hollolassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.0113°N, 25.1698°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306353) ja kohde Hankalankosken pellavaloukku (202092) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hankalan pellavaloukun kivipato (Q55597312) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hankalan pellavaloukun myllytupa
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hankalankosken pellavaloukku.

    rakennus Hollolassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.01078°N, 25.16913°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306350) ja kohde Hankalankosken pellavaloukku (202092) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hankalan pellavaloukun myllytupa (Q55597838) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hankalan pellavaloukun pellavanpuhdistuslaitos
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hankalankosken pellavaloukku.

    pellavankäsittelylaitos Hollolassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.01113°N, 25.16978°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306351) ja kohde Hankalankosken pellavaloukku (202092) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hankalan pellavaloukun pellavanpuhdistuslaitos (Q55597337) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Henriksdalin manufaktuuripaja sijaitsi Hämeenkoskella Teuronjoen etelärannalla. Se oli toiminnassa vuosina 1864–1888.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.01986°N, 25.15633°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000015815 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Henriksdalin manufaktuuripaja (Q28721529) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hollolan kirkko ja historiallinen pitäjänkeskus
    Hollolan kirkko ja historiallinen pitäjänkeskus

    Hollolan keskiaikainen kivikirkko on Hämeen keskiaikaisista kirkoista merkittävin.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.05218°N, 25.43231°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 284 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hollolan kirkko ja historiallinen pitäjänkeskus (Q30505962) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hollolan keskiaikainen kivikirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hollolan kirkko ja historiallinen pitäjänkeskus.

    Hollolan keskiaikainen kivikirkko, katolisella ajalla nimetty Pyhän Marian kirkoksi, on Hollolan seurakunnan kirkko ja Päijät-Hämeen alueen tärkeimpiä keskiaikaisia muistomerkkejä. Kirkossa on 550 istumapaikkaa, ja se on Suomen keskiaikaisista seurakuntakirkoista kolmanneksi suurin. Kirkko valmistui nykyiseen muotoonsa 1495–1510, ensin sakaristo 1495, sitten itse kirkkosali 1500 ja viimeiseksi asehuone vuoden 1505 jälkeen. Kirkko kuuluu kolmanteen suomalaiseen kivikirkkosukupolveen, johon kuuluvat kirkot rakennettiin 1480–1560. Kirkko on oletettavasti Hattulan kirkon jälkeen Hämeen vanhin kivikirkko ja yksi suurimmista keskiaikaisista kirkoistamme. Kansantarinan mukaan Hollolan kirkon rakensivat jättiläiset Hollo ja Martta. Kirkko on kuuluisa hyvin säilyneistä puuveistoksista.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.0522°N, 25.4325°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304990) ja kohde (200553) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hollolan keskiaikainen kivikirkko (Q18659116) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hollolan kirkon tapuli
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Hollolan keskiaikainen kivikirkko.

    kellotapuli Hollolassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.05179°N, 25.4328°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304814) ja kohde Hollolan keskiaikainen kivikirkko (200553) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hollolan kirkon tapuli (Q55595277) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Carl Ludvig Engel
  • Lataa kuva
    Hollolan kirkonkylä
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hollolan kirkko ja historiallinen pitäjänkeskus.

    Hollolan kirkonkylä on taajama ja Hollolan entinen kuntakeskus. Taajamassa oli vuoden 2011 lopussa 563 asukasta. Hollolan nykyinen kuntakeskus, joka perustettiin Lahden seudulle suuntautuneen suuren muuttoliikkeen aikana 1960-luvun lopulla, sijaitsee Salpakankaalla.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.05139°N, 25.43194°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hollolan kirkonkylä (Q10987859) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hollolan kunnantupa
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hollolan kirkko ja historiallinen pitäjänkeskus.

    Hollolan kunnantupa on arkkitehti Vilho Penttilän suunnittelema, ja se on rakennettu 1902. Se sijaitsee Hollolan kivikirkon eteläpuolella Vesijärven rantoja pitkin kulkevan Lahden tien varrella. Talossa on jyrkästi laskeva paanukatto päätyräystäineen. Katolla on myös kattoratsastajakoristeet. Rakennus tuli maksamaan kunnalle 7700 markkaa. 1912 talon yläkertaan tehtiin asunnot diakonissalle ja kätilölle.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.05139°N, 25.43278°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (308186) ja kohde (203074) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hollolan kunnantupa (Q11863548) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kapatuosia
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hollolan kirkko ja historiallinen pitäjänkeskus.

    Kapatuosian linnavuori eli Kapatuosian linnamäki on Päijät-Hämeessä Hollolan kirkonkylässä sijaitseva keskiaikaisen suojalinnan paikka.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.05536°N, 25.43127°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 98010008 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kapatuosia (Q18681947) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pyhäniemen kartano
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hollolan kirkko ja historiallinen pitäjänkeskus.

    Pyhäniemen kartano sijaitsee Hollolassa, kirkonkylältä Vesijärven rannan suuntaisesti Messilän tietä Lahteen päin vievän tien varrella. Kartanon päärakennuksen pohjoispuolella on Kotomäki-niminen niemi, jolla on runsaasti kesäasutusta. Kotomäen itäpuolella on lahti, jossa talvisodan aikana toimi Pyhäniemen jäälentokenttä. Kotomäen länsipuolella on Pyhäniemenlahti, joka on merkittävä lintujen pesimispaikka ja kuuluu Kutajoen alueeseen, joka on Natura 2000 -luonnonsuojelualue. Pyhäniemen kartano on myynnissä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.05°N, 25.46722°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pyhäniemen kartano (Q10647223) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hämeenkosken kirkko

    Hämeenkosken kirkko on Hollolan seurakuntaan kuuluvan Hämeenkosken kappeliseurakunnan kirkko Hollolan Hämeenkoskella. Se on vuonna 1870 valmistunut tiilikirkko. Siihen liittyy Carl Ludvig Engelin suunnittelema kellotapuli edellisen kirkon ajalta vuodelta 1824.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.0244°N, 25.1422°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305002) ja kohde (200565) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hämeenkosken kirkko (Q3585531) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Ernst Lohrmann, Rakennushallitus
  • Lataa kuva
    Hämeenkosken linnakallio

    Hämeenkosken linnakallio on Päijät-Hämeessä Hollolan Hämeenkoskella sijaitseva mahdollinen linnavuori. Vuonna 2014 löydettiin alueen hoidon yhteydessä kivivalleja. Paikalla ei ole tehty tutkimuksia eikä ole aivan varma, että paikalla olisi ollut muinaislinna.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.02239°N, 25.14513°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 283010001 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hämeenkosken linnakallio (Q25453215) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kiiluanmäen linnoitus

    Kiiluanmäki on ainakin rauta- ja keskiajalla käytössä ollut linnavuori Hollolassa. Kiiluanmäkeä on käytetty myös vartiomäkenä, jossa on muinaisina aikoina poltettu vainovalkeita varoituksena lähiseudun asukkaille lähestyvästä vihollisesta.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.09811°N, 25.35753°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 98010007 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kiiluanmäen linnoitus (Q23499033) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kurjalan kartano on Hämeenkoskella Pääjärven etelärannalla sijaitseva kartano joka perustettiin asuin- ja rälssikartanoksi jo keskiajalla. Kurjala mainittiin ensimmäisen kerran nimeltä 1400-luvulla ja rälssisäterinä kartano mainittiin 1516. Kartanoon kuului suuri puutarha joka perustettiin 1600-luvulla.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.04°N, 25.1368°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4899 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kurjalan kartano (Q28721511) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hämeenkosken vanha kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kurjalan kartano.

    Pyhän Laurin kirkko Hämeenkoskella oli suomalainen keskiaikainen harmaakivikirkko. Kirkko on todennäköisesti rakennettu vuosien 1510 ja 1560 välisenä aikana. ja se rakennettiin palvelemaan vuonna 1410 perustettua Kosken seurakuntaa. Seurakunta liittyi kuitenkin jo 1540 kappeliseurakunnaksi Lammin seurakuntaan. Kirkko jäi pois käytöstä 1600-luvulla ja raunioitui. Uusi Hämeenkosken kirkko on noin puolen kilometrin päässä idässä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.02794°N, 25.13725°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 283500001 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hämeenkosken vanha kirkko (Q11864049) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Tiirismäki

    historiallisen ajan rakennuksen pohjia, raivausröykkiöitä, nauriskuoppia, kiviaitoja jne. Hollolassa Päijät-Hämeessä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.01201°N, 25.51028°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 98010021 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tiirismäki (Q31029034) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Vesalan, Nokkolan, Untilan ja Utulan kylien kulttuurimaisema

    Vesalan, Nokkolan, Untilan ja Utulan lähekkäin asettuneet maarekisterikylät vaikuttavassa maisemakehyksessä kuvastavat lukuisine kiinteine muinaisjäännöksineen poikkeuksellisen laajana kokonaisuutena Hämeen kyläasutuksen jatkuvuutta esihistorialliselta ajalta nykypäiviin. Kylien kulttuurimaisema muodostuu laajasta, avoimesta, voimakkaasti kumpuilevista, pitkään viljelyksessä olleista pelloista.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4897 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vesalan, Nokkolan, Untilan ja Utulan kylien kulttuurimaisema (Q30506134) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Voistion kartano on entinen ratsutila eli rustholli Hollolassa. Hämeen viljelyseudulla sijaitsevan kartanon maisemaa hallitsevat tasankomaiset viljelmät. Ensimmäinen kirjallinen maininta Voistion kylästä on 1390-luvulta.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.94569°N, 25.33072°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4896 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Voistion kartano (Q23870216) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Iitti

    Iitti Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Haukkavuoren kalliomaalaus

    kalliomaalaus Iitissä Kymenlaaksossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.12406°N, 26.18899°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 142010042 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Haukkavuoren kalliomaalaus (Q31029416) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Iitin kirkonkylä

    Iitin kirkonkylä on Iitin kunnan historiallinen keskus. Kirkonkylä valittiin vuonna 1990 Suomen kauneimmaksi kyläksi. Kyläkuvaa hallitsee vuonna 1693 rakennettu punainen Iitin kirkko sekä ohi virtaava Kymijoki. Iitin kirkossa ja Wanhassa Pappilassa järjestetään vuosittain Iitin musiikkijuhlat kesäkuussa.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1287 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Iitin kirkonkylä (Q11864437) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Iitin kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Iitin kirkonkylä.

    Iitin kirkko on vuonna 1693 valmistunut puukirkko Iitin kunnassa Pohjois-Kymenlaaksossa. Kirkko sijaitsee Iitin kirkonkylässä, seitsemän kilometriä pohjoiseen kuntakeskus Kausalasta.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.93752°N, 26.40246°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305128) ja kohde (200691) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Iitin kirkko (Q18662910) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Virran silta
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Iitin kirkonkylä.

    Virran silta on Heinola–Kouvola maantiellä Iitissä oleva teräsrakenteinen riippusilta. Silta on valmistunut vuonna 1964. Sen suunnitteli DI Heimo Paavola TVH:n siltaosastolta. Sillan pääjänne on 114 metriä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.94547°N, 26.386°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Virran silta (Q18682866) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Karhusaaren kalliomaalaus

    Karhusaaren kalliomaalaus sijaitsee Konniveden Karhusaaressa Iitissä Kymenlaaksossa. Se on varsin pieni kalliomaalaus, jonka löysi Timo Miettinen vuonna 1976.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.12502°N, 26.15507°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 142010041 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Karhusaaren kalliomaalaus (Q18681948) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kotojärven Haukkavuoren kalliomaalaus

    Kotojärven Haukkavuoren kalliomaalaus sijaitsee Iitissä Kotojärven eteläpäässä Haukkavuoren komeassa pystykalliossa. Kotojärvi sijaitsee aivan Kymijoen lähellä niin, että maalaukselta on 2,3 kilometriä joelle. Maalaus on ajoitettu kivikaudelle.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.99349°N, 26.20636°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 142010020 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kotojärven Haukkavuoren kalliomaalaus (Q11872870) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kymenkäänteen kalliomaalaus

    Kymenkäänteen kalliomaalaus sijaitsee Saimaalla Iitissä Kymenlaaksossa. Kalliomaalaus on ajoitettu kivikauteen ja sen löysi Sinimarja Oinonen vuonna 1971.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.03227°N, 26.16395°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 142010022 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kymenkäänteen kalliomaalaus (Q18682107) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Mertakallion kalliomaalaukset

    Mertakallion eli Mertavuoren kalliomaalaukset ovat kaksi pientä kalliomaalausta saman kallion eri kohdissa Märkjärvellä Iitissä Kymenlaaksossa. Maalaukset löysivät Sinimarja ja Lasse Ojonen vuonna 1971.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.99633°N, 26.24786°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 142010021 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Mertakallion kalliomaalaukset (Q18682258) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Kärkölä

    Kärkölä Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Huovilan puisto

    Huovilan puisto on ideaalin maisemapuiston ainutlaatuinen esimerkki Suomessa. Vanhojen kyläkeskusten, maanteiden ja viljelymaisemien keskellä oleva Huovilan puisto on yli kolmen hehtaarin laajuinen englantilaistyylinen maisemapuutarha, joka sijaitsee korkean harjun ja matalamman kukkulan välisessä purolaaksossa.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 3954 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Huovilan puisto (Q30560596) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kärkölän kirkko

    Kärkölän kirkko on Kärkölän seurakunnan kirkko Kärkölässä Päijät-Hämeessä. Punatiilinen kirkko edustaa tyyliltään uusgotiikkaa ja on muodoltaan länsitornillinen pitkäkirkko. Kirkon on suunnitellut L. I. Lindqvist.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.91498°N, 25.2548°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305010) ja kohde (200573) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kärkölän kirkko (Q16011740) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Ludvig Isak Lindqvist
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Lahti

    Lahti Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.

    Anttilanmäki on Lahden alue, joka sijaitsee keskustan miltei välittömässä läheisyydessä, sen eteläpuolella. Anttilanmäkeä pidetään yleisesti Lahden parhaimpana asuinalueena yhdessä Jalkarannan ja Ankkurin kanssakenen mukaan?. Alue on saanut nimensä Anttilan talosta, joka oli yksi Hollolan Lahden kylän kantatiloista. Koska Lahden kaupungin itsenäistyttyä epäitsenäisestä kauppalasta itsenäiseksi Lahden kaupungiksi 1905 ja koska Anttilanmäki kuului Hollolan kunnan puolelle rajaa ja siellä oli halpaa kaavoittamatonta rakennusmaat, oli alue kauempaa maaseudulta muuttaneiden ja Lahden työväestön suosiossa. Alue tuli Lahden kaupunkisuunnittelun piiriin 1933, kun se liitettiin Lahden kaupunkiin Hollolan kunnasta toisessa alueliitoksessa. Edellinen alueliitos toteutettiin 1916.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.97362°N, 25.66424°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4839 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Anttilanmäki (Q11852293) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Erstan kartano

    Erstan kartano on Nastolan Villähteellä, 10 kilometrin päässä Lahdesta sijaitseva kartano. Kartano muodostettiin 1650-luvulla, ja 1683 siitä tuli säteriratsutila. Kartanon päärakennus on rakennettu 1830-luvulla ja sen nykyulkoasu on vuodelta 1892.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.94906°N, 25.82475°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (201062) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4902 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Erstan kartano (Q11858531) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Erstan kartanon asuinrakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Erstan kartano.

    asuintalo Lahdessa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.94943°N, 25.82435°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306570) ja kohde Erstan kartano (201062) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Erstan kartanon asuinrakennus (Q55595201) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Erstan kartanon kanala
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Erstan kartano.

    kanala Lahdessa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.94953°N, 25.82391°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306569) ja kohde Erstan kartano (201062) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Erstan kartanon kanala (Q55595700) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Erstan kartanon navetta
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Erstan kartano.

    kivinavetta Lahdessa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.9485°N, 25.82555°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306567) ja kohde Erstan kartano (201062) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Erstan kartanon navetta (Q55597109) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Erstan kartanon päärakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Erstan kartano.

    kartano Lahdessa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.94905°N, 25.82471°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306571) ja kohde Erstan kartano (201062) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Erstan kartanon päärakennus (Q55595794) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Fellmaninpuisto, jälleenrakennuskauden oppilaitokset ja Hakatornit

    Fellmaninpuisto ja sitä rajaavat lukuisat monumentaaliset asuin-, liike- ja julkiset rakennukset sekä liikenneväylät ovat hyvä esimerkki jälleenrakennuskauden korkeatasoisesta rakentamisesta ja suunnittelusta.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4842 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Fellmaninpuisto, jälleenrakennuskauden oppilaitokset ja Hakatornit (Q30509926) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Fellmaninpuisto
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Fellmaninpuisto, jälleenrakennuskauden oppilaitokset ja Hakatornit.

    Fellmaninpuisto on rakennettu Fellmanin kartanon entisille maille 1950-luvulla Lahden keskustaan. Puiston koko on noin viisi hehtaaria ja sitä rajoittavat Ståhlberginkatu, Kyösti Kallion katu ja Paasikivenkatu. Puistossa on paljon isokokoisia jaloja lehtipuita ja runsaasti muita kasveja. Se on peruskorjattu vuonna 1994. Fellmaninpuistossa on leikkialue ja puiston keskellä on lampi suihkulähteineen. Lammen lähellä paljastettiin vuonna 1961 Jussi Mäntysen kolmea lentoon lähtevää joutsenta esittävä pronssipatsas Ylös kirkkauteen. Saman veistoksen vuonna 1959 paljastettu valos on Turussa Puolalanpuistossa. Turun veistoksen nimi on Joutsenet.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.98444°N, 25.645°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Fellmaninpuisto (Q11859468) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Harjukadun, Onnelantien ja Kymintien pientaloalueet sekä Karjalankadun pienkerrostalot
    Harjukadun, Onnelantien ja Kymintien pientaloalueet sekä Karjalankadun pienkerrostalot

    Karjalankadun, Kymintien ja Onnelantien sekä Harjukadun varteen 1920- ja 1930-luvuilla toteutetut yhtenäiset pientalo- ja pienkerrostalot kuvastavat aikakautensa edistyksellisiä kaavoitusperiaatteita ja englantilaisperäisen puutarhakaupunkirakentamisen ihanteita voimakkaasti kasvaneessa maan nuorimmassa kaupungissa.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1013 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Harjukadun, Onnelantien ja Kymintien pientaloalueet sekä Karjalankadun pienkerrostalot (Q30509499) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hennalan kasarmit
    Hennalan kasarmit

    Hennalan kasarmialue on merkittävimpiä ja parhaiten säilyneitä 1910-luvulla syntyneitä kasarmialueitamme, jonka nykyilmettä leimaa historiallisen ja uudemman rakennuskannan rinnakkainelo. Hennalan kasarmialue sijaitsee Lahden kaupungin keskustan eteläpuolella Helsinkiin johtavan maantien varressa.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1430 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hennalan kasarmit (Q30689274) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lahden varuskunta
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hennalan kasarmit.

    Lahden varuskunta eli Hennalan varuskunta sijaitsi seututien 140 varrella Hennalan kaupunginosassa Lahdessa. Lahden varuskunta on perustettu 1910-luvulla venäläiseksi varuskunnaksi. Se lakkautettiin 31. joulukuuta 2014.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.96806°N, 25.62222°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lahden varuskunta (Q11874390) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Herrasmanni

    kuppikivi Lahdessa Päijät-Hämeessä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.00279°N, 25.75159°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 398010012 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Herrasmanni (Q31028842) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Immilän, Kumian ja Seestan myllyt

    Nastolan Salpausselän pohjoispuolisen alueen lukuisien järvien koskiin on keskittynyt 1500-luvulta alkaen merkittäviä myllymiljöitä, joiden nykyinen rakennuskanta muodostaa eheitä ja ajallisesti sekä toiminnallisesti kerroksellisia kokonaisuuksia luonnonkauniilla paikoilla.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4901 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Immilän, Kumian ja Seestan myllyt (Q30510290) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Immilän mylly
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Immilän, Kumian ja Seestan myllyt.

    Immilän mylly sijaitsee Ruuhijärvestä Sylvöjärveen laskevan Immilänjoen alajuoksulla Immilän kylällä, Nastolassa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.98886°N, 26.02631°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Immilän mylly (Q18681871) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Koiskalan kartano on 1650-luvulla perustettu kartano ja maatila Lahdessa. Siellä viljellään luomutuotteita ja kasvatetaan suomenlampaita. Kartano kuului aikanaan Nastolan kuntaan ja se oli 2 000 hehtaarin kokoinen. Kartanon pihapiiri sisältää yli kaksikymmentä historiallista rakennusta, joita on kunnostettu viime vuosina. Päärakennus on 1840-luvulta. Museovirasto on määritellyt Koiskalan kartanon kartanomiljöineen ja viljelysmaisemineen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.98889°N, 25.79167°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4843 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Koiskalan kartano (Q11872091) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lahden kaupungintalo, kauppatori ja Mariankadun seremonia-akseli

    Lahden kauppalan vuoden 1878 asemakaavaan perustuva Mariankadun seremonia-akseli on topografialtaan ainutlaatuinen.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1903 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lahden kaupungintalo, kauppatori ja Mariankadun seremonia-akseli (Q30505817) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lahden kauppatori
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lahden kaupungintalo, kauppatori ja Mariankadun seremonia-akseli.

    Lahden kauppatori on Lahden keskustassa, Keski-Lahden kaupunginosassa sijaitseva kauppatori. Se perustettiin 1880-luvulla, kun Hollolan Lahti muodostettiin kauppalaksi ja markkinat siirrettiin Asikkalan Anianpellolta takaisin Lahteen.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.98363°N, 25.65624°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lahden kauppatori (Q11874371) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lahden kaupungintalo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lahden kaupungintalo, kauppatori ja Mariankadun seremonia-akseli.

    Lahden kaupungintalo on arkkitehti Eliel Saarisen suunnittelema rakennus. Se valmistui vuonna 1912.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.9803°N, 25.6553°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lahden kaupungintalo (Q11874375) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Eliel Saarinen
  • Lataa kuva
    Ristinkirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lahden kaupungintalo, kauppatori ja Mariankadun seremonia-akseli.

    Ristinkirkko on Lahden kaupungin pääkirkko ja Keski-Lahden seurakunnan kirkko. Vuonna 1978 valmistunut modernistinen kirkko kuuluu arkkitehti Alvar Aallon viimeisiin töihin.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.98556°N, 25.65722°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ristinkirkko (Q4263117) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Alvar Aalto
  • Lataa kuva
    Lahden radioasema

    Lahden radioasema oli Yleisradion radioasema Lahdessa vuosina 1928–1993. Radiomäki on saanut nimensä aseman mukaan. Radiomäellä toimi vuosina 1925–1927 Lahden Radioharrastajien ylläpitämä radioasema, joka sekä lähetti omaa ohjelmaa että välitti eteenpäin Yleisradion ohjelmia. Vastaavia yksityisten yhdistysten radioasemia oli ennen Yleisradion valtakunnallista kuuluvuutta myös monella muulla paikkakunnalla. 28. helmikuuta 2017 alkaen Lahden radioasema on viimeisen peruskorjauksensa jälkeen avattu Mastola-nimisenä radio- ja televisiomuseona. Ennen peruskorjausta museon nimi oli Radio- ja tv-museo.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.97944°N, 25.64694°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1901 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lahden radioasema (Q1141950) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lahden rautatieasema ja varikkoalue

    Lahden rautatieasema on perustettu Riihimäki-Pietari -radan varrelle liikenteellisesti merkittävään paikkaan, jossa Päijänteen ja Vesijärven vesistöalueen puutavara on siirretty kuljetettavaksi rautateitse eteenpäin sekä Helsingin että Loviisan satamiin.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1904 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lahden rautatieasema ja varikkoalue (Q30506391) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    BW Tower
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lahden rautatieasema ja varikkoalue.

    BW Tower on Lahdessa sijaitseva toimistotalo, joka valmistui vuonna 2015. Rakennuksen on suunnitellut Arkkitehtipalvelu Oy Jyväskylä. Rakennus on saanut nimensä sanoista Burning wheel, joka viittaa Lahden vaakunassa esiintyvään palavaan pyörään.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.97694°N, 25.66056°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta BW Tower (Q26212174) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lahden rautatieasema
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lahden rautatieasema ja varikkoalue.

    Lahden rautatieasema on vuonna 1935 valmistunut rautatieasema Lahdessa. Asemarakennuksen suunnitteli Valtionrautateiden arkkitehti Thure Hellström. 1930-luvun laman säästötoimien vuoksi rautatieasemaan ei rakennettukaan kolmatta kerrosta eikä siihen tehty tornia Tampereen rautatieaseman tapaan. Rakennus on pohjapiirrokseltaan suorakaiteen muotoinen ja kaksikerroksinen. Se on rakennettu tummasta tiilestä. Lahden rautatieasema ja Mytäjäisten varikkoalue kuuluvat museoviraston luetteloimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.97694°N, 25.6575°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200384) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lahden rautatieasema (Q801058) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Thure Hellström
  • Lataa kuva
    Lahden rautatieasema
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Lahden rautatieasema.

    asemarakennus Lahdessa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.97687°N, 25.65767°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303953) ja kohde Lahden rautatieasema (200384) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lahden rautatieasema (Q55594918) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Thure Hellström
  • Lataa kuva
    Lahden rautatieasema-alueen asuinkasarmi
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Lahden rautatieasema.

    asuinkasarmi Lahdessa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.97784°N, 25.63448°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304151) ja kohde Lahden rautatieasema (200384) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lahden rautatieasema-alueen asuinkasarmi (Q55594983) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Bruno Granholm
  • Lataa kuva
    Lahden rautatieasema-alueen kellari 1
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Lahden rautatieasema.

    talouskellari Lahdessa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.97766°N, 25.63511°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304311) ja kohde Lahden rautatieasema (200384) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lahden rautatieasema-alueen kellari 1 (Q55598524) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lahden rautatieasema-alueen kellari 2
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Lahden rautatieasema.

    talouskellari Lahdessa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.97755°N, 25.63492°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304312) ja kohde Lahden rautatieasema (200384) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lahden rautatieasema-alueen kellari 2 (Q55598526) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lahden rautatieasema-alueen kellari 3
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Lahden rautatieasema.

    talouskellari Lahdessa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.97793°N, 25.63365°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304313) ja kohde Lahden rautatieasema (200384) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lahden rautatieasema-alueen kellari 3 (Q55598544) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lahden rautatieasema-alueen kellari 4
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Lahden rautatieasema.

    talouskellari Lahdessa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.97671°N, 25.63571°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304314) ja kohde Lahden rautatieasema (200384) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lahden rautatieasema-alueen kellari 4 (Q55598546) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lahden rautatieasema-alueen koulu
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Lahden rautatieasema.

    koulurakennus Lahdessa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.97754°N, 25.63437°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304541) ja kohde Lahden rautatieasema (200384) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lahden rautatieasema-alueen koulu (Q55595979) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Bruno Granholm
  • Lataa kuva
    Lahden rautatieasema-alueen käymälä
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Lahden rautatieasema.

    käymälä Lahdessa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.97765°N, 25.63374°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304207) ja kohde Lahden rautatieasema (200384) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lahden rautatieasema-alueen käymälä (Q55596155) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lahden rautatieasema-alueen liiteri 1
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Lahden rautatieasema.

    liiteri Lahdessa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.97821°N, 25.63429°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304471) ja kohde Lahden rautatieasema (200384) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lahden rautatieasema-alueen liiteri 1 (Q55596507) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lahden rautatieasema-alueen liiteri 2
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Lahden rautatieasema.

    liiteri Lahdessa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.97813°N, 25.63394°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304472) ja kohde Lahden rautatieasema (200384) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lahden rautatieasema-alueen liiteri 2 (Q55596508) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lahden rautatieasema-alueen liiteri 3
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Lahden rautatieasema.

    liiteri Lahdessa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.97665°N, 25.63536°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304473) ja kohde Lahden rautatieasema (200384) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lahden rautatieasema-alueen liiteri 3 (Q55596509) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lahden rautatieasema-alueen liiteri 4
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Lahden rautatieasema.

    liiteri Lahdessa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.97754°N, 25.63362°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304530) ja kohde Lahden rautatieasema (200384) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lahden rautatieasema-alueen liiteri 4 (Q55596310) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Bruno Granholm
  • Lataa kuva
    Lahden rautatieasema-alueen sauna
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Lahden rautatieasema.

    saunarakennus Lahdessa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.97804°N, 25.63522°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304563) ja kohde Lahden rautatieasema (200384) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lahden rautatieasema-alueen sauna (Q55598166) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lahden rautatieasema-alueen tavaramakasiini
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Lahden rautatieasema.

    varastorakennus Lahdessa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.97693°N, 25.65629°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304198) ja kohde Lahden rautatieasema (200384) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lahden rautatieasema-alueen tavaramakasiini (Q55599038) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Thure Hellström
  • Lataa kuva
    Lahden rautatieasema-alueen vesitorni
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Lahden rautatieasema.

    vesitorni Lahdessa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.97763°N, 25.63279°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304241) ja kohde Lahden rautatieasema (200384) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lahden rautatieasema-alueen vesitorni (Q55599601) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lahden rautatieasema-alueen veturitalli
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Lahden rautatieasema.

    veturitalli Lahdessa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.97726°N, 25.632°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304233) ja kohde Lahden rautatieasema (200384) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lahden rautatieasema-alueen veturitalli (Q55599635) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lahden rautatieasema-alueen yksinkertainen vahtitupa
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Lahden rautatieasema.

    vahtitupa Lahdessa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.97682°N, 25.63544°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304072) ja kohde Lahden rautatieasema (200384) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lahden rautatieasema-alueen yksinkertainen vahtitupa (Q55599364) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Bruno Granholm
  • Lataa kuva
    Linnakallion kalliomaalaus

    Linnakallion kalliomaalaus sijaitsee Salajärven itärannalla olevan rautakautisen muinaislinnan juurella Nastolassa Päijät-Hämeessa. Maalaus on hyvin pieni. Sen löysi Hannu Poutiainen vuonna 2003.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.00578°N, 25.96741°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000001371 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Linnakallion kalliomaalaus (Q18682188) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Nastolan kirkko

    Nastolan kirkko on neljäs Mats Åkergrenin (1802–1804) toteuttama kirkko. Kirkko on rakennettu vuosina 1802–1803 ja se vihittiin käyttöön vuonna 1804. Kirkon eteläpuolella oleva kellotapuli on vuodelta 1760. Se siirrettiin nykyiselle paikalleen vuonna 1804. Kirkon 33-äänikertaiset urut ovat vuodelta 1972, ja niissä on kolme sormiota ja jalkio.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.94878°N, 25.9292°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305018) ja kohde (200581) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Nastolan kirkko (Q11884033) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Yli-intendentinvirasto, Mats Åkergren
  • Lataa kuva

    Ristimäen kalmisto sijaitsee Ruuhijärven nuorisoseurantalon lähellä. Ns-talon pihalla on Ruuhijärven kulttuuripolun infotaulun, jonka vieressä on kalmiston muistokivi. Arkeologisten kaivausten perusteella paikalla on ollut ristiretkiaikainen tai osittain varhaiskristillinen kalmisto. Vainajat on haudattu polttamatta ja hautoihin on pantu mukaan muun muassa koruja ja työkaluja. Erityisesti naisten haudat olivat rikkaita ja niistä on löydetty esimerkiksi solkia ja riipuksia.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.05039°N, 26.01611°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 532010006 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ristimäen kalmisto (Q11890866) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Ristolan muinainen asuinpaikka Lahdessa on eräs Suomen vanhimpia kivikautisia kohteita. Kaivauksilta löytyneiden pii-iskoksien ja –esineiden materiaali on samaa, mitä käytettiin samanaikaisen Kundan kulttuurin piirissä. Myös esineiden työstötekniikka ja muotoilu viittaavat samaan suuntaan. Jos asuinpaikka oli aikanaan Ancylusjärven rannalla, tarkentuu sen ajoitus rannansiirtymäkronologian avulla 8600–8200 eaa. ja se kuuluu siten varhaiseen mesoliittiseen kauteen. Tähän on saatu vahvistukseksi löydös palaneesta luusta, jonka radiohiiliajoitus antaa ajoitukseksi 8250–7760 eaa. (Hela-772) eli 8000 eaa..

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.93915°N, 25.61746°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 398010003 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ristolan muinainen asuinpaikka (Q11890942) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Saksala leikkipaikka 2

    kuppikivi Lahdessa Päijät-Hämeessä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.97055°N, 25.6836°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000006181 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Saksala leikkipaikka 2 (Q31028603) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Salajärven linnakallio

    Salajärven Linnakallio eli Kalkkolan linnavuori on Päijät-Hämeessä Lahden Nastolan Immilän kylässä sijaitseva linnavuori.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.00515°N, 25.96761°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 532010002 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Salajärven linnakallio (Q25453291) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Seestan kartano

    Seestan kartano sijaitsee Nastolassa Ahtialan kylässä Kivijärven itärannalla. Kartano on ollut Ehrnrooth-suvun omistuksessa vuodesta 1791 lähtien. Kartanoon kuului 2000-luvun alussa noin 1000 hehtaaria metsää ja 25–30 hehtaaria peltoa. Seestan kartanon on omistanut vuodesta 1997 Paul Ehrnrooth.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.04014°N, 25.83889°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (201007) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 107 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Seestan kartano (Q11892791) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Seestan kartanon lantala
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Seestan kartano.

    lantala Lahdessa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.04059°N, 25.84127°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306400) ja kohde Seestan kartano (201007) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Seestan kartanon lantala (Q55596186) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Seestan kartanon leivin- ja pyykkitupa
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Seestan kartano.

    leivintupa Lahdessa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.04056°N, 25.83758°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306402) ja kohde Seestan kartano (201007) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Seestan kartanon leivin- ja pyykkitupa (Q55596282) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Seestan kartanon liiteri
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Seestan kartano.

    liiteri Lahdessa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.04093°N, 25.83996°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306404) ja kohde Seestan kartano (201007) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Seestan kartanon liiteri (Q55596337) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Seestan kartanon päärakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Seestan kartano.

    kartano Lahdessa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.04014°N, 25.83889°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306406) ja kohde Seestan kartano (201007) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Seestan kartanon päärakennus (Q55595795) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Seestan kartanon siipirakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Seestan kartano.

    asuintalo Lahdessa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.04016°N, 25.84026°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306407) ja kohde Seestan kartano (201007) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Seestan kartanon siipirakennus (Q55595202) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Seestan kartanon sikala
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Seestan kartano.

    sikala Lahdessa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.04089°N, 25.84113°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306409) ja kohde Seestan kartano (201007) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Seestan kartanon sikala (Q55598243) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Seestan kartanon sivukirjasto
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Seestan kartano.

    kirjastorakennus Lahdessa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.03905°N, 25.83803°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306405) ja kohde Seestan kartano (201007) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Seestan kartanon sivukirjasto (Q55595884) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Seestan kartanon talli
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Seestan kartano.

    talli Lahdessa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.04036°N, 25.84119°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306401) ja kohde Seestan kartano (201007) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Seestan kartanon talli (Q55598352) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Seestan kartanon tiilinavetta
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Seestan kartano.

    kivinavetta Lahdessa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.04073°N, 25.84076°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306399) ja kohde Seestan kartano (201007) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Seestan kartanon tiilinavetta (Q55597110) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Seestan kartanon viljamakasiini
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Seestan kartano.

    aitta Lahdessa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.0392°N, 25.83761°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306403) ja kohde Seestan kartano (201007) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Seestan kartanon viljamakasiini (Q55599732) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Tapanilan ruotsalaistaloalue

    Tapanilan pientaloalue on esimerkki välirauhan aikana Ruotsista saadun avun turvin nopeasti kaavoitetuista ja rakennetuista asuinalueista, joilla helpotettiin karjalaisten evakkojen asuttamista.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4840 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tapanilan ruotsalaistaloalue (Q30510106) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Toivonojan kartano on Nastolassa sijaitseva kartano. Kartanon päärakennuksen runko on vuodelta 1807, ja nykyinen ulkokuori on vuodelta 1876. Kartanon tilaan kuuluu maata 160 hehtaaria, josta peltoa on 48 hehtaaria. Tila sijaitsee Sylvöjärven rannalla, ja rantaviivaa on kilometri. Yritysjohtaja Jorma Ollila ja hänen vaimonsa ostivat kartanon vapaa-ajanasunnokseen 3,7 miljoonalla markalla tammikuussa 2000.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4073 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Toivonojan kartano (Q23040332) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Orimattila

    Orimattila Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Artjärven kirkko

    Artjärven kirkko on kirkkorakennus Orimattilan Artjärvellä, Päijät-Hämeessä. Se on puinen, päätytornillinen ristikirkko. Sen suunnittelusta on vastannut arkkitehti Anders Fredrik Granstedt. Empirevaikutteinen kirkko on valmistunut vuonna 1840. Se on neljäs kirkkorakennus Artjärvellä. Ensimmäisen kirkkonsa Artjärvi sai 1636, toisen 1664 ja kolmannen 1739.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.7456°N, 26.0769°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304842) ja kohde (200405) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Artjärven kirkko (Q11852793) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Rakennushallitus, Anders Fredrik Granstedt
  • Lataa kuva
    Heinämaa

    Heinämaa on Orimattilan pohjoinen kylä Päijät-Hämeessä. Kylästä on matkaa Orimattilan keskustaan noin 10 km ja Lahteen noin 20 km. Heinämaa on aikojen kuluessa tunnettu myös nimellä Hyyttäri. Heinämaan kylä on Suomessa ja maailmallakin kuuluisa nyplätyistä pitseistä ja se on myös yksi Museoviraston määrittelemistä valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.87056°N, 25.81944°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2263 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Heinämaa (Q18658904) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kinttulan kartano

    Kinttulan kartano sijainti edustaa vuosisataista asutuksen ja viljelyn jatkuvuutta maisemallisesti keskeisellä paikalla.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1894 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kinttulan kartano (Q30505770) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Nuppilinna
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kinttulan kartano.

    Nuppilinna on Päijät-Hämeessä Orimattilan Artjärvellä sijaitseva mahdollinen mäkilinna.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.74272°N, 26.06552°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 15010002 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Nuppilinna (Q25453214) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pyhäjärven linnanmäki
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kinttulan kartano.

    Pyhäjärven linnanmäki on Päijät-Hämeessä Orimattilan Artjärvellä sijaitseva mäkilinna.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.73521°N, 26.06886°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 15010001 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pyhäjärven linnanmäki (Q23870356) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Nenäkivi

    arkeologinen kohde Orimattilassa Päijät-Hämeessä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.70806°N, 25.69765°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000007223 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Nenäkivi (Q24561152) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Orimattilan kirkonmäki

    Orimattilan kirkonmäki, kirkko, seurakuntakoti, pappila, hautausmaa, pitäjänmakasiini sekä raitin asuin- ja liikerakennukset muodostavat kokonaisuuden, jossa perinteisen 1900-luvun alkupuolen kirkonkylän ilme on hyvin säilynyt. Orimattilan kirkonkylä sijaitsee Viljamaan kylässä.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4927 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Orimattilan kirkonmäki (Q30505941) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Orimattilan kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Orimattilan kirkonmäki.

    Orimattilan kirkko on graniitista rakennettu ristikirkko, joka valmistui vuonna 1866. Sen suunnitteli Jean Wik. Empire-tyylinen kirkko on rakennettu 1862–1866. Kellotorni valmistui 1851, ja sitä korotettiin 1932. Kellotornissa on neljä kirkonkelloa, joista yksi on tornin pohjakerroksessa. Kirkko on Orimattilan evankelis-luterilaisen seurakunnan neljäs.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.80827°N, 25.73409°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304862) ja kohde (200425) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4927 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Orimattilan kirkko (Q18661077) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Jean Wik
  • Lataa kuva
    Ratulan kartano

    Ratulan ulkoasultaan uusklassistinen päärakennus, puisto ja viljelykset muodostavat merkittävän maisema- ja asutushistoriallisen kokonaisuuden.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 25 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ratulan kartano (Q30509876) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Reservikomppanian upseerirakennus

    virka-asunto Orimattilassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.76078°N, 26.06866°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305927) ja kohde (201446) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Reservikomppanian upseerirakennus (Q55025676) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Magnus Schjerfbeck, Rakennushallitus
  • Lataa kuva
    Tönnönkosken silta ja myllypaikka

    Orimattilan kirkonkylän eteläpuolella sijaitseva Porvoonjoen Tönnönkoski kuvastaa pitkää ja monipuolista myllyperinnettä.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1886 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tönnönkosken silta ja myllypaikka (Q30506252) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Tönnön silta
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tönnönkosken silta ja myllypaikka.

    Tönnön silta on Orimattilan Tönnön kylässä oleva Porvoonjoen ylittävä silta. Se on Suomen ensimmäinen kaarisilta ja vanhin säilynyt teräsbetoninen silta. Silta valmistui vuonna 1911. Sillassa on rinnakkain kolme erillistä betonikaarta. Sen pituus on 37 metriä, leveys 6,5 metriä ja vapaa aukko sillan alla 22,5 metriä. Sillan suunnitteli Jalmar Castrén Artjärven kunnan ja Orimattilan kunnan yhteisen 1910 pidetyn kuntakokouksen päätöksellä. Aikaisemmin ei vastaavanlaista siltaa ollut rakennettu, koska rautabetonin käyttöön suhtauduttiin epäillen. Silta korvasi rappioituneen vanhan puusillan. Tientekoon velvoitetut maksoivat työn ja rakentamisesta vastasi Tampereen Sementtivalimo. Urakkahinta oli 14 780 markkaa. Silta oli yleisessä maantiekäytössä vuoteen 1971, jonka jälkeen sen rinnalle valmistui uusi silta ja vanha silta jäi kevyen liikenteen käyttöön. Sillasta tuli museosilta 1982. Siltaa korjattiin 1986-1987.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.79739°N, 25.69389°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tönnön silta (Q18346742) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Padasjoki

    Padasjoki Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Auttoinen

    Auttoinen on Padasjoen suurin sivukylä. Kylä sijaitsee Rautjärven, Ison Hankajärven, Jamoinjärven ja Kauttisjärven ympäröimänä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.30167°N, 25.08556°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2115 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Auttoinen (Q11853605) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Haukkasalon kalliomaalaus

    Haukkasalon kalliomaalaus on suuren saaren Haukkasalon kalliossa oleva pieni kalliomaalaus Padasjoella Päijät-Hämeessä. Maalaus on ajoittamaton.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.37467°N, 25.35576°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000019973 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Haukkasalon kalliomaalaus (Q18681774) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Linnasaari

    Virmailan linnasaari on Päijät-Hämeessä Padasjoen Virmailan kylässä sijaitseva muinaislinna. Se on valtakunnallisesti merkittävä senkin vuoksi, että se sijaitsee saaressa ja että sen kivivallit ovat säilyneet hyvinä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.45297°N, 25.41208°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 576010009 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Linnasaari (Q24507204) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Saksalan kartano on Padasjoella sijaitseva kartano joka mainittiin Mikkolan talonpoikaisratsutilana ensi kerran jo vuonna 1594.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.3548°N, 25.2935°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4057 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Saksalan kartano (Q28721508) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Vesijako

    Vesijako on kylä Padasjoella. Kylä sijaitsee samannimisen järven rannalla. Kylässä toimivia yhdistyksiä ovat Vesijaon ja Porasan kylien kyläyhdistys ja Vesijakojärven suojeluyhdistys. Kokoontumispaikkana toimii seurantalo Harjula. Kylässä on kyläyhdistyksen ylläpitämä uimaranta ja venevalkama.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2116 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vesijako (Q18682837) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Vierun rautaruukki toimi Padasjoen Arrakoskella vuosina 1853–1896. Ruukin perusti 1853 Saksalan kartanon omistanut Robert Mauritz von Fieandt (1821–1890) ja se sijaitsi Vierunkosken rannalla Vähä-Saksalan ratsutilalta vuokratulla maalla. Samalle tontille oli Arrakosken sahan kirjanpitäjä Constantin von Fieandt perustanut öljytehtaan viisi vuotta aiemmin 1848, ruukki rakennettiin joen länsirannalle öljytehdasta vastapäätä. Öljytehdas toimi Arrakoskella aina noin 1900 saakka.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.3825°N, 25.2016°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000018397 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vierun ruukki (Q11901190) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Sysmä

    Sysmä Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Hyväniemi

    arkeologinen kohde Sysmässä Päijät-Hämeessä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.48643°N, 25.66374°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 781010004 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hyväniemi (Q31030885) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hyväsaari

    kuppikivi ja rautakautisia röykkiöitä Sysmässä Päijät-Hämeessä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.48532°N, 25.66594°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000007846 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hyväsaari (Q24434748) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Nuoramoisten kartanomaisema

    Nuoramoisjärven itärannan vuosisatoja viljelyksessä olleella peltoaukealla on lähellä toisiaan kolmen kartanoa, Uusi-Olkkola, Vanha-Olkkola ja Nordenlund.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4038 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Nuoramoisten kartanomaisema (Q30505797) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Ravioskorven asutustila-alue

    Maanhankintalain nojalla muodostettu Ravioskorven asutustila-alue on Suomen suurimpia.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4906 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ravioskorven asutustila-alue (Q30560584) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema

    Sysmän kirkon ympäristössä Suurikylän, Käenmäen ja Voipalan maarekisterikylien lukuisat rautakautiset kalmistot ja uhrikivet kertovat Päijänteen Majutveden rannalla paikan pitkästä asutushistoriasta ja keskeisestä asemasta.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4005 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema (Q30510064) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Sysmän kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema.

    Sysmän vanha kirkko on nimetty suojeluspyhimyksensä Olavin mukaan Pyhän Olavin kirkoksi. Se on harmaakivestä viimeistään 1520 rakennettu pitkäkirkko, joka on muutettu ristikirkoksi 1833–34 intendentinkonttorin suunnitelmien mukaan.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.4966°N, 25.67024°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305164) ja kohde (200727) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Sysmän kirkko (Q14865774) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Carl Ludvig Engel
  • Lataa kuva
    Tokeen silta

    silta Sysmässä Päijät-Hämeessä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.39742°N, 26.04767°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000007091 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tokeen silta (Q31028520) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Tuulensuunsaari 1

    lapinraunio ja esihistoriallisen ajan latomus Sysmässä Päijät-Hämeessä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.48383°N, 25.69371°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000003306 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tuulensuunsaari 1 (Q31029003) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Tuulensuunsaari 2

    lapinraunio ja esihistoriallisen ajan latomus Sysmässä Päijät-Hämeessä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.48304°N, 25.69354°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000003307 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tuulensuunsaari 2 (Q31029153) Wikidatassa
  • Lataa kuva