Wikiprojekti:Wiki Loves Monuments/Päijät-Häme

Kilpailuohjeet Kuvattavat kohteet ja lataus Jälleenvalokuvan lataus Lataa kuva muusta kohteesta Neuvonta English
Etsi kuvattava kulttuuriperintökohde näiltä listoilta ja lataa kuvasi Wiki Loves Monuments -valokuvauskilpailuun syyskuun aikana. Halutessasi voit osallistua tietojen parantamiseen Talkoot-sivulla.

Kulttuuriperintökohteet maakunnittain

Kulttuuriperintökohteet, Päijät-Häme

Asikkala · Hartola · Heinola · Hollola · Iitti · Kärkölä · Lahti · Orimattila · Padasjoki · Sysmä

Kuvauskohteet Asikkala

Asikkala Wikipediassa

	Ala-Pietilä rautakautinen polttokenttäkalmisto Asikkalassa Sijainti 61.19122°N, 25.6031°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 16010009 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Ala-Pietilä (Q65093930) Wikidatassa		Lataa kuva
	Asikkalan kirkonkylä Asikkalan kirkonkylä sijaitsee Asikkalassa noin kuusi kilometriä Vääksystä pohjoisluoteeseen. Kirkonkylän läpi kulkee Vääksyn ja Sysmän välinen seututie 314, jolla sijaitsee Asikkalan kirkonkylän pikavuoropysäkki. Sijainti 61.21551°N, 25.49°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Rakennettu kulttuuriympäristö 1945 RKY-palvelussa. Lue ja muokkaa kohdetta Asikkalan kirkonkylä (Q11853116) Wikidatassa		Lataa kuva
	Asikkalan kirkko Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Asikkalan kirkonkylä. Asikkalan kirkko on Asikkalan evankelis-luterilaisen seurakunnan pääkirkko, joka on valmistunut 1880 Georg Wileniuksen suunnitelmien mukaan. Pääkirkon lisäksi Asikkalan seurakunnalla on Vääksyssä seurakuntatalo ja Kalkkisissa Kalkkisten kirkko. Sijainti 61.2144°N, 25.4836°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Rakennus (304983) ja kohde (200546) Rakennusperintörekisterissä. Lue ja muokkaa kohdetta Asikkalan kirkko (Q11853117) Wikidatassa Arkkitehti Georg Wilenius		Lataa kuva
	Heideman-suvun hauta historiallinen hautapaikka Asikkalassa Sijainti 61.13779°N, 25.78981°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 1000022906 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Heideman-suvun hauta (Q65093936) Wikidatassa		Lataa kuva
	Huonpohjanvuoren kalliomaalaukset Huonpohjanvuoren kalliomaalaukset sijaitsevat noin 16 kilometriä itäkoilliseen Asikkalan kirkosta. Maalaukset sijaitsevat Ruotsalaisen länsiosassa, lounaaseen katsovassa korkeassa kallioseinämässä. Maalaukset löysivät Lahden kaupunginmuseon kalliomaalausinventoinnin yhteydessä Hannu Poutiainen ja Janne Kinnunen vuonna 2003. Sijainti 61.22182°N, 25.77567°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 1000001370 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Huonpohjanvuoren kalliomaalaukset (Q11863834) Wikidatassa		Lataa kuva
	Kartanonlahti rautakautinen polttokenttäkalmisto Asikkalassa Sijainti 61.18877°N, 25.61158°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 16010008 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Kartanonlahti (Q65093929) Wikidatassa		Lataa kuva
	Keskimylly historiallisen ajan vesimylly Asikkalassa Päijät-Hämeessä Sijainti 61.17592°N, 25.53519°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 1000007189 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Keskimylly (Q31028535) Wikidatassa		Lataa kuva
	Kuoppamäki rautakautinen kuppikivi Asikkalassa Sijainti 61.15881°N, 25.31038°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 16010001 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Kuoppamäki (Q65093931) Wikidatassa		Lataa kuva
	Lepokallio varhaismetallikautinen lapinraunio Asikkalassa Sijainti 61.22282°N, 25.59153°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 16010025 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Lepokallio (Q65093932) Wikidatassa		Lataa kuva
	Patalahden kalliomaalaus Patalahden kalliomaalaus sijaitsee Päijät-Hämeessä Asikkalan kunnassa Päijänteen eteläpäässä. Maalauksessa näkyy kaksi venekuviota ja joitakin epämääräisiä punaväriläiskiä. Maalaus on ajoitettu kivikautiseksi. Sijainti 61.21357°N, 25.72649°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 1000001369 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Patalahden kalliomaalaus (Q11886859) Wikidatassa		Lataa kuva
	Soimakangas mahdollinen historiallinen hautausmaa Asikkalassa Sijainti 61.12709°N, 25.81556°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 88500002 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Soimakangas (Q65093935) Wikidatassa		Lataa kuva
	Tupala 1 poistettu rautakautinen kuppikivi Asikkalassa (ei rauhoitettu) Sijainti 61.23775°N, 25.38118°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 1000002965 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Tupala 1 (Q65093934) Wikidatassa		Lataa kuva
	Urajärven kartano Urajärven kartano on Päijät-Hämeessä Asikkalan Urajärvellä sijaitseva kartano. Kartanon vuonna 1806 rakennettu kaksikerroksinen päärakennus edustaa empiretyyliä, ja siihen on sisustettu suvun viimeisten edustajien, naimattomien sisarusten Lilly (1849–1917) ja Hugo (1851–1915) von Heidemanin koti 1900-luvun alun asussa. He testamenttasivat kotikartanonsa ylläpidettäväksi kartanomuseona. Kartanon yläkerta on ollut aina asumaton ja kylmillään. Sijainti 61.1375°N, 25.79297°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Rakennuskohde (200246) Rakennusperintörekisterissä. Rakennettu kulttuuriympäristö 26 RKY-palvelussa. Lue ja muokkaa kohdetta Urajärven kartano (Q20249870) Wikidatassa		Lataa kuva
	Urajärven kartanon aittarivi Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Urajärven kartano. aitta Asikkalassa Sijainti 61.13873°N, 25.7936°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Rakennus (302825) ja kohde Urajärven kartano (200246) Rakennusperintörekisterissä. Lue ja muokkaa kohdetta Urajärven kartanon aittarivi (Q55594763) Wikidatassa		Lataa kuva
	Urajärven kartanon englantilainen puisto rakennelmineen Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Urajärven kartano. puisto Asikkalassa Sijainti 61.13593°N, 25.78977°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Rakennus (302833) ja kohde Urajärven kartano (200246) Rakennusperintörekisterissä. Lue ja muokkaa kohdetta Urajärven kartanon englantilainen puisto rakennelmineen (Q55597484) Wikidatassa		Lataa kuva
	Urajärven kartanon kahvilarakennus Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Urajärven kartano. rakennus Asikkalassa Sijainti 61.13739°N, 25.79463°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Rakennus (302829) ja kohde Urajärven kartano (200246) Rakennusperintörekisterissä. Lue ja muokkaa kohdetta Urajärven kartanon kahvilarakennus (Q55597708) Wikidatassa		Lataa kuva
	Urajärven kartanon kirjavarasto, entinen navetta Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Urajärven kartano. kivinavetta Asikkalassa Sijainti 61.1378°N, 25.79451°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Rakennus (302828) ja kohde Urajärven kartano (200246) Rakennusperintörekisterissä. Lue ja muokkaa kohdetta Urajärven kartanon kirjavarasto, entinen navetta (Q55597032) Wikidatassa		Lataa kuva
	Urajärven kartanon matkailumaja Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Urajärven kartano. asuinrakennus Asikkalassa Sijainti 61.13678°N, 25.79495°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Rakennus (302830) ja kohde Urajärven kartano (200246) Rakennusperintörekisterissä. Lue ja muokkaa kohdetta Urajärven kartanon matkailumaja (Q55595069) Wikidatassa		Lataa kuva
	Urajärven kartanon päärakennus 1 Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Urajärven kartano. kartano Asikkalassa Sijainti 61.13872°N, 25.79295°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Rakennus (302822) ja kohde Urajärven kartano (200246) Rakennusperintörekisterissä. Lue ja muokkaa kohdetta Urajärven kartanon päärakennus 1 (Q55595746) Wikidatassa		Lataa kuva
	Urajärven kartanon rantamaja Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Urajärven kartano. rakennus Asikkalassa Sijainti 61.13853°N, 25.79431°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Rakennus (302826) ja kohde Urajärven kartano (200246) Rakennusperintörekisterissä. Lue ja muokkaa kohdetta Urajärven kartanon rantamaja (Q55597769) Wikidatassa		Lataa kuva
	Urajärven kartanon sauna Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Urajärven kartano. saunarakennus Asikkalassa Sijainti 61.13637°N, 25.79567°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Rakennus (303343) ja kohde Urajärven kartano (200246) Rakennusperintörekisterissä. Lue ja muokkaa kohdetta Urajärven kartanon sauna (Q55598063) Wikidatassa		Lataa kuva
	Urajärven kartanon tallirivi Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Urajärven kartano. talli Asikkalassa Sijainti 61.1383°N, 25.7943°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Rakennus (302827) ja kohde Urajärven kartano (200246) Rakennusperintörekisterissä. Lue ja muokkaa kohdetta Urajärven kartanon tallirivi (Q55598288) Wikidatassa		Lataa kuva
	Urajärven kartanon uimahuone Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Urajärven kartano. uimahuone Asikkalassa Sijainti 61.13787°N, 25.79502°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Rakennus (302797) ja kohde Urajärven kartano (200246) Rakennusperintörekisterissä. Lue ja muokkaa kohdetta Urajärven kartanon uimahuone (Q55599260) Wikidatassa		Lataa kuva
	Urajärven kartanon ulkohuone Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Urajärven kartano. käymälä Asikkalassa Sijainti 61.1385°N, 25.79377°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Rakennus (302832) ja kohde Urajärven kartano (200246) Rakennusperintörekisterissä. Lue ja muokkaa kohdetta Urajärven kartanon ulkohuone (Q55596136) Wikidatassa		Lataa kuva
	Valkeistenkärki varhaismetallikautinen lapinraunio Asikkalassa Sijainti 61.20656°N, 25.55343°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 16010010 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Valkeistenkärki (Q65093928) Wikidatassa		Lataa kuva
	Vesivehmaa Vesivehmaa on yksi Asikkalan kylistä Päijät-Hämeessä. Etäisyys Vääksyyn on noin 10 km, Lahteen vajaat 20 km ja Heinolaan noin 30 km. Sijainti 61.13361°N, 25.65889°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Rakennettu kulttuuriympäristö 2112 RKY-palvelussa. Lue ja muokkaa kohdetta Vesivehmaa (Q11901109) Wikidatassa		Lataa kuva
	Vähä-Äiniö Vähä-Äiniö on kylä Asikkalan kunnassa Päijät-Hämeessä. Varhaisimmat maininnat Vähä-Äiniöstä ajoittuvat 1400-luvulle. Kylässä on myös toiminut koulu, rakennus on tätä nykyä Finn Inspiration Oy:n käytössä. Kylän vakituinen väkiluku, noin 130, on suhteellisen pysyvä, mutta kesäasukkaiden määrä kasvaa. Kesäasuntoja on suunnilleen 170. Vähä-Äiniön kylätoimikunta aloitti toimintansa vuoden 1991 huhtikuussa. Sijainti 61.265°N, 25.45806°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Rakennettu kulttuuriympäristö 1946 RKY-palvelussa. Lue ja muokkaa kohdetta Vähä-Äiniö (Q11902035) Wikidatassa		Lataa kuva
	Väinökallion kalliomaalaukset Väinönkallion eli Leveälahden kalliomaalaus sijaitsee Asikkalan kunnassa Päijät-Hämeessä Ruotsalaisen rannalla. Se on muutaman kuvion kalliomaalaus, joka on kivikautinen. Sijainti 61.18096°N, 25.87353°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 1000000355 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Väinökallion kalliomaalaukset (Q5395777) Wikidatassa		Lataa kuva
	Vääksyn kanava Vääksyn kanava eli Vesijärven kanava on Asikkalassa sijaitseva kanava, joka yhdistää Vesijärven Päijänteeseen. Se kulkee Toisen Salpausselän poikki Vesijärven laskujoen Vääksynjoen suuntaisesti hieman sen itäpuolella. Sijainti 61.17639°N, 25.53667°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Rakennettu kulttuuriympäristö 1895 RKY-palvelussa. Lue ja muokkaa kohdetta Vääksyn kanava (Q11902181) Wikidatassa		Lataa kuva
	Äpätti rautakautinen polttokenttäkalmisto Asikkalassa Sijainti 61.26442°N, 25.45106°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 16010006 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Äpätti (Q65093933) Wikidatassa		Lataa kuva

Kuvauskohteet Hartola

Hartola Wikipediassa

	Eko rautakautinen kuppikivi Hartolassa Sijainti 61.57018°N, 26.03826°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 81010003 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Eko (Q65094150) Wikidatassa		Lataa kuva
	Ekonkoski B rautakautinen kuppikivi Hartolassa Sijainti 61.56782°N, 26.03438°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 81010028 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Ekonkoski B (Q65094154) Wikidatassa		Lataa kuva
	Hartolan kirkko Hartolan kirkko on rakennettu graniitista 1911–1913 ja sen on suunnitellut kirkkoarkkitehti Josef Stenbäck, joka myös urakoitsi kirkon rakennusmestaria apuna käyttäen. Tyyliltään kirkko edustaa kansallisromantiikkaa, mutta siinä on myös uusgotiikan ja jugendin vaikutteita. Hartolan kirkko on myös tiekirkko. Sijainti 61.5788°N, 26.0203°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Rakennus (305124) ja kohde (200687) Rakennusperintörekisterissä. Lue ja muokkaa kohdetta Hartolan kirkko (Q3585528) Wikidatassa Arkkitehti Josef Stenbäck		Lataa kuva
	Itä-Hämeen kansanopisto rautakautinen kuppikivi Hartolassa Sijainti 61.57181°N, 26.04085°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 81010014 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Itä-Hämeen kansanopisto (Q65094149) Wikidatassa		Lataa kuva
	Kirkkola 2 keskiaikainen ja rautakautinen kuppikivi Hartolassa Sijainti 61.61392°N, 26.00657°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 1000001435 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Kirkkola 2 (Q65094155) Wikidatassa		Lataa kuva
	Koskipään kartano Koskipää on entinen kartano Hartolassa. Sen omistajia ovat olleet muun muassa Tandefeltien ja von Gerdtenien suvut. Vuodesta 1929 sen rakennuksissa on ollut Itä-Hämeen museo. Sijainti 61.56842°N, 26.01636°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Rakennettu kulttuuriympäristö 4039 RKY-palvelussa. Lue ja muokkaa kohdetta Koskipään kartano (Q18682065) Wikidatassa		Lataa kuva
	Kotisalo keskiaikainen ja rautakautinen hautaröykkiö ja kuppikivi Hartolassa Sijainti 61.57874°N, 26.08186°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 81010011 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Kotisalo (Q65094153) Wikidatassa		Lataa kuva
	Kuukerinkallio rautakautinen kuppikivi Hartolassa Sijainti 61.56871°N, 26.00952°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 81010002 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Kuukerinkallio (Q65094147) Wikidatassa		Lataa kuva
	Lohiniementie rautakautinen kuppikivi Hartolassa Sijainti 61.61517°N, 26.00464°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 1000012257 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Lohiniementie (Q65094159) Wikidatassa		Lataa kuva
	Mäntykallio rautakautinen kuppikivi Hartolassa Sijainti 61.61697°N, 26.00534°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 81010023 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Mäntykallio (Q65094143) Wikidatassa		Lataa kuva
	Mäntylä ajoittamaton kuppikivi Hartolassa Sijainti 61.64013°N, 26.01749°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 1000003260 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Mäntylä (Q65094160) Wikidatassa		Lataa kuva
	Nuuttilanmäki 1-4 kivi- ja rautakautinen kuppikivi Hartolassa Sijainti 61.48141°N, 25.93967°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 81010017 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Nuuttilanmäki 1-4 (Q65094146) Wikidatassa		Lataa kuva
	Pohjola 1 rautakautinen kuppikivi Hartolassa Sijainti 61.49887°N, 25.96002°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 1000003291 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Pohjola 1 (Q65094157) Wikidatassa		Lataa kuva
	Rauhanmaja a rautakautinen kuppikivi Hartolassa Sijainti 61.61658°N, 26.01384°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 81010008 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Rauhanmaja a (Q65094144) Wikidatassa		Lataa kuva
	Rauhanmaja b rautakautinen kuppikivi Hartolassa Sijainti 61.61524°N, 26.01445°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 81010009 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Rauhanmaja b (Q65094152) Wikidatassa		Lataa kuva
	Ruskealan ja Kirkkolan kylien viljelymaisema Rautakaudelle ulottuva asutushistoria, Ruskealan ja Kirkkolan kyläasutus sekä laaja viljelymaisema järvikannaksella kuvastavat historiallisen asutuksen jatkuvuutta ja keskeistä sijaintia maisemassa. Hartolan kirkonkylän pohjoispuolella, Rautaveden ja Jääsjärven välisellä kannaksella, valtatie 4:n molemmin puolin avautuva Ruskealan ja Kirkkolan kylien viljelymaisema on kirkonseudun ohella toinen Hartolan 1700-luvun laajoista viljelyaukeista. Ruskealan asuttuna säilyneen kylätontin pohjoispuolella olevat Kirkkolan ja Tollinmäen rusthollit sekä entinen kirkkoherranpappila on rakennettu viljelyaukealta nouseville kumpareille. Rakennettu kulttuuriympäristö 4037 RKY-palvelussa. Lue ja muokkaa kohdetta Ruskealan ja Kirkkolan kylien viljelymaisema (Q30506244) Wikidatassa		Lataa kuva
	Sairila keskiaikainen ja rautakautinen kuppikivi Hartolassa Sijainti 61.5757°N, 26.08365°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 1000001431 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Sairila (Q65094158) Wikidatassa		Lataa kuva
	Tiukonsaari pronssi- ja rautakautinen lapinraunio Hartolassa Sijainti 61.65877°N, 25.95492°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 81010010 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Tiukonsaari (Q65094142) Wikidatassa		Lataa kuva
	Tuletännepelto rautakautinen kuppikivi Hartolassa Sijainti 61.61146°N, 26.00137°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 1000001434 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Tuletännepelto (Q65094156) Wikidatassa		Lataa kuva
	Uusi Ruskeala a rautakautinen kuppikivi Hartolassa Sijainti 61.60553°N, 26.01136°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 81010006 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Uusi Ruskeala a (Q65094151) Wikidatassa		Lataa kuva
	Uusi Ruskeala b rautakautinen kuppikivi Hartolassa Sijainti 61.60641°N, 26.01001°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 81010007 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Uusi Ruskeala b (Q65094148) Wikidatassa		Lataa kuva

Kuvauskohteet Heinola

Heinola Wikipediassa

	Ala-Rievelin kalliomaalaus Ala-Rievelin eli Lusin kalliomaalaus sijaitsee Ala-Räävelin rannalla Lusin kylässä Heinolassa, entisessä Heinolan maalaiskunnassa, Päijät-Hämeessä. Kalliomaalaus sisältää venekuvioita ja sen löysi Timo Miettinen vuonna 1977. Sijainti 61.29308°N, 26.14992°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 89010006 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Ala-Rievelin kalliomaalaus (Q15072332) Wikidatassa		Lataa kuva
	Harjupuisto Heinolan harjupuisto on 1800-luvun lopulla istutettu ja rakennettu kaupunkilaisten yleiseksi puistoksi. Rakennettu kulttuuriympäristö 3953 RKY-palvelussa. Lue ja muokkaa kohdetta Harjupuisto (Q30690510) Wikidatassa		Lataa kuva
	Harjupaviljonki Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Harjupuisto. Harjupaviljonki on Heinolan Harjupuistossa sijaitseva jugendtyylinen puinen paviljonkirakennus jonka ulkoasussa on myös orientaalisia piirteitä. Vuonna 1900 valmistuneen paviljongin suunnitteli helsinkiläinen arkktehtitoimisto Andersin, Jung & Bomansson. Sijainti 61.19965°N, 26.03732°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Lue ja muokkaa kohdetta Harjupaviljonki (Q20249498) Wikidatassa		Lataa kuva
	Heinolan rautatiesilta Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Harjupuisto. Heinolan rautatiesilta on vuonna 1932 osana Lahti–Heinola-rataa valmistunut teräsrakenteinen rautatiesilta. Työt Jyrängönvirran ylittävän sillan parissa käynnistyivät vasta kesällä 1930 sen paikasta ilmenneen erimielisyyden ja rakennusluvan viivästymisen takia. Sillan metalliosat valmisti Kone ja Silta Oy, ne koottiin Jyrängön päässä ja työnnettiin miesvoimin pilareilleen. Virran yli rakennettiin ensin väliaikainen puukehikko, jonka varaan raskaat metalliosat koottiin. Lopuksi silta sai vielä punaisen maalipinnan, minkä värinen se oli vuosikymmenten ajan. Sijainti 61.19847°N, 26.03331°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Lue ja muokkaa kohdetta Heinolan rautatiesilta (Q20913277) Wikidatassa		Lataa kuva
	Heinolan Perspektiivi Heinolan Perspektiivi, nykyinen Maaherranpuisto, on 1785 asemakaavaan merkityn maaherran residenssin keskeinen kaupunkitila. Rakennettu kulttuuriympäristö 1896 RKY-palvelussa. Lue ja muokkaa kohdetta Heinolan Perspektiivi (Q30510154) Wikidatassa		Lataa kuva
	Heinolan kirkkokortteli ja vanha hautausmaa Heinolan kaupunkiseurakunnan kirkko 1800-luvun alusta sekä myöhemmät tapuli, kirkkopuisto ja pappila muodostavat hyvin säilyneen julkisen rakentamisen korttelin 1770-luvulla hallintokeskukseksi perustetussa Heinolassa. Rakennettu kulttuuriympäristö 4922 RKY-palvelussa. Lue ja muokkaa kohdetta Heinolan kirkkokortteli ja vanha hautausmaa (Q30505832) Wikidatassa		Lataa kuva
	Heinolan kirkko Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinolan kirkkokortteli ja vanha hautausmaa. Heinolan kirkko pienellä mäellä Heinolan kaupungin keskustassa on Heinolan seurakunnan pääkirkko ja entinen Heinolan kaupunkiseurakunnan kirkko. Puinen pitkänomainen kahdeksankulmainen kirkkorakennus on valmistunut vuonna 1811. Sen rakentaja on ruoveteläinen Mats Åkergren. Sijainti 61.2018°N, 26.0368°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Rakennus (305125) ja kohde (200688) Rakennusperintörekisterissä. Lue ja muokkaa kohdetta Heinolan kirkko (Q14829034) Wikidatassa Arkkitehti Mats Åkergren		Lataa kuva
	Heinolan kirkon tapuli Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Heinolan kirkko. Rakennus (304813) ja kohde Heinolan kirkko (200688) Rakennusperintörekisterissä. Rakennus (304813) ja kohde (200688) Rakennusperintörekisterissä. Lue ja muokkaa kohdetta Heinolan kirkon tapuli (Q64030889) Wikidatassa		Lataa kuva
	Heinolan maaseurakunnan kirkkoympäristö Heinolan maaseurakunnan kirkkomaisema kuvastaa kirkonkylien historian vaihetta, jolloin kirkko, pappila ja muutama kantatalo muodostivat kirkonkylän ytimen ennen maakaupan vapautumista. Heinolasta Mikkeliin johtaneen vanhan maantien varrella olevan kirkkomaiseman rakennuksia ovat Heinolan maaseurakunnan 1700-luvun puolivälissä rakennettu ristikirkko ja tapuli, Kotajärven rantaan rajautuvassa peltomaisemassa oleva pappila ja 1960-luvulta peräisin oleva, havumetsään taitavasti sovitettu seurakuntatalo. Rakennettu kulttuuriympäristö 4072 RKY-palvelussa. Lue ja muokkaa kohdetta Heinolan maaseurakunnan kirkkoympäristö (Q30505937) Wikidatassa		Lataa kuva
	Heinolan pitäjänkirkko Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinolan maaseurakunnan kirkkoympäristö. Heinolan pitäjänkirkko on Heinolan kaupungin kahdesta kirkosta vanhin. Kirkko sijaitsee entisen Heinolan maalaiskunnan kirkonkylässä Vanhan hautausmaan laidalla. Puinen tasavartinen ristikirkko on valmistunut vuonna 1755. Heinolan kaupunki ja maalaiskunta yhdistyivät 1997, jolloin kaupunki- ja maaseurakunta muodostivat seurakuntayhtymän. Vuonna 2007 molemmat seurakunnat lakkautettiin ja perustettiin nykyinen Heinolan seurakunta. Seurakuntien yhdistymiseen asti kirkko tunnettiin Heinolan maaseurakunnan kirkkona. Sijainti 61.25182°N, 26.06853°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Rakennus (305126) ja kohde (200689) Rakennusperintörekisterissä. Lue ja muokkaa kohdetta Heinolan pitäjänkirkko (Q15631420) Wikidatassa Arkkitehti August Sorsa		Lataa kuva
	Heinolan pitäjänkirkon tapuli Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Heinolan pitäjänkirkko. Rakennus (304826) ja kohde Heinolan pitäjänkirkko (200689) Rakennusperintörekisterissä. Rakennus (304826) ja kohde (200689) Rakennusperintörekisterissä. Lue ja muokkaa kohdetta Heinolan pitäjänkirkon tapuli (Q64030890) Wikidatassa		Lataa kuva
	Heinolan seminaari Heinolan seminaari on yksi 1800-luvun lopussa perustuista seminaareista, jotka ovat kruunun maanlaajuisen rakennusprojektin ja yleisten rakennusten ylihallituksen suunnittelun tuloksia. Rakennuskohde (200192) Rakennusperintörekisterissä. Rakennettu kulttuuriympäristö 1897 RKY-palvelussa. Lue ja muokkaa kohdetta Heinolan seminaari (Q30510159) Wikidatassa		Lataa kuva
	Heinolan seminaarin johtajan asuinrakennus Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinolan seminaari. asuintalo Heinolassa Sijainti 61.20572°N, 26.03159°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Rakennus (302985) ja kohde Heinolan seminaari (200192) Rakennusperintörekisterissä. Lue ja muokkaa kohdetta Heinolan seminaarin johtajan asuinrakennus (Q55595086) Wikidatassa Arkkitehdit Jac Ahrenberg, Rakennushallitus		Lataa kuva
	Heinolan seminaarin päärakennus Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinolan seminaari. koulurakennus Heinolassa Sijainti 61.20556°N, 26.0304°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Rakennus (302858) ja kohde Heinolan seminaari (200192) Rakennusperintörekisterissä. Lue ja muokkaa kohdetta Heinolan seminaarin päärakennus (Q55595993) Wikidatassa Arkkitehti Jac Ahrenberg		Lataa kuva
	Heinolan seminaarin sauna ja leipomo Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinolan seminaari. sauna Heinolassa Sijainti 61.20606°N, 26.02994°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Rakennus (302984) ja kohde Heinolan seminaari (200192) Rakennusperintörekisterissä. Lue ja muokkaa kohdetta Heinolan seminaarin sauna ja leipomo (Q55598023) Wikidatassa Arkkitehti Jac Ahrenberg		Lataa kuva
	Honkasaaret historiallisen ajan rajamerkki Heinolassa Päijät-Hämeessä Sijainti 61.18782°N, 26.16634°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 1000001390 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Honkasaaret (Q31028595) Wikidatassa		Lataa kuva
	Huhtisaari esihistoriallinen lapinraunio Heinolassa Sijainti 61.24937°N, 26.03039°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 89010008 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Huhtisaari (Q65094218) Wikidatassa		Lataa kuva
	Kukkaromäki ajoittamaton kuppikivi Heinolassa Sijainti 61.30265°N, 26.2204°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 89010004 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Kukkaromäki (Q65094219) Wikidatassa		Lataa kuva
	Kumpeli poistettu rautakautinen hautaröykkiö Heinolassa (ei rauhoitettu) Sijainti 61.20529°N, 26.01556°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 89010007 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Kumpeli (Q65094216) Wikidatassa		Lataa kuva
	Naistenlahti ajoittamaton lapinraunio Heinolassa Sijainti 61.241°N, 26.11744°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 111010019 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Naistenlahti (Q65094217) Wikidatassa		Lataa kuva
	Paason kartano poistettu rautakautinen ruumiskalmisto Heinolassa (ei rauhoitettu) Sijainti 61.3526°N, 26.26704°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 1000034791 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Paason kartano (Q65094215) Wikidatassa		Lataa kuva
	Rajakiven kalliomaalaus Rajakiven kalliomaalaus sijaitsee Konniveden rannalla Heinolassa Päijät-Hämeessä. Tämän pienen yksikuvioisen kalliomaalauksen löysivät Hannu Poutiainen ja Janne Kinnunen vuonna 2003. Sijainti 61.20669°N, 26.14202°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 1000001368 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Rajakiven kalliomaalaus (Q18661611) Wikidatassa		Lataa kuva
	Rautvuoren kalliomaalaus Rautvuoren kalliomaalaus sijaitsee Heinolan kaupungissa Ala-Rievelin pohjoisrannan länsipäässä, Rautvuorenlahden rannalla. Sijainti 61.26563°N, 26.08617°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 1000001367 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Rautvuoren kalliomaalaus (Q11890290) Wikidatassa		Lataa kuva
	Reuman sairaala Reuman sairaala oli vuosina 1946–2010 Heinolassa toiminut tuki- ja liikuntaelimistön sairauksiin erikoistunut Reumasäätiön ylläpitämä sairaala. Sen johtavana ylilääkärinä toimi Eero Belt. Sairaalan rakennukset sijaitsevat Rainion asuinalueen vieressä. Sairaalassa toimi myös sairaalakoulu, jossa lapset ja nuoret voivat opiskella hoitojaksojen aikana. Sairaala hakeutui konkurssiin 18. maaliskuuta 2010. Sijainti 61.20722°N, 26.0675°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Rakennettu kulttuuriympäristö 4910 RKY-palvelussa. Lue ja muokkaa kohdetta Reuman sairaala (Q11890626) Wikidatassa		Lataa kuva
	Sulkavankoski 2 mahdollinen ajoittamaton kuppikivi Heinolassa Sijainti 61.25409°N, 26.09428°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 1000006217 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Sulkavankoski 2 (Q65094214) Wikidatassa		Lataa kuva
	Suomen urheiluopisto Suomen Urheiluopisto on Heinolan Vierumäellä sijaitseva vapaa-ajan-, liikunta-, koulutus- ja valmennuskeskus. Opiston rehtorina toimii Jukka Leivo. Keskuksen toimintaa ylläpitää Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiö, jonka pääomistajat ovat Mika Anttosen omistama Keele Oy ja Jääkiekkosäätiö sr.. Sijainti 61.11389°N, 26.00833°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Rakennettu kulttuuriympäristö 1898 RKY-palvelussa. Lue ja muokkaa kohdetta Suomen urheiluopisto (Q18662135) Wikidatassa		Lataa kuva
	Vierumäen Urheiluopiston päärakennus Kaskela Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Suomen urheiluopisto. koulurakennus Vierumäellä Heinolassa Sijainti 61.11427°N, 26.0083°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Rakennus (306035) ja kohde (201509) Rakennusperintörekisterissä. Lue ja muokkaa kohdetta Vierumäen Urheiluopiston päärakennus Kaskela (Q55024602) Wikidatassa Arkkitehti Erik William Bryggman		Lataa kuva
	Villampi Villampi on Päijät-Hämeessä Heinolan Hujansalossa sijaitseva linnavuori. Sijainti 61.23223°N, 26.19476°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 1000001388 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Villampi (Q25453067) Wikidatassa		Lataa kuva

Kuvauskohteet Hollola

Hollola Wikipediassa

	Hankaan linnavuori Hankaan linnavuori eli Hankaan linnamäki on Päijät-Hämeessä Hollolan hankaassa sijaitseva muinaislinna. Sijainti 60.92332°N, 25.48081°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 98010006 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Hankaan linnavuori (Q25453140) Wikidatassa		Lataa kuva
	Hankalankosken pellavaloukku Hankalankosken pellavaloukku, ensimmäinen koneellinen pellavanpuhdistuslaitos, on tehdasrakennuksena lajissaan ainutlaatuinen. Sijainti 61.01108°N, 25.16972°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Rakennuskohde (202092) Rakennusperintörekisterissä. Rakennettu kulttuuriympäristö 1885 RKY-palvelussa. Lue ja muokkaa kohdetta Hankalankosken pellavaloukku (Q30560239) Wikidatassa		Lataa kuva
	Hankalan pellavaloukun aitta Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hankalankosken pellavaloukku. aitta Hollolassa Sijainti 61.01073°N, 25.16919°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Rakennus (306352) ja kohde Hankalankosken pellavaloukku (202092) Rakennusperintörekisterissä. Lue ja muokkaa kohdetta Hankalan pellavaloukun aitta (Q55594813) Wikidatassa		Lataa kuva
	Hankalan pellavaloukun kivipato Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hankalankosken pellavaloukku. pato Hollolassa Sijainti 61.0113°N, 25.1698°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Rakennus (306353) ja kohde Hankalankosken pellavaloukku (202092) Rakennusperintörekisterissä. Lue ja muokkaa kohdetta Hankalan pellavaloukun kivipato (Q55597312) Wikidatassa		Lataa kuva
	Hankalan pellavaloukun myllytupa Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hankalankosken pellavaloukku. rakennus Hollolassa Sijainti 61.01078°N, 25.16913°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Rakennus (306350) ja kohde Hankalankosken pellavaloukku (202092) Rakennusperintörekisterissä. Lue ja muokkaa kohdetta Hankalan pellavaloukun myllytupa (Q55597838) Wikidatassa		Lataa kuva
	Hankalan pellavaloukun pellavanpuhdistuslaitos Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hankalankosken pellavaloukku. pellavankäsittelylaitos Hollolassa Sijainti 61.01113°N, 25.16978°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Rakennus (306351) ja kohde Hankalankosken pellavaloukku (202092) Rakennusperintörekisterissä. Lue ja muokkaa kohdetta Hankalan pellavaloukun pellavanpuhdistuslaitos (Q55597337) Wikidatassa		Lataa kuva
	Heinlammi varhaismetallikautinen lapinraunio Hollolassa Sijainti 61.04613°N, 25.71267°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 98010016 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Heinlammi (Q65094267) Wikidatassa		Lataa kuva
	Henriksdalin manufaktuuripaja Henriksdalin manufaktuuripaja sijaitsi Hämeenkoskella Teuronjoen etelärannalla. Se oli toiminnassa vuosina 1864–1888. Sijainti 61.01986°N, 25.15633°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 1000015815 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Henriksdalin manufaktuuripaja (Q28721529) Wikidatassa		Lataa kuva
	Hiidenlähde ajoittamaton lähde Hollolassa Sijainti 61.02747°N, 25.31309°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 98010023 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Hiidenlähde (Q65094269) Wikidatassa		Lataa kuva
	Hollolan kirkko ja historiallinen pitäjänkeskus Hollolan keskiaikainen kivikirkko on Hämeen keskiaikaisista kirkoista merkittävin. Sijainti 61.05218°N, 25.43231°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Rakennettu kulttuuriympäristö 284 RKY-palvelussa. Lue ja muokkaa kohdetta Hollolan kirkko ja historiallinen pitäjänkeskus (Q30505962) Wikidatassa		Lataa kuva
	Hollolan kirkko Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hollolan kirkko ja historiallinen pitäjänkeskus. Hollolan keskiaikainen kivikirkko, katolisella ajalla nimetty Pyhän Marian kirkoksi, on Hollolan seurakunnan kirkko ja Päijät-Hämeen alueen tärkeimpiä keskiaikaisia muistomerkkejä. Kirkossa on 550 istumapaikkaa, ja se on Suomen keskiaikaisista seurakuntakirkoista kolmanneksi suurin. Kirkko valmistui nykyiseen muotoonsa 1495–1510, ensin sakaristo 1495, sitten itse kirkkosali 1500 ja viimeiseksi asehuone vuoden 1505 jälkeen. Kirkko kuuluu kolmanteen suomalaiseen kivikirkkosukupolveen, johon kuuluvat kirkot rakennettiin 1480–1560. Kirkko on oletettavasti Hattulan kirkon jälkeen Hämeen vanhin kivikirkko ja yksi suurimmista keskiaikaisista kirkoistamme. Kansantarinan mukaan Hollolan kirkon rakensivat jättiläiset Hollo ja Martta. Kirkko on kuuluisa hyvin säilyneistä puuveistoksista, minkä aiheita ovat mm. Pyhä Yrjö ja lohikäärme karitsoineen ja neitoineen, Pyhä Maria ja hänen äitinsä Johanna, Pyhä Barbara, Magdalan Maria. Sijainti 61.0522°N, 25.4325°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Rakennus (304990) ja kohde (200553) Rakennusperintörekisterissä. Lue ja muokkaa kohdetta Hollolan kirkko (Q18659116) Wikidatassa		Lataa kuva
	Hollolan kirkon tapuli Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Hollolan kirkko. kellotapuli Hollolassa Sijainti 61.05179°N, 25.4328°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Rakennus (304814) ja kohde Hollolan kirkko (200553) Rakennusperintörekisterissä. Rakennus (304814) ja kohde (200553) Rakennusperintörekisterissä. Lue ja muokkaa kohdetta Hollolan kirkon tapuli (Q55595277) Wikidatassa Arkkitehti Carl Ludvig Engel		Lataa kuva
	Hollolan kirkonkylä Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hollolan kirkko ja historiallinen pitäjänkeskus. Hollolan kirkonkylä on taajama ja Hollolan entinen kuntakeskus. Taajamassa oli vuoden 2011 lopussa 563 asukasta. Hollolan nykyinen kuntakeskus, joka perustettiin Lahden seudulle suuntautuneen suuren muuttoliikkeen aikana 1960-luvun lopulla, sijaitsee Salpakankaalla. Sijainti 61.05139°N, 25.43194°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Lue ja muokkaa kohdetta Hollolan kirkonkylä (Q10987859) Wikidatassa		Lataa kuva
	Hollolan kunnantupa Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hollolan kirkko ja historiallinen pitäjänkeskus. Hollolan kunnantupa on arkkitehti Vilho Penttilän suunnittelema, ja se on rakennettu 1902. Se sijaitsee Hollolan kivikirkon eteläpuolella Vesijärven rantoja pitkin kulkevan Lahden tien varrella. Talossa on jyrkästi laskeva paanukatto päätyräystäineen. Katolla on myös kattoratsastajakoristeet. Rakennus tuli maksamaan kunnalle 7700 markkaa. 1912 talon yläkertaan tehtiin asunnot diakonissalle ja kätilölle. Sijainti 61.05139°N, 25.43278°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Rakennus (308186) ja kohde (203074) Rakennusperintörekisterissä. Lue ja muokkaa kohdetta Hollolan kunnantupa (Q11863548) Wikidatassa		Lataa kuva
	Kapatuosia Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hollolan kirkko ja historiallinen pitäjänkeskus. Kapatuosian linnavuori eli Kapatuosian linnamäki on Päijät-Hämeessä Hollolan kirkonkylässä sijaitseva keskiaikaisen suojalinnan paikka. Aikaisemmin Kapatuosian linnavuoresta on käytetty myös nimeä Kappadosian kukkula. Sijainti 61.05536°N, 25.43127°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 98010008 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Kapatuosia (Q18681947) Wikidatassa		Lataa kuva
	Pyhäniemen kartano Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hollolan kirkko ja historiallinen pitäjänkeskus. Pyhäniemen kartano sijaitsee Hollolassa, kirkonkylältä Vesijärven rannan suuntaisesti Messilän tietä Lahteen päin vievän tien varrella. Kartanon päärakennuksen pohjoispuolella on Kotomäki-niminen niemi, jolla on runsaasti kesäasutusta. Kotomäen itäpuolella on lahti, jossa talvisodan aikana toimi Pyhäniemen jäälentokenttä. Kotomäen länsipuolella on Pyhäniemenlahti, joka on merkittävä lintujen pesimispaikka ja kuuluu Kutajoen alueeseen, joka on Natura 2000 -luonnonsuojelualue. Pyhäniemen kartano on myynnissä. Sijainti 61.05°N, 25.46722°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Lue ja muokkaa kohdetta Pyhäniemen kartano (Q10647223) Wikidatassa		Lataa kuva
	Hälvälä rautakautinen ruumiskalmisto Hollolassa Sijainti 60.98991°N, 25.45514°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 98010015 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Hälvälä (Q65094271) Wikidatassa		Lataa kuva
	Hämeenkosken kirkko Hämeenkosken kirkko on Hollolan seurakuntaan kuuluvan Hämeenkosken kappeliseurakunnan kirkko Hollolan Hämeenkoskella. Se on vuonna 1870 valmistunut tiilikirkko. Siihen liittyy Carl Ludvig Engelin suunnittelema kellotapuli edellisen kirkon ajalta vuodelta 1824. Sijainti 61.0244°N, 25.1422°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Rakennus (305002) ja kohde (200565) Rakennusperintörekisterissä. Lue ja muokkaa kohdetta Hämeenkosken kirkko (Q3585531) Wikidatassa Arkkitehdit Ernst Lohrmann, Rakennushallitus		Lataa kuva
	Hämeenkosken kirkon tapuli Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Hämeenkosken kirkko. Rakennus (304726) ja kohde Hämeenkosken kirkko (200565) Rakennusperintörekisterissä. Rakennus (304726) ja kohde (200565) Rakennusperintörekisterissä. Lue ja muokkaa kohdetta Hämeenkosken kirkon tapuli (Q64030898) Wikidatassa		Lataa kuva
	Hämeenkosken linnakallio Hämeenkosken linnakallio on Päijät-Hämeessä Hollolan Hämeenkoskella sijaitseva mahdollinen linnavuori. Vuonna 2014 löydettiin alueen hoidon yhteydessä kivivalleja. Paikalla ei ole tehty tutkimuksia eikä ole aivan varma, että paikalla olisi ollut muinaislinna. Sijainti 61.02239°N, 25.14513°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 283010001 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Hämeenkosken linnakallio (Q25453215) Wikidatassa		Lataa kuva
	Hännyssaari varhaismetallikautinen lapinraunio Hollolassa Sijainti 61.11828°N, 25.50249°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 98010055 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Hännyssaari (Q65094265) Wikidatassa		Lataa kuva
	Ilmemäenkallio rautakautinen polttokenttäkalmisto Hollolassa Sijainti 60.97563°N, 25.44501°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 98010013 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Ilmemäenkallio (Q65094261) Wikidatassa		Lataa kuva
	Ilola rautakautinen kuppikivi Hollolassa Sijainti 61.02878°N, 25.16107°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 283010002 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Ilola (Q65094274) Wikidatassa		Lataa kuva
	Kaislaranta rautakautinen polttokenttäkalmisto Hollolassa Sijainti 61.07178°N, 25.62864°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 98010011 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Kaislaranta (Q65094268) Wikidatassa		Lataa kuva
	Kerkonkärki historiallinen ja rautakautinen hautaröykkiö ja viljelyröykkiö Hollolassa Sijainti 61.10841°N, 25.47169°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 98010020 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Kerkonkärki (Q65094264) Wikidatassa		Lataa kuva
	Keromäki rautakautinen hautapaikka Hollolassa Sijainti 61.04424°N, 25.1414°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 1000028400 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Keromäki (Q65094280) Wikidatassa		Lataa kuva
	Kiiluanmäen linnoitus Kiiluanmäki on ainakin rauta- ja keskiajalla käytössä ollut linnavuori Hollolassa. Kiiluanmäkeä on käytetty myös vartiomäkenä, jossa on muinaisina aikoina poltettu vainovalkeita varoituksena lähiseudun asukkaille lähestyvästä vihollisesta. Sijainti 61.09811°N, 25.35753°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 98010007 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Kiiluanmäen linnoitus (Q23499033) Wikidatassa		Lataa kuva
	Kirkailanmäki keskiaikainen ja rautakautinen ruumiskalmisto Hollolassa Sijainti 60.98299°N, 25.44964°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 98010014 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Kirkailanmäki (Q65094263) Wikidatassa		Lataa kuva
	Kiukkala 2 rautakautinen kuppikivi Hollolassa Sijainti 60.99976°N, 25.1435°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 1000026596 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Kiukkala 2 (Q65094281) Wikidatassa		Lataa kuva
	Kivistö rautakautinen kuppikivi Hollolassa Sijainti 61.04182°N, 25.1682°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 283010004 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Kivistö (Q65094272) Wikidatassa		Lataa kuva
	Kivitienmäki ajoittamaton kuppikivi Hollolassa Sijainti 61.06038°N, 25.19982°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 283010009 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Kivitienmäki (Q65094266) Wikidatassa		Lataa kuva
	Korpikylä ajoittamaton lapinraunio Hollolassa Sijainti 60.94548°N, 25.44921°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 98010017 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Korpikylä (Q65094259) Wikidatassa		Lataa kuva
	Kotomäentie 1 rautakautinen kuppikivi Hollolassa Sijainti 61.05411°N, 25.46256°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 1000002901 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Kotomäentie 1 (Q65094276) Wikidatassa		Lataa kuva
	Kotomäentie 2 rautakautinen kuppikivi Hollolassa Sijainti 61.05312°N, 25.46224°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 1000002904 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Kotomäentie 2 (Q65094278) Wikidatassa		Lataa kuva
	Kurjalan kartano Kurjalan kartano on Hämeenkoskella Pääjärven etelärannalla sijaitseva kartano joka perustettiin asuin- ja rälssikartanoksi jo keskiajalla. Kurjala mainittiin ensimmäisen kerran nimeltä 1400-luvulla ja rälssisäterinä kartano mainittiin 1516. Kartanoon kuului suuri puutarha joka perustettiin 1600-luvulla. Sijainti 61.04°N, 25.1368°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Rakennettu kulttuuriympäristö 4899 RKY-palvelussa. Lue ja muokkaa kohdetta Kurjalan kartano (Q28721511) Wikidatassa		Lataa kuva
	Hämeenkosken vanha kirkko Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kurjalan kartano. Pyhän Laurin kirkko Hämeenkoskella oli suomalainen keskiaikainen harmaakivikirkko. Kirkko on todennäköisesti rakennettu vuosien 1510 ja 1560 välisenä aikana. ja se rakennettiin palvelemaan vuonna 1410 perustettua Kosken seurakuntaa. Seurakunta liittyi kuitenkin jo 1540 kappeliseurakunnaksi Lammin seurakuntaan. Kirkko jäi pois käytöstä 1600-luvulla ja raunioitui. Uusi Hämeenkosken kirkko on noin puolen kilometrin päässä idässä. Sijainti 61.02794°N, 25.13725°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 283500001 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Hämeenkosken vanha kirkko (Q11864049) Wikidatassa		Lataa kuva
	Kutajärvi 2 rautakautinen polttokenttäkalmisto Hollolassa Sijainti 61.04488°N, 25.47471°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 1000019716 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Kutajärvi 2 (Q65094279) Wikidatassa		Lataa kuva
	Leirikeskus rautakautinen kuppikivi Hollolassa Sijainti 61.06596°N, 25.42383°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 1000002910 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Leirikeskus (Q65094275) Wikidatassa		Lataa kuva
	Lepomäki 4 rautakautinen kuppikivi Hollolassa Sijainti 61.00767°N, 25.15215°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 283010007 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Lepomäki 4 (Q65094273) Wikidatassa		Lataa kuva
	Lähteenmäki rautakautinen polttokenttäkalmisto Hollolassa Sijainti 61.09409°N, 25.61617°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 98010009 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Lähteenmäki (Q65094260) Wikidatassa		Lataa kuva
	Nokkola rautakautinen polttokenttäkalmisto Hollolassa Sijainti 60.9752°N, 25.43949°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 98010012 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Nokkola (Q65094262) Wikidatassa		Lataa kuva
	Paimela (Ryynäselä) rautakautinen polttokenttäkalmisto Hollolassa Sijainti 61.08715°N, 25.6391°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 98010010 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Paimela (Ryynäselä) (Q65094270) Wikidatassa		Lataa kuva
	Santahaudanmäki rautakautinen ruumiskalmisto Hollolassa Sijainti 61.0315°N, 25.1362°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 283010003 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Santahaudanmäki (Q65094258) Wikidatassa		Lataa kuva
	Tervalanlähde rautakautinen lähde Hollolassa Sijainti 61.02844°N, 25.13664°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 283010010 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Tervalanlähde (Q65094277) Wikidatassa		Lataa kuva
	Tiirismäki historiallisen ajan rakennuksen pohjia, raivausröykkiöitä, nauriskuoppia, kiviaitoja jne. Hollolassa Päijät-Hämeessä Sijainti 61.01201°N, 25.51028°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 98010021 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Tiirismäki (Q31029034) Wikidatassa		Lataa kuva
	Vesalan, Nokkolan, Untilan ja Utulan kylien kulttuurimaisema Vesalan, Nokkolan, Untilan ja Utulan lähekkäin asettuneet maarekisterikylät vaikuttavassa maisemakehyksessä kuvastavat lukuisine kiinteine muinaisjäännöksineen poikkeuksellisen laajana kokonaisuutena Hämeen kyläasutuksen jatkuvuutta esihistorialliselta ajalta nykypäiviin. Kylien kulttuurimaisema muodostuu laajasta, avoimesta, voimakkaasti kumpuilevista, pitkään viljelyksessä olleista pelloista. Rakennettu kulttuuriympäristö 4897 RKY-palvelussa. Lue ja muokkaa kohdetta Vesalan, Nokkolan, Untilan ja Utulan kylien kulttuurimaisema (Q30506134) Wikidatassa		Lataa kuva
	Voistion kartano Voistion kartano on entinen ratsutila eli rustholli Hollolassa. Hämeen viljelyseudulla sijaitsevan kartanon maisemaa hallitsevat tasankomaiset viljelmät. Ensimmäinen kirjallinen maininta Voistion kylästä on 1390-luvulta. Sijainti 60.94569°N, 25.33072°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Rakennettu kulttuuriympäristö 4896 RKY-palvelussa. Lue ja muokkaa kohdetta Voistion kartano (Q23870216) Wikidatassa		Lataa kuva

Kuvauskohteet Iitti

Iitti Wikipediassa

	Haukkavuoren kalliomaalaus kalliomaalaus Iitissä Kymenlaaksossa Sijainti 61.12406°N, 26.18899°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 142010042 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Haukkavuoren kalliomaalaus (Q31029416) Wikidatassa		Lataa kuva
	Hiidensalmi pronssikautinen, rautakautinen ja varhaismetallikautinen lapinraunio Iitissä Sijainti 61.00815°N, 26.44814°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 142010044 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Hiidensalmi (Q65094438) Wikidatassa		Lataa kuva
	Hiisiöistenlammi varhaismetallikautinen hautaröykkiö Iitissä Sijainti 60.92371°N, 26.18079°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 142010046 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Hiisiöistenlammi (Q65094435) Wikidatassa		Lataa kuva
	Iitin kirkonkylä Iitin kirkonkylä on Iitin kunnan historiallinen keskus. Kylä sijaitsee noin seitsemän kilometriä kuntakeskuksesta Kausalasta pohjoiseen. Kirkonkylä valittiin vuonna 1990 Suomen kauneimmaksi kyläksi. Kyläkuvaa hallitsee vuonna 1693 rakennettu punainen Iitin kirkko sekä ohi virtaava Kymijoki. Iitin kirkossa ja Wanhassa Pappilassa järjestetään vuosittain Iitin musiikkijuhlat kesäkuussa. Rakennettu kulttuuriympäristö 1287 RKY-palvelussa. Lue ja muokkaa kohdetta Iitin kirkonkylä (Q11864437) Wikidatassa		Lataa kuva
	Iitin kirkko Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Iitin kirkonkylä. Iitin kirkko on vuonna 1693 valmistunut puukirkko Iitin kunnassa Pohjois-Kymenlaaksossa. Kirkko sijaitsee Iitin kirkonkylässä, seitsemän kilometriä pohjoiseen kuntakeskus Kausalasta. Sijainti 60.93752°N, 26.40246°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Rakennus (305128) ja kohde (200691) Rakennusperintörekisterissä. Lue ja muokkaa kohdetta Iitin kirkko (Q18662910) Wikidatassa		Lataa kuva
	Iitin kirkon tapuli Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Iitin kirkko. Rakennus (304689) ja kohde Iitin kirkko (200691) Rakennusperintörekisterissä. Rakennus (304689) ja kohde (200691) Rakennusperintörekisterissä. Lue ja muokkaa kohdetta Iitin kirkon tapuli (Q64030909) Wikidatassa		Lataa kuva
	Virran silta Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Iitin kirkonkylä. Virran silta on Heinola–Kouvola maantiellä Iitissä oleva teräsrakenteinen riippusilta. Silta on valmistunut vuonna 1964. Sen suunnitteli DI Heimo Paavola TVH:n siltaosastolta. Sillan pääjänne on 114 metriä. Sijainti 60.94547°N, 26.386°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Lue ja muokkaa kohdetta Virran silta (Q18682866) Wikidatassa		Lataa kuva
	Jänispohjanlahti varhaismetallikautinen hautaröykkiö Iitissä Sijainti 60.96647°N, 26.09997°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 142010047 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Jänispohjanlahti (Q65094439) Wikidatassa		Lataa kuva
	Kalmuniemi rautakautinen ruumiskalmisto Iitissä Sijainti 60.95067°N, 26.18935°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 142010025 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Kalmuniemi (Q65094431) Wikidatassa		Lataa kuva
	Kananoja rautakautinen ruumiskalmisto Iitissä Sijainti 60.9602°N, 26.17747°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 142010006 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Kananoja (Q65094434) Wikidatassa		Lataa kuva
	Karhusaaren kalliomaalaus Karhusaaren kalliomaalaus sijaitsee Konniveden Karhusaaressa Iitissä Kymenlaaksossa. Se on varsin pieni kalliomaalaus, jonka löysi Timo Miettinen vuonna 1976. Sijainti 61.12502°N, 26.15507°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 142010041 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Karhusaaren kalliomaalaus (Q18681948) Wikidatassa		Lataa kuva
	Kaunisto rautakautinen polttokenttäkalmisto Iitissä Sijainti 60.99895°N, 26.14984°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 142010007 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Kaunisto (Q65094432) Wikidatassa		Lataa kuva
	Kivirappu pronssi- ja rautakautinen hautaröykkiö Iitissä Sijainti 60.85704°N, 26.41366°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 1000012823 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Kivirappu (Q65094426) Wikidatassa		Lataa kuva
	Kontinkangas poistettu historiallinen joukkohauta Iitissä (ei rauhoitettu) Sijainti 60.87504°N, 26.50976°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 1000007607 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Kontinkangas (Q65094429) Wikidatassa		Lataa kuva
	Kotojärven Haukkavuoren kalliomaalaus Kotojärven Haukkavuoren kalliomaalaus sijaitsee Iitissä Kotojärven eteläpäässä Haukkavuoren komeassa pystykalliossa. Kotojärvi sijaitsee aivan Kymijoen lähellä niin, että maalaukselta on 2,3 kilometriä joelle. Maalaus on ajoitettu kivikaudelle. Sijainti 60.99349°N, 26.20636°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 142010020 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Kotojärven Haukkavuoren kalliomaalaus (Q11872870) Wikidatassa		Lataa kuva
	Kymenkäänteen kalliomaalaus Kymenkäänteen kalliomaalaus sijaitsee Iitissä Kymenlaaksossa. Kalliomaalaus on ajoitettu kivikauteen ja sen löysi Sinimarja Oinonen vuonna 1971. Sijainti 61.03227°N, 26.16395°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 142010022 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Kymenkäänteen kalliomaalaus (Q18682107) Wikidatassa		Lataa kuva
	Mertakallion kalliomaalaukset Mertakallion eli Mertavuoren kalliomaalaukset ovat kaksi pientä kalliomaalausta saman kallion eri kohdissa Märkjärvellä Iitissä Kymenlaaksossa. Maalaukset löysivät Sinimarja ja Lasse Ojonen vuonna 1971. Sijainti 60.99633°N, 26.24786°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 142010021 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Mertakallion kalliomaalaukset (Q18682258) Wikidatassa		Lataa kuva
	Metsälä pronssi- ja rautakautinen hautaröykkiö Iitissä Sijainti 60.89134°N, 26.44023°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 1000012822 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Metsälä (Q65094427) Wikidatassa		Lataa kuva
	Pekanmäki rautakautinen hautapaikka Iitissä Sijainti 60.75959°N, 26.32988°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 1000002159 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Pekanmäki (Q65094428) Wikidatassa		Lataa kuva
	Perheniemi Perheniemi on kylä eteläisessä Iitissä. Matkaa Kausalaan on noin 10 km ja Helsinkiin 120 km. Sääskjärvellä on kesäisin paljon valkoposkihanhia. Haaviston seuratalolla järjestetään kesäisin kesätoreja. Sijainti 60.84757°N, 26.22643°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 142010001 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Perheniemi (Q23045275) Wikidatassa		Lataa kuva
	Perttola rautakautinen polttokenttäkalmisto Iitissä Sijainti 60.92989°N, 26.24891°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 142010024 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Perttola (Q65094430) Wikidatassa		Lataa kuva
	Samppa historiallinen hautausmaa Iitissä Sijainti 60.8076°N, 26.31385°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 142500003 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Samppa (Q65094437) Wikidatassa		Lataa kuva
	Tyynikistönmäki varhaismetallikautinen lapinraunio Iitissä Sijainti 60.99757°N, 26.25342°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 1000030888 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Tyynikistönmäki (Q65094425) Wikidatassa		Lataa kuva
	Varjola rautakautinen kuppikivi Iitissä Sijainti 60.99022°N, 26.17597°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 142010011 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Varjola (Q65094436) Wikidatassa		Lataa kuva
	Vuolenkosken siunauskappeli Rakennus (310321) ja kohde (203525) Rakennusperintörekisterissä. Lue ja muokkaa kohdetta Vuolenkosken siunauskappeli (Q64030910) Wikidatassa		Lataa kuva
	Weckman rautakautinen polttokenttäkalmisto Iitissä Sijainti 60.94148°N, 26.21345°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 142010002 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Weckman (Q65094433) Wikidatassa		Lataa kuva

Kuvauskohteet Kärkölä

Kärkölä Wikipediassa

	Huovilan puisto Huovilan puisto on ideaalin maisemapuiston ainutlaatuinen esimerkki Suomessa. Vanhojen kyläkeskusten, maanteiden ja viljelymaisemien keskellä oleva Huovilan puisto on yli kolmen hehtaarin laajuinen englantilaistyylinen maisemapuutarha, joka sijaitsee korkean harjun ja matalamman kukkulan välisessä purolaaksossa. Rakennettu kulttuuriympäristö 3954 RKY-palvelussa. Lue ja muokkaa kohdetta Huovilan puisto (Q30560596) Wikidatassa		Lataa kuva
	Kolu historiallinen hautakumpu Kärkölässä Sijainti 60.81344°N, 25.29435°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 1000005441 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Kolu (Q65104221) Wikidatassa		Lataa kuva
	Kärkölän kirkko Kärkölän kirkko on Kärkölän seurakunnan kirkko Kärkölässä Päijät-Hämeessä. Punatiilinen kirkko edustaa tyyliltään uusgotiikkaa ja on muodoltaan länsitornillinen pitkäkirkko. Kirkon on suunnitellut L. I. Lindqvist. Sijainti 60.91498°N, 25.2548°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Rakennus (305010) ja kohde (200573) Rakennusperintörekisterissä. Lue ja muokkaa kohdetta Kärkölän kirkko (Q16011740) Wikidatassa Arkkitehti Ludvig Isak Lindqvist		Lataa kuva
	Matinladonpellon lähde ajoittamaton lähde Kärkölässä Sijainti 60.96528°N, 25.24571°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 316040001 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Matinladonpellon lähde (Q65104219) Wikidatassa		Lataa kuva
	Radanrakentajien kalmisto historiallinen hautausmaa Kärkölässä Sijainti 60.85515°N, 25.27152°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 316500003 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Radanrakentajien kalmisto (Q65104207) Wikidatassa		Lataa kuva

Kuvauskohteet Lahti

Lahti Wikipediassa

	Anttilanmäki Anttilanmäki on Lahden Asemantaustan kaupunginosaan kuuluva asuinalue, joka sijaitsee välittömästi keskustan ja Lahti–Kouvola-radan eteläpuolella. Sijainti 60.97362°N, 25.66424°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Rakennettu kulttuuriympäristö 4839 RKY-palvelussa. Lue ja muokkaa kohdetta Anttilanmäki (Q11852293) Wikidatassa		Lataa kuva
	Erstan kartano Erstan kartano on Nastolan Villähteellä, 10 kilometrin päässä Lahdesta sijaitseva kartano. Kartano muodostettiin 1650-luvulla, ja 1683 siitä tuli säteriratsutila. Kartanon päärakennus on rakennettu 1830-luvulla ja sen nykyulkoasu on vuodelta 1892. Sijainti 60.94906°N, 25.82475°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Rakennuskohde (201062) Rakennusperintörekisterissä. Rakennettu kulttuuriympäristö 4902 RKY-palvelussa. Lue ja muokkaa kohdetta Erstan kartano (Q11858531) Wikidatassa		Lataa kuva
	Erstan kartanon asuinrakennus Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Erstan kartano. asuintalo Lahdessa Sijainti 60.94943°N, 25.82435°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Rakennus (306570) ja kohde Erstan kartano (201062) Rakennusperintörekisterissä. Lue ja muokkaa kohdetta Erstan kartanon asuinrakennus (Q55595201) Wikidatassa		Lataa kuva
	Erstan kartanon kanala Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Erstan kartano. kanala Lahdessa Sijainti 60.94953°N, 25.82391°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Rakennus (306569) ja kohde Erstan kartano (201062) Rakennusperintörekisterissä. Lue ja muokkaa kohdetta Erstan kartanon kanala (Q55595700) Wikidatassa		Lataa kuva
	Erstan kartanon navetta Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Erstan kartano. kivinavetta Lahdessa Sijainti 60.9485°N, 25.82555°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Rakennus (306567) ja kohde Erstan kartano (201062) Rakennusperintörekisterissä. Lue ja muokkaa kohdetta Erstan kartanon navetta (Q55597109) Wikidatassa		Lataa kuva
	Erstan kartanon päärakennus Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Erstan kartano. kartano Lahdessa Sijainti 60.94905°N, 25.82471°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Rakennus (306571) ja kohde Erstan kartano (201062) Rakennusperintörekisterissä. Lue ja muokkaa kohdetta Erstan kartanon päärakennus (Q55595794) Wikidatassa		Lataa kuva
	Fellmaninpuisto, jälleenrakennuskauden oppilaitokset ja Hakatornit Fellmaninpuisto ja sitä rajaavat lukuisat monumentaaliset asuin-, liike- ja julkiset rakennukset sekä liikenneväylät ovat hyvä esimerkki jälleenrakennuskauden korkeatasoisesta rakentamisesta ja suunnittelusta. Rakennettu kulttuuriympäristö 4842 RKY-palvelussa. Lue ja muokkaa kohdetta Fellmaninpuisto, jälleenrakennuskauden oppilaitokset ja Hakatornit (Q30509926) Wikidatassa		Lataa kuva
	Fellmaninpuisto Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Fellmaninpuisto, jälleenrakennuskauden oppilaitokset ja Hakatornit. Fellmaninpuisto on rakennettu Fellmanin kartanon entisille maille 1950-luvulla Lahden keskustaan. Puiston koko on noin viisi hehtaaria ja sitä rajoittavat Ståhlberginkatu, Kyösti Kallion katu ja Paasikivenkatu. Puistossa on paljon isokokoisia jaloja lehtipuita ja runsaasti muita kasveja. Se on peruskorjattu vuonna 1994. Fellmaninpuistossa on leikkialue ja puiston keskellä on lampi suihkulähteineen. Lammen lähellä paljastettiin vuonna 1961 Jussi Mäntysen kolmea lentoon lähtevää joutsenta esittävä pronssipatsas Ylös kirkkauteen. Saman veistoksen vuonna 1959 paljastettu valos on Turussa Puolalanpuistossa. Turun veistoksen nimi on Joutsenet. Sijainti 60.98444°N, 25.645°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Lue ja muokkaa kohdetta Fellmaninpuisto (Q11859468) Wikidatassa		Lataa kuva
	Harakkamäki rautakautinen kätkö ja polttokenttäkalmisto Lahdessa Sijainti 61.05849°N, 25.99501°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 532010007 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Harakkamäki (Q65104254) Wikidatassa		Lataa kuva
	Harjukadun, Onnelantien ja Kymintien pientaloalueet sekä Karjalankadun pienkerrostalot Karjalankadun, Kymintien ja Onnelantien sekä Harjukadun varteen 1920- ja 1930-luvuilla toteutetut yhtenäiset pientalo- ja pienkerrostalot kuvastavat aikakautensa edistyksellisiä kaavoitusperiaatteita ja englantilaisperäisen puutarhakaupunkirakentamisen ihanteita voimakkaasti kasvaneessa maan nuorimmassa kaupungissa. Rakennettu kulttuuriympäristö 1013 RKY-palvelussa. Lue ja muokkaa kohdetta Harjukadun, Onnelantien ja Kymintien pientaloalueet sekä Karjalankadun pienkerrostalot (Q30509499) Wikidatassa		Lataa kuva
	Hennalan kasarmit Hennalan kasarmialue on merkittävimpiä ja parhaiten säilyneitä 1910-luvulla syntyneitä kasarmialueitamme, jonka nykyilmettä leimaa historiallisen ja uudemman rakennuskannan rinnakkainelo. Hennalan kasarmialue sijaitsee Lahden kaupungin keskustan eteläpuolella Helsinkiin johtavan maantien varressa. Rakennettu kulttuuriympäristö 1430 RKY-palvelussa. Lue ja muokkaa kohdetta Hennalan kasarmit (Q30689274) Wikidatassa		Lataa kuva
	Lahden varuskunta Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hennalan kasarmit. Lahden varuskunta eli Hennalan varuskunta sijaitsi seututien 140 varrella Hennalan kaupunginosassa Lahdessa. Lahden varuskunta on perustettu 1910-luvulla venäläiseksi varuskunnaksi. Se lakkautettiin 31. joulukuuta 2014. Sijainti 60.96806°N, 25.62222°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Lue ja muokkaa kohdetta Lahden varuskunta (Q11874390) Wikidatassa		Lataa kuva
	Hennalan sotilashautausmaa historiallinen hautausmaa Lahdessa Sijainti 60.96023°N, 25.61699°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 1000030911 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Hennalan sotilashautausmaa (Q65104223) Wikidatassa		Lataa kuva
	Herrasmanni rautakautinen kuppikivi Lahdessa Sijainti 61.00279°N, 25.75159°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 398010012 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Herrasmanni (Q31028842) Wikidatassa		Lataa kuva
	Immilä kansakoulu mahdollinen historiallinen tervahauta Lahdessa Sijainti 61.00136°N, 26.0133°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 532500004 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Immilä kansakoulu (Q65104246) Wikidatassa		Lataa kuva
	Immilän, Kumian ja Seestan myllyt Nastolan Salpausselän pohjoispuolisen alueen lukuisien järvien koskiin on keskittynyt 1500-luvulta alkaen merkittäviä myllymiljöitä, joiden nykyinen rakennuskanta muodostaa eheitä ja ajallisesti sekä toiminnallisesti kerroksellisia kokonaisuuksia luonnonkauniilla paikoilla. Rakennettu kulttuuriympäristö 4901 RKY-palvelussa. Lue ja muokkaa kohdetta Immilän, Kumian ja Seestan myllyt (Q30510290) Wikidatassa		Lataa kuva
	Immilän mylly Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Immilän, Kumian ja Seestan myllyt. Immilän mylly sijaitsee Ruuhijärvestä Sylvöjärveen laskevan Immilänjoen alajuoksulla Immilän kylällä, Nastolassa. Sijainti 60.98886°N, 26.02631°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Lue ja muokkaa kohdetta Immilän mylly (Q18681871) Wikidatassa		Lataa kuva
	Kilpisaari 2 varhaismetallikautinen lapinraunio Lahdessa Sijainti 60.98113°N, 26.09584°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 532010022 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Kilpisaari 2 (Q65104252) Wikidatassa		Lataa kuva
	Koiskalan kartano Koiskalan kartano on 1650-luvulla perustettu kartano ja maatila Lahdessa. Siellä viljellään luomutuotteita ja kasvatetaan suomenlampaita. Kartano kuului aikanaan Nastolan kuntaan ja se oli 2 000 hehtaarin kokoinen. Kartanon pihapiiri sisältää yli kaksikymmentä historiallista rakennusta, joita on kunnostettu viime vuosina. Päärakennus on 1840-luvulta. Museovirasto on määritellyt Koiskalan kartanon kartanomiljöineen ja viljelysmaisemineen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Sijainti 60.98889°N, 25.79167°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Rakennettu kulttuuriympäristö 4843 RKY-palvelussa. Lue ja muokkaa kohdetta Koiskalan kartano (Q11872091) Wikidatassa		Lataa kuva
	Lahden kaupungintalo, kauppatori ja Mariankadun seremonia-akseli Lahden kauppalan vuoden 1878 asemakaavaan perustuva Mariankadun seremonia-akseli on topografialtaan ainutlaatuinen. Rakennettu kulttuuriympäristö 1903 RKY-palvelussa. Lue ja muokkaa kohdetta Lahden kaupungintalo, kauppatori ja Mariankadun seremonia-akseli (Q30505817) Wikidatassa		Lataa kuva
	Lahden kauppatori Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lahden kaupungintalo, kauppatori ja Mariankadun seremonia-akseli. Lahden kauppatori on Lahden keskustassa, Keski-Lahden kaupunginosassa sijaitseva kauppatori. Se perustettiin 1880-luvulla, kun Hollolan Lahti muodostettiin kauppalaksi ja markkinat siirrettiin Asikkalan Anianpellolta takaisin Lahteen. Sijainti 60.98363°N, 25.65624°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Lue ja muokkaa kohdetta Lahden kauppatori (Q11874371) Wikidatassa		Lataa kuva
	Lahden kaupungintalo Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lahden kaupungintalo, kauppatori ja Mariankadun seremonia-akseli. Lahden kaupungintalo on arkkitehti Eliel Saarisen suunnittelema rakennus. Se valmistui vuonna 1912. Sijainti 60.9803°N, 25.6553°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Lue ja muokkaa kohdetta Lahden kaupungintalo (Q11874375) Wikidatassa Arkkitehti Eliel Saarinen		Lataa kuva
	Ristinkirkko Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lahden kaupungintalo, kauppatori ja Mariankadun seremonia-akseli. Ristinkirkko on Lahden kaupungin pääkirkko ja Keski-Lahden seurakunnan kirkko. Vuonna 1978 valmistunut modernistinen kirkko kuuluu arkkitehti Alvar Aallon viimeisiin töihin. Sijainti 60.98556°N, 25.65722°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Rakennus (308672) ja kohde (203355) Rakennusperintörekisterissä. Lue ja muokkaa kohdetta Ristinkirkko (Q4263117) Wikidatassa Arkkitehti Alvar Aalto		Lataa kuva
	Lahden radioasema Lahden radioasema oli Yleisradion radioasema Lahdessa vuosina 1928–1993. Radiomäki on saanut nimensä aseman mukaan. Radiomäen lähellä Rautatienkadun ja Harjukadun risteyksessä asuintalon kolmannen kerroksen tornissa toimi vuosina 1925–1927 Lahden Radioharrastajien ylläpitämä radioasema, joka sekä lähetti omaa ohjelmaa että välitti eteenpäin Yleisradion ohjelmia. Vastaavia yksityisten yhdistysten radioasemia oli ennen Yleisradion valtakunnallista kuuluvuutta myös monella muulla paikkakunnalla. 28. helmikuuta 2017 alkaen Lahden radioasema on viimeisen peruskorjauksensa jälkeen avattu Mastola-nimisenä radio- ja televisiomuseona. Ennen peruskorjausta museon nimi oli Radio- ja tv-museo. Sijainti 60.97944°N, 25.64694°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Rakennettu kulttuuriympäristö 1901 RKY-palvelussa. Lue ja muokkaa kohdetta Lahden radioasema (Q1141950) Wikidatassa		Lataa kuva
	Lahden rautatieasema ja varikkoalue Lahden rautatieasema on perustettu Riihimäki-Pietari -radan varrelle liikenteellisesti merkittävään paikkaan, jossa Päijänteen ja Vesijärven vesistöalueen puutavara on siirretty kuljetettavaksi rautateitse eteenpäin sekä Helsingin että Loviisan satamiin. Rakennettu kulttuuriympäristö 1904 RKY-palvelussa. Lue ja muokkaa kohdetta Lahden rautatieasema ja varikkoalue (Q30506391) Wikidatassa		Lataa kuva
	BW Tower Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lahden rautatieasema ja varikkoalue. BW Tower on Lahdessa sijaitseva toimistotalo, joka valmistui vuonna 2015. Rakennuksen on suunnitellut Arkkitehtipalvelu Oy Jyväskylä. Rakennus on saanut nimensä sanoista Burning wheel, joka viittaa Lahden vaakunassa esiintyvään palavaan pyörään. Sijainti 60.97694°N, 25.66056°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Lue ja muokkaa kohdetta BW Tower (Q26212174) Wikidatassa		Lataa kuva
	Lahden rautatieasema Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lahden rautatieasema ja varikkoalue. Lahden rautatieasema on vuonna 1935 valmistunut rautatieasema Lahdessa. Asemarakennuksen suunnitteli Valtionrautateiden arkkitehti Thure Hellström. 1930-luvun laman säästötoimien vuoksi rautatieasemaan ei rakennettukaan kolmatta kerrosta eikä siihen tehty tornia Tampereen rautatieaseman tapaan. Rakennus on pohjapiirrokseltaan suorakaiteen muotoinen ja kaksikerroksinen. Se on rakennettu tummasta tiilestä. Lahden rautatieasema ja Mytäjäisten varikkoalue kuuluvat museoviraston luetteloimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Sijainti 60.97694°N, 25.6575°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Rakennuskohde (200384) Rakennusperintörekisterissä. Lue ja muokkaa kohdetta Lahden rautatieasema (Q801058) Wikidatassa Arkkitehti Thure Hellström		Lataa kuva
	Lahden rautatieasema Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Lahden rautatieasema. asemarakennus Lahdessa Sijainti 60.97687°N, 25.65767°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Rakennus (303953) ja kohde Lahden rautatieasema (200384) Rakennusperintörekisterissä. Lue ja muokkaa kohdetta Lahden rautatieasema (Q55594918) Wikidatassa Arkkitehti Thure Hellström		Lataa kuva
	Lahden rautatieasema-alueen asuinkasarmi Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Lahden rautatieasema. asuinkasarmi Lahdessa Sijainti 60.97784°N, 25.63448°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Rakennus (304151) ja kohde Lahden rautatieasema (200384) Rakennusperintörekisterissä. Lue ja muokkaa kohdetta Lahden rautatieasema-alueen asuinkasarmi (Q55594983) Wikidatassa Arkkitehti Bruno Granholm		Lataa kuva
	Lahden rautatieasema-alueen kellari 1 Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Lahden rautatieasema. talouskellari Lahdessa Sijainti 60.97766°N, 25.63511°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Rakennus (304311) ja kohde Lahden rautatieasema (200384) Rakennusperintörekisterissä. Lue ja muokkaa kohdetta Lahden rautatieasema-alueen kellari 1 (Q55598524) Wikidatassa		Lataa kuva
	Lahden rautatieasema-alueen kellari 2 Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Lahden rautatieasema. talouskellari Lahdessa Sijainti 60.97755°N, 25.63492°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Rakennus (304312) ja kohde Lahden rautatieasema (200384) Rakennusperintörekisterissä. Lue ja muokkaa kohdetta Lahden rautatieasema-alueen kellari 2 (Q55598526) Wikidatassa		Lataa kuva
	Lahden rautatieasema-alueen kellari 3 Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Lahden rautatieasema. talouskellari Lahdessa Sijainti 60.97793°N, 25.63365°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Rakennus (304313) ja kohde Lahden rautatieasema (200384) Rakennusperintörekisterissä. Lue ja muokkaa kohdetta Lahden rautatieasema-alueen kellari 3 (Q55598544) Wikidatassa		Lataa kuva
	Lahden rautatieasema-alueen kellari 4 Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Lahden rautatieasema. talouskellari Lahdessa Sijainti 60.97671°N, 25.63571°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Rakennus (304314) ja kohde Lahden rautatieasema (200384) Rakennusperintörekisterissä. Lue ja muokkaa kohdetta Lahden rautatieasema-alueen kellari 4 (Q55598546) Wikidatassa		Lataa kuva
	Lahden rautatieasema-alueen koulu Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Lahden rautatieasema. koulurakennus Lahdessa Sijainti 60.97754°N, 25.63437°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Rakennus (304541) ja kohde Lahden rautatieasema (200384) Rakennusperintörekisterissä. Lue ja muokkaa kohdetta Lahden rautatieasema-alueen koulu (Q55595979) Wikidatassa Arkkitehti Bruno Granholm		Lataa kuva
	Lahden rautatieasema-alueen käymälä Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Lahden rautatieasema. käymälä Lahdessa Sijainti 60.97765°N, 25.63374°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Rakennus (304207) ja kohde Lahden rautatieasema (200384) Rakennusperintörekisterissä. Lue ja muokkaa kohdetta Lahden rautatieasema-alueen käymälä (Q55596155) Wikidatassa		Lataa kuva
	Lahden rautatieasema-alueen liiteri 1 Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Lahden rautatieasema. liiteri Lahdessa Sijainti 60.97821°N, 25.63429°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Rakennus (304471) ja kohde Lahden rautatieasema (200384) Rakennusperintörekisterissä. Lue ja muokkaa kohdetta Lahden rautatieasema-alueen liiteri 1 (Q55596507) Wikidatassa		Lataa kuva
	Lahden rautatieasema-alueen liiteri 2 Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Lahden rautatieasema. liiteri Lahdessa Sijainti 60.97813°N, 25.63394°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Rakennus (304472) ja kohde Lahden rautatieasema (200384) Rakennusperintörekisterissä. Lue ja muokkaa kohdetta Lahden rautatieasema-alueen liiteri 2 (Q55596508) Wikidatassa		Lataa kuva
	Lahden rautatieasema-alueen liiteri 3 Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Lahden rautatieasema. liiteri Lahdessa Sijainti 60.97665°N, 25.63536°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Rakennus (304473) ja kohde Lahden rautatieasema (200384) Rakennusperintörekisterissä. Lue ja muokkaa kohdetta Lahden rautatieasema-alueen liiteri 3 (Q55596509) Wikidatassa		Lataa kuva
	Lahden rautatieasema-alueen liiteri 4 Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Lahden rautatieasema. liiteri Lahdessa Sijainti 60.97754°N, 25.63362°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Rakennus (304530) ja kohde Lahden rautatieasema (200384) Rakennusperintörekisterissä. Lue ja muokkaa kohdetta Lahden rautatieasema-alueen liiteri 4 (Q55596310) Wikidatassa Arkkitehti Bruno Granholm		Lataa kuva
	Lahden rautatieasema-alueen sauna Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Lahden rautatieasema. saunarakennus Lahdessa Sijainti 60.97804°N, 25.63522°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Rakennus (304563) ja kohde Lahden rautatieasema (200384) Rakennusperintörekisterissä. Lue ja muokkaa kohdetta Lahden rautatieasema-alueen sauna (Q55598166) Wikidatassa		Lataa kuva
	Lahden rautatieasema-alueen tavaramakasiini Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Lahden rautatieasema. varastorakennus Lahdessa Sijainti 60.97693°N, 25.65629°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Rakennus (304198) ja kohde Lahden rautatieasema (200384) Rakennusperintörekisterissä. Lue ja muokkaa kohdetta Lahden rautatieasema-alueen tavaramakasiini (Q55599038) Wikidatassa Arkkitehti Thure Hellström		Lataa kuva
	Lahden rautatieasema-alueen vesitorni Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Lahden rautatieasema. vesitorni Lahdessa Sijainti 60.97763°N, 25.63279°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Rakennus (304241) ja kohde Lahden rautatieasema (200384) Rakennusperintörekisterissä. Lue ja muokkaa kohdetta Lahden rautatieasema-alueen vesitorni (Q55599601) Wikidatassa		Lataa kuva
	Lahden rautatieasema-alueen veturitalli Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Lahden rautatieasema. veturitalli Lahdessa Sijainti 60.97726°N, 25.632°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Rakennus (304233) ja kohde Lahden rautatieasema (200384) Rakennusperintörekisterissä. Lue ja muokkaa kohdetta Lahden rautatieasema-alueen veturitalli (Q55599635) Wikidatassa		Lataa kuva
	Lahden rautatieasema-alueen yksinkertainen vahtitupa Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Lahden rautatieasema. vahtitupa Lahdessa Sijainti 60.97682°N, 25.63544°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Rakennus (304072) ja kohde Lahden rautatieasema (200384) Rakennusperintörekisterissä. Lue ja muokkaa kohdetta Lahden rautatieasema-alueen yksinkertainen vahtitupa (Q55599364) Wikidatassa Arkkitehti Bruno Granholm		Lataa kuva
	Leikkola A rautakautinen kuppikivi Lahdessa Sijainti 61.04745°N, 26.00659°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 532010008 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Leikkola A (Q65104256) Wikidatassa		Lataa kuva
	Leikkola B rautakautinen kuppikivi Lahdessa Sijainti 61.04765°N, 26.00843°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 532010009 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Leikkola B (Q65104232) Wikidatassa		Lataa kuva
	Lepomaa historiallinen hautausmaa Lahdessa Sijainti 60.92554°N, 26.11162°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 1000024309 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Lepomaa (Q65104225) Wikidatassa		Lataa kuva
	Linnakallion kalliomaalaus Linnakallion kalliomaalaus sijaitsee Salajärven itärannalla olevan rautakautisen muinaislinnan juurella Nastolassa Päijät-Hämeessa. Maalaus on hyvin pieni. Sen löysi Hannu Poutiainen vuonna 2003. Sijainti 61.00578°N, 25.96741°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 1000001371 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Linnakallion kalliomaalaus (Q18682188) Wikidatassa		Lataa kuva
	Myllysaari rautakautinen ruumiskalmisto Lahdessa Sijainti 60.99509°N, 25.61512°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa. Arkeologinen kohde 398010006 Muinaisjäännösrekisterissä Lue ja muokkaa kohdetta Myllysaari (Q65104247) Wikidatassa		Lataa kuva
	Nastolan kirkko Nastolan kirkko on neljäs Mats Åkergrenin (1802–1804) toteuttama kirkko. Kirkko on rakennettu vuosina 1802–1803 ja se vihittiin käyttöön vuonna 1804. Kirkon eteläpuolella oleva kellotapuli on vuodelta 1760. Se siirrettiin nykyiselle paikalleen vuonna 1804. Kirkon 33-äänikertaiset urut ovat vuodelta 1972, ja niissä on kolme sormiota ja jalkio. Sijainti 60.94878°N, 25.9292°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.