Wikiprojekti:Wiki Loves Monuments/Lappi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kilpailuohjeet Kuvauskohteet maakunnittain Jälleenvalokuvan lataus Lataa kuva muusta kohteesta Mobiilikartta Kartta Neuvonta English
Etsi kuvattava kulttuuriperintökohde näiltä listoilta ja lataa kuvasi Wiki Loves Monuments -valokuvauskilpailuun syyskuun aikana. Halutessasi voit osallistua tietojen parantamiseen Talkoot-sivulla.

Lapin kulttuuriperintökohteet kunnittain

Kohdelistat eivät sisällä jokaista rekisteröityä kulttuuriperintökohdetta. Niiden avulla voi saada yleisnäkymän kulttuuriperintökohteistamme. Muinaisjäännösten, rakennettujen kulttuuriympäristöjen ja rakennusperinnön osalta ajantasaiset luettelot löytyvät Kulttuuriympäristön palveluikkuna -palvelusta.



Kuvauskohteet: Enontekiö.

Automaattisesti luodun listan loppu.
Enontekiön jälleenrakennuskauden julkinen rakentaminen

Arkkitehti Veikko Larkaksen Enontekiöön toisen maailmansodan jälkeen suunnittelema Hetan kirkko, muu julkinen rakentaminen ja asuntolakoulut edustavat jälleenrakennuskauden arkkitehtuurisuunnittelua Lapin kunnassa, jonka rakennuskannasta suurin osa tuhoutui Lapin sodassa.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4262 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Enontekiön jälleenrakennuskauden julkinen rakentaminen (Q30505665) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Enontekiön kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Enontekiön jälleenrakennuskauden julkinen rakentaminen.

    Enontekiön kirkko sijaitsee Enontekiön kirkonkylässä, Hetassa. Arkkitehti Veikko Larkaksen suunnittelema kirkko on vihitty käyttöön vuonna 1952. Rapattu tiilikattoinen kirkko, seurakunnan kuudes kirkko, on aivan Hetta – Palojoensuu -tien vierellä, pienen kumpareen päällä. Kirkko on eräs Museoviraston määrittelemistä Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Museoviraston mukaan kirkko ja sen kellotorni ovat ”Hetan kirkonkylän maisemallisia maamerkkejä vesistön ja vaaranrinteen välissä”.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 68.3845°N, 23.6323°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Enontekiön kirkko (Q3585525) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Veikko Larkas
  • Lataa kuva
    Enontekiön saamelaisasutuksen talvi- ja kesäkylät

    Näkkälän talvikylä sekä Kalkujärven ja Pöyrisjärven kesäkylät edustavat maassamme pisimpään täyspaimentolaiseen poronhoitoon perustuneen saamelaisasutuksen vuotuismuuton elinympäristöjä Käsivarren Lapin karulla ja harvaan asutulla tunturiseudulla. Talvi- ja kesäkyläjärjestelmä perustuu paimentolaisen poronhoidon edellyttämään vuotuismuuttoon laidunkierron ja kalastusmahdollisuuksien toteuttamiseksi eri vuodenaikoina.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 5213 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Enontekiön saamelaisasutuksen talvi- ja kesäkylät (Q30506193) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Jatkosodan tapahtuma- ja muistopaikat

    Enontekiön Lätäsenon (Sturmbock-Stellung) ja Sodankylän Tankavaaran (Schutzstellung) saksalaiset asemat ovat merkittävimmät saksalaisten joukkojen jatkosodan aikana Lappiin rakentamat puolustusasemat.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 5176 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Jatkosodan tapahtuma- ja muistopaikat (Q30506426) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Ahdaskurun silta
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jatkosodan tapahtuma- ja muistopaikat.

    Ahdaskurun silta on kivinen holvisilta, joka sijaitsee Enontekiön Kilpisjärvellä tullin ja valtakunnanrajan välisellä osuudella valtatietä 21. Silta on valmistunut vuonna 1943, ja se on ainoa Kilpisjärventien silta, joka säilyi Lapin sodasta. Se on museosilta ja sisältyi Museoviraston inventoimiin Valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin vuoden 1993 inventoinnissa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 69.07805634°N, 20.76138878°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ahdaskurun silta (Q11849899) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kemin ja Tornion vanhan rajan rajapyykit

    Kemin ja Tornion vanha raja eli Upsalan ja Turun hiippakuntaraja 1300-luvulta on toiseksi vanhin traktaattiraja Suomen alueella.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 5230 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kemin ja Tornion vanhan rajan rajapyykit (Q30510328) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Markkinan kirkonpaikka

    Markkinan historiallinen kirkonpaikka on ollut harvaan asutun pohjoisen Länsi-Lapin kirkollinen ja hallinnollinen keskuspaikka 1600-luvulta 1820-luvulle. Kirkonpaikka, kalmisto ja uhripetäjä kirkkotarhan koilliskulmassa sijaitsevat moreenikummun laella Tornionjoen latvahaarojen Lätäsenon ja Könkämäenon yhtymäkohdassa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 68.487911°N, 22.296496°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 47010010 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 5261 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Markkinan kirkonpaikka (Q30689712) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Peltovuoma

    Peltovuoma on kylä Enontekiön kunnan itäosassa Suomessa. Peltovuomasta on noin 10 kilometriä matkaa Nunnaseen ja 30 km Hettaan, Enontekiön kirkonkylään. Peltovuoman kylän eteläpuolella on kuusiraja ja pohjoispuolella taas mäntyraja. Peltovuomassa on myös Peltovuoman koulu.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 68.387221944444°N, 24.202778055556°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4260 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Peltovuoma (Q12265737) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Struven ketju

    Struven ketju on 1800-luvun alkupuolella rakennettu kolmiomittausketju Pohjoisen jäämeren ja Mustanmeren välillä. Sen tarkoituksena oli selvittää yhden pituuspiirin pituus mahdollisimman pitkältä matkalta ja mahdollisimman pohjoisessa. Tuon tiedon avulla voitiin entistä luotettavammin laskea maapallon tarkka muoto ja koko. Nimensä hanke sai ideoijansa ja päätoimeenpanijansa F. G. W. Struven mukaan. Ketju toteuttiin pääosin silloisen Venäjän alueella; vain pohjoisin osa sijoittui Ruotsi-Norjan alueelle. Nykyisin ketju kulkee kymmenen eri valtion kautta. Hanke tunnetaan myös nimellä Venäläis-skandinaavinen astemittaus. Sen tuloksilla oli myöhemmin suuri merkitys itsenäisen Suomen oman geodeettisen runkoverkon ja karttatuotannon perustana.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 52.289444444444°N, 25.649444444444°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4255 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Struven ketju (Q192243) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Struven ketju.

    Stuorrahanoaivi on tunturi Enontekiöllä, Luoteis-Lapissa. Tunturin korkeus on noin 600 metriä. Tunturi sijaitsee vajaat 30 kilometriä Kaaresuvannosta koilliseen, kilometrin verran Norjan rajalta. Tunturi on osa Tarvantovaaran erämaa-aluetta.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 68.682442°N, 22.74593°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000014145 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Stuorrahanoaivi (Q10682441) Wikidatassa
  • Lataa kuva