Wikiprojekti:Wiki Loves Monuments/Lappi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Osallistu Wiki Loves Monumentsiin, joka on maailman suurin valokuvauskilpailu! Poimi kuvattavasi näiltä listoilta ja suunnista sen luo kartan avulla. Muista kuitenkin, ettet kuvaa luvatta yksityisalueella. Täydelliset kohdeluettelot löytyvät Museoviraston palveluista kyppi.fi ja rky.fi.

Huomaa, että tällä sivulla näkyvät vain ne valokuvat, jotka on lisätty lueteltujen kohteiden Wikidata-tietoihin. Joistakin kohteista voi olla kuva, mutta tietoa kuvasta ei ole lisätty kohteen Wikidata-tietoihin. Voit auttaa Wikimedia-projekteja lisäämällä olemassa olevia kuvia kohteiden Wikidata-tietoihin.

Voit lisätä myös tietoja kuulumisesta johonkin kilpailussa mukana olevaan kohteeseen sellaisten aiheiden Wikidata-tietoihin, joista on jo Wikipediassa artikkeli, mutta joiden wikidata-tietoihin ei ole vielä lisätty tietoa kuulumisesta johonkin kilpailussa mukana olevaan kohteeeseen.

Maakuntalistat
Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa
Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa | Tampere Pohjanmaa Pohjois-Karjala
Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Uusimaa | Espoo | Helsinki | Raasepori Varsinais-Suomi | Turku | Salo | Parainen


Kulttuuriperintökohteet, Lappi

LUSITANA WLM 2011 d bw.svg

Kuvaa kulttuuriperintökohde ja osallistu Wiki Loves Monuments -kilpailuun!

Wiki Loves Monuments on syyskuussa järjestettävä kansainvälinen valokuvakilpailu, jossa tuodaan kulttuuriperintökohteita tunnetuksi. Kilpailuun osallistuvat kuvat tulevat Wikipediaan kaikkien vapaasti hyödynnettäviksi ja muokattaviksi. Kilpailun jälkeen Museovirasto arkistoi kuvista valikoidun otoksen kuvakokoelmiinsa pysyvää säilytystä varten. Lue kilpailusta lisää osoitteessa wlm.wikimedia.fi.

Huomaathan, että kaikki kulttuuriperintökohteet eivät ole yleisölle avoimia. Jos kuvaat yksityisalueella, huolehdi siitä, että saat siihen luvan.

Kuvauskohteet Enontekiö

Enontekiö Wikipediassa

Automaattisesti luodun listan loppu.
Jatkosodan tapahtuma- ja muistopaikat
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 5176
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30506426

Enontekiön Lätäsenon (Sturmbock-Stellung) ja Sodankylän Tankavaaran (Schutzstellung) saksalaiset asemat ovat merkittävimmät saksalaisten joukkojen jatkosodan aikana Lappiin rakentamat puolustusasemat.

Lataa kuva
Ahdaskurun silta
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jatkosodan tapahtuma- ja muistopaikat. Katso kohteen 5176 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

Ahdaskurun silta on kivinen holvisilta, joka sijaitsee Enontekiön Kilpisjärvellä tullin ja valtakunnanrajan välisellä osuudella valtatietä 21. Silta on valmistunut vuonna 1943, ja se on ainoa Kilpisjärventien silta, joka säilyi Lapin sodasta. Se on museosilta ja sisältyi Museoviraston inventoimiin Valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin vuoden 1993 inventoinnissa.

Lataa kuva
Struven ketju

Struven ketju on 1800-luvun alkupuolella rakennettu kolmiomittausketju Pohjoisen jäämeren ja Mustanmeren välillä. Sen tarkoituksena oli selvittää yhden pituuspiirin pituus mahdollisimman pitkältä matkalta ja mahdollisimman pohjoisessa. Tuon tiedon avulla voitiin entistä luotettavammin laskea maapallon tarkka muoto ja koko. Nimensä hanke sai ideoijansa ja päätoimeenpanijansa F. G. W. Struven mukaan. Ketju toteuttiin pääosin silloisen Venäjän alueella; vain pohjoisin osa sijoittui Ruotsi-Norjan alueelle. Nykyisin ketju kulkee kymmenen eri valtion kautta. Hanke tunnetaan myös nimellä Venäläis-skandinaavinen astemittaus. Sen tuloksilla oli myöhemmin suuri merkitys itsenäisen Suomen oman geodeettisen runkoverkon ja karttatuotannon perustana.

Lataa kuva
Stuorrahanoaivi
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Struven ketju. Katso kohteen 4255 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

Stuorrahanoaivi on tunturi Enontekiöllä, Luoteis-Lapissa. Tunturin korkeus on noin 600 metriä. Tunturi sijaitsee vajaat 30 kilometriä Kaaresuvannosta koilliseen, kilometrin verran Norjan rajalta. Tunturi on osa Tarvantovaaran erämaa-aluetta.

Lataa kuva
Enontekiön jälleenrakennuskauden julkinen rakentaminen
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 4262
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30505665

Arkkitehti Veikko Larkaksen Enontekiöön toisen maailmansodan jälkeen suunnittelema Hetan kirkko, muu julkinen rakentaminen ja asuntolakoulut edustavat jälleenrakennuskauden arkkitehtuurisuunnittelua Lapin kunnassa, jonka rakennuskannasta suurin osa tuhoutui Lapin sodassa.

Lataa kuva
Enontekiön kirkko
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Enontekiön jälleenrakennuskauden julkinen rakentaminen. Katso kohteen 4262 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

Enontekiön kirkko sijaitsee Enontekiön kirkonkylässä, Hetassa. Arkkitehti Veikko Larkaksen suunnittelema kirkko on vihitty käyttöön vuonna 1952. Rapattu tiilikattoinen kirkko, seurakunnan kuudes kirkko, on aivan Hetta – Palojoensuu -tien vierellä, pienen kumpareen päällä. Kirkko on eräs Museoviraston määrittelemistä Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Museoviraston mukaan kirkko ja sen kellotorni ovat ”Hetan kirkonkylän maisemallisia maamerkkejä vesistön ja vaaranrinteen välissä”.

Lataa kuva

Peltovuoma on kylä Enontekiön kunnan itäosassa Suomessa. Peltovuomasta on noin 10 kilometriä matkaa Nunnaseen ja 30 km Hettaan, Enontekiön kirkonkylään. Peltovuoman kylän eteläpuolella on kuusiraja ja pohjoispuolella taas mäntyraja. Peltovuomassa on myös Peltovuoman koulu.

Lataa kuva
Kilpisjärven matkailuhotelli
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 4261
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30560585

Kilpisjärven matkailuhotellissa ovat säilyneet Lapissa 1930-1960-luvuilla toteutetun matkailurakentamisen tunnusomaiset piirteet.

Lataa kuva
Enontekiön saamelaisasutuksen talvi- ja kesäkylät
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 5213
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30506193

Näkkälän talvikylä sekä Kalkujärven ja Pöyrisjärven kesäkylät edustavat maassamme pisimpään täyspaimentolaiseen poronhoitoon perustuneen saamelaisasutuksen vuotuismuuton elinympäristöjä Käsivarren Lapin karulla ja harvaan asutulla tunturiseudulla. Talvi- ja kesäkyläjärjestelmä perustuu paimentolaisen poronhoidon edellyttämään vuotuismuuttoon laidunkierron ja kalastusmahdollisuuksien toteuttamiseksi eri vuodenaikoina.

Lataa kuva
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Enontekiön saamelaisasutuksen talvi- ja kesäkylät. Katso kohteen 5213 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

Näkkälän seita on Enontekiön Näkkälän kylässä, Näkkäläjärven länsirannalla oleva seitakivi. Se on nelikulmainen suippoharjainen noin 2,5 metriä korkea vaaleanharmaa siirtolohkare joka sijaitsee koivua kasvavalla moreenikumpareella. Näkkälän seita kuuluu muinaismuistolailla suojeltuihin muinaismuistoihin. Se on ollut poromiesten, metsäpeuranpyytäjien ja kalastajien palvontapaikkana, mutta erityisesti se on ollut tunnettu peuraseitana. Seidalle on uhrattu myös rahakolikoita joita löytyy edelleen kivenkoloista ja syvennyksistä.

Lataa kuva
Q1915370
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Enontekiön saamelaisasutuksen talvi- ja kesäkylät. Katso kohteen 5213 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

seitakivi Enontekiöllä Lapissa

Lataa kuva
Kemin ja Tornion vanhan rajan rajapyykit
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 5230
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30510328

Kemin ja Tornion vanha raja eli Upsalan ja Turun hiippakuntaraja 1300-luvulta on toiseksi vanhin traktaattiraja Suomen alueella.

Lataa kuva
Suttitieva

pyyntikuoppia Enontekiöllä Lapissa

Lataa kuva
Erkunan seita

seita Enontekiöllä Lapissa

Lataa kuva
Seitapaikat
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 5236
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30506008

Seitapaikat kuvastavat saamelaiskulttuuriin liittyvää, luonnosta elävän väestön historiallista maailmankuvaa ja henkistä perinnettä.

Lataa kuva
Markkinan kirkonpaikka

Markkinan historiallinen kirkonpaikka on ollut harvaan asutun pohjoisen Länsi-Lapin kirkollinen ja hallinnollinen keskuspaikka 1600-luvulta 1820-luvulle. Kirkonpaikka, kalmisto ja uhripetäjä kirkkotarhan koilliskulmassa sijaitsevat moreenikummun laella Tornionjoen latvahaarojen Lätäsenon ja Könkämäenon yhtymäkohdassa.

Lataa kuva

Ungelon torppa on Enontekiön Hetassa sijaitseva kirjailija Yrjö Kokon entinen kirjailijakoti joka on valmistunut 1952. Torpan hirsirakennukset sijaitsevat Ounasjärveen pistävässä Ungelonniemessä jonne pääsee polkua pitkin kapean maakannaksen kautta. Torpan rakennuksiin kuuluu asuinrakennuksen ohella sauna, venehuone ja verkkokatos.

Lataa kuva
Poroerotuspaikat ja -aidat
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 2130
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30506034

Maan pohjoisimmassa osassa saamelaiskulttuuriin liittyvän keskeisen elinkeinon, poronhoidon tunnistettavimpia ja tunnetuimpia rakenteita ovat poroaidat.

Lataa kuva
Sieiddesáiva seitakivi

seita Enontekiöllä Lapissa

Lataa kuva
LUSITANA WLM 2011 d bw.svg

Kuvaa kulttuuriperintökohde ja osallistu Wiki Loves Monuments -kilpailuun!

Wiki Loves Monuments on syyskuussa järjestettävä kansainvälinen valokuvakilpailu, jossa tuodaan kulttuuriperintökohteita tunnetuksi. Kilpailuun osallistuvat kuvat tulevat Wikipediaan kaikkien vapaasti hyödynnettäviksi ja muokattaviksi. Kilpailun jälkeen Museovirasto arkistoi kuvista valikoidun otoksen kuvakokoelmiinsa pysyvää säilytystä varten. Lue kilpailusta lisää osoitteessa wlm.wikimedia.fi.

Huomaathan, että kaikki kulttuuriperintökohteet eivät ole yleisölle avoimia. Jos kuvaat yksityisalueella, huolehdi siitä, että saat siihen luvan.

Kuvauskohteet Inari

Inari Wikipediassa

Automaattisesti luodun listan loppu.
Nukkumajoki 8

rautakautinen-keskiaikainen asuinpaikka ja kodanpohjia Inarissa Lapissa

Lataa kuva
Oskarinkosken kolttakenttä
  • Rakennusperintörekisterin kohde: 200156
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q55022772

kolttakenttä Inarissa

Lataa kuva
Oskarinkosken kolttakentän sauna
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Oskarinkosken kolttakenttä. Katso kohteen 200156 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

saunarakennus Inarissa

Lataa kuva
Oskarinkosken kolttakentän ulkouuni
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Oskarinkosken kolttakenttä. Katso kohteen 200156 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

uuni Inarissa

Lataa kuva
Oskarinkosken kolttakentän lammaskota 1
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Oskarinkosken kolttakenttä. Katso kohteen 200156 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

lampola Inarissa

Lataa kuva
Oskarinkosken kolttakentän asuinrakennus 1
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Oskarinkosken kolttakenttä. Katso kohteen 200156 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

asuintalo Inarissa

Lataa kuva
Nukkumajoki 7

historiallinen asuinpaikka ja kodanpohjia Inarissa Lapissa

Lataa kuva
Ukonsaaren Ukonkivi

seita Inarissa Lapissa

Lataa kuva
Jäämerentie

Jäämerentie on Rovaniemen ja Petsamonvuonon länsirannalla sijainneen Liinahamarin sataman yhdistänyt, vuonna 1931 kokonaisuudessaan valmistunut maantie. Jäämerentie oli valmistuessaan 531 kilometriä pitkä ja viisi metriä leveä.

Lataa kuva
Jäkälä-Äytsin kultakämppä

maja Inarissa

Lataa kuva
Jäkälä-Äytsin kultakämpän maakasat ja niihin liittyvät rakennelmat ja alueet
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Jäkälä-Äytsin kultakämppä. Katso kohteen 201403 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

rakennus Inarissa

Lataa kuva
Oskarinjärven kolttakenttä
  • Rakennusperintörekisterin kohde: 200155
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q55026156

kolttakenttä Inarissa

Lataa kuva
Oskarinjärven kolttakentän aitta
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Oskarinjärven kolttakenttä. Katso kohteen 200155 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

aitta Inarissa

Lataa kuva
Oskarinjärven kolttakentän pirtti
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Oskarinjärven kolttakenttä. Katso kohteen 200155 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

pirtti Inarissa

Lataa kuva
Raja-Joosepin asuinkenttä
  • Rakennusperintörekisterin kohde: 200157
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 2133
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30560047

Raja-Joosepin asuinkenttä Urho Kekkosen kansallispuistossa Inarin kunnan itärajan tuntumassa on hyvin säilynyt esimerkki 1900-luvun alkupuolen pienimuotoisesta pyyntiin ja karjanhoitoon perustuvasta erämaa-asutuksesta Metsä-Lapin tunturiseudulla. Luttojoen etelään viettävällä rantatörmällä sijaitseva 1910-luvulla rakentunut asuinkenttä muodostuu jokitörmään kaivetusta maasaunasta, uudesta, sodassa tuhoutuneen tilalle rakennetusta asuinrakennuksesta, navetasta, lampolasta, kahdesta aitasta ja heinäsuojasta, maakellarista, ulkouunista, kaivosta, venekatoksesta sekä ns.

Lataa kuva
Raja-Joosepin asuinkentän ulkouuni
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Raja-Joosepin asuinkenttä. Katso kohteen 2133 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

uuni Inarissa

Lataa kuva
Raja-Joosepin asuinkentän lato
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Raja-Joosepin asuinkenttä. Katso kohteen 2133 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

lato Inarissa

Lataa kuva
Raja-Joosepin asuinkentän lampola
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Raja-Joosepin asuinkenttä. Katso kohteen 2133 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

lampola Inarissa

Lataa kuva
Raja-Joosepin asuinkentän navetta
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Raja-Joosepin asuinkenttä. Katso kohteen 2133 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

kivinavetta Inarissa

Lataa kuva
Raja-Joosepin asuinkentän maasauna
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Raja-Joosepin asuinkenttä. Katso kohteen 2133 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

saunarakennus Inarissa

Lataa kuva
Raja-Joosepin asuinkentän Huhti-Heikin kämppä
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Raja-Joosepin asuinkenttä. Katso kohteen 2133 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

maja Inarissa

Lataa kuva
Raja-Joosepin asuinkentän aita
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Raja-Joosepin asuinkenttä. Katso kohteen 2133 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

aita Inarissa

Lataa kuva
Raja-Joosepin asuinkentän kaivo
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Raja-Joosepin asuinkenttä. Katso kohteen 2133 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

kaivo Inarissa

Lataa kuva
Ivalojoen kulta-alue
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 5225
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30505997

Lapin kullankaivuun historian keskeisin kohde on melkein 200 kilometrin mittainen Ivalojoki sivujokineen ja –puroineen.

Lataa kuva
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Ivalojoen kulta-alue. Katso kohteen 5225 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

Sotajoki on noin 28 kilometriä pitkä Ivalojoen oikea sivujoki, joka saa alkunsa Sodankylän Sota-aavan suoalueelta. Siihen laskevia sivu-uomia ovat muun muassa Luppohaara, Katramorostonoja, Nälkäoja, Harrijoki, Kellostapulinoja sekä Pahaoja.

Lataa kuva
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Ivalojoen kulta-alue. Katso kohteen 5225 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

Palsinoja on noin 13 kilometriä pitkä Ivalojoen sivujoki, joka saa alkunsa Multatunturilta. Se on yksi Lapin kullanetsintäpaikoista, jossa kaivuu alkoi jo 1870-luvun alussa käynnistyneen Lapin kultaryntäyksen aikana.

Lataa kuva
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Ivalojoen kulta-alue. Katso kohteen 5225 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

Ivalojen Kultala on Suomen valtion vuonna 1870 rakentama rakennusryhmä Ivalojoen pohjoistörmällä Kehäpään tunturista lounaaseen. Kultalaa käytettiin alkujaan kullan kaivamisen ja kaupan valvontaan. Alue on nykyään museona, ja siellä on myös majoittumismahdollisuus vaeltajille.

Lataa kuva
Poroerotuspaikat ja -aidat
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 2130
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30506034

Maan pohjoisimmassa osassa saamelaiskulttuuriin liittyvän keskeisen elinkeinon, poronhoidon tunnistettavimpia ja tunnetuimpia rakenteita ovat poroaidat.

Lataa kuva
Seitapaikat
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 5236
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30506008

Seitapaikat kuvastavat saamelaiskulttuuriin liittyvää, luonnosta elävän väestön historiallista maailmankuvaa ja henkistä perinnettä.

Lataa kuva
Ukonkivi
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Seitapaikat. Katso kohteen 5236 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

Ukonkivi eli Ukko eli Ukonsaari sijaitsee Inarijärven Ukonselällä Inarin kirkonkylän edustalla. Kylältä on saarelle matkaa noin 11 kilometriä. Se oli aikoinaan saamelaisten pyhä uhripaikka. Saari on noin 30 metriä korkea.

Lataa kuva
Sallivaaran poroerotuspaikka
  • Rakennusperintörekisterin kohde: 200166
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q55027232

poroerotuspaikka Inarissa

Lataa kuva
Sallivaaran poroerotuspaikan poroerotusaita
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Sallivaaran poroerotuspaikka. Katso kohteen 200166 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

poroerotusaita Inarissa

Lataa kuva
Sallivaaran poroerotuspaikan Kaapo Aikion ja Teuvo Lehtolan kämppä eli Pirula
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Sallivaaran poroerotuspaikka. Katso kohteen 200166 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

maja Inarissa

Lataa kuva
Repokairan ja Lemmenjoen alueen saamelaisasutus ja kullankaivajayhdyskunta
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 5214
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30506006

Repokairan ja Lemmenjoen alueen luonnonvarojen käyttöä kuvastavat alueen porohoitoon liittyvä asutus, Lisman saamelaiskylä ja Kaapin Jounin erämaatalo sekä toisen maailmansodan jälkeen syntynyt kullankaivajayhdyskunta. Repokairan ja Lemmenjoen alueelle perustettu Lemmenjoen kansallispuisto on Suomen suurin, se on myös Euroopan laajimpia tiettömiä ja asumattomia metsäerämaita.

Lataa kuva
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Repokairan ja Lemmenjoen alueen saamelaisasutus ja kullankaivajayhdyskunta. Katso kohteen 5214 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

Morgamoja on noin seitsemän kilometrin pituinen Lemmenjoen sivujoki, joka saa alkunsa Pellisenlaen juurella sijatsevalta suoalueelta ja laskee Lemmenjokeen hieman ennen Morgamjärveä. Se tunnetaan Lemmenjoen alueen legendaarisimpana kultajokena, jonka varrelta on kultaa etsitty jo 70 vuoden ajan.

Lataa kuva
Jäkäläpään lentokenttä
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Repokairan ja Lemmenjoen alueen saamelaisasutus ja kullankaivajayhdyskunta. Katso kohteen 5214 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

entinen lentokenttä Inarissa

Lataa kuva
Martiniiskonpalon lentokenttä
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Repokairan ja Lemmenjoen alueen saamelaisasutus ja kullankaivajayhdyskunta. Katso kohteen 5214 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

entinen lentokenttä Inarissa

Lataa kuva
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Repokairan ja Lemmenjoen alueen saamelaisasutus ja kullankaivajayhdyskunta. Katso kohteen 5214 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

Lisma on kylä Inarin kunnassa. Se sijaitsee Lemmenjoen kansallispuiston sisällä.

Lataa kuva
Rumakurun autiotuvat
  • Rakennusperintörekisterin kohde: 200148
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q55020624

autiotuvat Inarissa

Lataa kuva
Rumakurun uudempi autiotupa
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Rumakurun autiotuvat. Katso kohteen 200148 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

autiotupa Inarissa

Lataa kuva
Rumakurun vanha autiotupa
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Rumakurun autiotuvat. Katso kohteen 200148 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

autiotupa Inarissa

Lataa kuva
Nukkumajoki 6

historiallinen asuinpaikka ja kodanpohjia Inarissa Lapissa

Lataa kuva
Ruijanpolku
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 5235
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q22712648

Ruijanpolku oli Suomen Lapin ja Norjan Ruijan yhdistänyt historiallinen kulkureitti. Sen alkupiste oli Sodankylän Sompion lapinkylässä sijainnyt Rieston kylä, joka 1960-luvun lopulla jäi Lokan tekojärven alle. Riestoon puolestaan oli yhteys aina Perämereltä saakka, ensin Kemijokea ja sitten sen sivujokea Luiroa pitkin. Koko Perä- ja Jäämeren väliseltä matkaltaan siitä on käytetty myös nimitystä Ruijanreitti.

Lataa kuva
Nukkumajoki 4

historiallinen asuinpaikka ja kodanpohjia Inarissa Lapissa

Lataa kuva
Nukkumajoki 3

historiallinen asuinpaikka ja kodanpohjia Inarissa Lapissa

Lataa kuva
Nukkumajoki 5

rautakautinen-keskiaikainen asuinpaikka ja kodanpohjia Inarissa Lapissa

Lataa kuva
Nukkumajoki 9

rautakausi-keskiajan latomuksia Inarissa Lapissa

Lataa kuva
Kolttasaamelaisten asutuspaikat
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 2132
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30505556

Nellimin ja Sevettijärven kolttakylät kuvastavat toisen maailmansodan jälkeistä asutustoimintaa maan pohjoisimmassa osassa.

Lataa kuva
Sevettijärven ortodoksinen kirkko
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kolttasaamelaisten asutuspaikat. Katso kohteen 2132 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

Sevettijärven ortodoksinen kirkko sijaitsee Inarin koltta-alueella Sevettijärven kylässä. 1500-luvulla vaikuttaneen Trifon Petsamolaisen muistolle pyhitetty kirkko valmistui tsasounaksi vuonna 1951 ja kirkoksi se vihittiin peruskorjauksen jälkeen 1992. Se on yksi Lapin ortodoksisen seurakunnan neljästä kirkosta, joista kaksi muuta sijaitsee myös Inarissa.

Lataa kuva
Nellim
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kolttasaamelaisten asutuspaikat. Katso kohteen 2132 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

Nellim on kolmen kulttuurin kylä Inarin kunnassa Inarijärven rannalla. Nellimissä asuu inarinsaamelaisia, kolttasaamelaisia ja suomalaisia, siksi kylää kutsutaan myös kolmen kulttuurin kohtauspaikaksi. Kylä sijaitsee noin 42 kilometrin päässä Ivalosta koilliseen, ja Venäjän rajalle on matkaa noin yhdeksän kilometriä. Kylässä on venesatama, ortodoksikirkko ja erähotelli. Tsarmitunturin erämaa-alue sijaitsee kylän lähellä.

Lataa kuva
Nukkumajoki 2

historiallinen asuinpaikka ja kodanpohjia Inarissa Lapissa

Lataa kuva
Inarinsaamelaisten vuotuismuuton talvi- ja kesäpaikat
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 5216
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30506011

Inarinsaamelaiset ovat ainoa saamelaisryhmä, joka on asunut ja asuu perinteisesti vain yhden valtion ja yhden kunnan alueella.

Lataa kuva
Pielpajärven erämaakirkko
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Inarinsaamelaisten vuotuismuuton talvi- ja kesäpaikat. Katso kohteen 5216 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.
  • 68.95°N, 27.117°E
  • Rakennusperintörekisterin kohde: 200620
  • Rakennusperintörekisterin rakennustunniste: 305057
  • Muinaisjäännösrekisterin tunniste: 148010067
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q144692

Pielpajärven erämaakirkko sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä Inarin kirkonkylästä, Inarijärven pohjoispuolella.

Lataa kuva
LUSITANA WLM 2011 d bw.svg

Kuvaa kulttuuriperintökohde ja osallistu Wiki Loves Monuments -kilpailuun!

Wiki Loves Monuments on syyskuussa järjestettävä kansainvälinen valokuvakilpailu, jossa tuodaan kulttuuriperintökohteita tunnetuksi. Kilpailuun osallistuvat kuvat tulevat Wikipediaan kaikkien vapaasti hyödynnettäviksi ja muokattaviksi. Kilpailun jälkeen Museovirasto arkistoi kuvista valikoidun otoksen kuvakokoelmiinsa pysyvää säilytystä varten. Lue kilpailusta lisää osoitteessa wlm.wikimedia.fi.

Huomaathan, että kaikki kulttuuriperintökohteet eivät ole yleisölle avoimia. Jos kuvaat yksityisalueella, huolehdi siitä, että saat siihen luvan.

Kuvauskohteet Kemi

Kemi Wikipediassa

Automaattisesti luodun listan loppu.
Isohaaran voimalaitos ja Vallitunsaaren voimalaitosyhdyskunta
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 2242
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30505615

Pohjolan Voima Oy:n Isohaaran vesivoimalaitos patosiltoineen ja voimalaitosyhdyskuntineen on yksi Lapin jälleenrakennuskauden suurhankkeista.

Lataa kuva
Isohaaran voimalaitos
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Isohaaran voimalaitos ja Vallitunsaaren voimalaitosyhdyskunta. Katso kohteen 2242 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

Isohaaran voimalaitos on Kemijoessa Kemin ja Keminmaan rajalla sijaitseva vesivoimalaitos.

Lataa kuva
Karihaaran tehdasyhdyskunta
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 2190
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30689298

Karihaaran tehdasyhdyskunta on Pohjois-Suomen teollisuushistorian avainkohde.

Lataa kuva
Kemin sellutehdas
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Karihaaran tehdasyhdyskunta. Katso kohteen 2190 tiedot.
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q18659978

Kemin sellutehdas on Metsä Fibren omistama tehdas Kemissä. Tehtaalla työskentelee noin 220 työntekijää. Kemissä on tehty sellua vuodesta 1919. Tehdas on uusittu 1980-luvulla.

Lataa kuva
Q12261530
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Karihaaran tehdasyhdyskunta. Katso kohteen 2190 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

Lataa kuva
Perämeren kalasatamat ja kalastustukikohdat
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 4318
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30505672

1700-luvun keskeisten kalastustukikohtien jäätyä Ruotsin puolelle 1809 ovat Saarenkrunni ja Pieni Valkeakari Kemin kaupungin edustalla olleet Perämeren suurimmat Suomen puolella olleet kalastustukikohdat.

Lataa kuva
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Perämeren kalasatamat ja kalastustukikohdat. Katso kohteen 4318 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

Selkä-Sarvi on Perämeren kansallispuistoon kuuluva saari Kemin kaupungin vesialueella Perämerellä. Saari sijaitsee lähellä Suomen ja Ruotsin valtakunnanrajaa, noin 21 kilometriä lounaaseen Kemin keskustasta. Se kuuluu Savukrunnin, Sarvenkrunnin, Pitkäleton, Linnankluvun ja Maa-Sarven sekä Ruotsin puolella sijaitsevan Sarvenkatajan muodostamaan saariryhmään.

Lataa kuva
Kuivanuoronkrunni
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Perämeren kalasatamat ja kalastustukikohdat. Katso kohteen 4318 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

saari Suomessa

Lataa kuva
Lapin uitto- ja savottatukikohdat
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 2182
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30506538

Lapin metsäseuduille ja jokilaaksoille ominaista rakennuskantaa ovat savotta- ja uittotukikohdat ja muut uittoon liittyvät rakenteet.

Lataa kuva

S/S Heinrich oli saksalainen pirtulaiva joka ajautui karille Kemin edustalla 16. syyskuuta 1924.

Lataa kuva
Pohjanmaan rantatie
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 4372
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q11888432

Pohjanmaan rantatie on Pohjanlahden ympäri Turusta Tukholmaan kulkenut historiallinen maantie ja vanha postireitti. Se yhdisti jo myöhäiskeskiajalla Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan Ruotsin eteläosiin saakka.

Lataa kuva
Ailinpietin kalastajakämppä

kalamaja Kemissä

Lataa kuva
Lapin keskuspaikkojen linja-autoasemat
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 5241
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30510253

Lapin linja-autoliikenneverkon keskuspaikkojen Kemin, Rovaniemen ja Sodankylän linja-autosemien jälleenrakentaminen toisen maailmansodan jälkeen on maassamme merkittävä liikennehistoriallinen hanke ja ilmiö.

Lataa kuva
Kemin ruutukaava-alue ja kirkon ympäristö
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 4411
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30560158

Kemin kirkon ympäristö on Lapin läänin ainoa 1800-luvun ruutuasemakaavaihanteen mukaisesti toteutettu kaupunkikeskusta, jonka puistokaduilla paloalueisiin jaettu kaupunkirakenne on edelleen säilynyt selkeänä kaupunkikuvassa.

Lataa kuva
Kemin kirkko
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kemin ruutukaava-alue ja kirkon ympäristö. Katso kohteen 4411 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

Kemin kirkko on Kemin seurakunnan pääkirkko. Kirkkorakennus on arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelema ja se rakennettiin rapatusta tiilestä vuosina 1900–1902. Kirkon vihki käyttöön Oulun hiippakunnan piispa Juho Koskimies 8. maaliskuuta 1903. Tyyliltään kirkko on uusgoottilaisvaikutteinen tornillinen pitkäkirkko, jossa on kaksi sivulaivaa. Tornin yläosassa on pienpäädyt ja pienet kulmatornit. Kirkon pituus on 32 metriä, leveys 21 metriä ja harjakorkeus 19 metriä. Kellotornin korkeus on 44 metriä. Istumapaikkoja kirkossa on 1 200. Pneumaattiset urut on valmistanut Kangasalan urkutehdas vuonna 1935 ja niissä on 30+4 äänikertaa ja kolme sormiota. Kirkontornin kellot ovat vuodelta 1901.

Lataa kuva
Kemin lyseon lukio
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kemin ruutukaava-alue ja kirkon ympäristö. Katso kohteen 4411 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

Kemin lyseon lukio on Kemin kaupungin ainoa lukio. Koulu sijaitsee Sauvosaaren kaupunginosassa Kemin keskustassa, Kemin kirkon naapurikorttelissa. Koulussa on noin 400 oppilasta ja 27 opettajaa. Samassa rakennuksessa toimii myös Lyseon lukion yhteistyökoulu Kemin Aikuislukio. Aikuislukio on iltakoulu, jossa voi ylioppilastutkinnon lisäksi suorittaa myös peruskoulututkinnon.

Lataa kuva
Meripuisto
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kemin ruutukaava-alue ja kirkon ympäristö. Katso kohteen 4411 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

Meripuisto on puisto Kemin kaupungin keskustassa, Sauvosaaren kaupunginosassa. Puistoa rajaavat Kauppakatu, Urheilukatu ja Meripuistokatu sekä lännessä Luulajantie, joka erottaa puiston merestä. Luulajantien puolella puistoa reunustavat vanhat makasiinit. Kemin lumilinna on useana vuonna rakennettu aivan puiston tuntumaan.

Lataa kuva
Junneliuksen talo
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kemin ruutukaava-alue ja kirkon ympäristö. Katso kohteen 4411 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

Junneliuksen talo on Sauvosaaren kaupunginosassa Kemissä sijaitseva suojeltu puurakennus 1900-luvun alusta.

Lataa kuva
Q12267133
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kemin ruutukaava-alue ja kirkon ympäristö. Katso kohteen 4411 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

Lataa kuva
LUSITANA WLM 2011 d bw.svg

Kuvaa kulttuuriperintökohde ja osallistu Wiki Loves Monuments -kilpailuun!

Wiki Loves Monuments on syyskuussa järjestettävä kansainvälinen valokuvakilpailu, jossa tuodaan kulttuuriperintökohteita tunnetuksi. Kilpailuun osallistuvat kuvat tulevat Wikipediaan kaikkien vapaasti hyödynnettäviksi ja muokattaviksi. Kilpailun jälkeen Museovirasto arkistoi kuvista valikoidun otoksen kuvakokoelmiinsa pysyvää säilytystä varten. Lue kilpailusta lisää osoitteessa wlm.wikimedia.fi.

Huomaathan, että kaikki kulttuuriperintökohteet eivät ole yleisölle avoimia. Jos kuvaat yksityisalueella, huolehdi siitä, että saat siihen luvan.

Kuvauskohteet Kemijärvi

Kemijärvi Wikipediassa

Automaattisesti luodun listan loppu.
Puikkolan taloryhmä
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 2134
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30560333

Puikkolan taloryhmä kuvastaa Kemijokivarren jokivarsiasutuksen ulkopuolelle 1700-luvun puolivälissä syntynyttä kyläasutusta.

Lataa kuva
Salpalinja
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 2021
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q164333

Salpalinja, viralliselta nimeltään Suomen Salpa, oli talvisodan jälkeen vuosina 1940–1941 ja 1944 Suomen itärajan läheisyyteen Virolahdelta Savukoskelle rakennettu puolustuslinja. Kauimpana rajasta, jopa yli 100 kilometrin päässä, linja on Pohjois-Karjalassa.

Lataa kuva
Kemijärven tapuli

kellotapuli Kemijärvellä

Lataa kuva
Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 2138
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q29974210

Kemijokivarren kyläasutus, eriaikaiset kirkkoympäristöt ja yksittäiset pihapiirit kuvastavat erään Lapin tärkeimmän kulkureitin, Kemijoen varteen 1600-luvulta 1900-luvun alkuun syntynyttä omavaraistalouteen perustuvaa peräpohjalaista uudisasutusta.

Lataa kuva
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat. Katso kohteen 2138 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

Juujärven kylä Kemijärvellä edustaa Kemijoen keskijuoksun jokivarsiasutusta Peräpohjolan vaara- ja jokiseudulla.

Lataa kuva
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat. Katso kohteen 2138 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

Tapionniemi on kylä Kemijärvellä. Se sijaitsee noin 25 kilometrin päästä kaupungin keskustasta. Tapionniemessä asuu noin 200 ihmistä.

Lataa kuva
Kemijärven kirkko
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat. Katso kohteen 2138 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

Kemijärven kirkko on Bertel Liljeqvistin suunnittelema kirkkorakennus Kemijärvellä. Kirkko valmistui vuonna 1950 ja vihittiin käyttöön seuraavana vuonna. Kirkossa on 850 istumapaikkaa.

Lataa kuva
LUSITANA WLM 2011 d bw.svg

Kuvaa kulttuuriperintökohde ja osallistu Wiki Loves Monuments -kilpailuun!

Wiki Loves Monuments on syyskuussa järjestettävä kansainvälinen valokuvakilpailu, jossa tuodaan kulttuuriperintökohteita tunnetuksi. Kilpailuun osallistuvat kuvat tulevat Wikipediaan kaikkien vapaasti hyödynnettäviksi ja muokattaviksi. Kilpailun jälkeen Museovirasto arkistoi kuvista valikoidun otoksen kuvakokoelmiinsa pysyvää säilytystä varten. Lue kilpailusta lisää osoitteessa wlm.wikimedia.fi.

Huomaathan, että kaikki kulttuuriperintökohteet eivät ole yleisölle avoimia. Jos kuvaat yksityisalueella, huolehdi siitä, että saat siihen luvan.

Kuvauskohteet Keminmaa

Keminmaa Wikipediassa

Automaattisesti luodun listan loppu.
Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 2138
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q29974210

Kemijokivarren kyläasutus, eriaikaiset kirkkoympäristöt ja yksittäiset pihapiirit kuvastavat erään Lapin tärkeimmän kulkureitin, Kemijoen varteen 1600-luvulta 1900-luvun alkuun syntynyttä omavaraistalouteen perustuvaa peräpohjalaista uudisasutusta.

Lataa kuva
Koroiskylä
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat. Katso kohteen 2138 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

kylä Keminmaalla

Lataa kuva
Keminmaan kirkot ja Valmarinniemi
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat. Katso kohteen 2138 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

kirkkomaisema Keminmaalla

Lataa kuva
Keminmaan vanha kirkko
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat. Katso kohteen 2138 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

Keminmaan vanha kirkko eli Pyhän Mikaelin kirkko rakennettiin todennäköisesti vuosina 1520–1553 Kemin emäseurakunnan kolmanneksi kirkoksi. Kirkko on toiseksi pohjoisin keskiaikainen kivikirkko Suomessa, pohjoisin sellaisenaan säilynyt keskiaikainen kivikirkko ja viimeisiä katolisen ajan kirkkorakennuksia.

Lataa kuva
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat. Katso kohteen 2138 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

Itäkosken kylä sijaitsee entisen Kemijoen suurimman kosken, Taivalkosken, itärannalla Keminmaan kunnassa Lapin maakunnassa. Koskeen rakennettiin vesivoimalaitos vuonna 1975. Ennen valjastamista Taivalkoski oli yksi Euroopan parhaista lohen, siian ja nahkiaisen pyyntipaikoista. Itäkosken koulu ja kaupat on lopetettu, ja vain vanhainkoti on edelleen toiminnassa. Muistoksi kalastusajoista Taivalkosken sillan läheisyyteen pystytettiin kuvanveistäjä Teppo Laurinollin Lippomies-patsas vuonna 1988.

Lataa kuva
Valmarinniemi
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat. Katso kohteen 2138 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

pihapiiri Keminmaalla

Lataa kuva
Ala-Paakkola
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat. Katso kohteen 2138 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

kylä Keminmaalla

Lataa kuva
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat. Katso kohteen 2138 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

Liedakkala on kylä Keminmaan kunnassa Lapin maakunnassa, noin kuusi kilometriä kuntakeskuksesta pohjoiseen. Kylä sijaitsee Kemin ja Rovaniemen välisen rautatien varrella ja valtatien 4 läheisyydessä Kemijoen länsirannalla. Kylän nimen arvellaan olevan peräisin Liedecke nimisestä saksalaisesta kauppiaasta 1200–luvulla.

Lataa kuva
Länsikoski
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat. Katso kohteen 2138 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

kylä Keminmaalla

Lataa kuva
Keminmaan uusi kirkko
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat. Katso kohteen 2138 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

Keminmaan uusi kirkko on Keminmaan seurakunnan kirkko Oulun hiippakunnassa. Kirkko sijaitsee Laurilan kylässä lähellä keskiaikaista Pyhän Mikaelin kirkkoa.

Lataa kuva
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat. Katso kohteen 2138 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

Törmä on kylä Keminmaan kunnassa Kemijoen varrella Lapin maakunnassa. Kylä sijaitsee joen länsirannalla Kemin ja Rovaniemen välisen rautatien varrella, noin 15 kilometriä pohjoiseen Keminmaan kuntakeskuksesta. Kylä tunnettiin aiemmin nimellä Katajaranta, mutta nimeksi vakiintui kylän eteläpäähän 1900–luvun alussa valmistuneen rautatieliikennepaikan nimi.

Lataa kuva
Isohaaran voimalaitos ja Vallitunsaaren voimalaitosyhdyskunta
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 2242
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30505615

Pohjolan Voima Oy:n Isohaaran vesivoimalaitos patosiltoineen ja voimalaitosyhdyskuntineen on yksi Lapin jälleenrakennuskauden suurhankkeista.

Lataa kuva

Tornivaara on Perämeren pohjukassa Keminmaalla sijaitseva vaara. Vaaralla sijaitsee geologinen luonnonmuodostuma, joka koostuu valkoisesta kvartsista.

Lataa kuva
Pohjanmaan rantatie
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 4372
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q11888432

Pohjanmaan rantatie on Pohjanlahden ympäri Turusta Tukholmaan kulkenut historiallinen maantie ja vanha postireitti. Se yhdisti jo myöhäiskeskiajalla Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan Ruotsin eteläosiin saakka.

Lataa kuva
Lapin uitto- ja savottatukikohdat
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 2182
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30506538

Lapin metsäseuduille ja jokilaaksoille ominaista rakennuskantaa ovat savotta- ja uittotukikohdat ja muut uittoon liittyvät rakenteet.

Lataa kuva
Kemin ja Tornion vanhan rajan rajapyykit
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 5230
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30510328

Kemin ja Tornion vanha raja eli Upsalan ja Turun hiippakuntaraja 1300-luvulta on toiseksi vanhin traktaattiraja Suomen alueella.

Lataa kuva
LUSITANA WLM 2011 d bw.svg

Kuvaa kulttuuriperintökohde ja osallistu Wiki Loves Monuments -kilpailuun!

Wiki Loves Monuments on syyskuussa järjestettävä kansainvälinen valokuvakilpailu, jossa tuodaan kulttuuriperintökohteita tunnetuksi. Kilpailuun osallistuvat kuvat tulevat Wikipediaan kaikkien vapaasti hyödynnettäviksi ja muokattaviksi. Kilpailun jälkeen Museovirasto arkistoi kuvista valikoidun otoksen kuvakokoelmiinsa pysyvää säilytystä varten. Lue kilpailusta lisää osoitteessa wlm.wikimedia.fi.

Huomaathan, että kaikki kulttuuriperintökohteet eivät ole yleisölle avoimia. Jos kuvaat yksityisalueella, huolehdi siitä, että saat siihen luvan.

Kuvauskohteet Kittilä

Kittilä Wikipediassa

Automaattisesti luodun listan loppu.
Kittilän kirkko

Kittilän kirkko on Kittilän seurakunnan kirkko Kittilän kirkonkylässä.

Lataa kuva
Kittilän jokivarsi- ja järvenranta-asutus
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 2142
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30506352

Kaukosen kylä on Aapa-Lapin peräpohjalaista jokivarsiasutusta pohjoisimmassa Ounasjokivarressa.

Lataa kuva
Kaukonen
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kittilän jokivarsi- ja järvenranta-asutus. Katso kohteen 2142 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

Kaukonen on kylä Kittilässä kantatie 79:n varrella. Kylältä on matkaa Kittilän kirkonkylään noin 20 kilometriä ja Ylläksen ja Levin laskettelukeskuksiin noin 40 kilometriä. Kylässä on noin 350 asukasta. Kaukonen on yksi Ounasjokivarren vanhimmista kylistä: ensimmäisen asukkaat ovat asettuneet seudulle noin 1650-luvulla. Kaukonen on yksi Ympäristöministeriön määrittelemistä valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista Suomessa ja kylämiljöö kuuluu myös Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.

Lataa kuva
Jeesiöjärvi
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kittilän jokivarsi- ja järvenranta-asutus. Katso kohteen 2142 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

järvi Kittilässä

Lataa kuva
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kittilän jokivarsi- ja järvenranta-asutus. Katso kohteen 2142 tiedot.
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q18681979

Kelontekemä on kylä Kittilässä. Se sijaitsee Kelontekemäjärven kaakkoisen pohjukan rantamilla ja säästyi Lapin sodan tuhoilta, koska se sijaitsi tiettömän taipaleen takana. Jeesiöjokeen laskeva Kelontekemäjärvi sijaitsee noin seitsemän kilometriä Tepsan kylästä etelään Kittilä–Sodankylä-maantien eteläpuolella Kittilän kunnassa.

Lataa kuva
Manalaissaari
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kittilän jokivarsi- ja järvenranta-asutus. Katso kohteen 2142 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

järvi Kelontekemäjärvessä Kittilässä

Lataa kuva
Kemin ja Tornion vanhan rajan rajapyykit
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 5230
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30510328

Kemin ja Tornion vanha raja eli Upsalan ja Turun hiippakuntaraja 1300-luvulta on toiseksi vanhin traktaattiraja Suomen alueella.

Lataa kuva
Sammalselän poroerotusalue
  • Rakennusperintörekisterin kohde: 200229
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q55023388

poroerotuspaikka Kittilässä

Lataa kuva
Sammalselän poroerotusalueen poroerotusaita
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Sammalselän poroerotusalue. Katso kohteen 200229 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

poroerotusaita Kittilässä

Lataa kuva
Sammalselän poroerotusalueen Sattasen Palkisen kämppä
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Sammalselän poroerotusalue. Katso kohteen 200229 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

maja Kittilässä

Lataa kuva
Särestöniemen erämaatila ja ateljee

Särestöniemi on edustava esimerkki omavaraistalouteen perustuvasta elämänmuodosta Pohjolassa.

Lataa kuva
Särestöniemen ateljeerakennus
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Särestöniemen erämaatila ja ateljee. Katso kohteen 3978 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

Ateljeeopetus Kittilässä

Lataa kuva
Särestöniemen vanhan särestön päärakennus
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Särestöniemen erämaatila ja ateljee. Katso kohteen 3978 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

päärakennus Kittilässä

Lataa kuva
Särestöniemen toimintakeskus
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Särestöniemen erämaatila ja ateljee. Katso kohteen 3978 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

kulttuurikeskus Kittilässä

Lataa kuva
Särestöniemen talliaitta
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Särestöniemen erämaatila ja ateljee. Katso kohteen 3978 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

talli Kittilässä

Lataa kuva
Särestöniemen sauna ja heteallas
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Särestöniemen erämaatila ja ateljee. Katso kohteen 3978 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

saunarakennus Kittilässä

Lataa kuva
Särestöniemen navetta vinttikaivoineen
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Särestöniemen erämaatila ja ateljee. Katso kohteen 3978 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

kivinavetta Kittilässä

Lataa kuva
Särestöniemen istutettu muistolehto
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Särestöniemen erämaatila ja ateljee. Katso kohteen 3978 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

muistolehto Kittilässä

Lataa kuva
Särestöniemen galleria
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Särestöniemen erämaatila ja ateljee. Katso kohteen 3978 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

taidegalleria Kittilässä

Lataa kuva
Särestöniemen Babajaga-aitta
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Särestöniemen erämaatila ja ateljee. Katso kohteen 3978 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

aitta Kittilässä

Lataa kuva
Särestöniemen aitta
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Särestöniemen erämaatila ja ateljee. Katso kohteen 3978 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

aitta Kittilässä

Lataa kuva
Koivarovan mylly

vesimylly Kittilässä

Lataa kuva
Seitapaikat
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 5236
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30506008

Seitapaikat kuvastavat saamelaiskulttuuriin liittyvää, luonnosta elävän väestön historiallista maailmankuvaa ja henkistä perinnettä.

Lataa kuva
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Seitapaikat. Katso kohteen 5236 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

Taatsin seita on noin kymmenen metriä korkea luonnon kivipatsas joka sijaitsee Taatsinjärven pohjoisrannalla Kittilän kunnan luonaisosassa 11 kilometrä Pokan kylästä luoteeseen. Seita on ollut tunnettu uhrauspaikka jonne vietiin uhrilahjoiksi peurahirvaan ja poronsarvia sekä siian, taimenen ja hauen päitä. Kivipatsaan päällä oli aiemmin neljän tuulen lakin mallinen huippu jonka Samuli Paulaharjun tallettaman muistitiedon mukaan uskottomat Partakon Mikko ja Jussilan Aapo, vierittivät alas.

Lataa kuva
Poroerotuspaikat ja -aidat
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 2130
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30506034

Maan pohjoisimmassa osassa saamelaiskulttuuriin liittyvän keskeisen elinkeinon, poronhoidon tunnistettavimpia ja tunnetuimpia rakenteita ovat poroaidat.

Lataa kuva
Korsatuvan autiotupa

autiotupa Kittilässä

Lataa kuva
LUSITANA WLM 2011 d bw.svg

Kuvaa kulttuuriperintökohde ja osallistu Wiki Loves Monuments -kilpailuun!

Wiki Loves Monuments on syyskuussa järjestettävä kansainvälinen valokuvakilpailu, jossa tuodaan kulttuuriperintökohteita tunnetuksi. Kilpailuun osallistuvat kuvat tulevat Wikipediaan kaikkien vapaasti hyödynnettäviksi ja muokattaviksi. Kilpailun jälkeen Museovirasto arkistoi kuvista valikoidun otoksen kuvakokoelmiinsa pysyvää säilytystä varten. Lue kilpailusta lisää osoitteessa wlm.wikimedia.fi.

Huomaathan, että kaikki kulttuuriperintökohteet eivät ole yleisölle avoimia. Jos kuvaat yksityisalueella, huolehdi siitä, että saat siihen luvan.

Kuvauskohteet Kolari

Kolari Wikipediassa

Automaattisesti luodun listan loppu.
Tornionlaakson raudanvalmistushistorian kohteet
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 4405
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30510177

Kaaraneskosken masuuni on pohjoisin varhaiseen vuorimalmin käsittelyyn liittyvä 1700- ja 1800-lukujen taitteen masuuni ja osa Ruotsin vallan aikaista laajempaa Könkäsen ruukkiin liittyvää masuuniketjua.

Lataa kuva
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tornionlaakson raudanvalmistushistorian kohteet. Katso kohteen 4405 tiedot.
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q18691227

Juvakaisenmaa on Kolarissa Niesanjoen varrella oleva rautamalmialue, jossa toimi kaivos 1662–1917. Se liittyy rakennettuun kulttuuriympäristöön kuuluvaan Kaaraneskosken masuuniin.

Lataa kuva
Kolarin vanha kirkko

kirkko Kolarissa

Lataa kuva
Kolarin vanhan kirkon tapuli
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Kolarin vanha kirkko. Katso kohteen 200947 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

kellotapuli Kolarissa

Lataa kuva

Telatie on Kolarissa Suur-Teuravuoman suoalueen itäosassa kulkeva noin 6 kilometriä pitkä pitkospuureitti joka yhdistää Venejärven, Kurtakon ja Teurajärven kylät. Telatie rakennettiin alun perin vuonna 1878 11 kilometrin pituisena ja se kunnostettiin 1930-luvulla. Telatietä käyttivät postinkantajat sekä niityille ja marjastusmaille ja alueen järville kalastamaan menneet kyläläiset. Telatie oli käytössä aina 1950-luvulla saakka. Viimeksi telatietä on kunnostettu vuosina 2000–2003.

Lataa kuva
Kolarinsaaren kirkko

Kolarinsaaren kirkko eli Kolarin vanha kirkko on Kolarin seurakunnan kirkko Oulun hiippakunnassa. Kirkko sijaitsee Kolarinsaaren eteläkärjessä lähellä Kolarin keskustaa. Lähes kuutionmallinen puukirkko rakennettiin 1818–1819 A. W. Arppen piirustusten mukaan. Kirkon vierellä on samantyylinen kellotapuli. Kirkkoa on restauroitu 1976, sen ulkoasu on säilytetty alkuperäisena. Kirkkoa käytetään kesäaikana erityistilaisuuksissa ja jouluaattona.

Lataa kuva
Kemin ja Tornion vanhan rajan rajapyykit
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 5230
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30510328

Kemin ja Tornion vanha raja eli Upsalan ja Turun hiippakuntaraja 1300-luvulta on toiseksi vanhin traktaattiraja Suomen alueella.

Lataa kuva
LUSITANA WLM 2011 d bw.svg

Kuvaa kulttuuriperintökohde ja osallistu Wiki Loves Monuments -kilpailuun!

Wiki Loves Monuments on syyskuussa järjestettävä kansainvälinen valokuvakilpailu, jossa tuodaan kulttuuriperintökohteita tunnetuksi. Kilpailuun osallistuvat kuvat tulevat Wikipediaan kaikkien vapaasti hyödynnettäviksi ja muokattaviksi. Kilpailun jälkeen Museovirasto arkistoi kuvista valikoidun otoksen kuvakokoelmiinsa pysyvää säilytystä varten. Lue kilpailusta lisää osoitteessa wlm.wikimedia.fi.

Huomaathan, että kaikki kulttuuriperintökohteet eivät ole yleisölle avoimia. Jos kuvaat yksityisalueella, huolehdi siitä, että saat siihen luvan.

Kuvauskohteet Muonio

Muonio Wikipediassa

Automaattisesti luodun listan loppu.
Salmijärven erämaatila
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 5232
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30510117

Salmijärven talo on Länsi-Lapin tunturiseudulle tyypillinen, kauas muusta asutuksesta perustettu omavarainen yksinäistila, jonka pihapiiri lukuisine eriaikaisine rakennuksineen antaa hyvän kuvan alueen rakennustavasta ja elinolosuhteista harvaanasutulla, sodassa säilyneellä alueella.

Lataa kuva
Torassiepin kylä
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 4406
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30560397

Torassiepin kylä on Länsi-Lapin tunturiseudun voimakaspiirteisessä luonnonmaisemassa sijaitseva pieni järvenrannan maatalouskylä.

Lataa kuva
Seitapaikat
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 5236
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30506008

Seitapaikat kuvastavat saamelaiskulttuuriin liittyvää, luonnosta elävän väestön historiallista maailmankuvaa ja henkistä perinnettä.

Lataa kuva
Pakasaivo
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Seitapaikat. Katso kohteen 5236 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

Pakasaivo eli Lapin Helvetti on noin kilometrin pituinen rotkojärvi Muonion kunnassa noin 15 kilometriä Äkäslompolosta länteen. Järvi sijaitsee hyvin jyrkkäreunaisessa, kapeassa rotkolaaksossa, jonka reunat ovat järven pohjoispäässä jopa 50 metriä vedenpinnan yläpuolella. Järven pohjoispäässä jyrkkä rinne jatkuu veden alla. Eteläpäässä rannat ovat matalat ja loivapiirteiset. Järveä ympäröivä kallioperä on montsoniittia. Pakasaivon syvyydestä on aiemmin esitetty ristiriitaisia tietoja, mutta Geologian tutkimuskeskuksen tekemät kaikuluotaukset ja kairaukset ovat sittemmin osoittaneet järven veden syvyydeksi 60 metriä. Järveen ei laske jokia, vaan sen vesi on peräisin pohjan lähteistä. Järveen laskee myös pieni puro rinteen reunalla olevien näköalapuuportaiden alta.

Lataa kuva
Q20529969
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Seitapaikat. Katso kohteen 5236 tiedot.
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q20529969

Lataa kuva
Pallas

Pallas on hotelli Pallastunturin hiihtokeskuksessa Muoniossa. Sen vanhin, hirsinen osa on valmistunut vuonna 1948, ja sen suunnitteli arkkitehti Jouko Ylihannu.

Lataa kuva
Muonion kirkko

Muonion kirkkoa alettiin rakentaa vuonna 1817. Samassa yhteydessä purettiin Ollintörmän kirkkotupa, joka oli Muonion ensimmäinen kirkkorakennus. Se oli rakennettu vuonna 1781, ja tyyliltään se oli niin sanottua vanhaa rukoushuonetyyliä. Uusi kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1822. Puisen ristikirkon on piirtänyt valtionarkkitehti Charles Bassi, ja se on pellolaisen kirkkorakentaja Adam Vuopion taidonnäyte. Kirkko rakennettiin 600 hengelle, vaikka seurakunnan väkiluku oli tuolloin vain noin 300 henkeä. Alun perin kellotapuli rakennettiin erilleen, mutta liitettiin kirkon yhteyteen samalla, kun kirkko peruskorjattiin vuosina 1883–1884. Kellotorni on rakennettu Oulun lääninarkkitehdin Frans Wilhelm Lüchow'n suunnitelmien mukaan. Joissakin tiedoissa kellotornin on ilmoitettu rakennetun vuonna 1889, mutta tanskalaissyntyisen matemaatikon ja revontulitutkijan Sophus Tromholtin ottama kuva vuodelta 1882 tai 1883 tukee vanhempaa ajankohtaa.

Lataa kuva
Kemin ja Tornion vanhan rajan rajapyykit
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 5230
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30510328

Kemin ja Tornion vanha raja eli Upsalan ja Turun hiippakuntaraja 1300-luvulta on toiseksi vanhin traktaattiraja Suomen alueella.

Lataa kuva
Naapankivaaran metsänvartijatila
  • Rakennusperintörekisterin kohde: 200153
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q55023125

metsänvartijatila Muoniossa

Lataa kuva
Naapankivaaran metsänvartijatilan asuinrakennus
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Naapankivaaran metsänvartijatila. Katso kohteen 200153 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

asuintalo Muoniossa

Lataa kuva
Naapankivaaran metsänvartijatilan lampola
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Naapankivaaran metsänvartijatila. Katso kohteen 200153 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

lampola Muoniossa

Lataa kuva
Naapankivaaran metsänvartijatilan varasto
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Naapankivaaran metsänvartijatila. Katso kohteen 200153 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

varasto Muoniossa

Lataa kuva
Naapankivaaran metsänvartijatilan talousrakennus
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Naapankivaaran metsänvartijatila. Katso kohteen 200153 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

piharakennus Muoniossa

Lataa kuva
Naapankivaaran metsänvartijatilan sauna
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Naapankivaaran metsänvartijatila. Katso kohteen 200153 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

saunarakennus Muoniossa

Lataa kuva
Naapankivaaran metsänvartijatilan talli
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Naapankivaaran metsänvartijatila. Katso kohteen 200153 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

talli Muoniossa

Lataa kuva
Naapankivaaran metsänvartijatilan aitta
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Naapankivaaran metsänvartijatila. Katso kohteen 200153 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

aitta Muoniossa

Lataa kuva
Aarean metsänvartijatila
  • Rakennusperintörekisterin kohde: 200254
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q55023991

metsänvartijatila Muoniossa

Lataa kuva
Aarean metsänvartijatilan puoti
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Aarean metsänvartijatila. Katso kohteen 200254 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

vaja Muoniossa

Lataa kuva
Aarean metsänvartijatilan metsänvartijan torppa
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Aarean metsänvartijatila. Katso kohteen 200254 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

torppa Muoniossa

Lataa kuva
Aarean metsänvartijatilan navetta
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Aarean metsänvartijatila. Katso kohteen 200254 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

kivinavetta Muoniossa

Lataa kuva
Aarean metsänvartijatilan sauna
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Aarean metsänvartijatila. Katso kohteen 200254 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

saunarakennus Muoniossa

Lataa kuva
Aarean metsänvartijatilan lampola
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Aarean metsänvartijatila. Katso kohteen 200254 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

lampola Muoniossa

Lataa kuva
Aarean metsänvartijatilan aitta
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Aarean metsänvartijatila. Katso kohteen 200254 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

aitta Muoniossa

Lataa kuva
Keimiöniemen kalakentät
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 1032
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30560080

Jerisjärven Keimiöniemi on yksi Suomen Lapin historiallisesti tunnetuimmista ja kokonaisuutena parhaiten säilyneistä kalakentistä.

Lataa kuva

Kirkkopahta tai Seitapahta on Muoniossa lähellä Pakasaivon rotkojärveä sijaitseva saamelaisten palvontapaikkana eli seitana aikoinaan käytetty suuri kallionlohkare joka sijaitsee tasaisella mäntykankaalla. Kirkkopahta sijaitsee noin 100 metrin lähimmästä metsäautotiestä. Kivi on kooltaan 6 x 7 metriä ja korkeudeltaan noin 2 metriä. Kirkkopahdan ympäristöstä ei ole kuitenkaan löydetty arkeologisissa kaivauksissa merkkejä uhritoiminnasta.

Lataa kuva

Ylimuonio on kylä Lapin-läänin luoteisosassa, Muonion kunnassa, 12 km Muonion kirkonkylältä valtatie 21 pitkin pohjoiseen, Muonionjoen rannalla. Vuonna 2003 kylässä oli 225 asukasta, keski-iän ollessa noin 42 vuotta. Ylimuonion kohdalla Muonionjoki virtaa länsi-itä suuntaisesti ja kylän sijainti pohjoisrannalla on varsin edullinen. Rantaniittyjen takaa kohoaa Utkuvaara, jonka maasto muuttuu karummaksi. Kylän läpi kulkee valtatie 21 ja sen kanssa samansuuntaisesti vanha kylätie, jonka varteen asutus on pääosin keskittynyt. Ylimuonion kylään kuuluu kolme kulmakuntaa: Kajanki 7 km koilliseen, Noidanpola 7 km Kilpisjärven suuntaan ja Nulusniemi 3 km Muonioon päin.

Lataa kuva
LUSITANA WLM 2011 d bw.svg

Kuvaa kulttuuriperintökohde ja osallistu Wiki Loves Monuments -kilpailuun!

Wiki Loves Monuments on syyskuussa järjestettävä kansainvälinen valokuvakilpailu, jossa tuodaan kulttuuriperintökohteita tunnetuksi. Kilpailuun osallistuvat kuvat tulevat Wikipediaan kaikkien vapaasti hyödynnettäviksi ja muokattaviksi. Kilpailun jälkeen Museovirasto arkistoi kuvista valikoidun otoksen kuvakokoelmiinsa pysyvää säilytystä varten. Lue kilpailusta lisää osoitteessa wlm.wikimedia.fi.

Huomaathan, että kaikki kulttuuriperintökohteet eivät ole yleisölle avoimia. Jos kuvaat yksityisalueella, huolehdi siitä, että saat siihen luvan.

Kuvauskohteet Pelkosenniemi

Pelkosenniemi Wikipediassa

Automaattisesti luodun listan loppu.
Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 2138
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q29974210

Kemijokivarren kyläasutus, eriaikaiset kirkkoympäristöt ja yksittäiset pihapiirit kuvastavat erään Lapin tärkeimmän kulkureitin, Kemijoen varteen 1600-luvulta 1900-luvun alkuun syntynyttä omavaraistalouteen perustuvaa peräpohjalaista uudisasutusta.

Lataa kuva
Pelkosenniemen kirkko
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat. Katso kohteen 2138 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

Pelkosenniemen kirkko on Pelkosenniemen seurakunnan vuonna 1929 valmistunut hirsinen pitkäkirkko Pelkosenniemellä. Kirkko selvisi Lapin sodasta.

Lataa kuva
Pelkosenniemen kirkonkylä
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat. Katso kohteen 2138 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

kirkonkylä Pelkosenniemellä

Lataa kuva
Saunavaara
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat. Katso kohteen 2138 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

kylä Pelkosenniemellä

Lataa kuva
Kairala
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat. Katso kohteen 2138 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

kylä Pelkosenniemellä

Lataa kuva
Kiemunkivaara
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat. Katso kohteen 2138 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

kylä Pelkosenniemellä

Lataa kuva
Suvanto

Suvanto on noin kolmenkymmenen asukkaan kylä Kemijokeen laskevan Kitisen varressa Pelkosenniemen kunnassa, noin 11 kilometriä sen kirkonkylästä luoteeseen. Suvanto on yksi harvoja Lapin kyliä, joita saksalaiset eivät polttaneet Lapin sodassa, ja sen kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennuskanta onkin Museoviraston suojeluksessa. Suvanto valittiin Lapin kauneimmaksi kyläksi 1987, ja vuonna 1991 sille myönnettiin Europa Nostra -palkinto tunnustuksena ainutlaatuisen kulttuuri- ja rakennusympäristön säilyttämisestä ja sen eteen tehdystä arvokkaasta työstä.

Lataa kuva
Suvannon koulu

koulurakennus Pelkosenniemellä

Lataa kuva
Suvannon koulun sauna
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Suvannon koulu. Katso kohteen 200266 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

saunarakennus Pelkosenniemellä

Lataa kuva
Suvannon koulun talousrakennus
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Suvannon koulu. Katso kohteen 200266 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

piharakennus Pelkosenniemellä

Lataa kuva
LUSITANA WLM 2011 d bw.svg

Kuvaa kulttuuriperintökohde ja osallistu Wiki Loves Monuments -kilpailuun!

Wiki Loves Monuments on syyskuussa järjestettävä kansainvälinen valokuvakilpailu, jossa tuodaan kulttuuriperintökohteita tunnetuksi. Kilpailuun osallistuvat kuvat tulevat Wikipediaan kaikkien vapaasti hyödynnettäviksi ja muokattaviksi. Kilpailun jälkeen Museovirasto arkistoi kuvista valikoidun otoksen kuvakokoelmiinsa pysyvää säilytystä varten. Lue kilpailusta lisää osoitteessa wlm.wikimedia.fi.

Huomaathan, että kaikki kulttuuriperintökohteet eivät ole yleisölle avoimia. Jos kuvaat yksityisalueella, huolehdi siitä, että saat siihen luvan.

Kuvauskohteet Pello

Pello Wikipediassa

Automaattisesti luodun listan loppu.
Ratasjärven kylä
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 4400
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30560399

Jylhien vaarojen välisessä painanteessa sijaitseva Ratasjärven kylä on Peräpohjolan vaara- ja jokiseudulle tyypillinen maatalouskylä ja kuuluu Lapin eheimpinä säilyneisiin kokonaisuuksiin.

Lataa kuva
Niemelä metsäteknikon virkatalo

asuintalo Pellossa

Lataa kuva
Niemelä metsäteknikon virkatalon sauna
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Niemelä metsäteknikon virkatalo. Katso kohteen 200154 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

saunarakennus Pellossa

Lataa kuva

Kaaranneskosken masuuni toimi Pellossa Miekojärven itäpuolella, Miekojärven ja Vähä Vietojärven välisen kanavan rannalla noin 350 metriä itään nykyisestä Kaaranneskosken voimalaitoksesta. Masuuni oli toiminnassa vuosina 1805–1807.

Lataa kuva
Tornionlaakson raudanvalmistushistorian kohteet
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 4405
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30510177

Kaaraneskosken masuuni on pohjoisin varhaiseen vuorimalmin käsittelyyn liittyvä 1700- ja 1800-lukujen taitteen masuuni ja osa Ruotsin vallan aikaista laajempaa Könkäsen ruukkiin liittyvää masuuniketjua.

Lataa kuva
Kemin ja Tornion vanhan rajan rajapyykit
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 5230
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30510328

Kemin ja Tornion vanha raja eli Upsalan ja Turun hiippakuntaraja 1300-luvulta on toiseksi vanhin traktaattiraja Suomen alueella.

Lataa kuva
LUSITANA WLM 2011 d bw.svg

Kuvaa kulttuuriperintökohde ja osallistu Wiki Loves Monuments -kilpailuun!

Wiki Loves Monuments on syyskuussa järjestettävä kansainvälinen valokuvakilpailu, jossa tuodaan kulttuuriperintökohteita tunnetuksi. Kilpailuun osallistuvat kuvat tulevat Wikipediaan kaikkien vapaasti hyödynnettäviksi ja muokattaviksi. Kilpailun jälkeen Museovirasto arkistoi kuvista valikoidun otoksen kuvakokoelmiinsa pysyvää säilytystä varten. Lue kilpailusta lisää osoitteessa wlm.wikimedia.fi.

Huomaathan, että kaikki kulttuuriperintökohteet eivät ole yleisölle avoimia. Jos kuvaat yksityisalueella, huolehdi siitä, että saat siihen luvan.

Kuvauskohteet Posio

Posio Wikipediassa

Automaattisesti luodun listan loppu.
Lapin uitto- ja savottatukikohdat
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 2182
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30506538

Lapin metsäseuduille ja jokilaaksoille ominaista rakennuskantaa ovat savotta- ja uittotukikohdat ja muut uittoon liittyvät rakenteet.

Lataa kuva
Sirniö

Sirniö on kylä Posion kunnassa, lähellä Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien rajaa. Kylä sijaitsee seututien 863 varrella 37 kilometrin päässä keskustaajamasta Aholasta Taivalkosken suuntaan. Kylä on kuulunut vuodesta 1926 lähtien tuolloin perustettuun Posion kuntaan. Aluksi kylä kuului Iin pitäjään, sittemmin Pudasjärven pitäjään ja tämän jälkeen Taivalkoskelle. Nykyisin asukkaita kylällä on noin 100.

Lataa kuva
Naumanniemen talo
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 4270
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30560311

Naumanniemi on Lapin metsäseudulle 1800-luvun jälkipuoliskolla perustettu omavarainen yksinäistila, jonka pihapiiri antaa hyvän kuvan rakennusaikansa rakennustavasta ja elinolosuhteista harvaanasutulla syrjäseudulla. Runsassaarisen Yli-Suolijärven rannalla sijaitsevalla luonnonkauniilla Naumanniemellä on samannimisen tilan talouskeskus, joka koostuu pääosin harmaista hirsirakennuksista.

Lataa kuva
LUSITANA WLM 2011 d bw.svg

Kuvaa kulttuuriperintökohde ja osallistu Wiki Loves Monuments -kilpailuun!

Wiki Loves Monuments on syyskuussa järjestettävä kansainvälinen valokuvakilpailu, jossa tuodaan kulttuuriperintökohteita tunnetuksi. Kilpailuun osallistuvat kuvat tulevat Wikipediaan kaikkien vapaasti hyödynnettäviksi ja muokattaviksi. Kilpailun jälkeen Museovirasto arkistoi kuvista valikoidun otoksen kuvakokoelmiinsa pysyvää säilytystä varten. Lue kilpailusta lisää osoitteessa wlm.wikimedia.fi.

Huomaathan, että kaikki kulttuuriperintökohteet eivät ole yleisölle avoimia. Jos kuvaat yksityisalueella, huolehdi siitä, että saat siihen luvan.

Kuvauskohteet Ranua

Ranua Wikipediassa

Automaattisesti luodun listan loppu.
Nuupasjärven talo
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 5179
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30510131

Rovaniemi–Ranua -maantielle näkyvän Nuupasjärven talon pihapiiri lukuisine talousrakennuksineen on hyvä esimerkki alkujaan valtion maille rakennetuista omavaraisista kruununmetsätorpista, jotka ovat olleet pohjoisimmassa Suomessa merkittävä asutusmuoto 1800-luvun ja 1900-luvun vaihteessa.

Lataa kuva

Kuha on noin 200 asukkaan kylä Ranuan kunnassa, seututeiden 858 ja 941 risteyskohdassa, noin kymmenen kilometrin päässä Ranuan kuntakeskuksesta itään. Kylä on muodostunut pääasiassa Kuhajärveä ja Kuhan Takajärveä erottavalle kannakselle.

Lataa kuva
Salmilehdon aluemetsänhoitajan virkatalo
  • Rakennusperintörekisterin kohde: 200163
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q55024051

virka-asunto Ranualla

Lataa kuva
Salmilehdon aluemetsänhoitajan virkatalon asuinrakennus
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Salmilehdon aluemetsänhoitajan virkatalo. Katso kohteen 200163 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

asuintalo Ranualla

Lataa kuva
Salmilehdon aluemetsänhoitajan virkatalon sauna
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Salmilehdon aluemetsänhoitajan virkatalo. Katso kohteen 200163 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

saunarakennus Ranualla

Lataa kuva
Salmilehdon aluemetsänhoitajan virkatalon aitta
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Salmilehdon aluemetsänhoitajan virkatalo. Katso kohteen 200163 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

aitta Ranualla

Lataa kuva

Putkivaara on 15 asukkaan kylä Ranuan kunnassa Lapin maakunnassa. Se sijaitsee noin 36 kilometriä koilliseen Ranuan kirkonkylältä. Tietä pitkin matkaa kertyy 51 kilometriä. Putkivaara sijaitsee Simojärven pohjoispäässä. Putkivaarassa on sijainnut kauppa ja 2 koulua.

Lataa kuva
Ranuan kirkko

Ranuan kirkko on Ranuan keskustaajamassa sijaitseva evankelisluterilaisen Ranuan seurakunnan kirkkorakennus. Pieni kirkko on hirsirakenteinen ristikirkko, ja se on vihitty käyttöön 7. kesäkuuta 1914. Kirkossa on 338 istumapaikkaa. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Jarl Eklund. Rakennukset hirsiset seinät saivat ulkolaudoituksen 1920-luvulla. Kellotorni on ristisakaroiden välissä, katolla ristikeskuksessa on pieni torni.

Lataa kuva
LUSITANA WLM 2011 d bw.svg

Kuvaa kulttuuriperintökohde ja osallistu Wiki Loves Monuments -kilpailuun!

Wiki Loves Monuments on syyskuussa järjestettävä kansainvälinen valokuvakilpailu, jossa tuodaan kulttuuriperintökohteita tunnetuksi. Kilpailuun osallistuvat kuvat tulevat Wikipediaan kaikkien vapaasti hyödynnettäviksi ja muokattaviksi. Kilpailun jälkeen Museovirasto arkistoi kuvista valikoidun otoksen kuvakokoelmiinsa pysyvää säilytystä varten. Lue kilpailusta lisää osoitteessa wlm.wikimedia.fi.

Huomaathan, että kaikki kulttuuriperintökohteet eivät ole yleisölle avoimia. Jos kuvaat yksityisalueella, huolehdi siitä, että saat siihen luvan.

Kuvauskohteet Rovaniemi

Rovaniemi Wikipediassa

Automaattisesti luodun listan loppu.
Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 2138
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q29974210

Kemijokivarren kyläasutus, eriaikaiset kirkkoympäristöt ja yksittäiset pihapiirit kuvastavat erään Lapin tärkeimmän kulkureitin, Kemijoen varteen 1600-luvulta 1900-luvun alkuun syntynyttä omavaraistalouteen perustuvaa peräpohjalaista uudisasutusta.

Lataa kuva
Körkön taloryhmä
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat. Katso kohteen 2138 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

kylä Rovaniemellä

Lataa kuva
Ruikan kylä
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat. Katso kohteen 2138 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

kylä Rovaniemellä

Lataa kuva
Lapin lääninvirastotalo ja Valtakadun asuintalot
  • Rakennusperintörekisterin kohde: 200258
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q55026716

virastorakennus Rovaniemellä

Lataa kuva
Kemijoen uittoyhdistyksen talo
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Lapin lääninvirastotalo ja Valtakadun asuintalot. Katso kohteen 200258 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

rakennus Rovaniemellä

Lataa kuva
Jäämerentie

Jäämerentie on Rovaniemen ja Petsamonvuonon länsirannalla sijainneen Liinahamarin sataman yhdistänyt, vuonna 1931 kokonaisuudessaan valmistunut maantie. Jäämerentie oli valmistuessaan 531 kilometriä pitkä ja viisi metriä leveä.

Lataa kuva

Somosen kirkko on suuri siirtolohkare, joka sijaitsee Oikaraisen kylässä Rovaniemellä.

Lataa kuva
Jatkosodan tapahtuma- ja muistopaikat
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 5176
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30506426

Enontekiön Lätäsenon (Sturmbock-Stellung) ja Sodankylän Tankavaaran (Schutzstellung) saksalaiset asemat ovat merkittävimmät saksalaisten joukkojen jatkosodan aikana Lappiin rakentamat puolustusasemat.

Lataa kuva
Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskus
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 2155
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30505652

Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskus, joka muodostuu lääninhallituksen rakennusryhmästä, valtion ja kaupungin virastotaloista sekä Rovaniemen kirjastosta ja teatterista, on lajissaan maassamme poikkeuksellisen monumentaalinen ja kaupunkikuvallisesti merkittävä.

Lataa kuva
Rovaniemen kaupungintalo
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskus. Katso kohteen 2155 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

Lataa kuva
Rovaniemen kaupunginkirjaston pääkirjasto
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskus. Katso kohteen 2155 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

Rovaniemen pääkirjasto on Rovaniemen keskustassa sijaitseva Rovaniemen kaupunginkirjaston päätoimipiste, jolla on myös alueellinen kehittämistehtävä. Se toimii arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemassa rakennuksessa, joka valmistui vuonna 1965. Kirjastosali tunnetaan nykyään nimellä Aalto-sali. Rakennuksen pohjakerroksessa sijaitsevat muun muassa musiikkikirjasto, kokoustilat ja tutkijanhuoneet.

Lataa kuva
Lappia-talo
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskus. Katso kohteen 2155 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

Lappia-talo on Rovaniemellä sijaitseva arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema teatteri- ja kongressikeskus.

Lataa kuva

Hirvaan rautatieasema tai pysäkki on lakkautettu rautatieliikennepaikka Suomen rataverkolla rataosalla Laurila–Kelloselkä Hirvaan taajamassa Rovaniemellä. Liikennepaikka avattiin Kemin ja Rovaniemen välisen rataosuuden valmistuessa 1909, ja se oli käytössä posti- ja henkilöliikenteen pysäkkinä. Liikennepaikka lakkautettiin lättähattuliikenteen päättyessä 1980-luvulla. Thure Hellströmin suunnittelema asemarakennus säästyi saksalaisten tuhopoltoilta Lapin sodassa ja on edelleen olemassa. Rakennuksen ovat kunnostaneet paikallinen kylätoimikunta sekä muurolalainen humppayhtye Huumor-Humppa.

Lataa kuva
Hirvaan rautatiepysäkin sauna
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hirvaan rautatieasema. Katso kohteen 4191 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

saunarakennus Rovaniemellä

Lataa kuva
Hirvaan rautatiepysäkin pysäkkirakennus
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hirvaan rautatieasema. Katso kohteen 4191 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

asemarakennus Rovaniemellä

Lataa kuva
Hirvaan rautatiepysäkin kellari
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hirvaan rautatieasema. Katso kohteen 4191 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

talouskellari Rovaniemellä

Lataa kuva
Hirvaan rautatiepysäkin kaksoisvahtitupa
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hirvaan rautatieasema. Katso kohteen 4191 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

vahtitupa Rovaniemellä

Lataa kuva
Hirvaan rautatiepysäkin liiteri
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hirvaan rautatieasema. Katso kohteen 4191 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

liiteri Rovaniemellä

Lataa kuva
Pirttikosken voimalaitosyhdyskunta
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 2183
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30505612

Kemijoen varteen Kemijoki Oy:n valtakunnallista sähköntuotantoa varten rakennuttama Pirttikosken voimalaitos yhdyskuntineen on ollut laajuudeltaan ja rakennustekniikaltaan yksi Lapin merkittävimmistä rakennushankkeista.

Lataa kuva
Pirttikosken voimalaitos
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pirttikosken voimalaitosyhdyskunta. Katso kohteen 2183 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

Pirttikoski on Kemijoki Oy:n omistama voimalaitos Kemijoessa Rovaniemellä.

Lataa kuva
Olkkajärven Kenttälän taloryhmä
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 3980
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30560250

Olkkajärven ja Olkkalammen välisellä kannaksella sijaitsevat Kenttäharjun ja Keskitalon eli Kenttälän tilojen pihapiirit edustavat peräpohjalaista talonpoikaisrakentamista tyypillisimmillään. Pihapiireissä on asuinrakennusten lisäksi useita maatalouteen liittyneitä talousrakennuksia.

Lataa kuva
Alvar Aallon Maison Aho ja Ahon asuinliiketalot
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 5234
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30509571

Arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemat yksityistalo Maison Aho ja Ahon asuinliiketalot ovat aikakautensa asuntosuunnittelun korkeatasoisia edustajia.

Lataa kuva
Korkalorinne ja Evakkotien rivitalot
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 4278
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30509154

Korkalorinteen rivi- ja kerrostaloalue puistoineen sekä Evakkotien rivitaloalue edustavat sodanjälkeistä korkeatasoista kaupunkisuunnittelua ja aluerakentamista. Korkalorinteen asuinalueen innoittajana on ollut Espooseen rakennettu Tapiola.

Lataa kuva
Kenttälän alue
  • Rakennusperintörekisterin kohde: 201343
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q55026160

maatila Rovaniemellä

Lataa kuva
Kenttälän alueen aitta
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Kenttälän alue. Katso kohteen 201343 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

aitta Rovaniemellä

Lataa kuva
Kenttälän alueen pyöröhirsinen verkkohuone
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Kenttälän alue. Katso kohteen 201343 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

vaja Rovaniemellä

Lataa kuva
Kenttälän alueen savusauna
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Kenttälän alue. Katso kohteen 201343 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

savusauna Rovaniemellä

Lataa kuva
Kenttälän alueen navetta
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Kenttälän alue. Katso kohteen 201343 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

kivinavetta Rovaniemellä

Lataa kuva
Kenttälän alueen makasiini
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Kenttälän alue. Katso kohteen 201343 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

varasto Rovaniemellä

Lataa kuva
Kenttälän alueen puuvarasto
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Kenttälän alue. Katso kohteen 201343 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

rakennus Rovaniemellä

Lataa kuva
Kenttälän alueen päärakennus Kenttäharju
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Kenttälän alue. Katso kohteen 201343 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

päärakennus Rovaniemellä

Lataa kuva
Kenttälän alueen liiteri
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Kenttälän alue. Katso kohteen 201343 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

liiteri Rovaniemellä

Lataa kuva
Kenttälän alueen asuinrakennus, keskitalo
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Kenttälän alue. Katso kohteen 201343 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

asuintalo Rovaniemellä

Lataa kuva
Kenttälän alueen sauna
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Kenttälän alue. Katso kohteen 201343 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

saunarakennus Rovaniemellä

Lataa kuva
Lapin keskuspaikkojen linja-autoasemat
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 5241
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30510253

Lapin linja-autoliikenneverkon keskuspaikkojen Kemin, Rovaniemen ja Sodankylän linja-autosemien jälleenrakentaminen toisen maailmansodan jälkeen on maassamme merkittävä liikennehistoriallinen hanke ja ilmiö.

Lataa kuva
Ferdinand Salokankaan jälleenrakennusajan arkkitehtuuri Rovaniemellä
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 4280
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30506010

Rovaniemellä toiminut Ferdinand Salokangas on toisen maailmansodan jälkeen ensin Lapin ja sitten Rovaniemen jälleenrakentamisen johtamisessa merkittävän suunnitteluvastuun saanut arkkitehti.

Lataa kuva
Lapin uitto- ja savottatukikohdat
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 2182
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30506538

Lapin metsäseuduille ja jokilaaksoille ominaista rakennuskantaa ovat savotta- ja uittotukikohdat ja muut uittoon liittyvät rakenteet.

Lataa kuva
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lapin uitto- ja savottatukikohdat. Katso kohteen 2182 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

Kotisaari on saari Kemijoessa Rovaniemellä. Se sijaitsee kymmenen minuutin venematkan päässä kaupungin keskustasta.

Lataa kuva
Auttiköngäs
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lapin uitto- ja savottatukikohdat. Katso kohteen 2182 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

Lataa kuva
Kemin ja Tornion vanhan rajan rajapyykit
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 5230
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30510328

Kemin ja Tornion vanha raja eli Upsalan ja Turun hiippakuntaraja 1300-luvulta on toiseksi vanhin traktaattiraja Suomen alueella.

Lataa kuva
Rovaniemen kirkko
  • 66.495°N, 25.729°E
  • Rakennusperintörekisterin kohde: 200661
  • Rakennusperintörekisterin rakennustunniste: 305098
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 1647
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q16658217

Rovaniemen kirkko sijaitsee Suomen Lapissa, Rovaniemen kaupungin keskustassa. Arkkitehti Bertel Liljequistin suunnittelema 850 istumapaikkaa sisältävä kirkko valmistui vuonna 1950. Aikaisempi kirkkorakennus poltettiin Lapin sodassa 16. lokakuuta 1944. Kirkon erikoisuuksiin kuuluu katolla sijaitseva risti, joka on valaistu punaisella valolla. Värivalinta herätti aikoinaan laajaa keskustelua. Ristin väri on punainen, koska sen merkitys on "Verinen risti velkakirjan päällä".

Lataa kuva
Marrasjärven kylä
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 2153
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30560354

Marrasjärvi on esimerkki varhaisista, pääjokivarsien ja -teiden ulkopuolelle asutettuista kylistä, joiden rakennuskanta on peräisin Lapin sotaa edeltävältä ajalta. Marrasjärven pienen kylän rakennuskanta periytyy 1770-luvulta.

Lataa kuva
Muurolan rautatieasema

Muurolan rautatieasema on Suomen rataverkon liikennepaikka Rovaniemen kaupungin Muurolan taajamassa, Lapin maakunnassa rataosalla Laurila–Kelloselkä. Vuoteen 2005 asti asema sijaitsi entisessä Rovaniemen maalaiskunnassa. Rautatieaseman etäisyys Helsingin päärautatieasemalta on 948,5 ratakilometriä, mitattuna Haapamäen ja Seinäjoen asemien kautta.

Lataa kuva
Muurolan rautatieaseman liiteri
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Muurolan rautatieasema. Katso kohteen 4192 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

liiteri Rovaniemellä

Lataa kuva
Muurolan rautatieaseman asemarakennus
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Muurolan rautatieasema. Katso kohteen 4192 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

asemarakennus Rovaniemellä

Lataa kuva
Muurolan rautatieaseman kellari 1
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Muurolan rautatieasema. Katso kohteen 4192 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

talouskellari Rovaniemellä

Lataa kuva
Muurolan rautatieaseman kaksoisvahtitupa 1
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Muurolan rautatieasema. Katso kohteen 4192 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

vahtitupa Rovaniemellä

Lataa kuva
Muurolan rautatieaseman kellari 2
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Muurolan rautatieasema. Katso kohteen 4192 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

talouskellari Rovaniemellä

Lataa kuva
LUSITANA WLM 2011 d bw.svg

Kuvaa kulttuuriperintökohde ja osallistu Wiki Loves Monuments -kilpailuun!

Wiki Loves Monuments on syyskuussa järjestettävä kansainvälinen valokuvakilpailu, jossa tuodaan kulttuuriperintökohteita tunnetuksi. Kilpailuun osallistuvat kuvat tulevat Wikipediaan kaikkien vapaasti hyödynnettäviksi ja muokattaviksi. Kilpailun jälkeen Museovirasto arkistoi kuvista valikoidun otoksen kuvakokoelmiinsa pysyvää säilytystä varten. Lue kilpailusta lisää osoitteessa wlm.wikimedia.fi.

Huomaathan, että kaikki kulttuuriperintökohteet eivät ole yleisölle avoimia. Jos kuvaat yksityisalueella, huolehdi siitä, että saat siihen luvan.

Kuvauskohteet Salla

Salla Wikipediassa

Automaattisesti luodun listan loppu.
Lapin uitto- ja savottatukikohdat
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 2182
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30506538

Lapin metsäseuduille ja jokilaaksoille ominaista rakennuskantaa ovat savotta- ja uittotukikohdat ja muut uittoon liittyvät rakenteet.

Lataa kuva
Talvisodan taistelupaikat
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 1299
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30506430

Talvisodan taistelupaikoilla on käyty toisen maailmansodan aikana loppuvuodesta 1939 ja alkuvuodesta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä merkittävimpiä taisteluja itäisessä Kainuussa ja Lapissa.

Lataa kuva
Suoltijoen pirtti
  • Rakennusperintörekisterin kohde: 201510
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q55025234

asuinrakennus Sallassa

Lataa kuva
Suoltijoen pirtin miehistörakennus
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Suoltijoen pirtti. Katso kohteen 201510 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

rakennus Sallassa

Lataa kuva
Suoltijoen pirtin entinen kaupparakennus
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Suoltijoen pirtti. Katso kohteen 201510 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

kauppa Sallassa

Lataa kuva
Suoltijoen pirtin ruokalarakennus
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Suoltijoen pirtti. Katso kohteen 201510 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

ruokala Sallassa

Lataa kuva
Salpalinja
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 2021
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q164333

Salpalinja, viralliselta nimeltään Suomen Salpa, oli talvisodan jälkeen vuosina 1940–1941 ja 1944 Suomen itärajan läheisyyteen Virolahdelta Savukoskelle rakennettu puolustuslinja. Kauimpana rajasta, jopa yli 100 kilometrin päässä, linja on Pohjois-Karjalassa.

Lataa kuva
Sallan kirkko
  • 66.831°N, 28.668°E
  • Rakennusperintörekisterin kohde: 200662
  • Rakennusperintörekisterin rakennustunniste: 305099
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 1648
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q11892083

Sallan kirkko on Sallan seurakunnan kirkko. Vuonna 1950 valmistuneen kirkon ovat suunnitelleet Eero Eerikäinen ja Osmo Sipari. Kirkon rakentamiseksi järjestettiin vuonna 1947 arkkitehtikilpailu, jonka voitaneet arkkitehtiylioppilaat Eerikäinen ja Sipari pitivät suunnittelussaan esikuvana perinteisen suomalaisen kivikirkon ja erillisten kellotapuleiden muotoa. Rakennusmateriaalit ovat moderneja: kirkkosalin katto on valettu betonista betonisten kaarien varaan. Jyrkässä katossa on paanukate. Kirkko edustaa Lapin jälleenrakennusta ja se kuuluu kansainvälisen modernin arkkitehtuurin suojelu- ja tutkimusjärjestön Docomomon merkittävien arkkitehtuuri- ja ympäristökohteiden valikoimaan. Kirkko kuuluu myös Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.

Lataa kuva
Kivelän rakennusryhmä
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 4281
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30560337

Kivelän rakennusryhmä Sallan Paloperässä kuvastaa Koillis-Suomen pohjoisosiin 1700-luvulla syntyneen erämaa-asutuksen rakennuspaikka ja rakentamistapaa. Paloperän Kivelän, Uusikujalan ja Kujalan rakennusryhmä on Sallan laajin yhtenäinen vanhaa talonpoikaisrakentamista edustava kokonaisuus.

Lataa kuva
LUSITANA WLM 2011 d bw.svg

Kuvaa kulttuuriperintökohde ja osallistu Wiki Loves Monuments -kilpailuun!

Wiki Loves Monuments on syyskuussa järjestettävä kansainvälinen valokuvakilpailu, jossa tuodaan kulttuuriperintökohteita tunnetuksi. Kilpailuun osallistuvat kuvat tulevat Wikipediaan kaikkien vapaasti hyödynnettäviksi ja muokattaviksi. Kilpailun jälkeen Museovirasto arkistoi kuvista valikoidun otoksen kuvakokoelmiinsa pysyvää säilytystä varten. Lue kilpailusta lisää osoitteessa wlm.wikimedia.fi.

Huomaathan, että kaikki kulttuuriperintökohteet eivät ole yleisölle avoimia. Jos kuvaat yksityisalueella, huolehdi siitä, että saat siihen luvan.

Kuvauskohteet Savukoski

Savukoski Wikipediassa

Automaattisesti luodun listan loppu.
Lapin uitto- ja savottatukikohdat
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 2182
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30506538

Lapin metsäseuduille ja jokilaaksoille ominaista rakennuskantaa ovat savotta- ja uittotukikohdat ja muut uittoon liittyvät rakenteet.

Lataa kuva
Tarkkalan erämaatila
  • Rakennusperintörekisterin kohde: 201179
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q55026396

erämaatila Savukoskella

Lataa kuva
Tarkkalan erämaatilan riihi
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Tarkkalan erämaatila. Katso kohteen 201179 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

riihi Savukoskella

Lataa kuva
Tarkkalan erämaatilan tarvekaluvarasto
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Tarkkalan erämaatila. Katso kohteen 201179 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

varasto Savukoskella

Lataa kuva
Tarkkalan erämaatilan navetta
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Tarkkalan erämaatila. Katso kohteen 201179 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

kivinavetta Savukoskella

Lataa kuva
Tarkkalan erämaatilan päärakennus
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Tarkkalan erämaatila. Katso kohteen 201179 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

päärakennus Savukoskella

Lataa kuva
Tarkkalan erämaatilan aitta
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Tarkkalan erämaatila. Katso kohteen 201179 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

aitta Savukoskella

Lataa kuva
Tarkkalan erämaatilan savusauna
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Tarkkalan erämaatila. Katso kohteen 201179 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

savusauna Savukoskella

Lataa kuva
Saarivaaran poroerotuspaikka
  • Rakennusperintörekisterin kohde: 200261
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q55055166

poroerotuspaikka Savukoskella

Lataa kuva
Saarivaaran poroerotuspaikan poroerotusaita
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Saarivaaran poroerotuspaikka. Katso kohteen 200261 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

poroerotusaita Savukoskella

Lataa kuva
Saarivaaran poroerotuspaikan talli
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Saarivaaran poroerotuspaikka. Katso kohteen 200261 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

talli Savukoskella

Lataa kuva
Saarivaaran poroerotuspaikan kämppä 1
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Saarivaaran poroerotuspaikka. Katso kohteen 200261 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

maja Savukoskella

Lataa kuva
Salpalinja
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 2021
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q164333

Salpalinja, viralliselta nimeltään Suomen Salpa, oli talvisodan jälkeen vuosina 1940–1941 ja 1944 Suomen itärajan läheisyyteen Virolahdelta Savukoskelle rakennettu puolustuslinja. Kauimpana rajasta, jopa yli 100 kilometrin päässä, linja on Pohjois-Karjalassa.

Lataa kuva
Poroerotuspaikat ja -aidat
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 2130
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30506034

Maan pohjoisimmassa osassa saamelaiskulttuuriin liittyvän keskeisen elinkeinon, poronhoidon tunnistettavimpia ja tunnetuimpia rakenteita ovat poroaidat.

Lataa kuva
LUSITANA WLM 2011 d bw.svg

Kuvaa kulttuuriperintökohde ja osallistu Wiki Loves Monuments -kilpailuun!

Wiki Loves Monuments on syyskuussa järjestettävä kansainvälinen valokuvakilpailu, jossa tuodaan kulttuuriperintökohteita tunnetuksi. Kilpailuun osallistuvat kuvat tulevat Wikipediaan kaikkien vapaasti hyödynnettäviksi ja muokattaviksi. Kilpailun jälkeen Museovirasto arkistoi kuvista valikoidun otoksen kuvakokoelmiinsa pysyvää säilytystä varten. Lue kilpailusta lisää osoitteessa wlm.wikimedia.fi.

Huomaathan, että kaikki kulttuuriperintökohteet eivät ole yleisölle avoimia. Jos kuvaat yksityisalueella, huolehdi siitä, että saat siihen luvan.

Kuvauskohteet Simo

Simo Wikipediassa

Automaattisesti luodun listan loppu.
Pohjanmaan rantatie
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 4372
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q11888432

Pohjanmaan rantatie on Pohjanlahden ympäri Turusta Tukholmaan kulkenut historiallinen maantie ja vanha postireitti. Se yhdisti jo myöhäiskeskiajalla Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan Ruotsin eteläosiin saakka.

Lataa kuva
Simonkylän ja Simoniemen kyläasutus
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 2159
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30506178

Simoniemen kylä ja Simonkylä edustavat hyvin Perämeren rannikkoalueen kyläasutusta.

Lataa kuva
Simonkyläntie
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Simonkylän ja Simoniemen kyläasutus. Katso kohteen 2159 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

Simonkyläntie on museotie Simossa Lapin maakunnassa. Se on pituudeltaan 2,9 kilometriä ja johtaa Sinikoskelta yhdystie 19504:ltä Simonkylän läpi Simojoen suulle. Museotienä se edustaa historiallista Pohjanmaan rantatietä. Se otettiin museotiekokoelmaan vuonna 1982.

Lataa kuva
Simon kirkko
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Simonkylän ja Simoniemen kyläasutus. Katso kohteen 2159 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

Simon kirkko on Simon kunnan kirkonkylällä Simoniemessä sijaitseva kirkkorakennus. Sen on suunnitellut Ernst Bernhard Lohrmann ja se on valmistunut vuonna 1846. Kirkkorakennus on myöhäisempiretyylinen suorakaiteen muotoinen torniton pitkäkirkko, jonka pituus on 28,5 metriä ja leveys 15,5 metriä.

Lataa kuva
Martimoaavan niittysauna

saunarakennus Simossa

Lataa kuva
Simon rautatieasema

Simon rautatieasema on Simon kunnan Asemakylällä Simojoen pohjoisrannalla sijaitseva Suomen rataverkon liikennepaikka rataosalla Oulu–Tornio. Asema sijaitsee 24,6 kilometriä Kemistä etelään ja 80,9 kilometriä pohjoiseen Oulusta. Rautatiehallituksen arkkitehdin Bruno Granholmin suunnittelema asemarakennus on valmistunut vuonna 1903. Asema-alueen muihin rakennuksiin kuuluvat tavaramakasiini sekä nykyisin yksityisomistuksessa olevat rautatiehenkilökunnan asunnot lisärakennuksineen.

Lataa kuva
Simon rautatieaseman kaksoisvahtitupa
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Simon rautatieasema. Katso kohteen 4193 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

vahtitupa Simossa

Lataa kuva
Simon rautatieaseman liiteri 2
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Simon rautatieasema. Katso kohteen 4193 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

liiteri Simossa

Lataa kuva
Simon rautatieaseman asuinrakennus
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Simon rautatieasema. Katso kohteen 4193 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

asuintalo Simossa

Lataa kuva
Simon rautatieaseman talousrakennus
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Simon rautatieasema. Katso kohteen 4193 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

piharakennus Simossa

Lataa kuva
Simon rautatieaseman kellari 2
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Simon rautatieasema. Katso kohteen 4193 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

talouskellari Simossa

Lataa kuva
Simon rautatieaseman tavaramakasiini
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Simon rautatieasema. Katso kohteen 4193 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

varastorakennus Simossa

Lataa kuva
Simon rautatieaseman asemarakennus
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Simon rautatieasema. Katso kohteen 4193 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

asemarakennus Simossa

Lataa kuva
Simon rautatieaseman liiteri 1
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Simon rautatieasema. Katso kohteen 4193 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

liiteri Simossa

Lataa kuva
Simon rautatieaseman kellari 1
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Simon rautatieasema. Katso kohteen 4193 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

talouskellari Simossa

Lataa kuva
Simon rautatieaseman kellari 3
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Simon rautatieasema. Katso kohteen 4193 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

talouskellari Simossa

Lataa kuva
LUSITANA WLM 2011 d bw.svg

Kuvaa kulttuuriperintökohde ja osallistu Wiki Loves Monuments -kilpailuun!

Wiki Loves Monuments on syyskuussa järjestettävä kansainvälinen valokuvakilpailu, jossa tuodaan kulttuuriperintökohteita tunnetuksi. Kilpailuun osallistuvat kuvat tulevat Wikipediaan kaikkien vapaasti hyödynnettäviksi ja muokattaviksi. Kilpailun jälkeen Museovirasto arkistoi kuvista valikoidun otoksen kuvakokoelmiinsa pysyvää säilytystä varten. Lue kilpailusta lisää osoitteessa wlm.wikimedia.fi.

Huomaathan, että kaikki kulttuuriperintökohteet eivät ole yleisölle avoimia. Jos kuvaat yksityisalueella, huolehdi siitä, että saat siihen luvan.

Kuvauskohteet Sodankylä

Sodankylä Wikipediassa

Automaattisesti luodun listan loppu.
Jatkosodan tapahtuma- ja muistopaikat
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 5176
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30506426

Enontekiön Lätäsenon (Sturmbock-Stellung) ja Sodankylän Tankavaaran (Schutzstellung) saksalaiset asemat ovat merkittävimmät saksalaisten joukkojen jatkosodan aikana Lappiin rakentamat puolustusasemat.

Lataa kuva
Ruijanpolku
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 5235
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q22712648

Ruijanpolku oli Suomen Lapin ja Norjan Ruijan yhdistänyt historiallinen kulkureitti. Sen alkupiste oli Sodankylän Sompion lapinkylässä sijainnyt Rieston kylä, joka 1960-luvun lopulla jäi Lokan tekojärven alle. Riestoon puolestaan oli yhteys aina Perämereltä saakka, ensin Kemijokea ja sitten sen sivujokea Luiroa pitkin. Koko Perä- ja Jäämeren väliseltä matkaltaan siitä on käytetty myös nimitystä Ruijanreitti.

Lataa kuva
Luoston matkailukeskus
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 4286
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30560588

Luoston matkailukeskuksen vanhin, yhtenäisesti kelohongasta rakentaen toteutettu osa on varhaisimpia Lappiin 1960-luvulta alkaen suuntautuneen toiminnallisen matkailun kohteita.

Lataa kuva
Sodankylän saamelaisasutus
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 5242
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30506196

Sodankylän ajallisesti kerroksisesta metsäsaamelaisesta asutuksesta valikoimaan on sisällytetty Mutenian ja Purnumukan kylät sekä Uulalan erämaatalo.

Lataa kuva
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Sodankylän saamelaisasutus. Katso kohteen 5242 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

Purnumukka on Sodankylän kunnan pohjoisosassa sijaitseva lapinkylä, jossa on nykyään noin 20 asukasta. Sodankylän keskustasta Purnumukkaan on matkaa 105 kilometriä ja Saariselältä 36 kilometriä. Kylän pääelinkeinot ovat poronhoito ja matkailu. Purnumukka kuuluu yhdessä Sompion ja Mutenian kylien kanssa Museoviraston määrittelemiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.

Lataa kuva
Mutenia
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Sodankylän saamelaisasutus. Katso kohteen 5242 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

Mutenia on Sodankylän Sompiossa sijaitseva kylä, jonka muodostaa kolme asumatonta taloa. Se on yksi viidestä Sompion alueen kokonaan tai osittain Lokan tekojärven alle jääneestä kylästä. Alkuperäisestä Mutenian kylästä on tekoaltaan luoteisosassa nykyään jäljellä vain yksi 1800-luvun lopulla rakennettu talo piharakennuksineen. Lisäksi kylässä on kaksi toisen maailmansodan jälkeiseltä ajalta periytyvää pihapiiriä. Rakennukset ovat Lokan tekoaltaan rakentaneen Kemijoki Oy:n omistuksessa, eivätkä ne ole vapaasti tutustuttavissa.

Lataa kuva
Lapin keskuspaikkojen linja-autoasemat
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 5241
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30510253

Lapin linja-autoliikenneverkon keskuspaikkojen Kemin, Rovaniemen ja Sodankylän linja-autosemien jälleenrakentaminen toisen maailmansodan jälkeen on maassamme merkittävä liikennehistoriallinen hanke ja ilmiö.

Lataa kuva
Kotakentät 2-5

varhaismetallikautinen asuinpaikkakokonaisuus Sodankylässä Lapissa

Lataa kuva
Lapin uitto- ja savottatukikohdat
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 2182
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30506538

Lapin metsäseuduille ja jokilaaksoille ominaista rakennuskantaa ovat savotta- ja uittotukikohdat ja muut uittoon liittyvät rakenteet.

Lataa kuva
Alaponkun erämaatalo

Alaponkun asuinkenttä Sompion kolliskairassa, Lokan tekojärven koilliskulmassa on yksi harvoista jäljellä olevista uudistaloista, joita perustettiin Luiro-joen ylimpien latvahaarojen varrelle 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa.

Lataa kuva
Suomujoen kolttakenttä
  • Rakennusperintörekisterin kohde: 200167
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q55022199

kolttakenttä Sodankylässä

Lataa kuva
Suomujoen kolttakentän ulkouuni
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Suomujoen kolttakenttä. Katso kohteen 200167 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

uuni Sodankylässä

Lataa kuva
Suomujoen kolttakentän savusauna
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Suomujoen kolttakenttä. Katso kohteen 200167 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

savusauna Sodankylässä

Lataa kuva
Suomujoen kolttakentän porolato
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Suomujoen kolttakenttä. Katso kohteen 200167 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

porolato Sodankylässä

Lataa kuva
Suomujoen kolttakentän asuinrakennus eli pirtti
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Suomujoen kolttakenttä. Katso kohteen 200167 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

asuintalo Sodankylässä

Lataa kuva
Suomujoen kolttakentän keilakota
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Suomujoen kolttakenttä. Katso kohteen 200167 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

rakennus Sodankylässä

Lataa kuva
Suomujoen kolttakentän lammaspuura ja -aita
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Suomujoen kolttakenttä. Katso kohteen 200167 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

aita Sodankylässä

Lataa kuva
Suomujoen kolttakentän patsasaitta
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Suomujoen kolttakenttä. Katso kohteen 200167 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

vilja-aitta Sodankylässä

Lataa kuva
Kolttasaamelaisten asutuspaikat
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 2132
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30505556

Nellimin ja Sevettijärven kolttakylät kuvastavat toisen maailmansodan jälkeistä asutustoimintaa maan pohjoisimmassa osassa.

Lataa kuva
Sodankylän kirkot
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 1649
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30184916

Sodankylän vanha kirkko on vanhimpia säilyneitä Suomen Lappiin tehtyjä kiinteitä rakennuksia.

Lataa kuva
Sodankylän kirkko
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Sodankylän kirkot. Katso kohteen 1649 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

Sodankylän kirkko on vihitty käyttöön 27. lokakuuta 1859. Kirkko on Sodankylän seurakunnan järjestyksessä toinen pääkirkko. Aikaisempi Sodankylän vanha kirkko on vuodelta 1689.

Lataa kuva
Sodankylän vanha kirkko
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Sodankylän kirkot. Katso kohteen 1649 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

Sodankylän vanha kirkko on yksi Suomen vanhimmista puukirkoista. Kirkko on rakennettu vuonna 1689 Kuninkaallisen Majesteetin eli Kaarle XI:n kustannuksella. Sodankylän kirkko oli vasta kolmas Kemin Lappiin rakennettu kirkko, Inarin ja Kemijärven kirkkojen jälkeen. Sodankylä sijoittuu näiden kahden paikkakunnan puoliväliin, ja sen kirkko oli tarkoitettu nykyisen Sodankylän, Kittilän, Pelkosenniemen ja Savukosken alueen silloisia asukkaita varten.

Lataa kuva
Metsä-Luoston lomakämppä

loma-asunto Sodankylässä

Lataa kuva
Poroerotuspaikat ja -aidat
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 2130
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30506034

Maan pohjoisimmassa osassa saamelaiskulttuuriin liittyvän keskeisen elinkeinon, poronhoidon tunnistettavimpia ja tunnetuimpia rakenteita ovat poroaidat.

Lataa kuva
Puolakkavaaran asutuskylä
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 4285
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30560409

Puolakkavaara on myöhäisiä 1960-luvulla perustettuja asutuskyliä, jonka rakenne viivasuoran tien varressa sekä tyyppitaloihin perustuva rakennuskanta ovat hyvin säilyneitä. Puolakkavaaran kylä sijaitsee Paarnitsa-aavan turvetuotantoalueen pohjoispuolella.

Lataa kuva
LUSITANA WLM 2011 d bw.svg

Kuvaa kulttuuriperintökohde ja osallistu Wiki Loves Monuments -kilpailuun!

Wiki Loves Monuments on syyskuussa järjestettävä kansainvälinen valokuvakilpailu, jossa tuodaan kulttuuriperintökohteita tunnetuksi. Kilpailuun osallistuvat kuvat tulevat Wikipediaan kaikkien vapaasti hyödynnettäviksi ja muokattaviksi. Kilpailun jälkeen Museovirasto arkistoi kuvista valikoidun otoksen kuvakokoelmiinsa pysyvää säilytystä varten. Lue kilpailusta lisää osoitteessa wlm.wikimedia.fi.

Huomaathan, että kaikki kulttuuriperintökohteet eivät ole yleisölle avoimia. Jos kuvaat yksityisalueella, huolehdi siitä, että saat siihen luvan.

Kuvauskohteet Tervola

Tervola Wikipediassa

Automaattisesti luodun listan loppu.
Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 2138
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q29974210

Kemijokivarren kyläasutus, eriaikaiset kirkkoympäristöt ja yksittäiset pihapiirit kuvastavat erään Lapin tärkeimmän kulkureitin, Kemijoen varteen 1600-luvulta 1900-luvun alkuun syntynyttä omavaraistalouteen perustuvaa peräpohjalaista uudisasutusta.

Lataa kuva
Vanha kirkko (Tervola)
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat. Katso kohteen 2138 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

Tervolan vanha kirkko on yksi Tervolan seurakunnan kolmesta kirkosta. Se on rakennettu vuosina 1687–1689 ja on yksi Suomen parhaiten säilyneistä 1600-luvun kirkoista. Tyypiltään se on niin sanottu tukipilarikirkko. Vanha kirkko otettiin pois käytöstä Tervolan ison kirkon valmistuttua vuonna 1865. Kirkko otettiin kunnostettuna uudelleen käytöön vuonna 1950. Nykyisin vanha kirkko on seurakunnan pääkirkkona kesä-elokuun ajan. Sitä käytetään myös jouluna ja hiljaisella viikolla. Kirkkoon mahtuu istumaan noin 200 ihmistä.

Lataa kuva
Ossauskoski
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat. Katso kohteen 2138 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

voimalaitos Tervolassa

Lataa kuva
Tervolan kirkko
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat. Katso kohteen 2138 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

Tervolan iso kirkko on yksi Tervolan seurakunnan kolmesta kirkosta. Kirkko on rakennettu vuosina 1861–1864. Sen on suunnitellut arkkitehti Ludvig Isak Lindqvist. Ison kirkon suuren koon on selitetty johtuvan piirustusten vaihtumisesta suuremman seurakunnan kanssa tai siitä, että piirustuksissa kyynärämitaksi merkittyä asteikkoa olisi luettu metrimittaisena. Pöytäkirjoista voidaan kuitenkin todeta, että tervolalaiset ovat päättäneet 1. heinäkuuta 1860 rakentaa kirkon, johon mahtuu 1 810 kirkkovierasta. Istumapaikkoja kirkossa oli alun perin 1 510 ja seisomapaikkoja 300. Osa istumapaikoista on myöhemmin jouduttu luovuttamaan neljälle rimauunille. Kirkossa lasketaan nykyisin olevan noin 1 200 istumapaikkaa. Kirkko jätettiin pois käytöstä vuonna 1950 liian suurien lämmityskustannuksien vuoksi.

Lataa kuva
Peura
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat. Katso kohteen 2138 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

kylä Tervolassa

Lataa kuva
Kurvilansaari
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat. Katso kohteen 2138 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

kylä Tervolassa

Lataa kuva
Liimatanperä
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat. Katso kohteen 2138 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

kylä Tervolassa

Lataa kuva
Koivun rautatieasema

Koivun rautatieasema on Suomen rataverkon liikennepaikka rataosalla Laurila–Kelloselkä. Liikennepaikka sijaitsee Kemin ja Rovaniemen asemien puolivälissä. Koivun asema oli höyryvetureiden aikakaudella yksi tärkeimmistä väliliikennepaikoista Kemin ja Rovaniemen välisellä rataosalla.

Lataa kuva
Koivun rautatieasema-alueen liiteri 2
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Koivun rautatieasema. Katso kohteen 2164 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

liiteri Tervolassa

Lataa kuva
Koivun rautatieasema-alueen liiteri 1
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Koivun rautatieasema. Katso kohteen 2164 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

liiteri Tervolassa

Lataa kuva
Koivun rautatieasema-alueen kellari 2
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Koivun rautatieasema. Katso kohteen 2164 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

talouskellari Tervolassa

Lataa kuva
Koivun rautatieasema-alueen tavaramakasiini
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Koivun rautatieasema. Katso kohteen 2164 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

varastorakennus Tervolassa

Lataa kuva
Koivun rautatieasema-alueen vesitorni
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Koivun rautatieasema. Katso kohteen 2164 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

vesitorni Tervolassa

Lataa kuva
Koivun rautatieasema-alueen posti
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Koivun rautatieasema. Katso kohteen 2164 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

postirakennus Tervolassa

Lataa kuva
Koivun rautatieasema-alueen kaksoisvahtitupa
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Koivun rautatieasema. Katso kohteen 2164 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

vahtitupa Tervolassa

Lataa kuva
Koivun rautatieasema-alueen kellari 1
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Koivun rautatieasema. Katso kohteen 2164 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

talouskellari Tervolassa

Lataa kuva
Koivun rautatieaseman asemarakennus
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Koivun rautatieasema. Katso kohteen 2164 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

asemarakennus Tervolassa

Lataa kuva
Uitonpirtti

rakennus Tervolassa

Lataa kuva
Uitonpirtin keittokota
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Uitonpirtti. Katso kohteen 201046 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

rakennus Tervolassa

Lataa kuva
Uitonpirtin käymälä
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Uitonpirtti. Katso kohteen 201046 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

käymälä Tervolassa

Lataa kuva
Uitonpirtin vaja
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Uitonpirtti. Katso kohteen 201046 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

vaja Tervolassa

Lataa kuva
Uitonpirtin aitta
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Uitonpirtti. Katso kohteen 201046 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

aitta Tervolassa

Lataa kuva
Lapin uitto- ja savottatukikohdat
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 2182
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30506538

Lapin metsäseuduille ja jokilaaksoille ominaista rakennuskantaa ovat savotta- ja uittotukikohdat ja muut uittoon liittyvät rakenteet.

Lataa kuva
Törmävaara 50

kivikautisia asuinpaikkoja ja asumuspainanteita Tervolassa Lapissa

Lataa kuva
Törmävaara 49

kivikautisia asuinpaikkoja ja asumuspainanteita Tervolassa Lapissa

Lataa kuva
Törmävaara 48

kivikautisia asuinpaikkoja ja asumuspainanteita Tervolassa Lapissa

Lataa kuva
Törmävaara 47

kivikautisia asuinpaikkoja ja asumuspainanteita Tervolassa Lapissa

Lataa kuva
LUSITANA WLM 2011 d bw.svg

Kuvaa kulttuuriperintökohde ja osallistu Wiki Loves Monuments -kilpailuun!

Wiki Loves Monuments on syyskuussa järjestettävä kansainvälinen valokuvakilpailu, jossa tuodaan kulttuuriperintökohteita tunnetuksi. Kilpailuun osallistuvat kuvat tulevat Wikipediaan kaikkien vapaasti hyödynnettäviksi ja muokattaviksi. Kilpailun jälkeen Museovirasto arkistoi kuvista valikoidun otoksen kuvakokoelmiinsa pysyvää säilytystä varten. Lue kilpailusta lisää osoitteessa wlm.wikimedia.fi.

Huomaathan, että kaikki kulttuuriperintökohteet eivät ole yleisölle avoimia. Jos kuvaat yksityisalueella, huolehdi siitä, että saat siihen luvan.

Kuvauskohteet Tornio

Tornio Wikipediassa

Automaattisesti luodun listan loppu.
Pohjanmaan rantatie
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 4372
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q11888432

Pohjanmaan rantatie on Pohjanlahden ympäri Turusta Tukholmaan kulkenut historiallinen maantie ja vanha postireitti. Se yhdisti jo myöhäiskeskiajalla Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan Ruotsin eteläosiin saakka.

Lataa kuva
Struven ketju

Struven ketju on 1800-luvun alkupuolella rakennettu kolmiomittausketju Pohjoisen jäämeren ja Mustanmeren välillä. Sen tarkoituksena oli selvittää yhden pituuspiirin pituus mahdollisimman pitkältä matkalta ja mahdollisimman pohjoisessa. Tuon tiedon avulla voitiin entistä luotettavammin laskea maapallon tarkka muoto ja koko. Nimensä hanke sai ideoijansa ja päätoimeenpanijansa F. G. W. Struven mukaan. Ketju toteuttiin pääosin silloisen Venäjän alueella; vain pohjoisin osa sijoittui Ruotsi-Norjan alueelle. Nykyisin ketju kulkee kymmenen eri valtion kautta. Hanke tunnetaan myös nimellä Venäläis-skandinaavinen astemittaus. Sen tuloksilla oli myöhemmin suuri merkitys itsenäisen Suomen oman geodeettisen runkoverkon ja karttatuotannon perustana.

Lataa kuva
Alatornion kirkko
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Struven ketju. Katso kohteen 4255 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.
  • 65.83°N, 24.157°E
  • Rakennusperintörekisterin kohde: 200614
  • Rakennusperintörekisterin rakennustunniste: 305051
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q1241285

Alatornion kirkko sijaitsee Torniossa Tornionjokisuun Parasniemessä. Paikkana se on yksi Pohjoiskalotin vanhimmista kirkkopaikoista. Kirkko ympäristöineen on luokiteltu Suomen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.

Lataa kuva
Alatornion kirkko ympäristöineen

Tornion seurakunnan pääkirkon, Alatornion kirkon paikka on Pohjoiskalotin varhaisimpia.

Lataa kuva
Tornion rautatieasema
  • 65.846°N, 24.163°E
  • Rakennusperintörekisterin kohde: 200362
  • Rakennusperintörekisterin rakennustunniste: 303122
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 2198
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q4412827

Tornion rautatieasema on Suomen rataverkon liikennepaikka Tornion kaupungin keskustassa Lapin maakunnassa. Liikennepaikan etäisyys Helsingin päärautatieasemalta on 884,7 ratakilometriä mitattuna Haapamäen rautatieaseman kautta.

Lataa kuva
Tornion rautatieaseman vanha asemarakennus
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tornion rautatieasema. Katso kohteen 2198 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

asemarakennus Torniossa

Lataa kuva
Perämeren kalasatamat ja kalastustukikohdat
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 4318
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30505672

1700-luvun keskeisten kalastustukikohtien jäätyä Ruotsin puolelle 1809 ovat Saarenkrunni ja Pieni Valkeakari Kemin kaupungin edustalla olleet Perämeren suurimmat Suomen puolella olleet kalastustukikohdat.

Lataa kuva
Kemin ja Tornion vanhan rajan rajapyykit
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 5230
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30510328

Kemin ja Tornion vanha raja eli Upsalan ja Turun hiippakuntaraja 1300-luvulta on toiseksi vanhin traktaattiraja Suomen alueella.

Lataa kuva
Karungin kirkko
  • 66.04°N, 24.01°E
  • Rakennusperintörekisterin kohde: 200624
  • Rakennusperintörekisterin rakennustunniste: 305061
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q16058899

Karungin kirkko on Tornion Karungin taajamassa sijaitseva puukirkko. Kirkko on rakennettu vuosina 1815–1817, ja sen on piirtänyt arkkitehti Anton Wilhelm Arppe. Kirkon alttaritaulu on J. Hedmanin vuonna 1829 maalaama Jeesus ristillä.

Lataa kuva
Karungin kirkon tapuli
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Karungin kirkko. Katso kohteen 200624 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

kellotapuli Torniossa

Lataa kuva
Tornion kirkko ja raatihuone ympäristöineen sekä Rantakadun ja Keskikadun puutalokorttelit
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 1652
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q29974206

Tornion kirkko on kiinteine sisustuksineen ja maalauksineen 1600-luvun kuluessa muotoutuneen luterilaisen kirkkotilan ja karoliinisen barokin loistokkain esimerkki Suomessa.

Lataa kuva
Rantakadun ja Keskikadun korttelit
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tornion kirkko ja raatihuone ympäristöineen sekä Rantakadun ja Keskikadun puutalokorttelit. Katso kohteen 1652 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

kaupunkimaisema Torniossa

Lataa kuva
Tornion raatihuone
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tornion kirkko ja raatihuone ympäristöineen sekä Rantakadun ja Keskikadun puutalokorttelit. Katso kohteen 1652 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

Tornion raatihuone on Tornion keskustassa sijaitseva Suomen Lapin ainoa raatihuoneena toiminut rakennus. Kun Tornion viides raatihuone paloi 1871, uusi raatihuone päätettiin rakentaa Hallituskadulle. Lääninarkkitehti Frans Wilhelm Lüchowin suunnittelema rakennus valmistui 1875. Nikkari- eli sveitsiläistyylisessä rakennuksessa on uusrenessanssin piirteitä. Rakennuksen keskiosa on kaksikerroksinen ja harjalla on torni. Raatihuone on toiminut hallinto- ja oikeustalona ja toimistotiloina.

Lataa kuva
Tornion kirkko
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tornion kirkko ja raatihuone ympäristöineen sekä Rantakadun ja Keskikadun puutalokorttelit. Katso kohteen 1652 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.
  • 65.85°N, 24.144°E
  • Rakennusperintörekisterin kohde: 200673
  • Rakennusperintörekisterin rakennustunniste: 305110
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q1742952

Hedvig Eleonoran kirkko eli Tornion kirkko on rakennettu Suensaareen Tornion keskustaan vuosina 1684–1686. Se on Suomen 1600-luvun puukirkkoarkkitehtuurin merkittävimpiä monumentteja. Museovirasto on luokitellut kirkon ja Tornion raatihuoneen alueen sekä Rantakadun ja Keskikadun puutalokorttelit Suomen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.

Lataa kuva
Tornion yhteislyseon lukio
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tornion kirkko ja raatihuone ympäristöineen sekä Rantakadun ja Keskikadun puutalokorttelit. Katso kohteen 1652 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

Tornion yhteislyseon lukio (TYL) on suomalainen, Torniossa toimiva lukio, joka on perustettu vuonna 1884.

Lataa kuva
Kukkolankosken kalakenttä

Kukkolankosken kalakenttä on perinteinen Tornionjokivarren siian ja lohen kalastuspaikka, jossa on alkuperäisellä paikallaan säilynyt rivi vanhoja, hirsisiä aittoja. Tornionjoki on Euroopan pisin vapaana virtaava joki ja Kukkolankoski Suomen pisin vapaana virtaava koski.

Lataa kuva
Rakanmäki

rautakautinen asuinpaikka ja röykkiöitä Torniossa Lapissa

Lataa kuva
Tornion alakouluseminaari

koulurakennus Torniossa

Lataa kuva
LUSITANA WLM 2011 d bw.svg

Kuvaa kulttuuriperintökohde ja osallistu Wiki Loves Monuments -kilpailuun!

Wiki Loves Monuments on syyskuussa järjestettävä kansainvälinen valokuvakilpailu, jossa tuodaan kulttuuriperintökohteita tunnetuksi. Kilpailuun osallistuvat kuvat tulevat Wikipediaan kaikkien vapaasti hyödynnettäviksi ja muokattaviksi. Kilpailun jälkeen Museovirasto arkistoi kuvista valikoidun otoksen kuvakokoelmiinsa pysyvää säilytystä varten. Lue kilpailusta lisää osoitteessa wlm.wikimedia.fi.

Huomaathan, että kaikki kulttuuriperintökohteet eivät ole yleisölle avoimia. Jos kuvaat yksityisalueella, huolehdi siitä, että saat siihen luvan.

Kuvauskohteet Utsjoki

Utsjoki Wikipediassa

Automaattisesti luodun listan loppu.
Utsjoen kirkkomaisema

Utsjoen kirkkomaisema Utsjoella Lapin maakunnassa on yksi Museoviraston vuonna 2009 määrittelemistä valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä Suomessa. Se koostuu Tenojoen sivujoen Utsjoen laajentumana olevan Mantojärven rannalla sijaitsevista Utsjoen kirkosta ja kirkon alapuolelle järven rantaan kirkkotupa-alueen muodostavista Utsjoen kirkkotuvista sekä Carl Ludvig Engelin suunnittelemasta, vuonna 1843 valmistuneesta Utsjoen pappilasta. Kirkkotuvat ovat olleet alkuperäisessä käytössään vielä toisen maailmansodan jälkeen. 2010-luvulla ne muodostavat ulkomuseon.

Lataa kuva
Utsjoen kirkkotuvat
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Utsjoen kirkkomaisema. Katso kohteen 382 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

Utsjoen kirkkotuvat on ulkomuseona toimiva kirkkotupa-alue Utsjoen kirkon luona Mantojärven rannalla Utsjoella Lapin maakunnassa Suomessa. Alue koostuu useista, vielä 1940-luvulla alkuperäisesssä käytössään käytössä olleista kirkkotuvista. Yhdessä viereisten Utsjoen kirkon ja Utsjoen pappilan kanssa se on osa Museoviraston vuonna 2009 valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi määrittelemää Utsjoen kirkkomaisemaa.

Lataa kuva
Utsjoen kirkko
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Utsjoen kirkkomaisema. Katso kohteen 382 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

Utsjoen kirkko on kirkko Utsjoella pohjoisessa Lapissa. Se on Suomen ja Euroopan unionin pohjoisin kirkko. Kirkon suunnitteli Ernst Lohrmann intendentinkonttorissa ja se rakennettiin harmaakivestä vuosina 1850–1853. Kirkko on pieni, istumapaikkoja on 230 ja pinta-ala on 170 neliömetriä. Kirkko on muodoltaan pitkäkirkko, torni on sen itäpäässä ja länsipäässä on kirkkosalia matalampi tasakattoinen sakaristo.

Lataa kuva
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Utsjoen kirkkomaisema. Katso kohteen 382 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

Utsjoen pappila on alkujaan pappilaksi suunniteltu rakennus Utsjoella. Sen on valmistunut vuonna 1843 ja on arkkitehti Carl Ludwig Engelin viimeisimpiä ja pohjoisimpia töitä. Pappila valmistui kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen miljööseen vanhojen kirkkotupien läheisyyteen. Pappilan pihapiirin aitat ovat peräisin 1770-luvulta.

Lataa kuva
Erttetvárri

poroaita Utsjoella Lapissa

Lataa kuva
Sujala

Lataa kuva
Poroerotuspaikat ja -aidat
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 2130
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30506034

Maan pohjoisimmassa osassa saamelaiskulttuuriin liittyvän keskeisen elinkeinon, poronhoidon tunnistettavimpia ja tunnetuimpia rakenteita ovat poroaidat.

Lataa kuva
Utsjokilaakson saamelaisasutus
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 2169
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30506023

Utsjokilaakson saamelaisasutuksen joukossa on säilynyt asuinkenttiä, jotka kuvastavat erinomaisella tavalla kalastuksesta, metsästyksestä, maataloudesta, keräilystä ja poronhoidosta elantonsa saaneen saamelaisväestön perinteistä asumismuotoa. Utsjoen saamelaisasutus on keskittynyt Tenojoen ja Utsjoen varteen vanhoille sukumaille.

Lataa kuva
Utsjoen poliisiasema
  • Rakennusperintörekisterin kohde: 200209
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q55020115

poliisiasema Utsjoella

Lataa kuva
Utsjoen poliisiaseman sauna
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Utsjoen poliisiasema. Katso kohteen 200209 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

saunarakennus Utsjoella

Lataa kuva
Utsjoen poliisiaseman aitta
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Utsjoen poliisiasema. Katso kohteen 200209 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

aitta Utsjoella

Lataa kuva
Utsjoen poliisiaseman virastotalo
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Utsjoen poliisiasema. Katso kohteen 200209 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

toimistorakennus Utsjoella

Lataa kuva
Utsjoen poliisiaseman talli
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Utsjoen poliisiasema. Katso kohteen 200209 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

talli Utsjoella

Lataa kuva
Ala-Jalve

esihistoriallinen asuinpaikka Utsjoella Lapissa

Lataa kuva
Nivajoki–Alajalve-tie

Nivajoki–Alajalve-tie (Alakönkääntie) on Alakönkään koskipaikan kiertämiseksi syntyneestä vähäisestä kulkujäljestä vähitellen muodostunut tie Utsjoella, seututie 970:n ja Tenon välissä. Tien pituus on 4,8 kilometriä. Se on museotie ja sisältyy Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.

Lataa kuva
Sujalan muinainen asuinpaikka

Sujalan asuinpaikka on vuonna 2002 Utsjoen Vetsijärveltä löydetty Pohjois-Suomen varhaisin pioneeriasuttajien asuinpaikka. Sen käyttäjät on pystytty liittämään idästä tulleeseen muuttoliikkeeseen, sillä kaivausalueelta löydetyt säleet ja säle-esineet on valmistettu Kundan tai Butovon kulttuurin käyttämällä tekniikalla. Leiripaikalta löydetyn orgaanisen materiaalin ajoitukset ovat 8300–8200 eaa., joten asuinpaikka kuuluu varhaiseen mesoliittiseen kauteen.

Lataa kuva
Utsjoen postipolku ja postituvat
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 2170
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30505993

Utsjoen Kenesvaaralla kulkeva polku on osa tunnettua kulkureittiä Inarista Utsjoelle.

Lataa kuva
Urroaivi 1

kivikehiä ja purnuja Utsjoella Lapissa

Lataa kuva
Välimaa

moniperiodinen asuinpaikka, mm. kodanpohjia, rakennusten jäännöksiä Utsjoella Lapissa

Lataa kuva
Sulaojan lähde

Sulaojan lähde on suuri, lampimainen lähde Utsjoella. Se sijaitsee kantatie 92:n varrella kymmenisen kilometriä Karigasniemestä itään. Lampi on noin 250 metriä pitkä ja leveimmillään 50 metriä leveä.

Lataa kuva
Sulaoja

seita Utsjoella Lapissa

Lataa kuva
Tenojokilaakson saamelaisasutus
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 5243
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30506004

Tenojokilaakson kalastukseen ja karjanhoitoon suuntautunutta saamelaisasutusta edustavat valikoimassa esimerkkeinä Dalvadaksen kylä ja Välimaan tila Tenon jokilaakson muodostamassa vaikuttavassa maisemassa. Tenon pääuoma on jäätikkökulutuksen muotoilema, poikkileikkaukseltaan U-kirjaimen muotoinen laakso, jossa joki virtaa monin paikoin 200–300 metriä ympäröivää loivapiirteistä tunturiylänköä alempana.

Lataa kuva
Q6471887
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tenojokilaakson saamelaisasutus. Katso kohteen 5243 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

Lataa kuva