Wikiprojekti:Wiki Loves Monuments/Lappi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kilpailuohjeet Kuvattavat kohteet Jälleenvalokuvaus Lataa kuva muusta kohteesta Mobiilikartta Neuvonta English
Etsi kuvattava kulttuuriperintökohde näiltä listoilta ja lataa kuvasi Wiki Loves Monuments -valokuvauskilpailuun syyskuun aikana. Halutessasi voit osallistua tietojen parantamisen Talkoot-sivulla.

Kulttuuriperintökohteet maakunnittain

Kulttuuriperintökohteet, Lappi

Enontekiö · Inari · Kemi · Kemijärvi · Keminmaa · Kittilä · Kolari · Muonio · Pelkosenniemi · Pello · Posio · Ranua · Rovaniemi · Salla · Savukoski · Simo · Sodankylä · Tervola · Tornio · Utsjoki · Ylitornio

Kuvauskohteet Enontekiö

Enontekiö Wikipediassa

Automaattisesti luodun listan loppu.
Enontekiön jälleenrakennuskauden julkinen rakentaminen

Arkkitehti Veikko Larkaksen Enontekiöön toisen maailmansodan jälkeen suunnittelema Hetan kirkko, muu julkinen rakentaminen ja asuntolakoulut edustavat jälleenrakennuskauden arkkitehtuurisuunnittelua Lapin kunnassa, jonka rakennuskannasta suurin osa tuhoutui Lapin sodassa.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4262 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Enontekiön jälleenrakennuskauden julkinen rakentaminen (Q30505665) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Enontekiön kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Enontekiön jälleenrakennuskauden julkinen rakentaminen.

    Enontekiön kirkko sijaitsee Enontekiön kirkonkylässä, Hetassa. Arkkitehti Veikko Larkaksen suunnittelema kirkko on vihitty käyttöön vuonna 1952. Rapattu tiilikattoinen kirkko, seurakunnan kuudes kirkko, on aivan Hetta – Palojoensuu -tien vierellä, pienen kumpareen päällä. Kirkko on eräs Museoviraston määrittelemistä Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Museoviraston mukaan kirkko ja sen kellotorni ovat ”Hetan kirkonkylän maisemallisia maamerkkejä vesistön ja vaaranrinteen välissä”.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 68.3845°N, 23.6323°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Enontekiön kirkko (Q3585525) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Veikko Larkas
  • Lataa kuva
    Enontekiön saamelaisasutuksen talvi- ja kesäkylät

    Näkkälän talvikylä sekä Kalkujärven ja Pöyrisjärven kesäkylät edustavat maassamme pisimpään täyspaimentolaiseen poronhoitoon perustuneen saamelaisasutuksen vuotuismuuton elinympäristöjä Käsivarren Lapin karulla ja harvaan asutulla tunturiseudulla. Talvi- ja kesäkyläjärjestelmä perustuu paimentolaisen poronhoidon edellyttämään vuotuismuuttoon laidunkierron ja kalastusmahdollisuuksien toteuttamiseksi eri vuodenaikoina.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 5213 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Enontekiön saamelaisasutuksen talvi- ja kesäkylät (Q30506193) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Enontekiön saamelaisasutuksen talvi- ja kesäkylät.

    Näkkälän seita on Enontekiön Näkkälän kylässä, Näkkäläjärven länsirannalla oleva seitakivi. Se on nelikulmainen suippoharjainen noin 2,5 metriä korkea vaaleanharmaa siirtolohkare joka sijaitsee koivua kasvavalla moreenikumpareella. Näkkälän seita kuuluu muinaismuistolailla suojeltuihin muinaismuistoihin. Se on ollut poromiesten, metsäpeuranpyytäjien ja kalastajien palvontapaikkana, mutta erityisesti se on ollut tunnettu peuraseitana. Seidalle on uhrattu myös rahakolikoita joita löytyy edelleen kivenkoloista ja syvennyksistä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 68.59417°N, 23.57444°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Näkkälän seita (Q20249742) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Q1915370
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Enontekiön saamelaisasutuksen talvi- ja kesäkylät.

    seitakivi Enontekiöllä Lapissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 68.59433°N, 23.57472°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 47010001 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Q1915370 (Q1915370) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Erkunan seita

    seita Enontekiöllä Lapissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 68.60113°N, 23.3064°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000009484 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Erkunan seita (Q31028851) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Jatkosodan tapahtuma- ja muistopaikat

    Enontekiön Lätäsenon (Sturmbock-Stellung) ja Sodankylän Tankavaaran (Schutzstellung) saksalaiset asemat ovat merkittävimmät saksalaisten joukkojen jatkosodan aikana Lappiin rakentamat puolustusasemat.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 5176 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Jatkosodan tapahtuma- ja muistopaikat (Q30506426) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Ahdaskurun silta
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jatkosodan tapahtuma- ja muistopaikat.

    Ahdaskurun silta on kivinen holvisilta, joka sijaitsee Enontekiön Kilpisjärvellä tullin ja valtakunnanrajan välisellä osuudella valtatietä 21. Silta on valmistunut vuonna 1943, ja se on ainoa Kilpisjärventien silta, joka säilyi Lapin sodasta. Se on museosilta ja sisältyi Museoviraston inventoimiin Valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin vuoden 1993 inventoinnissa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 69.07806°N, 20.76139°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ahdaskurun silta (Q11849899) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kemin ja Tornion vanhan rajan rajapyykit

    Kemin ja Tornion vanha raja eli Upsalan ja Turun hiippakuntaraja 1300-luvulta on toiseksi vanhin traktaattiraja Suomen alueella.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 5230 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kemin ja Tornion vanhan rajan rajapyykit (Q30510328) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kilpisjärven matkailuhotelli

    Kilpisjärven matkailuhotellissa ovat säilyneet Lapissa 1930-1960-luvuilla toteutetun matkailurakentamisen tunnusomaiset piirteet.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4261 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kilpisjärven matkailuhotelli (Q30560585) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Markkinan kirkonpaikka

    Markkinan historiallinen kirkonpaikka on ollut harvaan asutun pohjoisen Länsi-Lapin kirkollinen ja hallinnollinen keskuspaikka 1600-luvulta 1820-luvulle. Kirkonpaikka, kalmisto ja uhripetäjä kirkkotarhan koilliskulmassa sijaitsevat moreenikummun laella Tornionjoen latvahaarojen Lätäsenon ja Könkämäenon yhtymäkohdassa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 68.48791°N, 22.2965°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 47010010 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 5261 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Markkinan kirkonpaikka (Q30689712) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Peltovuoma

    Peltovuoma on kylä Enontekiön kunnan itäosassa Suomessa. Peltovuomasta on noin 10 kilometriä matkaa Nunnaseen ja 30 km Hettaan, Enontekiön kirkonkylään. Peltovuoman kylän eteläpuolella on kuusiraja ja pohjoispuolella taas mäntyraja. Peltovuomassa on myös Peltovuoman koulu.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 68.38722°N, 24.20278°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4260 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Peltovuoma (Q12265737) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Poroerotuspaikat ja -aidat

    Maan pohjoisimmassa osassa saamelaiskulttuuriin liittyvän keskeisen elinkeinon, poronhoidon tunnistettavimpia ja tunnetuimpia rakenteita ovat poroaidat.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2130 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Poroerotuspaikat ja -aidat (Q30506034) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Seitapaikat

    Seitapaikat kuvastavat saamelaiskulttuuriin liittyvää, luonnosta elävän väestön historiallista maailmankuvaa ja henkistä perinnettä.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 5236 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Seitapaikat (Q30506008) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Sieiddesáiva seitakivi

    seita Enontekiöllä Lapissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 69.27153°N, 21.51281°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 47010006 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Sieiddesáiva seitakivi (Q31028401) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Struven ketju

    Struven ketju on 1800-luvun alkupuolella rakennettu kolmiomittausketju Pohjoisen jäämeren ja Mustanmeren välillä. Sen tarkoituksena oli selvittää yhden pituuspiirin pituus mahdollisimman pitkältä matkalta ja mahdollisimman pohjoisessa. Tuon tiedon avulla voitiin entistä luotettavammin laskea maapallon tarkka muoto ja koko. Nimensä hanke sai ideoijansa ja päätoimeenpanijansa F. G. W. Struven mukaan. Ketju toteuttiin pääosin silloisen Venäjän alueella; vain pohjoisin osa sijoittui Ruotsi-Norjan alueelle. Nykyisin ketju kulkee kymmenen eri valtion kautta. Hanke tunnetaan myös nimellä Venäläis-skandinaavinen astemittaus. Sen tuloksilla oli myöhemmin suuri merkitys itsenäisen Suomen oman geodeettisen runkoverkon ja karttatuotannon perustana.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 59.05778°N, 26.33778°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4255 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Struven ketju (Q192243) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Stuorrahanoaivi
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Struven ketju.

    Stuorrahanoaivi on tunturi Enontekiöllä, Luoteis-Lapissa. Tunturin korkeus on noin 600 metriä. Tunturi sijaitsee vajaat 30 kilometriä Kaaresuvannosta koilliseen, kilometrin verran Norjan rajalta. Tunturi on osa Tarvantovaaran erämaa-aluetta.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 68.68244°N, 22.74593°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000014145 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Stuorrahanoaivi (Q10682441) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Suttitieva

    pyyntikuoppia Enontekiöllä Lapissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 68.41055°N, 24.60658°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 47010230 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Suttitieva (Q31029273) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Ungelon torppa on Enontekiön Hetassa sijaitseva kirjailija Yrjö Kokon entinen kirjailijakoti joka on valmistunut 1952. Torpan hirsirakennukset sijaitsevat Ounasjärveen pistävässä Ungelonniemessä jonne pääsee polkua pitkin kapean maakannaksen kautta. Torpan rakennuksiin kuuluu asuinrakennuksen ohella sauna, venehuone ja verkkokatos.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 68.38778°N, 23.65694°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 5210 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ungelon torppa (Q20249868) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Inari

    Inari Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Inarinsaamelaisten vuotuismuuton talvi- ja kesäpaikat

    Inarinsaamelaiset ovat ainoa saamelaisryhmä, joka on asunut ja asuu perinteisesti vain yhden valtion ja yhden kunnan alueella.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 5216 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Inarinsaamelaisten vuotuismuuton talvi- ja kesäpaikat (Q30506011) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pielpajärven erämaakirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Inarinsaamelaisten vuotuismuuton talvi- ja kesäpaikat.

    Pielpajärven erämaakirkko sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä Inarin kirkonkylästä, Inarijärven pohjoispuolella.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 68.95128°N, 27.11585°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305057) ja kohde (200620) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 148010067 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 5216 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pielpajärven erämaakirkko (Q144692) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Ivalojoen kulta-alue

    Lapin kullankaivuun historian keskeisin kohde on melkein 200 kilometrin mittainen Ivalojoki sivujokineen ja –puroineen.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 5225 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ivalojoen kulta-alue (Q30505997) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Ivalojoen kulta-alue.

    Ivalojen Kultala on Suomen valtion vuonna 1870 rakentama rakennusryhmä Ivalojoen pohjoistörmällä Kehäpään tunturista lounaaseen. Kultalaa käytettiin alkujaan kullan kaivamisen ja kaupan valvontaan. Alue on nykyään museona, ja siellä on myös majoittumismahdollisuus vaeltajille.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 68.50617°N, 26.68058°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200142) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ivalojoen Kultala (Q11865375) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kultalan kruunun stationin päärakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Ivalojoen Kultala.

    kartano Inarissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 68.50617°N, 26.68054°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303766) ja kohde Ivalojoen Kultala (200142) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kultalan kruunun stationin päärakennus (Q55595750) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kultalan kruunun stationin savusauna
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Ivalojoen Kultala.

    savusauna Inarissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 68.50535°N, 26.68025°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303767) ja kohde Ivalojoen Kultala (200142) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kultalan kruunun stationin savusauna (Q55598203) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Ivalojoen kulta-alue.

    Palsinoja on noin 13 kilometriä pitkä Ivalojoen sivujoki, joka saa alkunsa Multatunturilta. Se on yksi Lapin kullanetsintäpaikoista, jossa kaivuu alkoi jo 1870-luvun alussa käynnistyneen Lapin kultaryntäyksen aikana.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 68.50858°N, 26.94672°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Palsinoja (Q21016808) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Ivalojoen kulta-alue.

    Sotajoki on noin 28 kilometriä pitkä Ivalojoen oikea sivujoki, joka saa alkunsa Sodankylän Sota-aavan suoalueelta. Siihen laskevia sivu-uomia ovat muun muassa Luppohaara, Katramorostonoja, Nälkäoja, Harrijoki, Kellostapulinoja sekä Pahaoja.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 68.50132°N, 26.82964°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Sotajoki (Q21016857) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Jäkälä-Äytsin kultakämppä

    maja Inarissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 68.70768°N, 25.80135°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305867) ja kohde (201403) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Jäkälä-Äytsin kultakämppä (Q55078435) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Jäkälä-Äytsin kultakämpän maakasat ja niihin liittyvät rakennelmat ja alueet
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Jäkälä-Äytsin kultakämppä.

    rakennus Inarissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 68.70768°N, 25.80174°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305869) ja kohde Jäkälä-Äytsin kultakämppä (201403) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Jäkälä-Äytsin kultakämpän maakasat ja niihin liittyvät rakennelmat ja alueet (Q55597834) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Jäämerentie

    Jäämerentie on Rovaniemen ja Petsamonvuonon länsirannalla sijainneen Liinahamarin sataman yhdistänyt, vuonna 1931 kokonaisuudessaan valmistunut maantie. Jäämerentie oli valmistuessaan 531 kilometriä pitkä ja viisi metriä leveä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 69.02373°N, 29.08456°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 5092 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Jäämerentie (Q1294099) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kolttasaamelaisten asutuspaikat

    Nellimin ja Sevettijärven kolttakylät kuvastavat toisen maailmansodan jälkeistä asutustoimintaa maan pohjoisimmassa osassa.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2132 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kolttasaamelaisten asutuspaikat (Q30505556) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Nellim
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kolttasaamelaisten asutuspaikat.

    Nellim on kolmen kulttuurin kylä Inarin kunnassa Inarijärven rannalla. Nellimissä asuu inarinsaamelaisia, kolttasaamelaisia ja suomalaisia, siksi kylää kutsutaan myös kolmen kulttuurin kohtauspaikaksi. Kylä sijaitsee noin 42 kilometrin päässä Ivalosta koilliseen, ja Venäjän rajalle on matkaa noin yhdeksän kilometriä. Kylässä on venesatama, ortodoksikirkko ja erähotelli. Tsarmitunturin erämaa-alue sijaitsee kylän lähellä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 68.85°N, 28.31667°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Nellim (Q920968) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Sevettijärven ortodoksinen kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kolttasaamelaisten asutuspaikat.

    Sevettijärven ortodoksinen kirkko sijaitsee Inarin koltta-alueella Sevettijärven kylässä. 1500-luvulla vaikuttaneen Trifon Petsamolaisen muistolle pyhitetty kirkko valmistui tsasounaksi vuonna 1951 ja kirkoksi se vihittiin peruskorjauksen jälkeen 1992. Se on yksi Lapin ortodoksisen seurakunnan neljästä kirkosta, joista kaksi muuta sijaitsee myös Inarissa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 69.51°N, 28.59728°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Sevettijärven ortodoksinen kirkko (Q22911379) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Nukkumajoki 2

    historiallinen asuinpaikka ja kodanpohjia Inarissa Lapissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 68.89098°N, 27.08922°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 148010046 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Nukkumajoki 2 (Q31029032) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Nukkumajoki 3

    historiallinen asuinpaikka ja kodanpohjia Inarissa Lapissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 68.88327°N, 27.08024°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 148010078 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Nukkumajoki 3 (Q31029015) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Nukkumajoki 4

    historiallinen asuinpaikka ja kodanpohjia Inarissa Lapissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 68.88014°N, 27.07277°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 148010032 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Nukkumajoki 4 (Q31029021) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Nukkumajoki 5

    rautakautinen-keskiaikainen asuinpaikka ja kodanpohjia Inarissa Lapissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 68.87727°N, 27.06058°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 148010083 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Nukkumajoki 5 (Q31028988) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Nukkumajoki 6

    historiallinen asuinpaikka ja kodanpohjia Inarissa Lapissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 68.86557°N, 27.02843°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 148010080 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Nukkumajoki 6 (Q31028978) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Nukkumajoki 7

    historiallinen asuinpaikka ja kodanpohjia Inarissa Lapissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 68.8554°N, 27.01463°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 148010081 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Nukkumajoki 7 (Q31028994) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Nukkumajoki 8

    rautakautinen-keskiaikainen asuinpaikka ja kodanpohjia Inarissa Lapissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 68.85066°N, 26.99075°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 148010444 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Nukkumajoki 8 (Q31028964) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Nukkumajoki 9

    rautakausi-keskiajan latomuksia Inarissa Lapissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 68.86506°N, 27.02781°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000011953 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Nukkumajoki 9 (Q31028495) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Oskarinjärven kolttakenttä

    kolttakenttä Inarissa

  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200155) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Oskarinjärven kolttakenttä (Q55026156) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Oskarinjärven kolttakentän aitta
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Oskarinjärven kolttakenttä.

    aitta Inarissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 68.45191°N, 28.28844°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303666) ja kohde Oskarinjärven kolttakenttä (200155) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Oskarinjärven kolttakentän aitta (Q55594776) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Oskarinjärven kolttakentän pirtti
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Oskarinjärven kolttakenttä.

    pirtti Inarissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 68.45205°N, 28.28843°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303717) ja kohde Oskarinjärven kolttakenttä (200155) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Oskarinjärven kolttakentän pirtti (Q55597424) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Oskarinkosken kolttakenttä

    kolttakenttä Inarissa

  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200156) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Oskarinkosken kolttakenttä (Q55022772) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Oskarinkosken kolttakentän asuinrakennus 1
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Oskarinkosken kolttakenttä.

    asuintalo Inarissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 68.45224°N, 28.28223°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303667) ja kohde Oskarinkosken kolttakenttä (200156) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Oskarinkosken kolttakentän asuinrakennus 1 (Q55595120) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Oskarinkosken kolttakentän lammaskota 1
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Oskarinkosken kolttakenttä.

    lampola Inarissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 68.4525°N, 28.28272°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302660) ja kohde Oskarinkosken kolttakenttä (200156) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Oskarinkosken kolttakentän lammaskota 1 (Q55596164) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Oskarinkosken kolttakentän sauna
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Oskarinkosken kolttakenttä.

    saunarakennus Inarissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 68.45187°N, 28.2822°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302674) ja kohde Oskarinkosken kolttakenttä (200156) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Oskarinkosken kolttakentän sauna (Q55598069) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Oskarinkosken kolttakentän ulkouuni
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Oskarinkosken kolttakenttä.

    uuni Inarissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 68.45191°N, 28.28189°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302688) ja kohde Oskarinkosken kolttakenttä (200156) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Oskarinkosken kolttakentän ulkouuni (Q55599348) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Poroerotuspaikat ja -aidat

    Maan pohjoisimmassa osassa saamelaiskulttuuriin liittyvän keskeisen elinkeinon, poronhoidon tunnistettavimpia ja tunnetuimpia rakenteita ovat poroaidat.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2130 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Poroerotuspaikat ja -aidat (Q30506034) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Raja-Joosepin asuinkenttä
    Raja-Joosepin asuinkenttä

    Raja-Joosepin asuinkenttä Urho Kekkosen kansallispuistossa Inarin kunnan itärajan tuntumassa on hyvin säilynyt esimerkki 1900-luvun alkupuolen pienimuotoisesta pyyntiin ja karjanhoitoon perustuvasta erämaa-asutuksesta Metsä-Lapin tunturiseudulla. Luttojoen etelään viettävällä rantatörmällä sijaitseva 1910-luvulla rakentunut asuinkenttä muodostuu jokitörmään kaivetusta maasaunasta, uudesta, sodassa tuhoutuneen tilalle rakennetusta asuinrakennuksesta, navetasta, lampolasta, kahdesta aitasta ja heinäsuojasta, maakellarista, ulkouunista, kaivosta, venekatoksesta sekä ns.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200157) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2133 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Raja-Joosepin asuinkenttä (Q30560047) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Raja-Joosepin asuinkentän Huhti-Heikin kämppä
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Raja-Joosepin asuinkenttä.

    maja Inarissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 68.46638°N, 28.46795°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302703) ja kohde Raja-Joosepin asuinkenttä (200157) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Raja-Joosepin asuinkentän Huhti-Heikin kämppä (Q55596084) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Raja-Joosepin asuinkentän aita
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Raja-Joosepin asuinkenttä.

    aita Inarissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 68.46654°N, 28.46898°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302720) ja kohde Raja-Joosepin asuinkenttä (200157) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Raja-Joosepin asuinkentän aita (Q55594759) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Raja-Joosepin asuinkentän kaivo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Raja-Joosepin asuinkenttä.

    kaivo Inarissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 68.4664°N, 28.4675°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302734) ja kohde Raja-Joosepin asuinkenttä (200157) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Raja-Joosepin asuinkentän kaivo (Q55595515) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Raja-Joosepin asuinkentän lampola
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Raja-Joosepin asuinkenttä.

    lampola Inarissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 68.46634°N, 28.46755°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302731) ja kohde Raja-Joosepin asuinkenttä (200157) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Raja-Joosepin asuinkentän lampola (Q55596180) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Raja-Joosepin asuinkentän lato
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Raja-Joosepin asuinkenttä.

    lato Inarissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 68.46651°N, 28.46762°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302706) ja kohde Raja-Joosepin asuinkenttä (200157) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Raja-Joosepin asuinkentän lato (Q55596205) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Raja-Joosepin asuinkentän maasauna
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Raja-Joosepin asuinkenttä.

    saunarakennus Inarissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 68.46631°N, 28.46803°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302704) ja kohde Raja-Joosepin asuinkenttä (200157) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Raja-Joosepin asuinkentän maasauna (Q55598079) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Raja-Joosepin asuinkentän navetta
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Raja-Joosepin asuinkenttä.

    kivinavetta Inarissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 68.46644°N, 28.46737°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302705) ja kohde Raja-Joosepin asuinkenttä (200157) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Raja-Joosepin asuinkentän navetta (Q55597051) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Raja-Joosepin asuinkentän ulkouuni
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Raja-Joosepin asuinkenttä.

    uuni Inarissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 68.46637°N, 28.46816°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302733) ja kohde Raja-Joosepin asuinkenttä (200157) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Raja-Joosepin asuinkentän ulkouuni (Q55599349) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Repokairan ja Lemmenjoen alueen saamelaisasutus ja kullankaivajayhdyskunta

    Repokairan ja Lemmenjoen alueen luonnonvarojen käyttöä kuvastavat alueen porohoitoon liittyvä asutus, Lisman saamelaiskylä ja Kaapin Jounin erämaatalo sekä toisen maailmansodan jälkeen syntynyt kullankaivajayhdyskunta. Repokairan ja Lemmenjoen alueelle perustettu Lemmenjoen kansallispuisto on Suomen suurin, se on myös Euroopan laajimpia tiettömiä ja asumattomia metsäerämaita.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 5214 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Repokairan ja Lemmenjoen alueen saamelaisasutus ja kullankaivajayhdyskunta (Q30506006) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Jäkäläpään lentokenttä
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Repokairan ja Lemmenjoen alueen saamelaisasutus ja kullankaivajayhdyskunta.

    entinen lentokenttä Inarissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 68.71139°N, 25.75278°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Jäkäläpään lentokenttä (Q12693168) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Repokairan ja Lemmenjoen alueen saamelaisasutus ja kullankaivajayhdyskunta.

    Lisma on kylä Inarin kunnassa. Se sijaitsee Lemmenjoen kansallispuiston sisällä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 68.37083°N, 25.47778°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lisma (Q3757078) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Martiniiskonpalon lentokenttä
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Repokairan ja Lemmenjoen alueen saamelaisasutus ja kullankaivajayhdyskunta.

    entinen lentokenttä Inarissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 68.65917°N, 25.70139°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Martiniiskonpalon lentokenttä (Q12693855) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Repokairan ja Lemmenjoen alueen saamelaisasutus ja kullankaivajayhdyskunta.

    Morgamoja on noin seitsemän kilometrin pituinen Lemmenjoen sivujoki, joka saa alkunsa Pellisenlaen juurella sijatsevalta suoalueelta ja laskee Lemmenjokeen hieman ennen Morgamjärveä. Se tunnetaan Lemmenjoen alueen legendaarisimpana kultajokena, jonka varrelta on kultaa etsitty jo 70 vuoden ajan.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 68.65623°N, 25.80027°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Morgamoja (Q21016761) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Ruijanpolku

    Ruijanpolku oli Suomen Lapin ja Norjan Ruijan yhdistänyt historiallinen kulkureitti. Sen alkupiste oli Sodankylän Sompion lapinkylässä sijainnyt Rieston kylä, joka 1960-luvun lopulla jäi Lokan tekojärven alle. Riestoon puolestaan oli yhteys aina Perämereltä saakka, ensin Kemijokea ja sitten sen sivujokea Luiroa pitkin. Koko Perä- ja Jäämeren väliseltä matkaltaan siitä on käytetty myös nimitystä Ruijanreitti.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 5235 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ruijanpolku (Q22712648) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Rumakurun autiotuvat

    autiotuvat Inarissa

  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200148) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Rumakurun autiotuvat (Q55020624) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Rumakurun uudempi autiotupa
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Rumakurun autiotuvat.

    autiotupa Inarissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 68.38337°N, 27.50203°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303865) ja kohde Rumakurun autiotuvat (200148) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Rumakurun uudempi autiotupa (Q55595258) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Rumakurun vanha autiotupa
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Rumakurun autiotuvat.

    autiotupa Inarissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 68.37964°N, 27.51179°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302753) ja kohde Rumakurun autiotuvat (200148) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Rumakurun vanha autiotupa (Q55595257) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Sallivaaran poroerotuspaikka

    poroerotuspaikka Inarissa

  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200166) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Sallivaaran poroerotuspaikka (Q55027232) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Sallivaaran poroerotuspaikan Kaapo Aikion ja Teuvo Lehtolan kämppä eli Pirula
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Sallivaaran poroerotuspaikka.

    maja Inarissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 68.49053°N, 25.88868°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302747) ja kohde Sallivaaran poroerotuspaikka (200166) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Sallivaaran poroerotuspaikan Kaapo Aikion ja Teuvo Lehtolan kämppä eli Pirula (Q55596086) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Sallivaaran poroerotuspaikan poroerotusaita
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Sallivaaran poroerotuspaikka.

    poroerotusaita Inarissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 68.48692°N, 25.88713°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303862) ja kohde Sallivaaran poroerotuspaikka (200166) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Sallivaaran poroerotuspaikan poroerotusaita (Q55597426) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Seitapaikat

    Seitapaikat kuvastavat saamelaiskulttuuriin liittyvää, luonnosta elävän väestön historiallista maailmankuvaa ja henkistä perinnettä.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 5236 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Seitapaikat (Q30506008) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Ukonkivi
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Seitapaikat.

    Ukonkivi eli Ukko eli Ukonsaari sijaitsee Inarijärven Ukonselällä Inarin kirkonkylän edustalla. Kylältä on saarelle matkaa noin 11 kilometriä. Se oli aikoinaan saamelaisten pyhä uhripaikka. Saari on noin 30 metriä korkea.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 68.93878°N, 27.29231°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ukonkivi (Q390151) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Ukonsaaren Ukonkivi

    seita Inarissa Lapissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 68.93845°N, 27.2893°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 148010053 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ukonsaaren Ukonkivi (Q31030438) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Kemi

    Kemi Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Ailinpietin kalastajakämppä

    kalamaja Kemissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.6065°N, 24.19936°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303592) ja kohde (200278) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ailinpietin kalastajakämppä (Q55023925) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Isohaaran voimalaitos ja Vallitunsaaren voimalaitosyhdyskunta

    Pohjolan Voima Oy:n Isohaaran vesivoimalaitos patosiltoineen ja voimalaitosyhdyskuntineen on yksi Lapin jälleenrakennuskauden suurhankkeista.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2242 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Isohaaran voimalaitos ja Vallitunsaaren voimalaitosyhdyskunta (Q30505615) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Isohaaran voimalaitos
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Isohaaran voimalaitos ja Vallitunsaaren voimalaitosyhdyskunta.

    Isohaaran voimalaitos on Kemijoessa Kemin ja Keminmaan rajalla sijaitseva vesivoimalaitos.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.7928°N, 24.5456°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Isohaaran voimalaitos (Q18659395) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Karihaaran tehdasyhdyskunta

    Karihaaran tehdasyhdyskunta on Pohjois-Suomen teollisuushistorian avainkohde.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2190 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Karihaaran tehdasyhdyskunta (Q30689298) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Q12261530
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Karihaaran tehdasyhdyskunta.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.75639°N, 24.54028°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Q12261530 (Q12261530) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kemin ruutukaava-alue ja kirkon ympäristö

    Kemin kirkon ympäristö on Lapin läänin ainoa 1800-luvun ruutuasemakaavaihanteen mukaisesti toteutettu kaupunkikeskusta, jonka puistokaduilla paloalueisiin jaettu kaupunkirakenne on edelleen säilynyt selkeänä kaupunkikuvassa.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4411 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kemin ruutukaava-alue ja kirkon ympäristö (Q30560158) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Junneliuksen talo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kemin ruutukaava-alue ja kirkon ympäristö.

    Junneliuksen talo on Sauvosaaren kaupunginosassa Kemissä sijaitseva suojeltu puurakennus 1900-luvun alusta.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.73333°N, 24.56°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Junneliuksen talo (Q11867922) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kemin kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kemin ruutukaava-alue ja kirkon ympäristö.

    Kemin kirkko on Kemin seurakunnan pääkirkko. Kirkkorakennus on arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelema ja se rakennettiin rapatusta tiilestä vuosina 1900–1902. Kirkon vihki käyttöön Oulun hiippakunnan piispa Juho Koskimies 8. maaliskuuta 1903. Tyyliltään kirkko on uusgoottilaisvaikutteinen tornillinen pitkäkirkko, jossa on kaksi sivulaivaa. Tornin yläosassa on pienpäädyt ja pienet kulmatornit. Kirkon pituus on 32 metriä, leveys 21 metriä ja harjakorkeus 19 metriä. Kellotornin korkeus on 44 metriä. Istumapaikkoja kirkossa on 1 200. Pneumaattiset urut on valmistanut Kangasalan urkutehdas vuonna 1935 ja niissä on 30+4 äänikertaa ja kolme sormiota. Kirkontornin kellot ovat vuodelta 1901.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.73248°N, 24.56325°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305063) ja kohde (200626) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kemin kirkko (Q3051123) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Josef Stenbäck
  • Lataa kuva
    Kemin lyseon lukio
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kemin ruutukaava-alue ja kirkon ympäristö.

    Kemin lyseon lukio on Kemin kaupungin ainoa lukio. Koulu sijaitsee Sauvosaaren kaupunginosassa Kemin keskustassa, Kemin kirkon naapurikorttelissa. Koulussa on noin 400 oppilasta ja 27 opettajaa. Samassa rakennuksessa toimii myös Lyseon lukion yhteistyökoulu Kemin Aikuislukio. Aikuislukio on iltakoulu, jossa voi ylioppilastutkinnon lisäksi suorittaa myös peruskoulututkinnon.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.73194°N, 24.56167°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kemin lyseon lukio (Q11870872) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Meripuisto
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kemin ruutukaava-alue ja kirkon ympäristö.

    Meripuisto on puisto Kemin kaupungin keskustassa, Sauvosaaren kaupunginosassa. Puistoa rajaavat Kauppakatu, Urheilukatu ja Meripuistokatu sekä lännessä Luulajantie, joka erottaa puiston merestä. Luulajantien puolella puistoa reunustavat vanhat makasiinit. Kemin lumilinna on useana vuonna rakennettu aivan puiston tuntumaan.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.73167°N, 24.55528°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Meripuisto (Q11882138) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Q12267133
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kemin ruutukaava-alue ja kirkon ympäristö.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.73222°N, 24.56306°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Q12267133 (Q12267133) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lapin keskuspaikkojen linja-autoasemat

    Lapin linja-autoliikenneverkon keskuspaikkojen Kemin, Rovaniemen ja Sodankylän linja-autosemien jälleenrakentaminen toisen maailmansodan jälkeen on maassamme merkittävä liikennehistoriallinen hanke ja ilmiö.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 5241 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lapin keskuspaikkojen linja-autoasemat (Q30510253) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lapin uitto- ja savottatukikohdat

    Lapin metsäseuduille ja jokilaaksoille ominaista rakennuskantaa ovat savotta- ja uittotukikohdat ja muut uittoon liittyvät rakenteet.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2182 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lapin uitto- ja savottatukikohdat (Q30506538) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Perämeren kalasatamat ja kalastustukikohdat

    1700-luvun keskeisten kalastustukikohtien jäätyä Ruotsin puolelle 1809 ovat Saarenkrunni ja Pieni Valkeakari Kemin kaupungin edustalla olleet Perämeren suurimmat Suomen puolella olleet kalastustukikohdat.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4318 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Perämeren kalasatamat ja kalastustukikohdat (Q30505672) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kuivanuoronkrunni
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Perämeren kalasatamat ja kalastustukikohdat.

    saari Suomessa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.72943°N, 24.46429°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kuivanuoronkrunni (Q24302573) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Perämeren kalasatamat ja kalastustukikohdat.

    Selkä-Sarvi on Perämeren kansallispuistoon kuuluva saari Kemin kaupungin vesialueella Perämerellä. Saari sijaitsee lähellä Suomen ja Ruotsin valtakunnanrajaa, noin 21 kilometriä lounaaseen Kemin keskustasta. Se kuuluu Savukrunnin, Sarvenkrunnin, Pitkäleton, Linnankluvun ja Maa-Sarven sekä Ruotsin puolella sijaitsevan Sarvenkatajan muodostamaan saariryhmään.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.61°N, 24.19667°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Selkä-Sarvi (Q11892903) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pohjanmaan rantatie

    Pohjanmaan rantatie on Pohjanlahden ympäri Turusta Tukholmaan kulkenut historiallinen maantie ja vanha postireitti. Se yhdisti jo myöhäiskeskiajalla Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan Ruotsin eteläosiin saakka.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4372 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pohjanmaan rantatie (Q11888432) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    S/S Heinrich oli saksalainen pirtulaiva joka ajautui karille Kemin edustalla 16. syyskuuta 1924.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.69832°N, 24.39567°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1875 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta S/S Heinrich (Q11891646) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Kemijärvi

    Kemijärvi Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat

    Kemijokivarren kyläasutus, eriaikaiset kirkkoympäristöt ja yksittäiset pihapiirit kuvastavat erään Lapin tärkeimmän kulkureitin, Kemijoen varteen 1600-luvulta 1900-luvun alkuun syntynyttä omavaraistalouteen perustuvaa peräpohjalaista uudisasutusta.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2138 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat (Q29974210) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat.

    Juujärven kylä Kemijärvellä edustaa Kemijoen keskijuoksun jokivarsiasutusta Peräpohjolan vaara- ja jokiseudulla.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 66.38391°N, 27.3111°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Juujärvi (Q11868139) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kemijärven kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat.

    Kemijärven kirkko on Bertel Liljeqvistin suunnittelema kirkkorakennus Kemijärvellä. Kirkko valmistui vuonna 1950 ja vihittiin käyttöön seuraavana vuonna. Kirkossa on 850 istumapaikkaa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 66.7139°N, 27.4333°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kemijärven kirkko (Q11870856) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Bertel Liljequist
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat.

    Tapionniemi on kylä Kemijärvellä. Se sijaitsee noin 25 kilometrin päästä kaupungin keskustasta. Tapionniemessä asuu noin 200 ihmistä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 66.90004°N, 27.46301°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tapionniemi (Q11896494) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kemijärven tapuli

    kellotapuli Kemijärvellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 66.71547°N, 27.44116°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305066) ja kohde (200629) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kemijärven tapuli (Q55025745) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Heikki Väänänen
  • Lataa kuva
    Puikkolan taloryhmä

    Puikkolan taloryhmä kuvastaa Kemijokivarren jokivarsiasutuksen ulkopuolelle 1700-luvun puolivälissä syntynyttä kyläasutusta.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2134 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Puikkolan taloryhmä (Q30560333) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Salpalinja

    Salpalinja, viralliselta nimeltään Suomen Salpa, oli talvisodan jälkeen vuosina 1940–1941 ja 1944 Suomen itärajan läheisyyteen Virolahdelta Savukoskelle rakennettu puolustuslinja. Kauimpana rajasta, jopa yli 100 kilometrin päässä, linja on Pohjois-Karjalassa.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2021 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Salpalinja (Q164333) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Keminmaa

    Keminmaa Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Isohaaran voimalaitos ja Vallitunsaaren voimalaitosyhdyskunta

    Pohjolan Voima Oy:n Isohaaran vesivoimalaitos patosiltoineen ja voimalaitosyhdyskuntineen on yksi Lapin jälleenrakennuskauden suurhankkeista.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2242 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Isohaaran voimalaitos ja Vallitunsaaren voimalaitosyhdyskunta (Q30505615) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat

    Kemijokivarren kyläasutus, eriaikaiset kirkkoympäristöt ja yksittäiset pihapiirit kuvastavat erään Lapin tärkeimmän kulkureitin, Kemijoen varteen 1600-luvulta 1900-luvun alkuun syntynyttä omavaraistalouteen perustuvaa peräpohjalaista uudisasutusta.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2138 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat (Q29974210) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Ala-Paakkola
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat.

    kylä Keminmaalla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.93373°N, 24.72111°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ala-Paakkola (Q29982165) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat.

    Itäkosken kylä sijaitsee entisen Kemijoen suurimman kosken, Taivalkosken, itärannalla Keminmaan kunnassa Lapin maakunnassa. Koskeen rakennettiin vesivoimalaitos vuonna 1975. Ennen valjastamista Taivalkoski oli yksi Euroopan parhaista lohen, siian ja nahkiaisen pyyntipaikoista. Itäkosken koulu ja kaupat on lopetettu, ja vain vanhainkoti on edelleen toiminnassa. Muistoksi kalastusajoista Taivalkosken sillan läheisyyteen pystytettiin kuvanveistäjä Teppo Laurinollin Lippomies-patsas vuonna 1988.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.96667°N, 24.76667°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Itäkoski (Q4413416) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Keminmaan kirkot ja Valmarinniemi
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat.

    kirkkomaisema Keminmaalla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.81181°N, 24.54718°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Keminmaan kirkot ja Valmarinniemi (Q29982166) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Keminmaan uusi kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat.

    Keminmaan uusi kirkko on Keminmaan seurakunnan kirkko Oulun hiippakunnassa. Kirkko sijaitsee Laurilan kylässä lähellä keskiaikaista Pyhän Mikaelin kirkkoa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.81298°N, 24.5448°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305064) ja kohde (200627) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Keminmaan uusi kirkko (Q12261424) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Rakennushallitus, Carl Ludvig Engel
  • Lataa kuva
    Keminmaan vanha kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat.

    Keminmaan vanha kirkko eli Pyhän Mikaelin kirkko rakennettiin todennäköisesti vuosina 1520–1553 Kemin emäseurakunnan kolmanneksi kirkoksi. Kirkko on toiseksi pohjoisin keskiaikainen kivikirkko Suomessa, pohjoisin sellaisenaan säilynyt keskiaikainen kivikirkko ja viimeisiä katolisen ajan kirkkorakennuksia.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.81194°N, 24.54833°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305065) ja kohde (200628) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Keminmaan vanha kirkko (Q12261426) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Koroiskylä
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat.

    kylä Keminmaalla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.88792°N, 24.64211°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Koroiskylä (Q26254566) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat.

    Liedakkala on kylä Keminmaan kunnassa Lapin maakunnassa, noin kuusi kilometriä kuntakeskuksesta pohjoiseen. Kylä sijaitsee Kemin ja Rovaniemen välisen rautatien varrella ja valtatien 4 läheisyydessä Kemijoen länsirannalla. Kylän nimen arvellaan olevan peräisin Liedecke nimisestä saksalaisesta kauppiaasta 1200–luvulla.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.86667°N, 24.6°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Liedakkala (Q4413402) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Länsikoski
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat.

    kylä Keminmaalla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.92937°N, 24.70004°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Länsikoski (Q29982169) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat.

    Törmä on kylä Keminmaan kunnassa Kemijoen varrella Lapin maakunnassa. Kylä sijaitsee joen länsirannalla Kemin ja Rovaniemen välisen rautatien varrella, noin 15 kilometriä pohjoiseen Keminmaan kuntakeskuksesta. Kylä tunnettiin aiemmin nimellä Katajaranta, mutta nimeksi vakiintui kylän eteläpäähän 1900–luvun alussa valmistuneen rautatieliikennepaikan nimi.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.9°N, 24.61667°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Törmä (Q4413407) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Valmarinniemi
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat.

    pihapiiri Keminmaalla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.78772°N, 24.51592°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Valmarinniemi (Q29982174) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kemin ja Tornion vanhan rajan rajapyykit

    Kemin ja Tornion vanha raja eli Upsalan ja Turun hiippakuntaraja 1300-luvulta on toiseksi vanhin traktaattiraja Suomen alueella.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 5230 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kemin ja Tornion vanhan rajan rajapyykit (Q30510328) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lapin uitto- ja savottatukikohdat

    Lapin metsäseuduille ja jokilaaksoille ominaista rakennuskantaa ovat savotta- ja uittotukikohdat ja muut uittoon liittyvät rakenteet.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2182 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lapin uitto- ja savottatukikohdat (Q30506538) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pohjanmaan rantatie

    Pohjanmaan rantatie on Pohjanlahden ympäri Turusta Tukholmaan kulkenut historiallinen maantie ja vanha postireitti. Se yhdisti jo myöhäiskeskiajalla Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan Ruotsin eteläosiin saakka.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4372 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pohjanmaan rantatie (Q11888432) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Tornivaara on Perämeren pohjukassa Keminmaalla sijaitseva vaara. Vaaralla sijaitsee geologinen luonnonmuodostuma, joka koostuu valkoisesta kvartsista.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.84563°N, 24.93747°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 241010003 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tornivaara (Q11898223) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Kittilä

    Kittilä Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Kemin ja Tornion vanhan rajan rajapyykit

    Kemin ja Tornion vanha raja eli Upsalan ja Turun hiippakuntaraja 1300-luvulta on toiseksi vanhin traktaattiraja Suomen alueella.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 5230 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kemin ja Tornion vanhan rajan rajapyykit (Q30510328) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kittilän jokivarsi- ja järvenranta-asutus

    Kaukosen kylä on Aapa-Lapin peräpohjalaista jokivarsiasutusta pohjoisimmassa Ounasjokivarressa.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2142 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kittilän jokivarsi- ja järvenranta-asutus (Q30506352) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Jeesiöjärvi
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kittilän jokivarsi- ja järvenranta-asutus.

    järvi Kittilässä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 67.7169°N, 25.4175°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Jeesiöjärvi (Q24330964) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kaukonen
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kittilän jokivarsi- ja järvenranta-asutus.

    Kaukonen on kylä Kittilässä kantatie 79:n varrella. Kylältä on matkaa Kittilän kirkonkylään noin 20 kilometriä ja Ylläksen ja Levin laskettelukeskuksiin noin 40 kilometriä. Kylässä on noin 350 asukasta. Kaukonen on yksi Ounasjokivarren vanhimmista kylistä: ensimmäisen asukkaat ovat asettuneet seudulle noin 1650-luvulla. Kaukonen on yksi Ympäristöministeriön määrittelemistä valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista Suomessa ja kylämiljöö kuuluu myös Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 67.48056°N, 24.90556°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kaukonen (Q18681966) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kittilän jokivarsi- ja järvenranta-asutus.

    Kelontekemä on kylä Kittilässä. Se sijaitsee Kelontekemäjärven kaakkoisen pohjukan rantamilla ja säästyi Lapin sodan tuhoilta, koska se sijaitsi tiettömän taipaleen takana. Jeesiöjokeen laskeva Kelontekemäjärvi sijaitsee noin seitsemän kilometriä Tepsan kylästä etelään Kittilä–Sodankylä-maantien eteläpuolella Kittilän kunnassa.

  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kelontekemä (Q18681979) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Manalaissaari
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kittilän jokivarsi- ja järvenranta-asutus.

    järvi Kelontekemäjärvessä Kittilässä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 67.50167°N, 25.61139°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Manalaissaari (Q24527435) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kittilän kirkko

    Kittilän kirkko on Kittilän seurakunnan kirkko Kittilän kirkonkylässä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 67.6664°N, 24.88792°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305070) ja kohde (200633) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kittilän kirkko (Q14932370) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Rakennushallitus, Julius Basilier, Carl Ludvig Engel
  • Lataa kuva
    Koivarovan mylly

    vesimylly Kittilässä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 67.92339°N, 24.15617°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306340) ja kohde (202012) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Koivarovan mylly (Q55026092) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Korsatuvan autiotupa

    autiotupa Kittilässä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 68.37388°N, 24.92535°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303794) ja kohde (200134) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Korsatuvan autiotupa (Q55023156) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Poroerotuspaikat ja -aidat

    Maan pohjoisimmassa osassa saamelaiskulttuuriin liittyvän keskeisen elinkeinon, poronhoidon tunnistettavimpia ja tunnetuimpia rakenteita ovat poroaidat.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2130 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Poroerotuspaikat ja -aidat (Q30506034) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Sammalselän poroerotusalue

    poroerotuspaikka Kittilässä

  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200229) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Sammalselän poroerotusalue (Q55023388) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Sammalselän poroerotusalueen Sattasen Palkisen kämppä
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Sammalselän poroerotusalue.

    maja Kittilässä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 68.15484°N, 25.63094°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303270) ja kohde Sammalselän poroerotusalue (200229) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Sammalselän poroerotusalueen Sattasen Palkisen kämppä (Q55596108) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Sammalselän poroerotusalueen poroerotusaita
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Sammalselän poroerotusalue.

    poroerotusaita Kittilässä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 68.15346°N, 25.61509°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303231) ja kohde Sammalselän poroerotusalue (200229) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Sammalselän poroerotusalueen poroerotusaita (Q55597427) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Seitapaikat

    Seitapaikat kuvastavat saamelaiskulttuuriin liittyvää, luonnosta elävän väestön historiallista maailmankuvaa ja henkistä perinnettä.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 5236 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Seitapaikat (Q30506008) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Seitapaikat.

    Taatsin seita on noin kymmenen metriä korkea luonnon kivipatsas joka sijaitsee Taatsinjärven pohjoisrannalla Kittilän kunnan luonaisosassa 11 kilometrä Pokan kylästä luoteeseen. Seita on ollut tunnettu uhrauspaikka jonne vietiin uhrilahjoiksi peurahirvaan ja poronsarvia sekä siian, taimenen ja hauen päitä. Kivipatsaan päällä oli aiemmin neljän tuulen lakin mallinen huippu jonka Samuli Paulaharjun tallettaman muistitiedon mukaan uskottomat Partakon Mikko ja Jussilan Aapo, vierittivät alas.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 68.22389°N, 25.55417°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Taatsin seita (Q20249892) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Särestöniemen erämaatila ja ateljee
    Särestöniemen erämaatila ja ateljee

    Särestöniemi on edustava esimerkki omavaraistalouteen perustuvasta elämänmuodosta Pohjolassa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 67.5255°N, 24.98025°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (201247) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 3978 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Särestöniemen erämaatila ja ateljee (Q30560590) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Särestöniemen Babajaga-aitta
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Särestöniemen erämaatila ja ateljee.

    aitta Kittilässä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 67.52541°N, 24.98009°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (309281) ja kohde Särestöniemen erämaatila ja ateljee (201247) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Särestöniemen Babajaga-aitta (Q55594762) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Reidar Särestöniemi
  • Lataa kuva
    Särestöniemen aitta
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Särestöniemen erämaatila ja ateljee.

    aitta Kittilässä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 67.52492°N, 24.97899°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (309286) ja kohde Särestöniemen erämaatila ja ateljee (201247) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Särestöniemen aitta (Q55594821) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Särestöniemen ateljeerakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Särestöniemen erämaatila ja ateljee.

    Ateljeeopetus Kittilässä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 67.52531°N, 24.98446°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305523) ja kohde Särestöniemen erämaatila ja ateljee (201247) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Särestöniemen ateljeerakennus (Q55595254) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Reima Pietilä, Raili Pietilä
  • Lataa kuva
    Särestöniemen galleria
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Särestöniemen erämaatila ja ateljee.

    taidegalleria Kittilässä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 67.5257°N, 24.98001°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (308556) ja kohde Särestöniemen erämaatila ja ateljee (201247) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Särestöniemen galleria (Q55595353) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Reima Pietilä, Raili Pietilä
  • Lataa kuva
    Särestöniemen istutettu muistolehto
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Särestöniemen erämaatila ja ateljee.

    muistolehto Kittilässä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 67.52441°N, 24.97876°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (309279) ja kohde Särestöniemen erämaatila ja ateljee (201247) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Särestöniemen istutettu muistolehto (Q55596992) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Särestöniemen navetta vinttikaivoineen
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Särestöniemen erämaatila ja ateljee.

    kivinavetta Kittilässä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 67.52433°N, 24.97956°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (309277) ja kohde Särestöniemen erämaatila ja ateljee (201247) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Särestöniemen navetta vinttikaivoineen (Q55597107) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Särestöniemen sauna ja heteallas
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Särestöniemen erämaatila ja ateljee.

    saunarakennus Kittilässä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 67.52471°N, 24.97841°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (309282) ja kohde Särestöniemen erämaatila ja ateljee (201247) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Särestöniemen sauna ja heteallas (Q55598061) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Reidar Särestöniemi
  • Lataa kuva
    Särestöniemen talliaitta
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Särestöniemen erämaatila ja ateljee.

    talli Kittilässä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 67.52427°N, 24.97911°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (309278) ja kohde Särestöniemen erämaatila ja ateljee (201247) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Särestöniemen talliaitta (Q55598350) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Särestöniemen toimintakeskus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Särestöniemen erämaatila ja ateljee.

    kulttuurikeskus Kittilässä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 67.5254°N, 24.97934°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (309284) ja kohde Särestöniemen erämaatila ja ateljee (201247) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Särestöniemen toimintakeskus (Q55596068) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Reima Pietilä, Raili Pietilä
  • Lataa kuva
    Särestöniemen vanhan särestön päärakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Särestöniemen erämaatila ja ateljee.

    päärakennus Kittilässä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 67.52454°N, 24.97921°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (308557) ja kohde Särestöniemen erämaatila ja ateljee (201247) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Särestöniemen vanhan särestön päärakennus (Q55597607) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Kolari

    Kolari Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Kemin ja Tornion vanhan rajan rajapyykit

    Kemin ja Tornion vanha raja eli Upsalan ja Turun hiippakuntaraja 1300-luvulta on toiseksi vanhin traktaattiraja Suomen alueella.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 5230 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kemin ja Tornion vanhan rajan rajapyykit (Q30510328) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kolarin vanha kirkko

    kirkko Kolarissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 67.33584°N, 23.78364°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305368) ja kohde (200947) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kolarin vanha kirkko (Q55019918) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Anton Wilhelm Arppe, Rakennushallitus
  • Lataa kuva
    Kolarin vanhan kirkon tapuli
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Kolarin vanha kirkko.

    kellotapuli Kolarissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 67.3356°N, 23.7837°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304823) ja kohde Kolarin vanha kirkko (200947) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kolarin vanhan kirkon tapuli (Q55595284) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Rakennushallitus
  • Lataa kuva
    Kolarinsaaren kirkko

    Kolarinsaaren kirkko eli Kolarin vanha kirkko on Kolarin seurakunnan kirkko Oulun hiippakunnassa. Kirkko sijaitsee Kolarinsaaren eteläkärjessä lähellä Kolarin keskustaa. Lähes kuutionmallinen puukirkko rakennettiin 1818–1819 A. W. Arppen piirustusten mukaan. Kirkon vierellä on samantyylinen kellotapuli. Kirkkoa on restauroitu 1976, sen ulkoasu on säilytetty alkuperäisena. Kirkkoa käytetään kesäaikana erityistilaisuuksissa ja jouluaattona.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 67.3353°N, 23.7833°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4408 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kolarinsaaren kirkko (Q16056031) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Anton Wilhelm Arppe
  • Lataa kuva

    Telatie on Kolarissa Suur-Teuravuoman suoalueen itäosassa kulkeva noin 6 kilometriä pitkä pitkospuureitti joka yhdistää Venejärven, Kurtakon ja Teurajärven kylät. Telatie rakennettiin alun perin vuonna 1878 11 kilometrin pituisena ja se kunnostettiin 1930-luvulla. Telatietä käyttivät postinkantajat sekä niityille ja marjastusmaille ja alueen järville kalastamaan menneet kyläläiset. Telatie oli käytössä aina 1950-luvulla saakka. Viimeksi telatietä on kunnostettu vuosina 2000–2003.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 67.36861°N, 24.20667°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2144 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Telatie (Q20253162) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Tornionlaakson raudanvalmistushistorian kohteet

    Kaaraneskosken masuuni on pohjoisin varhaiseen vuorimalmin käsittelyyn liittyvä 1700- ja 1800-lukujen taitteen masuuni ja osa Ruotsin vallan aikaista laajempaa Könkäsen ruukkiin liittyvää masuuniketjua.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4405 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tornionlaakson raudanvalmistushistorian kohteet (Q30510177) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tornionlaakson raudanvalmistushistorian kohteet.

    Juvakaisenmaa on Kolarissa Niesanjoen varrella oleva rautamalmialue, jossa toimi kaivos 1662–1917. Se liittyy rakennettuun kulttuuriympäristöön kuuluvaan Kaaraneskosken masuuniin.

  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Juvakaisenmaa (Q18691227) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Muonio

    Muonio Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Aarean metsänvartijatila

    metsänvartijatila Muoniossa

  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200254) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Aarean metsänvartijatila (Q55023991) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Aarean metsänvartijatilan aitta
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Aarean metsänvartijatila.

    aitta Muoniossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 67.45369°N, 23.47801°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303630) ja kohde Aarean metsänvartijatila (200254) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Aarean metsänvartijatilan aitta (Q55594788) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Aarean metsänvartijatilan lampola
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Aarean metsänvartijatila.

    lampola Muoniossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 67.45376°N, 23.47747°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303633) ja kohde Aarean metsänvartijatila (200254) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Aarean metsänvartijatilan lampola (Q55596181) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Aarean metsänvartijatilan metsänvartijan torppa
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Aarean metsänvartijatila.

    torppa Muoniossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 67.45354°N, 23.47789°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303619) ja kohde Aarean metsänvartijatila (200254) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Aarean metsänvartijatilan metsänvartijan torppa (Q55599210) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Aarean metsänvartijatilan navetta
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Aarean metsänvartijatila.

    kivinavetta Muoniossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 67.45349°N, 23.47839°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303620) ja kohde Aarean metsänvartijatila (200254) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Aarean metsänvartijatilan navetta (Q55597055) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Aarean metsänvartijatilan puoti
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Aarean metsänvartijatila.

    vaja Muoniossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 67.45368°N, 23.47841°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303631) ja kohde Aarean metsänvartijatila (200254) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Aarean metsänvartijatilan puoti (Q55599411) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Aarean metsänvartijatilan sauna
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Aarean metsänvartijatila.

    saunarakennus Muoniossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 67.45343°N, 23.47734°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303632) ja kohde Aarean metsänvartijatila (200254) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Aarean metsänvartijatilan sauna (Q55598084) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Keimiöniemen kalakentät
    Keimiöniemen kalakentät

    Jerisjärven Keimiöniemi on yksi Suomen Lapin historiallisesti tunnetuimmista ja kokonaisuutena parhaiten säilyneistä kalakentistä.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1032 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Keimiöniemen kalakentät (Q30560080) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kemin ja Tornion vanhan rajan rajapyykit

    Kemin ja Tornion vanha raja eli Upsalan ja Turun hiippakuntaraja 1300-luvulta on toiseksi vanhin traktaattiraja Suomen alueella.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 5230 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kemin ja Tornion vanhan rajan rajapyykit (Q30510328) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kirkkopahta tai Seitapahta on Muoniossa lähellä Pakasaivon rotkojärveä sijaitseva saamelaisten palvontapaikkana eli seitana aikoinaan käytetty suuri kallionlohkare joka sijaitsee tasaisella mäntykankaalla. Kirkkopahta sijaitsee noin 100 metrin lähimmästä metsäautotiestä. Kivi on kooltaan 6 x 7 metriä ja korkeudeltaan noin 2 metriä. Kirkkopahdan ympäristöstä ei ole kuitenkaan löydetty arkeologisissa kaivauksissa merkkejä uhritoiminnasta.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 67.59806°N, 23.83556°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000009401 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kirkkopahta (Q20250054) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Muonion kirkko

    Muonion kirkkoa alettiin rakentaa vuonna 1817. Samassa yhteydessä purettiin Ollintörmän kirkkotupa, joka oli Muonion ensimmäinen kirkkorakennus. Se oli rakennettu vuonna 1781, ja tyyliltään se oli niin sanottua vanhaa rukoushuonetyyliä. Uusi kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1822. Puisen ristikirkon on piirtänyt valtionarkkitehti Charles Bassi, ja se on pellolaisen kirkkorakentaja Adam Vuopion taidonnäyte. Kirkko rakennettiin 600 hengelle, vaikka seurakunnan väkiluku oli tuolloin vain noin 300 henkeä. Alun perin kellotapuli rakennettiin erilleen, mutta liitettiin kirkon yhteyteen samalla, kun kirkko peruskorjattiin vuosina 1883–1884. Kellotorni on rakennettu Oulun lääninarkkitehdin Frans Wilhelm Lüchow'n suunnitelmien mukaan. Joissakin tiedoissa kellotornin on ilmoitettu rakennetun vuonna 1889, mutta tanskalaissyntyisen matemaatikon ja revontulitutkijan Sophus Tromholtin ottama kuva vuodelta 1882 tai 1883 tukee vanhempaa ajankohtaa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 67.95288°N, 23.6698°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305081) ja kohde (200644) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Muonion kirkko (Q11883402) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Charles Bassi, Rakennushallitus
  • Lataa kuva
    Naapankivaaran metsänvartijatila

    metsänvartijatila Muoniossa

  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200153) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Naapankivaaran metsänvartijatila (Q55023125) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Naapankivaaran metsänvartijatilan aitta
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Naapankivaaran metsänvartijatila.

    aitta Muoniossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 67.59879°N, 23.54583°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303759) ja kohde Naapankivaaran metsänvartijatila (200153) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Naapankivaaran metsänvartijatilan aitta (Q55594789) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Naapankivaaran metsänvartijatilan asuinrakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Naapankivaaran metsänvartijatila.

    asuintalo Muoniossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 67.59921°N, 23.54555°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303784) ja kohde Naapankivaaran metsänvartijatila (200153) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Naapankivaaran metsänvartijatilan asuinrakennus (Q55595131) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Naapankivaaran metsänvartijatilan lampola
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Naapankivaaran metsänvartijatila.

    lampola Muoniossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 67.59974°N, 23.54498°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303681) ja kohde Naapankivaaran metsänvartijatila (200153) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Naapankivaaran metsänvartijatilan lampola (Q55596182) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Naapankivaaran metsänvartijatilan sauna
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Naapankivaaran metsänvartijatila.

    saunarakennus Muoniossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 67.59928°N, 23.54508°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303783) ja kohde Naapankivaaran metsänvartijatila (200153) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Naapankivaaran metsänvartijatilan sauna (Q55598085) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Naapankivaaran metsänvartijatilan talli
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Naapankivaaran metsänvartijatila.

    talli Muoniossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 67.59851°N, 23.5464°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303726) ja kohde Naapankivaaran metsänvartijatila (200153) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Naapankivaaran metsänvartijatilan talli (Q55598308) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Naapankivaaran metsänvartijatilan talousrakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Naapankivaaran metsänvartijatila.

    piharakennus Muoniossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 67.59959°N, 23.54533°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303770) ja kohde Naapankivaaran metsänvartijatila (200153) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Naapankivaaran metsänvartijatilan talousrakennus (Q55598770) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Naapankivaaran metsänvartijatilan varasto
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Naapankivaaran metsänvartijatila.

    varasto Muoniossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 67.59948°N, 23.54592°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303771) ja kohde Naapankivaaran metsänvartijatila (200153) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Naapankivaaran metsänvartijatilan varasto (Q55599503) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pallas

    Pallas on hotelli Pallastunturin hiihtokeskuksessa Muoniossa. Sen vanhin, hirsinen osa on valmistunut vuonna 1948, ja sen suunnitteli arkkitehti Jouko Ylihannu.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 68.04639°N, 24.06167°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2180 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pallas (Q18682385) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Jouko Ylihannu
  • Lataa kuva
    Salmijärven erämaatila

    Salmijärven talo on Länsi-Lapin tunturiseudulle tyypillinen, kauas muusta asutuksesta perustettu omavarainen yksinäistila, jonka pihapiiri lukuisine eriaikaisine rakennuksineen antaa hyvän kuvan alueen rakennustavasta ja elinolosuhteista harvaanasutulla, sodassa säilyneellä alueella.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 5232 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Salmijärven erämaatila (Q30510117) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Seitapaikat

    Seitapaikat kuvastavat saamelaiskulttuuriin liittyvää, luonnosta elävän väestön historiallista maailmankuvaa ja henkistä perinnettä.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 5236 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Seitapaikat (Q30506008) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pakasaivo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Seitapaikat.

    Pakasaivo eli Lapin Helvetti on noin kilometrin pituinen rotkojärvi Muonion kunnassa noin 15 kilometriä Äkäslompolosta länteen. Järvi sijaitsee hyvin jyrkkäreunaisessa, kapeassa rotkolaaksossa, jonka reunat ovat järven pohjoispäässä jopa 50 metriä vedenpinnan yläpuolella. Järven pohjoispäässä jyrkkä rinne jatkuu veden alla. Eteläpäässä rannat ovat matalat ja loivapiirteiset. Järveä ympäröivä kallioperä on montsoniittia. Pakasaivon syvyydestä on aiemmin esitetty ristiriitaisia tietoja, mutta Geologian tutkimuskeskuksen tekemät kaikuluotaukset ja kairaukset ovat sittemmin osoittaneet järven veden syvyydeksi 60 metriä. Järveen ei laske jokia, vaan sen vesi on peräisin pohjan lähteistä. Järveen laskee myös pieni puro rinteen reunalla olevien näköalapuuportaiden alta.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 67.6125°N, 23.78889°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pakasaivo (Q11029981) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Äkässaivo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Seitapaikat.

  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Äkässaivo (Q20529969) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Torassiepin kylä

    Torassiepin kylä on Länsi-Lapin tunturiseudun voimakaspiirteisessä luonnonmaisemassa sijaitseva pieni järvenrannan maatalouskylä.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4406 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Torassiepin kylä (Q30560397) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Ylimuonio on kylä Lapin-läänin luoteisosassa, Muonion kunnassa, 12 km Muonion kirkonkylältä valtatie 21 pitkin pohjoiseen, Muonionjoen rannalla. Vuonna 2003 kylässä oli 225 asukasta, keski-iän ollessa noin 42 vuotta. Ylimuonion kohdalla Muonionjoki virtaa länsi-itä suuntaisesti ja kylän sijainti pohjoisrannalla on varsin edullinen. Rantaniittyjen takaa kohoaa Utkuvaara, jonka maasto muuttuu karummaksi. Kylän läpi kulkee valtatie 21 ja sen kanssa samansuuntaisesti vanha kylätie, jonka varteen asutus on pääosin keskittynyt. Ylimuonion kylään kuuluu kolme kulmakuntaa: Kajanki 7 km koilliseen, Noidanpola 7 km Kilpisjärven suuntaan ja Nulusniemi 3 km Muonioon päin.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 68.02222°N, 23.52917°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 3979 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ylimuonio (Q11902858) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Pelkosenniemi

    Pelkosenniemi Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat

    Kemijokivarren kyläasutus, eriaikaiset kirkkoympäristöt ja yksittäiset pihapiirit kuvastavat erään Lapin tärkeimmän kulkureitin, Kemijoen varteen 1600-luvulta 1900-luvun alkuun syntynyttä omavaraistalouteen perustuvaa peräpohjalaista uudisasutusta.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2138 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat (Q29974210) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kairala
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat.

    kylä Pelkosenniemellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 67.19688°N, 27.44182°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kairala (Q39470411) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kiemunkivaara
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat.

    kylä Pelkosenniemellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 67.01165°N, 27.56874°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kiemunkivaara (Q24340033) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pelkosenniemen kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat.

    Pelkosenniemen kirkko on Pelkosenniemen seurakunnan vuonna 1929 valmistunut hirsinen pitkäkirkko Pelkosenniemellä. Kirkko selvisi Lapin sodasta.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 67.10931°N, 27.50972°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pelkosenniemen kirkko (Q11887260) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Yrjö Sadeniemi
  • Lataa kuva
    Pelkosenniemen kirkonkylä
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat.

    kirkonkylä Pelkosenniemellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 67.11529°N, 27.5016°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pelkosenniemen kirkonkylä (Q29982170) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Saunavaara
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat.

    kylä Pelkosenniemellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 67.05734°N, 27.53998°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Saunavaara (Q29982173) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Suvannon koulu

    koulurakennus Pelkosenniemellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 67.15298°N, 27.28355°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303274) ja kohde (200266) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Suvannon koulu (Q55026769) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Suvannon koulun sauna
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Suvannon koulu.

    saunarakennus Pelkosenniemellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 67.15331°N, 27.2842°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303276) ja kohde Suvannon koulu (200266) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Suvannon koulun sauna (Q55598088) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Suvannon koulun talousrakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Suvannon koulu.

    piharakennus Pelkosenniemellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 67.15326°N, 27.28325°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303275) ja kohde Suvannon koulu (200266) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Suvannon koulun talousrakennus (Q55598775) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Suvanto

    Suvanto on noin kolmenkymmenen asukkaan kylä Kemijokeen laskevan Kitisen varressa Pelkosenniemen kunnassa, noin 11 kilometriä sen kirkonkylästä luoteeseen. Suvanto on yksi harvoja Lapin kyliä, joita saksalaiset eivät polttaneet Lapin sodassa, ja sen kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennuskanta onkin Museoviraston suojeluksessa. Suvanto valittiin Lapin kauneimmaksi kyläksi 1987, ja vuonna 1991 sille myönnettiin Europa Nostra -palkinto tunnustuksena ainutlaatuisen kulttuuri- ja rakennusympäristön säilyttämisestä ja sen eteen tehdystä arvokkaasta työstä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 67.15139°N, 27.27917°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2145 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Suvanto (Q11895448) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Pello

    Pello Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.

    Kaaranneskosken masuuni toimi Pellossa Miekojärven itäpuolella, Miekojärven ja Vähä Vietojärven välisen kanavan rannalla noin 350 metriä itään nykyisestä Kaaranneskosken voimalaitoksesta. Masuuni oli toiminnassa vuosina 1805–1807.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 66.64695°N, 24.43339°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000011796 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kaaranneskosken masuuni (Q28721577) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kemin ja Tornion vanhan rajan rajapyykit

    Kemin ja Tornion vanha raja eli Upsalan ja Turun hiippakuntaraja 1300-luvulta on toiseksi vanhin traktaattiraja Suomen alueella.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 5230 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kemin ja Tornion vanhan rajan rajapyykit (Q30510328) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Niemelä metsäteknikon virkatalo

    asuintalo Pellossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 66.82972°N, 24.87827°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303685) ja kohde (200154) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Niemelä metsäteknikon virkatalo (Q55022836) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Niemelä metsäteknikon virkatalon sauna
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Niemelä metsäteknikon virkatalo.

    saunarakennus Pellossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 66.82982°N, 24.87762°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303686) ja kohde Niemelä metsäteknikon virkatalo (200154) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Niemelä metsäteknikon virkatalon sauna (Q55598089) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Ratasjärven kylä

    Jylhien vaarojen välisessä painanteessa sijaitseva Ratasjärven kylä on Peräpohjolan vaara- ja jokiseudulle tyypillinen maatalouskylä ja kuuluu Lapin eheimpinä säilyneisiin kokonaisuuksiin.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4400 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ratasjärven kylä (Q30560399) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Tornionlaakson raudanvalmistushistorian kohteet

    Kaaraneskosken masuuni on pohjoisin varhaiseen vuorimalmin käsittelyyn liittyvä 1700- ja 1800-lukujen taitteen masuuni ja osa Ruotsin vallan aikaista laajempaa Könkäsen ruukkiin liittyvää masuuniketjua.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4405 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tornionlaakson raudanvalmistushistorian kohteet (Q30510177) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Posio

    Posio Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Lapin uitto- ja savottatukikohdat

    Lapin metsäseuduille ja jokilaaksoille ominaista rakennuskantaa ovat savotta- ja uittotukikohdat ja muut uittoon liittyvät rakenteet.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2182 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lapin uitto- ja savottatukikohdat (Q30506538) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Naumanniemen talo

    Naumanniemi on Lapin metsäseudulle 1800-luvun jälkipuoliskolla perustettu omavarainen yksinäistila, jonka pihapiiri antaa hyvän kuvan rakennusaikansa rakennustavasta ja elinolosuhteista harvaanasutulla syrjäseudulla. Runsassaarisen Yli-Suolijärven rannalla sijaitsevalla luonnonkauniilla Naumanniemellä on samannimisen tilan talouskeskus, joka koostuu pääosin harmaista hirsirakennuksista.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4270 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Naumanniemen talo (Q30560311) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Sirniö

    Sirniö on kylä Posion kunnassa, lähellä Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien rajaa. Kylä sijaitsee seututien 863 varrella 37 kilometrin päässä keskustaajamasta Aholasta Taivalkosken suuntaan. Kylä on kuulunut vuodesta 1926 lähtien tuolloin perustettuun Posion kuntaan. Aluksi kylä kuului Iin pitäjään, sittemmin Pudasjärven pitäjään ja tämän jälkeen Taivalkoskelle. Nykyisin asukkaita kylällä on noin 100.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.85278°N, 28.15833°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2150 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Sirniö (Q11893728) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Ranua

    Ranua Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.

    Kuha on noin 200 asukkaan kylä Ranuan kunnassa, seututeiden 858 ja 941 risteyskohdassa, noin kymmenen kilometrin päässä Ranuan kuntakeskuksesta itään. Kylä on muodostunut pääasiassa Kuhajärveä ja Kuhan Takajärveä erottavalle kannakselle.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.89861°N, 26.72917°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2152 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kuha (Q18682074) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Nuupasjärven talo

    Rovaniemi–Ranua -maantielle näkyvän Nuupasjärven talon pihapiiri lukuisine talousrakennuksineen on hyvä esimerkki alkujaan valtion maille rakennetuista omavaraisista kruununmetsätorpista, jotka ovat olleet pohjoisimmassa Suomessa merkittävä asutusmuoto 1800-luvun ja 1900-luvun vaihteessa.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 5179 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Nuupasjärven talo (Q30510131) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Putkivaara on 15 asukkaan kylä Ranuan kunnassa Lapin maakunnassa. Se sijaitsee noin 36 kilometriä koilliseen Ranuan kirkonkylältä. Tietä pitkin matkaa kertyy 51 kilometriä. Putkivaara sijaitsee Simojärven pohjoispäässä. Putkivaarassa on sijainnut kauppa ja 2 koulua.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 66.20139°N, 26.94444°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 5174 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Putkivaara (Q11889179) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Ranuan kirkko

    Ranuan kirkko on Ranuan keskustaajamassa sijaitseva evankelisluterilaisen Ranuan seurakunnan kirkkorakennus. Pieni kirkko on hirsirakenteinen ristikirkko, ja se on vihitty käyttöön 7. kesäkuuta 1914. Kirkossa on 338 istumapaikkaa. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Jarl Eklund. Rakennukset hirsiset seinät saivat ulkolaudoituksen 1920-luvulla. Kellotorni on ristisakaroiden välissä, katolla ristikeskuksessa on pieni torni.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.92639°N, 26.53778°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305095) ja kohde (200658) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ranuan kirkko (Q11890089) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Jarl Eklund
  • Lataa kuva
    Salmilehdon aluemetsänhoitajan virkatalo

    virka-asunto Ranualla

  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200163) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Salmilehdon aluemetsänhoitajan virkatalo (Q55024051) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Salmilehdon aluemetsänhoitajan virkatalon aitta
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Salmilehdon aluemetsänhoitajan virkatalo.

    aitta Ranualla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.92547°N, 26.51901°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303874) ja kohde Salmilehdon aluemetsänhoitajan virkatalo (200163) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Salmilehdon aluemetsänhoitajan virkatalon aitta (Q55594795) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Salmilehdon aluemetsänhoitajan virkatalon asuinrakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Salmilehdon aluemetsänhoitajan virkatalo.

    asuintalo Ranualla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.92552°N, 26.52013°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303873) ja kohde Salmilehdon aluemetsänhoitajan virkatalo (200163) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Salmilehdon aluemetsänhoitajan virkatalon asuinrakennus (Q55595141) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Salmilehdon aluemetsänhoitajan virkatalon sauna
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Salmilehdon aluemetsänhoitajan virkatalo.

    saunarakennus Ranualla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 65.92529°N, 26.52108°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303869) ja kohde Salmilehdon aluemetsänhoitajan virkatalo (200163) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Salmilehdon aluemetsänhoitajan virkatalon sauna (Q55598101) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Rovaniemi

    Rovaniemi Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Alvar Aallon Maison Aho ja Ahon asuinliiketalot

    Arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemat yksityistalo Maison Aho ja Ahon asuinliiketalot ovat aikakautensa asuntosuunnittelun korkeatasoisia edustajia.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 5234 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Alvar Aallon Maison Aho ja Ahon asuinliiketalot (Q30509571) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Ferdinand Salokankaan jälleenrakennusajan arkkitehtuuri Rovaniemellä

    Rovaniemellä toiminut Ferdinand Salokangas on toisen maailmansodan jälkeen ensin Lapin ja sitten Rovaniemen jälleenrakentamisen johtamisessa merkittävän suunnitteluvastuun saanut arkkitehti.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4280 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ferdinand Salokankaan jälleenrakennusajan arkkitehtuuri Rovaniemellä (Q30506010) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Hirvaan rautatieasema tai pysäkki on lakkautettu rautatieliikennepaikka Suomen rataverkolla rataosalla Laurila–Kelloselkä Hirvaan taajamassa Rovaniemellä. Liikennepaikka avattiin Kemin ja Rovaniemen välisen rataosuuden valmistuessa 1909, ja se oli käytössä posti- ja henkilöliikenteen pysäkkinä. Liikennepaikka lakkautettiin lättähattuliikenteen päättyessä 1980-luvulla. Thure Hellströmin suunnittelema asemarakennus säästyi saksalaisten tuhopoltoilta Lapin sodassa ja on edelleen olemassa. Rakennuksen ovat kunnostaneet paikallinen kylätoimikunta sekä muurolalainen humppayhtye Huumor-Humppa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 66.42306°N, 25.41083°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200308) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4191 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hirvaan rautatieasema (Q18659101) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hirvaan rautatiepysäkin kaksoisvahtitupa
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hirvaan rautatieasema.

    vahtitupa Rovaniemellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 66.42155°N, 25.40934°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304033) ja kohde Hirvaan rautatieasema (200308) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hirvaan rautatiepysäkin kaksoisvahtitupa (Q55595565) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Thure Hellström
  • Lataa kuva
    Hirvaan rautatiepysäkin kellari
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hirvaan rautatieasema.

    talouskellari Rovaniemellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 66.42167°N, 25.40992°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (307671) ja kohde Hirvaan rautatieasema (200308) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hirvaan rautatiepysäkin kellari (Q55598639) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hirvaan rautatiepysäkin liiteri
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hirvaan rautatieasema.

    liiteri Rovaniemellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 66.42151°N, 25.40977°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304478) ja kohde Hirvaan rautatieasema (200308) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hirvaan rautatiepysäkin liiteri (Q55596677) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hirvaan rautatiepysäkin pysäkkirakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hirvaan rautatieasema.

    asemarakennus Rovaniemellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 66.42221°N, 25.41021°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303147) ja kohde Hirvaan rautatieasema (200308) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hirvaan rautatiepysäkin pysäkkirakennus (Q55594890) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hirvaan rautatiepysäkin sauna
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hirvaan rautatieasema.

    saunarakennus Rovaniemellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 66.42144°N, 25.40968°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304564) ja kohde Hirvaan rautatieasema (200308) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hirvaan rautatiepysäkin sauna (Q55598184) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Jatkosodan tapahtuma- ja muistopaikat

    Enontekiön Lätäsenon (Sturmbock-Stellung) ja Sodankylän Tankavaaran (Schutzstellung) saksalaiset asemat ovat merkittävimmät saksalaisten joukkojen jatkosodan aikana Lappiin rakentamat puolustusasemat.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 5176 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Jatkosodan tapahtuma- ja muistopaikat (Q30506426) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Jäämerentie

    Jäämerentie on Rovaniemen ja Petsamonvuonon länsirannalla sijainneen Liinahamarin sataman yhdistänyt, vuonna 1931 kokonaisuudessaan valmistunut maantie. Jäämerentie oli valmistuessaan 531 kilometriä pitkä ja viisi metriä leveä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 69.02373°N, 29.08456°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 5092 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Jäämerentie (Q1294099) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat

    Kemijokivarren kyläasutus, eriaikaiset kirkkoympäristöt ja yksittäiset pihapiirit kuvastavat erään Lapin tärkeimmän kulkureitin, Kemijoen varteen 1600-luvulta 1900-luvun alkuun syntynyttä omavaraistalouteen perustuvaa peräpohjalaista uudisasutusta.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2138 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat (Q29974210) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Körkön taloryhmä
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat.

    kylä Rovaniemellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 66.40826°N, 26.17031°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Körkön taloryhmä (Q29982167) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Ruikan kylä
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat.

    kylä Rovaniemellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 66.28815°N, 25.35024°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ruikan kylä (Q29982172) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kemin ja Tornion vanhan rajan rajapyykit

    Kemin ja Tornion vanha raja eli Upsalan ja Turun hiippakuntaraja 1300-luvulta on toiseksi vanhin traktaattiraja Suomen alueella.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 5230 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kemin ja Tornion vanhan rajan rajapyykit (Q30510328) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kenttälän alue

    maatila Rovaniemellä

  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (201343) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kenttälän alue (Q55026160) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kenttälän alueen aitta
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Kenttälän alue.

    aitta Rovaniemellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 66.55745°N, 26.01993°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305755) ja kohde Kenttälän alue (201343) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kenttälän alueen aitta (Q55594842) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kenttälän alueen asuinrakennus, keskitalo
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Kenttälän alue.

    asuintalo Rovaniemellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 66.55726°N, 26.02248°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305747) ja kohde Kenttälän alue (201343) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kenttälän alueen asuinrakennus, keskitalo (Q55595221) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kenttälän alueen liiteri
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Kenttälän alue.

    liiteri Rovaniemellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 66.55698°N, 26.02328°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305751) ja kohde Kenttälän alue (201343) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kenttälän alueen liiteri (Q55596369) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kenttälän alueen makasiini
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Kenttälän alue.

    varasto Rovaniemellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 66.55689°N, 26.01973°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305756) ja kohde Kenttälän alue (201343) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kenttälän alueen makasiini (Q55599541) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kenttälän alueen navetta
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Kenttälän alue.

    kivinavetta Rovaniemellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 66.55696°N, 26.02243°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305748) ja kohde Kenttälän alue (201343) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kenttälän alueen navetta (Q55597131) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kenttälän alueen puuvarasto
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Kenttälän alue.

    rakennus Rovaniemellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 66.55682°N, 26.01998°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305752) ja kohde Kenttälän alue (201343) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kenttälän alueen puuvarasto (Q55597861) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kenttälän alueen pyöröhirsinen verkkohuone
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Kenttälän alue.

    vaja Rovaniemellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 66.55756°N, 26.02031°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305745) ja kohde Kenttälän alue (201343) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kenttälän alueen pyöröhirsinen verkkohuone (Q55599435) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kenttälän alueen päärakennus Kenttäharju
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Kenttälän alue.

    päärakennus Rovaniemellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 66.55707°N, 26.01945°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305754) ja kohde Kenttälän alue (201343) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kenttälän alueen päärakennus Kenttäharju (Q55596917) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kenttälän alueen sauna
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Kenttälän alue.

    saunarakennus Rovaniemellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 66.55731°N, 26.02314°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305750) ja kohde Kenttälän alue (201343) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kenttälän alueen sauna (Q55598141) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kenttälän alueen savusauna
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Kenttälän alue.

    savusauna Rovaniemellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 66.55758°N, 26.01925°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305744) ja kohde Kenttälän alue (201343) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kenttälän alueen savusauna (Q55598224) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Korkalorinne ja Evakkotien rivitalot

    Korkalorinteen rivi- ja kerrostaloalue puistoineen sekä Evakkotien rivitaloalue edustavat sodanjälkeistä korkeatasoista kaupunkisuunnittelua ja aluerakentamista. Korkalorinteen asuinalueen innoittajana on ollut Espooseen rakennettu Tapiola.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4278 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Korkalorinne ja Evakkotien rivitalot (Q30509154) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lapin keskuspaikkojen linja-autoasemat

    Lapin linja-autoliikenneverkon keskuspaikkojen Kemin, Rovaniemen ja Sodankylän linja-autosemien jälleenrakentaminen toisen maailmansodan jälkeen on maassamme merkittävä liikennehistoriallinen hanke ja ilmiö.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 5241 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lapin keskuspaikkojen linja-autoasemat (Q30510253) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lapin lääninvirastotalo ja Valtakadun asuintalot

    virastorakennus Rovaniemellä

  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200258) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lapin lääninvirastotalo ja Valtakadun asuintalot (Q55026716) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kemijoen uittoyhdistyksen talo
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Lapin lääninvirastotalo ja Valtakadun asuintalot.

    rakennus Rovaniemellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 66.49644°N, 25.73294°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303280) ja kohde Lapin lääninvirastotalo ja Valtakadun asuintalot (200258) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kemijoen uittoyhdistyksen talo (Q55597678) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lapin uitto- ja savottatukikohdat

    Lapin metsäseuduille ja jokilaaksoille ominaista rakennuskantaa ovat savotta- ja uittotukikohdat ja muut uittoon liittyvät rakenteet.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2182 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lapin uitto- ja savottatukikohdat (Q30506538) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Auttiköngäs
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lapin uitto- ja savottatukikohdat.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 66.28833°N, 27.2025°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Auttiköngäs (Q789379) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lapin uitto- ja savottatukikohdat.

    Kotisaari on saari Kemijoessa Rovaniemellä. Se sijaitsee kymmenen minuutin venematkan päässä kaupungin keskustasta.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 66.4875°N, 25.73278°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kotisaari (Q18660207) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Marrasjärven kylä

    Marrasjärvi on esimerkki varhaisista, pääjokivarsien ja -teiden ulkopuolelle asutettuista kylistä, joiden rakennuskanta on peräisin Lapin sotaa edeltävältä ajalta. Marrasjärven pienen kylän rakennuskanta periytyy 1770-luvulta.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2153 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Marrasjärven kylä (Q30560354) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Muurolan rautatieasema

    Muurolan rautatieasema on Suomen rataverkon liikennepaikka Rovaniemen kaupungin Muurolan taajamassa, Lapin maakunnassa rataosalla Laurila–Kelloselkä. Vuoteen 2005 asti asema sijaitsi entisessä Rovaniemen maalaiskunnassa. Rautatieaseman etäisyys Helsingin päärautatieasemalta on 948,5 ratakilometriä, mitattuna Haapamäen ja Seinäjoen asemien kautta.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 66.37056°N, 25.37528°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200305) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4192 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Muurolan rautatieasema (Q6944268) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Muurolan rautatieaseman asemarakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Muurolan rautatieasema.

    asemarakennus Rovaniemellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 66.37075°N, 25.37545°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303934) ja kohde Muurolan rautatieasema (200305) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Muurolan rautatieaseman asemarakennus (Q55594925) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Muurolan rautatieaseman kaksoisvahtitupa 1
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Muurolan rautatieasema.

    vahtitupa Rovaniemellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 66.37221°N, 25.37737°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304034) ja kohde Muurolan rautatieasema (200305) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Muurolan rautatieaseman kaksoisvahtitupa 1 (Q55595647) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Muurolan rautatieaseman kellari 1
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Muurolan rautatieasema.

    talouskellari Rovaniemellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 66.37183°N, 25.37746°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304319) ja kohde Muurolan rautatieasema (200305) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Muurolan rautatieaseman kellari 1 (Q55598640) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Muurolan rautatieaseman kellari 2
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Muurolan rautatieasema.

    talouskellari Rovaniemellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 66.37131°N, 25.37689°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg