Wikiprojekti:Wiki Loves Monuments/Keski-Suomi
Etsi kuvattava kulttuuriperintökohde näiltä listoilta ja lataa kuvasi Wiki Loves Monuments -valokuvauskilpailuun syyskuun aikana. Halutessasi voit osallistua tietojen parantamisen Talkoot-sivulla.
Kulttuuriperintökohteet maakunnittain
Kulttuuriperintökohteet, Keski-Suomi
Hankasalmi · Joutsa · Jyväskylä · Jämsä · Kannonkoski · Karstula · Keuruu · Kinnula · Kivijärvi · Konnevesi · Kuhmoinen · Laukaa · Luhanka · Multia · Muurame · Petäjävesi · Pihtipudas · Saarijärvi · Toivakka · Uurainen · Viitasaari · Äänekoski
Kuvauskohteet Hankasalmi
Hankasalmi Wikipediassa
Kuvauskohteet Joutsa
Joutsa Wikipediassa
Joutsan Jousitien keskusraitti Joutsan kirkonkylän vanha keskusraitti, Jousitie, edustaa 1930-luvulla alkanutta kirkonkylien urbanisoitumisvaihetta.  Rakennettu kulttuuriympäristö 244 RKY-palvelussa.
 Lue ja muokkaa kohdetta Joutsan Jousitien keskusraitti (Q30689423) Wikidatassa
| |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Joutsan Jousitien keskusraitti. Joutsan kirkko on Joutsassa sijaitseva kirkkorakennus, se on vuonna 1860 itsenäistyneen Joutsan seurakunnan ensimmäinen kirkko. Kirkko on hirsistä rakennettu, tyypiltään sisäviisteinen tasavartinen ristikirkko. Se on rakennettu nykyisessä Sastamalassa sijaitsevaa Kiikan kirkkoa varten laadittujen piirustusten pohjalta. Joutsan kirkon rakensi ruoveteläinen Heikki Juhonpoika Salo. Salo oli ollut kirkonrakentaja Mats Åkergrenin avustajana monilla kirkkotyömailla, Kiikan kirkkokin on Åkergrenin rakentama.  Sijainti 61.7417°N, 26.1161°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (305132) ja kohde (200695) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Joutsan kirkko (Q3585532) Wikidatassa
 Arkkitehdit Ilmari Launis, Yli-intendentinvirasto
| ||
Juhanalan metsänvartijatila metsänvartijatila Joutsassa Rakennuskohde (200025) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Juhanalan metsänvartijatila (Q55026459) Wikidatassa
| |||
Juhanalan metsänvartijatilan aitta Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Juhanalan metsänvartijatila. aitta Joutsassa Sijainti 62.01986°N, 26.28828°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (303569) ja kohde Juhanalan metsänvartijatila (200025) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Juhanalan metsänvartijatilan aitta (Q55594777) Wikidatassa
| |||
Juhanalan metsänvartijatilan asuinrakennus Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Juhanalan metsänvartijatila. asuintalo Joutsassa Sijainti 62.01999°N, 26.28787°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (303567) ja kohde Juhanalan metsänvartijatila (200025) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Juhanalan metsänvartijatilan asuinrakennus (Q55595122) Wikidatassa
| |||
Juhanalan metsänvartijatilan riihi Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Juhanalan metsänvartijatila. riihi Joutsassa Sijainti 62.0204°N, 26.28985°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (303573) ja kohde Juhanalan metsänvartijatila (200025) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Juhanalan metsänvartijatilan riihi (Q55597916) Wikidatassa
| |||
Juhanalan metsänvartijatilan talousrakennus Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Juhanalan metsänvartijatila. piharakennus Joutsassa Sijainti 62.02°N, 26.28845°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (303568) ja kohde Juhanalan metsänvartijatila (200025) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Juhanalan metsänvartijatilan talousrakennus (Q55598749) Wikidatassa
| |||
 | Museosilta on silta, joka on suojeltu esimerkiksi Suomessa rakennussuojelulain perusteella. Tieosuudet voivat olla edelleen käytössä tai jääneet pois käytöstä. Rakennettu kulttuuriympäristö 4845 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Museosilta (Q11883461) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Museosilta. Viherin silta on puurakenteinen museosilta Joutsassa. Silta ylittää Viherin ja Suonteen järvien välisen Viherinkosken. Viherin silta sisältyy Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin teemakohteessa "museosillat". Sijainti 61.72825°N, 26.18708°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Viherin silta (Q5491512) Wikidatassa
| ||
 | Viherinkosken kalliomaalaukset sijaitsevat Keski-Suomessa Joutsassa. Kohde käsittää kaksi läheistä kohdetta. Kosken itärannalla on pienessä kallionseinämässä hirven kuva ja vastarannan siirtolohkareessa on mahdollisesti hirvi ja ihminen. Sijainti 61.72863°N, 26.18619°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 172010024 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Viherinkosken kalliomaalaukset (Q5413259) Wikidatassa
|
Kuvauskohteet Jyväskylä
Jyväskylä Wikipediassa
 | Hakavuoren kalliomaalaus, tai myös Raidanlahden kalliomaalaus, sijaitsee siirtolohkareessa Keski-Suomessa Jyväskylässä Korpilahdella Raidanlahden kylässä. Kohde on Korpilahden kirkosta noin 11 kilometriä kaakkoon. Sijainti 61.9882°N, 25.75162°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 277010013 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Hakavuoren kalliomaalaus (Q11861177) Wikidatassa
| ||
 | Halsvuoren kalliomaalaus sijaitsee Jyväskylässä, noin 14 kilometriä keskustasta, aivan Laukaan rajalla Vihtavuoren tehtaiden läheisyydessä. Kalliomaalaus on pieni kohde, josta voi erottaa neljä kuviota, vaikka se on vaurioitunut ja haalistunut. Maalaus on vaurioitunut sen alapuolella pidetyn nuotiotulen vuoksi. Kallioseinämään on lyöty kiipeilykoukkuja, hyvin lähelle kuvakenttää. Sijainti 62.36988°N, 25.81297°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 180010005 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Halsvuoren kalliomaalaus (Q11861261) Wikidatassa
| ||
Hävittäjälentolaivue 41 on Suomen ilmavoimiin kuuluva joukkoyksikkö, joka operoi Hawk-harjoitushävittäjäkalustolla. Hävittäjälentolaivue vastaa kadettikurssien ja lentoupseerien lentokoulutuksesta. Hävittäjälentolaivue 41 toimii Ilmasotakoulun alaisuudessa Tikkakoskella. Lue ja muokkaa kohdetta Hävittäjälentolaivue 41 (Q7043486) Wikidatassa
| |||
 | Ilokivi kivi, jossa hakkauksia Jyväskylässä Keski-Suomessa Sijainti 62.23493°N, 25.73187°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 1000022751 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Ilokivi (Q31029497) Wikidatassa
| ||
Iso-Poro lapinraunio Jyväskylässä Sijainti 62.16736°N, 25.79424°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 180010004 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Iso-Poro (Q52161347) Wikidatassa
| |||
Jyväskylän Harju ja Vesilinna Jyväskylän kaupungin tunnukseksi mainitulla, jääkauden lopulla syntyneellä Harjulla on sen luonnonhistoriallisen luonteen lisäksi kulttuurihistoriallista merkitystä kaupungin ensimmäisenä luonnonpuistona ja erilaisten tapahtumien pitopaikkana. Sijainti 62.24307°N, 25.73932°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennettu kulttuuriympäristö 4307 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Jyväskylän Harju ja Vesilinna (Q30505809) Wikidatassa
| |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän Harju ja Vesilinna. Harju, vanhemmalta nimeltään Syrjänharju, joskus Jyväsharju, on maankohoama Jyväskylässä keskustan ja Mäki-Matin välissä. Sijainti 62.2432°N, 25.7403°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Harju (Q15650952) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän Harju ja Vesilinna. Harjun stadion on Jyväskylässä Harjulla sijaitseva yleisurheilu- ja jalkapallostadion. Stadion toimii Ykkösessä pelaavan JJK:n kotikenttänä. Stadionin kapasiteetti on 4 500 katsojaa. Sijainti 62.24472°N, 25.74083°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Harjun stadion (Q2622615) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän Harju ja Vesilinna. Vesilinna on yhdistetty vesi- ja näkötorni Jyväskylässä Harjun laella. Vesilinnassa toimii myös ravintola Vesilinna ja Jyväskylän yliopiston museon Keski-Suomen luontomuseo. Vesilinnan on suunnitellut Olavi Kivimaa, ja se valmistui vuonna 1953. Tornin korkeus on 34 metriä ja vesisäiliöiden tilavuus 3 000 m3. Sijainti 62.24306°N, 25.73972°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Vesilinna (Jyväskylä) (Q15304480) Wikidatassa
| ||
Jyväskylän Kirkkopuisto ja hallintokeskus Kirkkopuisto on arkkitehti C.L. Engelin 1837 laatiman Jyväskylän ruutuasemakaavan keskeinen aukiosommitelma. Sijainti 62.24°N, 25.75°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennettu kulttuuriympäristö 186 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Jyväskylän Kirkkopuisto ja hallintokeskus (Q30506317) Wikidatassa
| |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän Kirkkopuisto ja hallintokeskus. Jyväskylän Kaupunginkirkko on Jyväskylän keskustassa sijaitseva entisen Jyväskylän kaupunkiseurakunnan pääkirkko, nykyään Keskustan alueseurakunnan kirkko. Kirkkorakennus valmistui vuonna 1880, viisi vuotta kaupunkiseurakunnan perustamisen jälkeen. Kirkon suunnitteli arkkitehti Ludvig Isak Lindqvist ja rakennustöitä johti ruotsalaissyntyinen rakennusmestari Anders Johan Janzon. Sijainti 62.24046°N, 25.74505°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (305228) ja kohde (200791) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Jyväskylän kaupunginkirkko (Q10541606) Wikidatassa
Arkkitehti Ludvig Isak Lindqvist
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän Kirkkopuisto ja hallintokeskus. Jyväskylän kaupungintalo eli Kunnallistalo sijaitsee Vapaudenkadulla Kirkkopuiston laidalla. Uusrenessanssi-tyylinen talo rakennettiin vuosina 1896–1899 ja sen suunnitteli lääninarkkitehti K. V. Reinius. Se oli Jyväskylän ensimmäisiä kivirakennuksia. Rakennuksessa työskentelevät kaupunginhallitus, valtuusto ja kaupunginjohtaja. Sijainti 62.23944°N, 25.74611°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Jyväskylän kaupungintalo (Q11868285) Wikidatassa
Arkkitehti Karl Viktor Reinius
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän Kirkkopuisto ja hallintokeskus. Jyväskylän kaupunginteatteri on vuonna 1961 perustettu teatteri, joka toimii Alvar Aallon suunnittelemassa teatteritalossa Jyväskylän keskustassa. Sijainti 62.24°N, 25.7475°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Jyväskylän kaupunginteatteri (Q17381272) Wikidatassa
Arkkitehti Alvar Aalto
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän Kirkkopuisto ja hallintokeskus. Jyväskylän taidemuseo on Keski-Suomen aluetaidemuseo. Sen painopisteitä ovat nykytaide, keskisuomalainen kuvataide, suomalainen ja kansainvälinen taidegrafiikka ja taidevalokuva. Taidemuseon juuret ovat Alvar Aalto -museon kuvataideosastossa, joka irrotettiin 22. maaliskuuta 1998 omaksi itsenäiseksi taidemuseokseen. Sijainti 62.2414°N, 25.7446°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Jyväskylän taidemuseo (Q11868293) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän Kirkkopuisto ja hallintokeskus. Kirkkopuisto on Jyväskylän keskustassa sijaitseva puisto. Puistossa on Jyväskylän kaupunginkirkko sekä Pauli Koskisen veistos Nuori Minna Canth vuodelta 1962. Sijainti 62.2408°N, 25.7451°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Kirkkopuisto (Q11871718) Wikidatassa
| ||
 | Tietotalo Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän Kirkkopuisto ja hallintokeskus. Alvar Aallon suunnittelema rakennus Jyväskylässä Sijainti 62.2403°N, 25.7517°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Tietotalo (Q19407241) Wikidatassa
Arkkitehti Alvar Aalto
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän Kirkkopuisto ja hallintokeskus. Valtiontalo, entinen Jyväskylän suojeluskuntatalo eli Suoja, on vuonna 1929 valmistunut Alvar Aallon Suojeluskunnalle suunnittelema rakennus Jyväskylässä. Rakennus on suojeltu mutta syksyllä 2013 erittäin huonossa kunnossa ja käyttökiellossa. Jyväskylän kaupunki myi rakennuksen vuonna 2011 rakennusyhtiö SVR:lle. Kaupasta tehty valitus on Korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Sijainti 62.24112°N, 25.74659°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (303787) ja kohde (200160) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Valtiontalo (Q17384736) Wikidatassa
Arkkitehti Alvar Aalto
| ||
 | Jyväskylän työväentalo sijaitsee Jyväskylän keskustassa Kauppakadun varrella. Vuonna 1925 valmistunut rakennus on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema ja sitä pidetään yhtenä Suomen merkittävimmistä 1920-luvun klassismin edustajista. Työväentalon juhlasali toimii nykyään Aalto-sali-nimisenä konsertti- ja kokoustilana. Sijainti 62.24355°N, 25.74953°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (306320) ja kohde (201847) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Jyväskylän Työväentalo (Q11868278) Wikidatassa
Arkkitehti Alvar Aalto
| ||
 | Jyväskylän rautatieasema on rautatieliikennepaikka Jyväskylän kaupungin alueella. Asema on risteysasema, josta risteää rata neljään eri ilmansuuntaan; niistä kolmella on henkilöliikennettä. Sijainti 62.24083°N, 25.75361°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennuskohde (200337) Rakennusperintörekisterissä.
Rakennettu kulttuuriympäristö 4216 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Jyväskylän rautatieasema (Q2582463) Wikidatassa
| ||
 | Jyväskylän asemaravintola Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän rautatieasema. asemaravintola Jyväskylässä Sijainti 62.24116°N, 25.75354°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (304581) ja kohde Jyväskylän rautatieasema (200337) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Jyväskylän asemaravintola (Q55594974) Wikidatassa
Arkkitehti Thure Hellström
| ||
 | Jyväskylän rautatieasema-alueen asemapäällikön talo Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän rautatieasema. asemapäällikön talo Jyväskylässä Sijainti 62.2391°N, 25.7493°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (303958) ja kohde Jyväskylän rautatieasema (200337) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Jyväskylän rautatieasema-alueen asemapäällikön talo (Q55594864) Wikidatassa
Arkkitehti Bruno Granholm
| ||
 | Jyväskylän rautatieasema-alueen asemapäällikön talousrakennus Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän rautatieasema. piharakennus Jyväskylässä Sijainti 62.23889°N, 25.74889°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (304395) ja kohde Jyväskylän rautatieasema (200337) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Jyväskylän rautatieasema-alueen asemapäällikön talousrakennus (Q55598874) Wikidatassa
| ||
 | Jyväskylän rautatieasema-alueen asuinkasarmi 1 Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän rautatieasema. asuinkasarmi Jyväskylässä Sijainti 62.23951°N, 25.75009°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (304089) ja kohde Jyväskylän rautatieasema (200337) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Jyväskylän rautatieasema-alueen asuinkasarmi 1 (Q55595004) Wikidatassa
| ||
Jyväskylän rautatieasema-alueen asuinkasarmien talousrakennus Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän rautatieasema. piharakennus Jyväskylässä Sijainti 62.23967°N, 25.75071°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (304396) ja kohde Jyväskylän rautatieasema (200337) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Jyväskylän rautatieasema-alueen asuinkasarmien talousrakennus (Q55598891) Wikidatassa
| |||
Jyväskylän rautatieasema-alueen talousrakennus Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän rautatieasema. piharakennus Jyväskylässä Sijainti 62.23979°N, 25.75041°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (308026) ja kohde Jyväskylän rautatieasema (200337) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Jyväskylän rautatieasema-alueen talousrakennus (Q55598892) Wikidatassa
| |||
 | Jyväskylän rautatieaseman asemarakennus Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän rautatieasema. asemarakennus Jyväskylässä Sijainti 62.24062°N, 25.75243°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (303910) ja kohde Jyväskylän rautatieasema (200337) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Jyväskylän rautatieaseman asemarakennus (Q55594901) Wikidatassa
Arkkitehti Bruno Granholm
| ||
 | Jyväskylän yliopisto on Jyväskylässä sijaitseva suomalainen yliopisto, jossa opiskelijoita on noin 14 500 ja henkilökuntaa noin 2 500. Sijainti 62.23625°N, 25.73267°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennuskohde (200191) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Jyväskylän yliopisto (Q578326) Wikidatassa
| ||
 | Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Jyväskylän yliopisto. AaltoAlvari, ennen laajentumistaan nimellä Jyväskylän uimahalli, on uimahalli Jyväskylässä Mattilanpellon kaupunginosassa osoitteessa Pitkäkatu 2. Uinti-, hyppy- ja lastenaltaiden lisäksi uimahallissa on kylpyläosasto, jossa on aaltoallas vesilukumäkineen, poreallas ja koskiallas. Sijainti 62.23625°N, 25.72849°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (302892) ja kohde Jyväskylän yliopisto (200191) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta AaltoAlvari (Q5547490) Wikidatassa
Arkkitehti Alvar Aalto
| ||
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Jyväskylän yliopisto. Avoimen tiedon keskus on 1.1.2017 toimintansa aloittanut Jyväskylän yliopiston erillislaitos, jossa työskentelee n. 80 henkeä. Lue ja muokkaa kohdetta Avoimen tiedon keskus (Q27923974) Wikidatassa
| |||
 | Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Jyväskylän yliopisto. Jyväskylän yliopiston kirjasto on Keski-Suomen suurin tieteellinen kirjasto, jonka juuret juontavat 1860-luvulle. Nykyään se on kaikille avoin kirjasto, jonka päätavoitteena on tukea ja edistää yliopiston tutkimusta ja opetusta sekä tarjota asiakkailleen laadukkaita kirjasto- ja tietopalveluita. Sijainti 62.2378°N, 25.73626°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Jyväskylän yliopiston kirjasto (Q11868297) Wikidatassa
| ||
 | Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Jyväskylän yliopisto. Jyväskylän yliopiston päärakennus on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä. Sijainti 62.23631°N, 25.73245°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (303007) ja kohde Jyväskylän yliopisto (200191) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Jyväskylän yliopiston päärakennus (Q28464215) Wikidatassa
Arkkitehti Alvar Aalto
| ||
 | Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Jyväskylän yliopisto. Kasvatusopillisen korkeakoulun henkilökunnan asuntola on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä. Sijainti 62.23771°N, 25.73145°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (303017) ja kohde Jyväskylän yliopisto (200191) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Kasvatusopillisen korkeakoulun henkilökunnan asuntola (Q28464258) Wikidatassa
Arkkitehti Alvar Aalto
| ||
 | Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Jyväskylän yliopisto. Nanoscience Center (NSC) eli nanotiedekeskus on Jyväskylän yliopiston fysiikan, kemian ja bio- ja ympäristötieteiden laitosten yhteinen poikkitieteellinen tutkimuskeskus. Sijainti 62.22947°N, 25.74266°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Nanoscience Center (Q23045239) Wikidatassa
| ||
.jpg) | Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Jyväskylän yliopisto. Puutarhurin talo on arkkitehti Konstantin Kiseleffin suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä. Puutarhurin talo on Taavettilan riihen lisäksi ainoita seminaarin alueen purkamiselta säästyneitä vanhoja puutaloja. Sijainti 62.2373°N, 25.73397°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (302884) ja kohde Jyväskylän yliopisto (200191) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Puutarhurin talo (Q28464262) Wikidatassa
Arkkitehti Konstantin Kiseleff
| ||
 | Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Jyväskylän yliopisto. Educa on arkkitehti Ernst Theodor Granstedtin suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä. Sijainti 62.23747°N, 25.73234°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (302987) ja kohde Jyväskylän yliopisto (200191) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Ryhtilä (Q28464274) Wikidatassa
Arkkitehti Theodor Granstedt
| ||
 | Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Jyväskylän yliopisto. Taavettilan riihi on Jyväskylän keskusta-alueen vanhin rakennus. Rakennus on sijainnut paikallaan nykyisen kampusalueen reunalla jo vuonna 1833 eli ennen Jyväskylän kaupungin perustamista. Riihi on Puutarhurin talon ohella ainut seminaarin alueen vanha puurakennus joka on säästynyt purkamiselta. Sijainti 62.23576°N, 25.7338°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (302974) ja kohde Jyväskylän yliopisto (200191) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Taavettilan riihi (Q28464276) Wikidatassa
| ||
.jpg) | Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Jyväskylän yliopisto. Urheiluhalli U1 on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä. Sijainti 62.23654°N, 25.72957°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (302891) ja kohde Jyväskylän yliopisto (200191) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Urheiluhalli U1 (Q28464279) Wikidatassa
Arkkitehti Alvar Aalto
| ||
 | Jyväskylän yliopiston alue Jyväskylän yliopiston hongikkoisella harjulla sijaitseva kampusalue kolmelta vuosisadalta periytyvine rakennuksineen ja puistoineen on sekä sivistyshistorialliselta että arkkitehtoniselta merkitykseltään monikerroksinen ja korkeatasoinen. Sijainti 62.23656°N, 25.7309°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennettu kulttuuriympäristö 182 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Jyväskylän yliopiston alue (Q30510310) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. Aallon kirjasto on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä. Sijainti 62.23667°N, 25.73261°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Aallon kirjasto (Q28464284) Wikidatassa
Arkkitehti Alvar Aalto
| ||
 | Anneli Vähäpassin kuusi Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. muistopuu Jyväskylän Seminaarinmäellä Sijainti 62.23697°N, 25.7347°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Anneli Vähäpassin kuusi (Q40981405) Wikidatassa
| ||
.jpg) | Athenaeum Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. Seminaarinmäen rakennus Sijainti 62.23767°N, 25.73422°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Athenaeum (Q28464253) Wikidatassa
Arkkitehti Arto Sipinen
| ||
 | Cygnaeuksen tammi Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. muistopuu Jyväskylän Seminaarinmäellä Sijainti 62.23737°N, 25.73608°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Cygnaeuksen tammi (Q40981260) Wikidatassa
| ||
.jpg) | E-rakennus Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. Seminaarinmäen rakennus Sijainti 62.2374°N, 25.7313°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta E-rakennus (Q28464256) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. Educa on arkkitehti Konstantin Kiseleffin suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä. Rakennus valmistui Jyväskylän seminaarin naisoppilaiden asuntolaksi vuonna 1881. Naisinternaatilla oli kahdeksan huonetta toisessa kerroksessa ja seitsemän huonetta kolmannessa kerroksessa. Rakennuksessa oli myös seminaarin johtajattaren asunto ja opettajattarien asuntoja, lastentarhan ja -seimen tilat sekä erillinen sairashuonesiipi, joka purettiin 1970-luvun alussa. Lastenseimi lakkautettiin vuonna 1892 ja lastentarha vuonna 1900. Educassa oli naisopiskelijoiden internaatti 1950-luvulle saakka, kunnes Alvar Aallon suunnittelemat korkeakoulurakennukset asuntolarakennuksineen valmistuivat. Sen jälkeen rakennuksessa toimi Suomen ensimmäinen kasvatustieteen laitos.. Sijainti 62.23827°N, 25.73516°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Educa (Q28464255) Wikidatassa
Arkkitehdit Ludvig Isak Lindqvist, Konstantin Kiseleff
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. Fennicum on arkkitehti Konstantin Kiseleffin suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä, joka suunniteltiin seminaarin miesosastolle. Rakennuksessa on sijainnut miesoppilaiden asuntola, luonnontieteen opetustiloja ja poikamallikoulu (harjoituskoulu). Sijainti 62.2369°N, 25.73247°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Fennicum (Q28464257) Wikidatassa
Arkkitehdit Ludvig Isak Lindqvist, Konstantin Kiseleff
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. Historica (H) on arkkitehti Konstantin Kiseleffin suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä. Rakennus valmistui vuonna 1881 Jyväskylän seminaarin naisosaston päärakennukseksi. Rakennuksessa järjestettiin suurin osa naisosaston opetuksesta. Opetusharjoittelua varten perustettu tyttömallikoulu ja myöhemmin kasvatusopillisen korkeakoulun harjoituskoulu toimivat rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa. Kolmannessa kerroksessa sijaitsi naisosaston juhlasali, jota käytettiin myös voimistelusalina Sijainti 62.23794°N, 25.73472°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Historica (Q28464259) Wikidatassa
Arkkitehti Konstantin Kiseleff
| ||
 | Juhlavuoden lehtosaarni Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. muistopuu Jyväskylän Seminaarinmäellä Sijainti 62.23685°N, 25.7337°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Juhlavuoden lehtosaarni (Q40981421) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. Jyväskylän yliopiston kasvitieteellinen puutarha käsittää Seminaarinmäen, Mattilanniemen ja Ylistönrinteen kampusten viheralueet ja sen pinta-ala on 36 hehtaaria. Sijainti 62.23625°N, 25.73267°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Jyväskylän yliopiston kasvitieteellinen puutarha (Q5393922) Wikidatassa
| ||
Kampuksen kenttä Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. Jyväskylän Seminaarinmäen kampuksen kenttä Sijainti 62.23597°N, 25.73002°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Kampuksen kenttä (Q30577916) Wikidatassa
| |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. Kasvatusopillisen korkeakoulun asuntola on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä. Sijainti 62.23509°N, 25.73023°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Kasvatusopillisen korkeakoulun asuntola (Q28464267) Wikidatassa
Arkkitehti Alvar Aalto
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. Kasvatusopillisen korkeakoulun harjoituskoulu on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä. Rakennus valmistui vuonna 1954 osana Jyväskylän Seminaarinmäelle rakentunutta Aallon kampusaluetta. Rakennus oli koulukäytössä vuoteen 2002 saakka, jonka jälkeen siinä on toiminut Jyväskylän yliopiston eri laitoksia. Sijainti 62.23713°N, 25.73132°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Kasvatusopillisen korkeakoulun harjoituskoulu (Q28464281) Wikidatassa
Arkkitehti Alvar Aalto
| ||
| Kirjastorakennus (Seminaarinmäki) Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. Seminaarinmäen rakennus Sijainti 62.23773°N, 25.73617°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Kirjastorakennus (Seminaarinmäki) (Q28529650) Wikidatassa
Arkkitehti Arto Sipinen
| ||
Korkeakoulun puu Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. muistopuu Jyväskylän Seminaarinmäellä Sijainti 62.23723°N, 25.73358°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Korkeakoulun puu (Q40981396) Wikidatassa
| |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. Liikuntatieteen laitosrakennus on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä. Sijainti 62.23461°N, 25.7287°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Liikuntatieteen laitosrakennus (Q28464264) Wikidatassa
Arkkitehti Alvar Aalto
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. Lozzi on arkkitehti Alvar Aallon opiskelijoiden ruokalaksi suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä. Samaan rakennusketjuun Lyhdyn ja Philologican kanssa kuuluva Lozzi on osa Alvar Aallon arkkitehtuuritoimiston suunnitteleman Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun kampusaluetta. Rakennus valmistui vuonna 1954. Rakennus on suojeltu valtioneuvoston 15.10.1992 tekemällä päätöksellä valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen (480/85) nojalla. Sijainti 62.23553°N, 25.7308°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Lozzi (Q28464268) Wikidatassa
Arkkitehti Alvar Aalto
| ||
.jpg) | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. Lyhty on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä, joka suunniteltiin opettajien ruokalaksi. Se on osa Lozzin ja Philologican muodostamaa rakennusketjua, joka valmistui vuonna 1954. Tila jäi vähäiselle käytölle alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan ja siitä muodostui edustuksellinen kokous- ja juhlatila. Sijainti 62.23574°N, 25.73138°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Lyhty (Q28464269) Wikidatassa
Arkkitehti Alvar Aalto
| ||
 | Mikko Raatikaisen muistopuu Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. muistopuu Jyväskylän Seminaarinmäellä Sijainti 62.23736°N, 25.73443°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Mikko Raatikaisen muistopuu (Q40981414) Wikidatassa
| ||
 | Musica Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. Seminaarinmäen rakennus Sijainti 62.23836°N, 25.73445°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Musica (Q28464265) Wikidatassa
Arkkitehti Arto Sipinen
| ||
 | Normaalikoulun alakoulu (Seminaarinmäki) Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. Seminaarinmäen rakennus Sijainti 62.23727°N, 25.72888°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Normaalikoulun alakoulu (Seminaarinmäki) (Q28464263) Wikidatassa
Arkkitehdit Ilmari Lahdelma, Rainer Mahlamäki
| ||
 | Opinkivi Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. Seminaarinmäen rakennus Sijainti 62.23463°N, 25.73061°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Opinkivi (Q28464282) Wikidatassa
Arkkitehti Ilmari Lahdelma
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. Oppio on arkkitehti Konstantin Kiseleffin suunnittelema punatiilirakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä. Sijainti 62.23724°N, 25.73472°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Oppio (Q28464266) Wikidatassa
Arkkitehdit Helge Rancken, Konstantin Kiseleff
| ||
 | Pitkäkatu 1 A Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. Seminaarinmäen rakennus Sijainti 62.23547°N, 25.72685°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Pitkäkatu 1 A (Q28464283) Wikidatassa
Arkkitehti Kerttu Tamminen
| ||
 | Pitkäkatu 1 B Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. Seminaarinmäen rakennus Sijainti 62.23495°N, 25.72644°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Pitkäkatu 1 B (Q28464271) Wikidatassa
Arkkitehdit Yrjö Blomstedt, Hjalmar Åberg
| ||
 | Pitkäkatu 1 C Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. Seminaarinmäen rakennus Sijainti 62.23449°N, 25.72577°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Pitkäkatu 1 C (Q28464272) Wikidatassa
Arkkitehdit Yrjö Blomstedt, Hjalmar Åberg
| ||
 | Pitkäkatu 1 C1 Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. Seminaarinmäen rakennus Sijainti 62.23421°N, 25.72552°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Pitkäkatu 1 C1 (Q28464273) Wikidatassa
Arkkitehti Olavi Kivimaa
| ||
 | Seminaarin kuusi Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. muistopuu Jyväskylän Seminaarinmäellä Sijainti 62.23704°N, 25.7352°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Seminaarin kuusi (Q40981385) Wikidatassa
| ||
| Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. Seminaarinmäki on Jyväskylän Mattilanpellon kaupunginosassa sijaitseva pienalue, joka on saanut nimensä Jyväskylän seminaarista. Nykyään Seminaarinmäki tunnetaan parhaiten Jyväskylän yliopiston vanhimpana kampusalueena, ja sitä on joskus pidetty Suomen kauneimpana kampuksena. Seminaarinmäki kuuluu Museoviraston luokittelemiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Sijainti 62.23656°N, 25.7309°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Seminaarinmäki (Q11892928) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. Seminarium on arkkitehti Konstantin Kiseleffin suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä. Sijainti 62.23711°N, 25.73318°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Seminarium (Q28464277) Wikidatassa
Arkkitehti Konstantin Kiseleff
| ||
 | T-rakennus Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. Seminaarinmäen rakennus Sijainti 62.23761°N, 25.73522°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta T-rakennus (Q28464278) Wikidatassa
Arkkitehti Arto Sipinen
| ||
 | Tulevaisuuden kuusi (Seminaarinmäki) Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. muistopuu Jyväskylän Seminaarinmäellä Sijainti 62.23733°N, 25.73559°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Tulevaisuuden kuusi (Seminaarinmäki) (Q40980695) Wikidatassa
| ||
.jpg) | Työtupa Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. Seminaarinmäen rakennus Sijainti 62.23528°N, 25.72639°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Työtupa (Q28464260) Wikidatassa
Arkkitehdit Yrjö Blomstedt, Hjalmar Åberg
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. Urheiluhalli U2 on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä. Sijainti 62.23584°N, 25.72886°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Urheiluhalli U2 (Q28464280) Wikidatassa
Arkkitehti Alvar Aalto
| ||
.jpg) | Vanha paja Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. Seminaarinmäen rakennus Sijainti 62.23753°N, 25.73314°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Vanha paja (Q28464261) Wikidatassa
Arkkitehti Konstantin Kiseleff
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. Villa Rana on arkkitehti Yrjö Blomstedtin suunnittelema jugend-tyylinen rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä. Se valmistui vuonna 1905, ja siinä oli Jyväskylän seminaarin piirustus- ja veistosalit 1950-luvun loppuun saakka. Sittemmin Villa Ranassa on ollut Jyväskylän yliopiston toimitiloja, mutta yliopisto luopui rakennuksen käytöstä sen kalliin vuokran vuoksi. Sitä esitettiin vuonna 2015 Europa Nostran listalle Euroopan uhanalaisimmista kulttuuriperintökohteista, mutta se ei tullut valituksi, vaan Suomesta listalle valittiin Helsinki-Malmin lentoasema. Sijainti 62.23663°N, 25.735°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Villa Rana (Q20250331) Wikidatassa
Arkkitehti Yrjö Blomstedt
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. Ilokivi on Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan ylioppilastalo, joka sijaitsee Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäellä. Talon suunnitteli Alvar Aalto ja se valmistui vuosina 1964–1965. Taloa on sen jälkeen korjattu ja muunneltu monta kertaa, eikä sen sisätiloissa ole enää juuri mitään alkuperäistä, mutta ulkoasu on säilynyt hyvin. Viimeisin peruskorjaus tehtiin vuonna 2016. Virallisesti talon nimi on Ylioppilastalo ja siitä käytetään lyhennettä Y. Sijainti 62.235°N, 25.73111°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Ylioppilastalo Ilokivi (Q11864698) Wikidatassa
Arkkitehti Alvar Aalto
| ||
 | Korpilahden kirkkoranta Korpilahden kirkkorannan maisemassa näkyvät yhä ne arvorakennukset, joita Jyväskylän matkailijayhdistyksen kirja 1912 kuvaa: "Ylhäällä kummulla nostaa taivasta kohti ristinsä pitäjän vanha kirkko, jonka lähettyvillä, oikella on kansakoulu. Rakennettu kulttuuriympäristö 208 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Korpilahden kirkkoranta (Q30689670) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Korpilahden kirkkoranta. Korpilahden kirkko on Jyväskylän seurakuntaan kuuluvan Korpilahden alueseurakunnan puukirkko entisen Korpilahden kunnan alueella Jyväskylässä. Tyypiltään kirkko on tasavartinen sisäviisteinen ristikirkko. Sen on suunnitellut Intendentinkonttorin italialaissyntyinen arkkitehti Charles Bassi. Kirkko valmistui vuonna 1826, sen rakensi hauholainen rakennusmestari Herman Nyberg. Ristikeskuksen matala kupoli osoittautui rakenteeltaan heikoksi ja kirkkoa korjattiin vuonna 1838. Korjaaja oli Taavetti Rahikainen. Erillinen kellotapuli on rakennettu vuonna 1885 ja sen on suunnitellut arkkitehti Alfred Cavén. Sijainti 62.01672°N, 25.55626°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (305001) ja kohde (200564) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Korpilahden kirkko (Q6432617) Wikidatassa
Arkkitehdit Charles Bassi, Rakennushallitus, Anton Wilhelm Arppe
| ||
 | Kortepohja on noin 9 800 asukkaan kaupunginosa Jyväskylässä. Nimensä alue sai siten, että otettiin paikannimen Kortesuo alkuosa ja paikannimen Rautpohja loppuosa nimeksi. Kortepohjaa, samoin kuin Helsingin Itä-Pasilaa suunniteltaessa palattiin ruutukaavaan. Sijainti 62.24914°N, 25.70739°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennettu kulttuuriympäristö 197 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Kortepohja (Q6432701) Wikidatassa
| ||
 | Koskenvuori varhaismetallikautinen kiviröykkiö Jyväskylän Vaajakoskella Sijainti 62.25297°N, 25.90283°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 180010002 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Koskenvuori (Q38265337) Wikidatassa
| ||
Kuohunkosken manufaktuuripaja sijaitsi Jyväskylässä Kuohun kylässä Neulajärvestä Isoon Lampsinjärveen laskevan joen Kuohunkoski-nimisen kosken rannalla. Paja oli toiminnassa 1878–1884. Sijainti 62.28478°N, 25.12061°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 1000015847 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Kuohunkosken manufaktuuripaja (Q28721542) Wikidatassa
| |||
Luonetjärven kasarmialue Luonetjärven kasarmialue edustaa yhdessä Imatran Immolan, Utin varuskunnan ja Kauhavan ilmasotakoulun kanssa 1930-luvulla rakennettuja uuden aselajin, lentovoimien, kasarmia. Rakennettu kulttuuriympäristö 1439 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Luonetjärven kasarmialue (Q30689296) Wikidatassa
| |||
 | Mankolan alue Mankolan sotilasvirkatalo, tyttöjen ammatillista koulutusta varten 1932 perustettu kotitalousoppilaitos ja Uusi Mankola, niiden rakennukset ja ympäröivä maanviljelysmaisema muodostavat monipuolisen kulttuurimaisema-alueen Tuomiojärven ja Palokkajärven välisellä kannaksella. Rakennettu kulttuuriympäristö 1065 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Mankolan alue (Q30560254) Wikidatassa
| ||
 | Opinsaunan kiuas on muistomerkki Jyväskylän Iso-Haapasaaressa. Muistomerkin ovat pystyttäneet Jyväskylän seminaarin opiskelijat vuosina 1867-1937. Sijainti 62.2226°N, 25.83968°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 1000001056 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Opinsaunan kiuas (Q38681608) Wikidatassa
| ||
 | Pyhäsaari lapinraunio Jyväskylässä Sijainti 62.26341°N, 25.92903°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 180010003 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Pyhäsaari (Q38379329) Wikidatassa
| ||
 | Sammalniemi lapinraunio Jyväskylässä Sijainti 62.23942°N, 25.85753°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 180010018 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Sammalniemi (Q42032100) Wikidatassa
| ||
Sotatarviketeollisuuden alueet Keski-Suomen sotatarviketeollisuuden alueet liittyvät itsenäistymisen jälkeen puolustuspoliittisista syistä sisämaahan rakennettuun sotatarviketeollisuuteen. Rakennettu kulttuuriympäristö 190 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Sotatarviketeollisuuden alueet (Q30505623) Wikidatassa
| |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Sotatarviketeollisuuden alueet. Rautpohja on pienalue Mäki-Matin kaupunginosassa Jyväskylässä. Se on pääosin teollisuusaluetta, mutta siellä on myös kerrostaloasutusta. Sijainti 62.23476°N, 25.71775°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Rautpohja (Q38585586) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Sotatarviketeollisuuden alueet. Oy Tikkakoski Ab oli Tikkakoskella vuosina 1893–1983 eri nimillä toiminut kone- ja aseteollisuusyritys, joka oli suomalaisessa, saksalaisessa ja neuvostoliittolaisessa omistuksessa. Yhtiö tunnettiin Tikka-tuotemerkistä, jota käytettiin aseissa, ompelukoneissa ja liukuesteissä. Lue ja muokkaa kohdetta Tikkakoski (Q11897596) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Sotatarviketeollisuuden alueet. Valtion Kivääritehdas (VKT) oli vuonna 1926 Jyväskylän Tourulaan perustettu jalkaväen aseita valmistanut tehdas. Sen rakennukset rakennettiin 1926–1927. Sijainti 62.2482°N, 25.7661°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Valtion Kivääritehdas (Q18002785) Wikidatassa
| ||
 | Struven ketju on 1800-luvun alkupuolella rakennettu kolmiomittausketju Pohjoisen jäämeren ja Mustanmeren välillä. Sen tarkoituksena oli selvittää yhden pituuspiirin pituus mahdollisimman pitkältä matkalta ja mahdollisimman pohjoisessa. Tuon tiedon avulla voitiin entistä luotettavammin laskea maapallon tarkka muoto ja koko. Nimensä hanke sai ideoijansa ja päätoimeenpanijansa F. G. W. Struven mukaan. Ketju toteuttiin pääosin silloisen Venäjän alueella; vain pohjoisin osa sijoittui Ruotsi-Norjan alueelle. Nykyisin ketju kulkee kymmenen eri valtion kautta. Hanke tunnetaan myös nimellä Venäläis-skandinaavinen astemittaus. Sen tuloksilla oli myöhemmin suuri merkitys itsenäisen Suomen oman geodeettisen runkoverkon ja karttatuotannon perustana. Sijainti 59.05778°N, 26.33778°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennettu kulttuuriympäristö 4255 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Struven ketju (Q192243) Wikidatassa
| ||
Puolakka Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Struven ketju. Struven ketjun mittauspiste Jyväskylässä Keski-Suomessa Sijainti 61.92667°N, 25.53367°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 1000014150 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Puolakka (Q31028244) Wikidatassa
| |||
Säynätsalon teollisuusyhdyskunta Säynätsalo on edustava esimerkki teollisuusyhdyskunnasta, jossa teollisuuslaitokset, asuma-alueet ja yksittäiset rakennukset ovat syntyneet korkeatasoisen arkkitehtuurisuunnittelun tuloksena. Rakennettu kulttuuriympäristö 230 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Säynätsalon teollisuusyhdyskunta (Q30689302) Wikidatassa
| |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Säynätsalon teollisuusyhdyskunta. Haikka on Muuratsalon saaressa sijaitseva niemi Jyväskylän Säynätsalossa. Niemessä on asuinalue. Sijainti 62.13°N, 25.78°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Haikka (Q18658809) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Säynätsalon teollisuusyhdyskunta. Louhunsalmen riippusilta on Jyväskylässä, Säynätsalon kaupunginosassa sijaitseva riippusilta, joka yhdistää Säynätsalon saaren Lehtisaareen. Silta on teräsrakenteinen ja teräsbetonikantinen, ja sen on suunnitellut Bruno Kivisalo. Silta valmistui vuonna 1957. Sillä on pituutta 178 metriä. Sillan pisin jänneväli on 140 metriä ja se on jänneväliltään Suomen seitsemänneksi pisin silta. Sillalla kulkee paikallistie 16621 eli Saaritie. Aiemmin sillan molemmin puolin kulki kapeat kevyen liikenteen väylät, jotka sopivat lähinnä jalankulkijoille, mutta vuoden 2011 peruskorjauksessa sillan Kaijanlahden puoleiselle sivulle levennettiin yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä. Sijainti 62.1349°N, 25.7615°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Louhunsalmen riippusilta (Q15677692) Wikidatassa
Arkkitehti Bruno Kivisalo
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Säynätsalon teollisuusyhdyskunta. Säynätsalon kirkko on Jyväskylässä Säynätsalon kaupunginosassa oleva päätytornillinen pitkäkirkko, jonka suunnittelijoina olivat arkkitehdit Armas Lindgren ja Bertel Liljeqvist. Säynätsalon tehtaiden johtaja, kauppaneuvos Hanna Parviainen rahoitti kirkon rakentamisen. Kirkko on valmistunut vuonna 1927. Vaaleaksi rapatun tiilikirkon päätytorni on barokkityylinen. Kulmikas kuoriosa on kirkkosalia kapeampi ja matalampi. Kirkkosaliin liittyvä seurakuntasali erottuu matalana siipirakennuksena. Kirkko vihittiin 6. tammikuuta 1927 ja siinä on 400 istumapaikkaa. Sijainti 62.14368°N, 25.77051°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (305268) ja kohde (200831) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Säynätsalon kirkko (Q15633852) Wikidatassa
Arkkitehdit Armas Lindgren, Bertel Liljequist
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Säynätsalon teollisuusyhdyskunta. Säynätsalon kunnantalo on Jyväskylässä entisessä Säynätsalon kunnassa sijaitseva Alvar Aallon suunnittelema rakennus. Sen rakentaminen aloitettiin vuonna 1949 ja käyttöönsä kunnantalona se vihittiin vuonna 1952. Kunnantalokäytöstä rakennus poistui vuoden 1993 alussa, kun Säynätsalo liittyi Jyväskylän kaupunkiin. Säynätsalon kunnantalo on Aallon arvostetuimpia töitä, ja se nostetaan usein esille puhuttaessa rakennusaikakauden arkkitehtuurista. Nykyisin entisen kunnantalon tiloja on mahdollista vuokrata esimerkiksi kokouskäyttöön ja rakennuksesta löytyy myös majoitustiloja. Sijainti 62.14028°N, 25.76917°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (306318) ja kohde (201846) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Säynätsalon kunnantalo (Q2456080) Wikidatassa
Arkkitehti Alvar Aalto
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Säynätsalon teollisuusyhdyskunta. Säynätsalon vaneritehdas on UPM-Kymmene-konserniin kuuluva vaneritehdas Jyväskylään kuuluvassa Säynätsalon saaressa. Tehdas on viralliselta nimeltään UPM-Kymmene Oyj, Jyväskylän vaneritehdas. Aiemmin tehdas on tunnettu nimillä Schauman Wood Oy, Säynätsalon vaneritehdas, Enso Gutzeit Osakeyhtiö, Parviaisen tehtaat ja Joh. Parviaisen tehtaat. Samalla tehdasalueella toimi aiemmin talotehdas sekä Säynätsalon kuitulevytehdas. Henkilöstöä tehtaalla on noin 310 ja tuotantokapasiteetti noin 120 000 m³ pinnoitettua ja pinnoittamatonta kuusi- ja koivuvaneria vuodessa. Vuonna 1913 perustettu tehdas on Suomen vanhin toiminnassa oleva vaneritehdas. Sijainti 62.13639°N, 25.76833°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Säynätsalon vaneritehdas (Q11895776) Wikidatassa
| ||
Taulumäen kirkko ja Jyväskylän vanha hautausmaa Maisemallisesti hallitsevalla Taulumäellä sijaitseva, kauniisti säilynyt kirkko on 1920-luvun klassismin monumentaaliarkkitehtuurin merkittävimpiä kohteita Suomessa. Rakennettu kulttuuriympäristö 188 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Taulumäen kirkko ja Jyväskylän vanha hautausmaa (Q30506071) Wikidatassa
| |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Taulumäen kirkko ja Jyväskylän vanha hautausmaa. Jyväskylän vanha hautausmaa on Jyväskylän Puistokadun varrella sijaitseva hautausmaa. Se on perustettu vuonna 1837 alun perin Laukaan maantien varteen. Alueesta muodostui kaupunginosa, kun arkkitehti Yrjö Blomstedtin asemakaava hyväksyttiin 1910. Aluksi siunaamiset tehtiin Kaupunginkirkossa, josta saattoväki siirtyi hautajaiskulkueena hautausmaalle, mutta arkkitehti Pauli Blomstedtin suunnitteleman siunauskappelin valmistuttua vuonna 1930 ei enää nähty kaupungin läpi kulkevia hautajaiskulkueita. Hautausmaata on laajennettu vuosina 1899, 1924 ja 1941. Alue kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Sijainti 62.25083°N, 25.75308°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Jyväskylän vanha hautausmaa (Q18659629) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Taulumäen kirkko ja Jyväskylän vanha hautausmaa. Taulumäen kirkko sijaitsee Jyväskylässä Taulumäen kaupunginosassa. Sen on suunnitellut arkkitehti Elsi Borg. Maisemallisesti hallitsevalla paikalla Rajakadun päässä sijaitseva, kauniisti säilynyt ja huolellisesti kunnostettu Taulumäen kirkko on 1920-luvun klassismin monumentaaliarkkitehtuurin merkittävimpiä kohteita Suomessa. Sijainti 62.25346°N, 25.75142°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (305229) ja kohde (200792) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Taulumäen kirkko (Q7688716) Wikidatassa
Arkkitehti Elsi Borg
| ||
 | Vaajakosken tehtaat oli SOK:n omistama tuotantolaitosryhmä Jyväskylän maalaiskunnassa Vaajakoskella. Tehtaiden alueella oli tehtaita, asuntoja ja vesivoimalaitos. Enimmillään SOK työllisti tehtaissaan Vaajakoskella vakituisesti noin 2 000 henkeä. Tehdasrakennukset ovat yhä käytössä, ja niissä toimii muun muassa erilaisia pienyrityksiä. Rakennettu kulttuuriympäristö 191 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Vaajakosken tehtaat (Q5399251) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Vaajakosken tehtaat. Naissaari on saari Vaajavirrassa Jyväskylän kaupungin Kanavuoren kaupunginosassa. Naissaaren luoteispuolella on Varassaari. Saari on 400 metriä pitkä ja leveimmillään 200 metriä. Saaren keskikohta muodostaa loivan mäen, joka kohoaa noin 10 metrin korkeudelle vedenpinnasta. Valtatiet 4, 9, 13, 23 ylittävät Vaajavirran Naissaaren eteläosan kautta. Sijainti 62.24457°N, 25.88558°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Naissaari (Jyväskylä) (Q11883929) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Vaajakosken tehtaat. Vaajakosken kanava yhdistää Leppäveden Päijänteeseen ja on osa Keiteleen kanavaa. Kanavan rakensivat neuvostoliittolaiset 1990–1993 osana Neuvostoliiton ja Suomen välisen bilateraalikaupan tasapainottamista, koska Suomen vienti Neuvostoliittoon oli suurempaa kuin Suomen tuonti Neuvostoliitosta. Kanava on 250 metriä pitkä. Leppäveden ja Päijänteen korkeusero on 2,50–2,65 m. Sijainti 62.24681°N, 25.88681°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Vaajakosken kanava (Q18662584) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Vaajakosken tehtaat. Vaajakosken naulatehdas oli SOK:n omistama vuonna 1939 toimintansa aloittanut metallituotteita valmistanut tehdas. Se lopetti toimintansa 1986. Tehdasrakennus sijaitsee Vaajavirran rannalla. Sijainti 62.24839°N, 25.88488°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Vaajakosken naulatehdas (Q18662588) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Vaajakosken tehtaat. Vaajakosken rautatieasema on Jyväskylässä Tölskän kaupunginosassa, Vaajakoski–Jyskän suuraluella sijaitseva rautatieliikennepaikka. Liikennepaikka sijaitsee rataosalla Jyväskylä–Pieksämäki. Jyväskylän rautatieasemalta sinne on matkaa 7,4 kilometriä ja Lievestuoreen rautatieasemalta 17,4 kilometriä. Asema toimi pitkään Vaajakosken tehtaiden lastauspaikkana, mutta tavaraliikenne väheni SOK:n tehtaiden lakkauttamisen jälkeen. Asemalla lastataan kuitenkin yhä jonkin verran puuta tavarajuniin. Henkilöliikennettä ei ole. Sijainti 62.24778°N, 25.87917°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Vaajakosken rautatieasema (Q18662589) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Vaajakosken tehtaat. Vaajakosken vanha vesivoimalaitos eli Wanha Woimala on Vaajakoskessa Vaajavirrassa Jyväskylässä sijaitseva vuonna 1920 rakennettu vesivoimalaitos, joka ei ole enää sähköntuotantokäytössä. Se toimii erilaisten tapahtumien, taidenäyttelyiden, konserttien ja tanssien järjestämispaikkana. Sijainti 62.2472°N, 25.88615°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Vaajakosken vanha vesivoimalaitos (Q11899927) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Vaajakosken tehtaat. Vaajakosken vesivoimalaitos on Jyväskylässä Vaajavirrassa Naiskoskessa sijaitseva vesivoimalaitos. Laitoksen on rakennuttanut SOK. Laitoksen on omistanut vuodesta 1984 alkaen Suur-Savon Sähkö. Voimala on harvinainen koska sen vedenottokapasiteetti on suuri verrattuna korkeuseroon, joka on parhaimmillaan 2 metriä. Voimalaitoksen sisällä ei myöskään ole avattavia patoluukkuja vaan kiinteä patokynnys. Laitos käynnistetään imemällä kompressoreilla tyhjö kuhunkin ilmatiiviiseen virtauskanavaan, jolloin vesi syöksyy kynnyksen yli turbiiniin lapon ansiosta. Sijainti 62.24583°N, 25.88694°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Vaajakosken vesivoimalaitos (Q11899926) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Vaajakosken tehtaat. Varassaari on kulttuuri- ja teollisuushistoriallisesti paikallisesti merkittävä saari Naissaaren eteläpuolella Vaajavirrassa Jyväskylän kaupungin Haapaniemen kaupunginosassa. Se rajoittuu itärannaltaan Vaajavirtaan. Lännessä ja pohjoisessa saari rajoittuu kolmiosaiseen lahteen. Lahden keskimmäistä osaa kutsutaan Varaslahdeksi ja pohjoisinta osaa Saunalahdeksi tai Liekkilammeksi. Niiden välissä on Summasalmi. Saarelle on kaksi tieyhteyttä. Sijainti 62.24083°N, 25.87667°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Varassaari (Q11900469) Wikidatassa
| ||
 | Varassaaren taistelukaivanto Vuoden 1918 taistelukaivanto Jyväskylän Varassaaressa Sijainti 62.24306°N, 25.87766°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 1000026996 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Varassaaren taistelukaivanto (Q42031764) Wikidatassa
| ||
 | Viitaniemi on Nisulan kaupunginosaan kuuluva pienalue Jyväskylässä. Sijainti 62.253°N, 25.73°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennettu kulttuuriympäristö 1035 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Viitaniemi (Q11901379) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Viitaniemi. Viitaniemen liikuntapuisto eli Nisulan monttu on urheilupaikka Jyväskylässä. Se sijaitsee Nisulan kaupunginosan Viitaniemessä. Nisulan montussa on jalkapallo- ja jääpallokenttä sekä pikaluistelurata. Jalkapallo- ja jääpallokenttä sekä pikaluistelurata rakennettiin Nisulan monttuun, jossa jo aiemmin sijaitsi jääkiekkokaukalo, 1970-luvun lopulla. Jäädytyslaitteisto kentälle valmistui 1990. Nisulan montun kentän koko on 65 × 110 neliömetriä ja pikaluisteluradan pituus 333 metriä. Kenttä on valaistu. Talvisin kenttää käyttävät Jyväskylän Seudun Palloseura, jonka jääpalloilijoiden kotikenttänä se toimii, sekä Kensun pikaluistelijat. Sijainti 62.2486°N, 25.7334°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Nisulan monttu (Q18660984) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Viitaniemi. Viitaniemen koulu on Jyväskylässä Viitaniemessä sijaitseva yläaste. Koulussa opiskelee noin 510 oppilasta vuosiluokilla 7–9. Koulutalo on valmistunut vuonna 1962 Viitaniemen yhteiskoulun nimellä toimineelle yksityiskoululle ja sen ovat suunnitelleet arkkitehdit Jonas Cedercreutz ja Helge Railo. Liikuntasali sijaitsee erillisessä rakennuksessa, joka valmistui vuonna 1967. Peruskoulu-uudistuksen yhteydessä koulu siirtyi Jyväskylän kaupungin hallintaan vuonna 1973. Vuosina 1973–1995 talossa toimi hallinnollisesti kaksi koulua, Viitaniemen yläaste ja lukio. Sijainti 62.2514°N, 25.7342°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Viitaniemen koulu (Q7929069) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Viitaniemi. Viitatorni on Jyväskylän Viitaniemessä sijaitseva arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema tornitalo. Viitatorni rakennettiin vuosina 1957–1962 ja se oli Jyväskylän korkein rakennus kunnes toimistorakennus Innova valmistui vuonna 2002. Viitatorni on 39 metriä korkea ja siinä on 13 kerrosta, joista alimmassa sijaitsee liikehuoneistoja ja talonmiehen asunto. Talon 73 huoneistoa suunniteltiin alun perin perheettömille, eikä niissä ole asuntokohtaisia parvekkeita. Yhteensä rakennuksessa on 4 223 kerrosneliömetriä. Sijainti 62.2497°N, 25.7332°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Viitatorni (Q11901386) Wikidatassa
Arkkitehti Alvar Aalto
| ||
Älylän ja Seminaarinmäen asuinalueet Jyväskylän yliopistoalueen kulttuurihistoriallisesti ja arkkitehtonisesti merkittävään kokonaisuuteen kuuluvat myös Jyväskylän seminaarivaiheessa syntynyt Älylän jugendvaikutteinen huvila-alue puistoineen, Alvar Aallon suunnittelemat museorakennukset sekä Seminaarimäen pientaloalue puistoineen. Sijainti 62.23534°N, 25.73507°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennettu kulttuuriympäristö 185 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Älylän ja Seminaarinmäen asuinalueet (Q30151026) Wikidatassa
| |||
 | Alvar Aalto -museo Jyväskylässä Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Älylän ja Seminaarinmäen asuinalueet.
Sijainti 62.23343°N, 25.73096°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Alvar Aalto -museo Jyväskylässä (Q19407118) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Älylän ja Seminaarinmäen asuinalueet. Beckerin talo on rakennus Seminaarinrinteessä Jyväskylässä. Sen on suunnitellut itseoppinut jyväskyläläinen rakennusmestari M. F. Forselius apteekkari Frans Kiljanderille. Talo on saanut nimensä siinä asuneen yleisen sairaalan ylilääkäri Aarne Arthur Beckerin mukaan. Hän asui talossa perheineen vuodesta 1920 kuolemaansa saakka vuonna 1941. Sijainti 62.23619°N, 25.73544°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Beckerin talo (Q28753816) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Älylän ja Seminaarinmäen asuinalueet. Keski-Suomen museo on kulttuurihistoriallinen museo. Se toimii Keski-Suomen alueen maakuntamuseona ja Jyväskylän kaupunginmuseona. Näyttelyiden lisäksi museo harjoittaa alansa tutkimusta, tallentamista, opetusta sekä huolehtii alueen rakennuskulttuurin ja kulttuuriympäristön tutkimisesta. Keski-Suomen museon erilliskohteita ovat Heiskan taiteilijakoti, Pienmäen talomuseo Hankasalmella, Keski-Suomen museon käsityöläiskodit, Jyväskylän lyseon museo, Niitynpään työläiskotimuseo Vaajakoskella, Jyväskylän kaupungin kunnallistekniikan museo ja yhteistyönä ylläpidetty Toivolan Vanha Piha. Museon hallussa ovat myös Carl Christian Rosenbröijerin hautakappeli ja Nojosniemen veneverstas. Sijainti 62.23387°N, 25.73108°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Keski-Suomen museo (Q11871078) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Älylän ja Seminaarinmäen asuinalueet. Lounaispuisto on puisto Jyväskylän keskustassa Minna Canthin kadun ja Seminaarinkadun risteyksessä. Puistossa on muun muassa kioski-kahvilarakennus, Olavi Kivimaan suunnittelema esiintymislava ja leikkipuisto. Siellä järjestetään kesä-, heinä- ja elokuussa tiistai-iltaisin vuoroviikoin lauluiltoja ja puistotansseja. Ensimmäiset ehdotukset puiston rakentamiseksi tehtiin 1860-luvulla. Puisto oli Jyväskylän seminaarin hallussa, ja Jyväskylän kaupunki lahjoitti seminaarille taimia istutettaviksi puistoon. 1880-luvulta lähtien puisto tuli tunnetuksi siellä järjestetyistä laulujuhlista. Sijainti 62.2369°N, 25.738°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Lounaispuisto (Q20914056) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Älylän ja Seminaarinmäen asuinalueet. Parviaisen talo on arkkitehti Wäinö Gustaf Palmqvistin suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä. Sijainti 62.23678°N, 25.73627°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Parviaisen talo (Q28464270) Wikidatassa
Arkkitehti Wäinö Gustaf Palmqvist
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Älylän ja Seminaarinmäen asuinalueet. Seminaarinmäen viljamakasiini on Seminaarinmäellä sijaitseva Jyväskylän vanhin kivirakennus. Se rakennettiin vuonna 1851 turvaamaan viljansaantia huonoina satovuosina. Arkkitehti Wivi Lönnin suunnitelmien perusteella rakennus muutettiin Jyväskylän kaupunginkirjaston ja Jyväskylän tieteellisen kirjaston käyttöön vuonna 1916 ja se toimi kaupunginkirjastona vuosina 1948–1980. Rakennuksessa toimi tämän jälkeen Suomen kotiteollisuusmuseo. Jyväskylän yliopiston rehtoraattina rakennus oli vuosina 2001–2014. Sijainti 62.23716°N, 25.73677°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Seminaarinmäen viljamakasiini (Q28464275) Wikidatassa
|
Kuvauskohteet Jämsä
Jämsä Wikipediassa
Huhkojärven tila Vuorineuvos Göstä Serlachiuksen metsäpalstalle rakennuttaman Huhkojärven tilan kaikki rakennukset ovat luonnonmateriaaleista työstettyjä, erilaisten yksityiskohtien koristamia pieniä taidekäsityönä tehtyjä taideteoksia, jotka muodostavat perinteisestä maatilarakentamisesta poikkeavan arkkitehtonisesti ja rakennusteknisesti mielenkiintoisen kokonaisympäristön, eräänlaisen erämaa-ateljeen. Rakennettu kulttuuriympäristö 4306 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Huhkojärven tila (Q30560577) Wikidatassa
| |||
Jämsänjoen agraarimaisema Jämsänjoen molemmin puolin ulottuvalle viljavalle alueelle on jo varhain keskittynyt suuria talonpoikaisia maatiloja, joiden 1800-luvulla muotoutunut rakennuskanta noudattaa monessa pihapiirissä empirekaudelle ominaista säätyläistilojen arkkitehtuuria. Rakennettu kulttuuriympäristö 193 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Jämsänjoen agraarimaisema (Q30690368) Wikidatassa
| |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jämsänjoen agraarimaisema. Jämsänjoki laskee Kankarisvedestä Päijänteeseen Jämsänkosken ja Jämsän kautta. Joella on pituutta noin 15 kilometriä. Joen valuma-alue on 1448,3 km²; valuma-alueen soista peräisin oleva humus värjää joen veden ruskeaksi. Sijainti 61.81677°N, 25.26335°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Jämsänjoki (Q1542229) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jämsänjoen agraarimaisema. Saaren kartano sijaitsee Jämsässä ja oli vuonna 1918 punaisten vankien säilytyspaikka ja yksi joukkomurhan tapahtumapaikoista, kartanon isännän ollessa pahamaineinen Hjalmar Saari eli Saaren Jallu. Hänen veljensä puolestaan oli Frithiof Saari. Sijainti 61.85694°N, 25.20028°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Saaren kartano (Jämsä) (Q11891817) Wikidatassa
| ||
 | Jämsänkosken teollisuusympäristö on Jämsänkoskella Yhtyneiden Paperitehtaiden vanha teollisuusalue. Se kuuluu Museoviraston luettelemiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Rakennettu kulttuuriympäristö 195 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Jämsänkosken teollisuusympäristö (Q23040165) Wikidatassa
| ||
 | Kuoreveden kirkko on Jämsän Kuorevedellä, noin 12 kilometrin päässä entisen Kuoreveden kunnan päätaajamasta Hallista sijaitseva puinen päätytornillinen pitkäkirkko, jonka rakensi Matti Åkerblom 1779. Kirkossa on pohjoinen ja eteläinen kylkirakennus ja itäpäässä 1915 rakennettu sakaristo. Torni on kolminivelinen ja siinä on sipulikupoli. Sisällä on puuholvit ja näkyviin jätetyt sideparrut. Kirkon pinta-ala on 400 neliötä ja siinä on istumapaikkoja 460 hengelle. Kirkon 17-äänikertaiset urut on valmistanut Kangasalan urkutehdas 1970. Kirkkoa on korjattu 1845, 1915 ja 1964. Sijainti 61.93354°N, 24.72797°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (305006) ja kohde (200569) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Kuoreveden kirkko (Q19705351) Wikidatassa
Arkkitehti Matti Åkerblom
| ||
| Käpinniemen kalliomaalaus sijaitsee Jämsän kunnassa Kuoreveden Käpinniemessä Keski-Suomessa. Kalliomaalaukset sijaitsevat suuren siirtolohkareen järvenpuoleisessa sivussa. Sijainti 61.93488°N, 24.72411°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 1000004308 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Käpinniemen kalliomaalaus (Q11874103) Wikidatassa
| ||
| Linnasenvuori on Keski-Suomessa Jämsän Juokslahdessa sijaitseva mahdollinen linnavuori. Sijainti 61.96071°N, 25.3286°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 182010011 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Linnasenvuori (Q25453269) Wikidatassa
| ||
| Pukinvuori eli Linnavuori tai Hartusvuori on Keski-Suomessa Jämsän taajamassa Seppolan koillispuolella sijaitseva muinaislinna. Sijainti 61.86966°N, 25.20313°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 182010009 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Pukinvuori (Q25453124) Wikidatassa
| ||
Ruotsulan talo asuinrakennus Jämsässä Rakennuskohde (201768) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Ruotsulan talo (Q55027356) Wikidatassa
| |||
Ruotsulan talon aitta Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Ruotsulan talo. aitta Jämsässä Sijainti 61.85893°N, 25.22723°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (306313) ja kohde Ruotsulan talo (201768) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Ruotsulan talon aitta (Q55594816) Wikidatassa
| |||
Ruotsulan talon navetta Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Ruotsulan talo. kivinavetta Jämsässä Sijainti 61.85873°N, 25.2269°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (306315) ja kohde Ruotsulan talo (201768) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Ruotsulan talon navetta (Q55597087) Wikidatassa
| |||
Ruotsulan talon päärakennus Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Ruotsulan talo. päärakennus Jämsässä Sijainti 61.85888°N, 25.22603°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (306316) ja kohde Ruotsulan talo (201768) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Ruotsulan talon päärakennus (Q55596882) Wikidatassa
| |||
Suur-Jämsän empiretalot Jämsän alueella on useita 1800-luvun alkupuolen vauraasta ja tyylitietoisesta rakentamisesta kertovia asuinrakennuksia. Rakennettu kulttuuriympäristö 1719 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Suur-Jämsän empiretalot (Q30505549) Wikidatassa
| |||
Särkisalo 1 ruumiskalmisto Jämsässä Sijainti 61.9018°N, 25.44061°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 182010001 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Särkisalo 1 (Q31029397) Wikidatassa
| |||
Vanha Jämsä Suur-Jämsän kirkonseudun vanhin säilynyt rakennettu ympäristö sijoittuu Jämsänjoen molemmin puolin kirkon kohdalle. Rakennettu kulttuuriympäristö 1067 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Vanha Jämsä (Q30560327) Wikidatassa
| |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Vanha Jämsä. Jämsän kirkko on kivikirkko vuodelta 1929 ja edustaa aikakautensa klassismia. Jämsän ristikirkolla ja sen pohjoispuolella olevalla uusklassillisella kellotapulilla on näyttävä sijainti korkean Kalliomäen kupeessa. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Kauno S. Kallio. Sijainti 61.87467°N, 25.18288°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (304999) ja kohde (200562) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Jämsän kirkko (Q16324662) Wikidatassa
Arkkitehti Kauno Kallio
|
Kuvauskohteet Kannonkoski
Kannonkoski Wikipediassa
 | Kannonkosken kirkko on Saarijärven seurakunnan kirkkorakennus Kannonkoskella Keski-Suomessa. Kirkko sijaitsee hieman kylätaajaman ulkopuolella Kirkkotien varrella, Kivijärven Kuivaniemellä Kiihkovuoren juurella kauniilla valoisalla mäntykankaalla. Rakennus on muodoltaan päätytornillinen pitkäkirkko, joka sivusta katsottuna muistuttaa rauhallisen maalaismaiseman keskellä lipuvaa modernia valtamerialusta. Se on rakennettu punatiilestä ja rapattu vaaleaksi ulko- ja sisäpuolelta. Vesikatto on valettu rautabetonipalkiston varaan. Kirkon pinta-ala on 265 m² ja istumapaikkoja oli alun perin 420. Kirkko peruskorjattiin 1990-luvun lopulla ja nykyään tässä museoviraston suojelukohteisiin kuuluvassa kirkossa on 350 istumapaikkaa. Sijainti 62.9728°N, 25.2533°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (305230) ja kohde (200793) Rakennusperintörekisterissä.
Rakennettu kulttuuriympäristö 198 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Kannonkosken kirkko (Q5392172) Wikidatassa
Arkkitehti Pauli E. Blomstedt
|
Kuvauskohteet Karstula
Karstula Wikipediassa
 | Karstulan kirkonkylä Karstulan vanhan kirkonkylän kulttuurihistoriallisesti tärkein kokonaisuus on kirkko ympäristöineen, kirkkoa sivuava keskusraitti sekä näiden ympäristöön 1800-luvun lopulta alkaen rakentunut taajama asuin- ja liiketaloineen. Karstulan hirrestä rakennettu kirkko on valmistunut 1853. Sijainti 62.87778°N, 24.80278°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennettu kulttuuriympäristö 199 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Karstulan kirkonkylä (Q12366521) Wikidatassa
| ||
| Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Karstulan kirkonkylä. Karstulan kirkko on puurakenteinen keskeiskirkko Karstulassa Keski-Suomessa. Hirrestä rakennettu kirkko koostuu kuutiomaisesta keskitilasta, johon liittyy joka sivulla eteishuonemaiset ristivarret. Kirkon keskellä on nelikulmainen, ikkunallinen kupoli. Kirkko edustaa tyyliltään myöhäisempireä. Kirkko valmistui vuonna 1853, ja sen rakensi Jaakko Heikinpoika Kuorikoski arkkitehti A. F. Granstedtin laatimien piirustusten pohjalta. Sijainti 62.8767°N, 24.80002°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (305232) ja kohde (200795) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Karstulan kirkko (Q18179416) Wikidatassa
Arkkitehdit Rakennushallitus, Anders Fredrik Granstedt
| ||
Kimingin ruukki oli Karstulassa Kimingin kylässä vuosina 1839–1897 toiminut ruukki. Ruukin harkkohyttiselvennä sijaitsi Kiminginjärvestä Pääjärveen laskevan Kiminginjoen Pitkäkosken rannalla. Ruukin perusti 1839 Kimingi Blästerverks Bolag -niminen yhtiö jossa oli osakkaina virkamiehiä ja vaasalaisia kauppiaita. Alkuaikojen merkittävimpiä omistajia olivat Gustaf Adolf Wasastjerna ja hänen sukunsa, jotka omistivat myös Seinäjoen Östermyran ruukin. Järvi- ja suomalmia käyttänyt harkkohytti valmistui 1844. Sijainti 62.95167°N, 24.72667°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 1000015828 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Kimingin ruukki (Q11871511) Wikidatassa
| |||
Laikan pappila clergy house in Karstula, Finland Rakennuskohde (201422) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Laikan pappila (Q55078440) Wikidatassa
| |||
Laikan pappilan päärakennus Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Laikan pappila. pappila Karstulassa Sijainti 62.90202°N, 24.73455°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (303192) ja kohde Laikan pappila (201422) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Laikan pappilan päärakennus (Q55597280) Wikidatassa
| |||
Laikan pappilan väentupa Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Laikan pappila. seurantalo Karstulassa Sijainti 62.90226°N, 24.73429°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (303194) ja kohde Laikan pappila (201422) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Laikan pappilan väentupa (Q55599800) Wikidatassa
| |||
Laikan pappilan ympäröivä pihapiiri ja puutarhan jäänteet Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Laikan pappila. piha Karstulassa Sijainti 62.9022°N, 24.73458°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (303193) ja kohde Laikan pappila (201422) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Laikan pappilan ympäröivä pihapiiri ja puutarhan jäänteet (Q55597360) Wikidatassa
|
Kuvauskohteet Keuruu
Keuruu Wikipediassa
