Wikiprojekti:Wiki Loves Monuments/Keski-Suomi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Kuvauskohteet maakunnittain

Kulttuuriperintökohteet, Keski-Suomi

Kuvauskohteet Hankasalmi

Hankasalmi Wikipediassa

Automaattisesti luodun listan loppu.
Hankasalmen rautatieasema

Hankasalmen rautatieasema sijaitsee Hankasalmella Pieksämäen ja Jyväskylän välisellä rataosuudella noin 40 kilometriä Pieksämäeltä länteen ja lähes saman verran Jyväskylästä itään. Hankasalmen kirkonkylältä on noin kymmenen kilometrin matka Hankasalmen asemanseudulle, joka sijaitsee valtatie 9:n ja valtatie 23:n yhteisen väylän varrella. Rautatieaseman pikavuoropysäkin kautta ajetaan Jyväskylän, Suonenjoen ja Kuopion välisiä linja-autovuoroja sekä vakiovuoroja Hankasalmen kirkonkylälle.

Lataa kuva
Hankasalmen rautatieasema-alueen liiteri 3
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hankasalmen rautatieasema.

liiteri Hankasalmella

Lataa kuva
Hankasalmen rautatieasema-alueen liiteri 2
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hankasalmen rautatieasema.

liiteri Hankasalmella

Lataa kuva
Hankasalmen rautatieasema-alueen resinavaja
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hankasalmen rautatieasema.

vaja Hankasalmella

Lataa kuva
Hankasalmen rautatieasema-alueen liiteri 1
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hankasalmen rautatieasema.

liiteri Hankasalmella

Lataa kuva
Hankasalmen rautatieasema-alueen asuinkasarmi
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hankasalmen rautatieasema.

asuinkasarmi Hankasalmella

Lataa kuva
Hankasalmen rautatieasema-alueen kaksoisvahtitupa
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hankasalmen rautatieasema.

vahtitupa Hankasalmella

Lataa kuva
Hankasalmen rautatieasema-alueen tavaramakasiini
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hankasalmen rautatieasema.

varastorakennus Hankasalmella

Lataa kuva
Hankasalmen rautatieaseman asemarakennus
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hankasalmen rautatieasema.

asemarakennus Hankasalmella

Lataa kuva
Hankasalmen kirkko

Hankasalmen kirkon suunnitteli Josef Stenbäck ja se rakennettiin vuosina 1889–1892. Muodoltaan kirkko on päätytornillinen pitkäkirkko ja kuoripäädyn puolella kirkkoa ovat kirkon harjaa matalammat poikkisakarat. Kuoripäädyssä on myös sakaristo. Tyylisuunta on uusgotiikkaa. Istumapaikkoja on 1 300 ja pinta-alaa 1 258 neliömetriä. Urut on valmistanut J. A. Zachariassen ja niissä on 20 äänikertaa. Kellot ovat vuodelta 1880.

Lataa kuva
Pienmäen talonpoikaistalo

Pienmäen talomuseo kuvastaa erinomaisesti harvaanasutulle Keski-Suomen mäkiselle metsäseudulle 1700-luvun puolivälissä syntyneen talonpoikaistalon sijoittumista ja rakentamistapaa.

Lataa kuva

Kuvauskohteet Joutsa

Joutsa Wikipediassa

Automaattisesti luodun listan loppu.
Joutsan Jousitien keskusraitti

Joutsan kirkonkylän vanha keskusraitti, Jousitie, edustaa 1930-luvulla alkanutta kirkonkylien urbanisoitumisvaihetta.

Lataa kuva
Joutsan kirkko
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Joutsan Jousitien keskusraitti.

Joutsan kirkko on Joutsassa sijaitseva kirkkorakennus, se on vuonna 1860 itsenäistyneen Joutsan seurakunnan ensimmäinen kirkko. Kirkko on hirsistä rakennettu, tyypiltään sisäviisteinen tasavartinen ristikirkko. Se on rakennettu nykyisessä Sastamalassa sijaitsevaa Kiikan kirkkoa varten laadittujen piirustusten pohjalta. Joutsan kirkon rakensi ruoveteläinen Heikki Juhonpoika Salo. Salo oli ollut kirkonrakentaja Mats Åkergrenin avustajana monilla kirkkotyömailla, Kiikan kirkkokin on Åkergrenin rakentama.

Lataa kuva
Juhanalan metsänvartijatila

metsänvartijatila Joutsassa

Lataa kuva
Juhanalan metsänvartijatilan asuinrakennus
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Juhanalan metsänvartijatila.

asuintalo Joutsassa

Lataa kuva
Juhanalan metsänvartijatilan riihi
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Juhanalan metsänvartijatila.

riihi Joutsassa

Lataa kuva
Juhanalan metsänvartijatilan talousrakennus
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Juhanalan metsänvartijatila.

piharakennus Joutsassa

Lataa kuva
Juhanalan metsänvartijatilan aitta
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Juhanalan metsänvartijatila.

aitta Joutsassa

Lataa kuva
Museosilta

Museosilta on silta, joka on suojeltu esimerkiksi Suomessa rakennussuojelulain perusteella. Tieosuudet voivat olla edelleen käytössä tai jääneet pois käytöstä.

Lataa kuva
Viherin silta
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Museosilta.

Viherin silta on puurakenteinen museosilta Joutsassa. Silta ylittää Viherin ja Suonteen järvien välisen Viherinkosken. Viherin silta sisältyy Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin teemakohteessa "museosillat".

Lataa kuva
Viherinkosken kalliomaalaukset

Viherinkosken kalliomaalaukset sijaitsevat Keski-Suomessa Joutsassa. Kohde käsittää kaksi läheistä kohdetta. Kosken itärannalla on pienessä kallionseinämässä hirven kuva ja vastarannan siirtolohkareessa on mahdollisesti hirvi ja ihminen.

Lataa kuva

Kuvauskohteet Jyväskylä

Jyväskylä Wikipediassa

Automaattisesti luodun listan loppu.
Korpilahden kirkkoranta

Korpilahden kirkkorannan maisemassa näkyvät yhä ne arvorakennukset, joita Jyväskylän matkailijayhdistyksen kirja 1912 kuvaa: "Ylhäällä kummulla nostaa taivasta kohti ristinsä pitäjän vanha kirkko, jonka lähettyvillä, oikella on kansakoulu.

Lataa kuva
Korpilahden kirkko
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Korpilahden kirkkoranta.

Korpilahden kirkko on Jyväskylän seurakuntaan kuuluvan Korpilahden alueseurakunnan puukirkko entisen Korpilahden kunnan alueella Jyväskylässä. Tyypiltään kirkko on tasavartinen sisäviisteinen ristikirkko. Sen on suunnitellut Intendentinkonttorin italialaissyntyinen arkkitehti Charles Bassi. Kirkko valmistui vuonna 1826, sen rakensi hauholainen rakennusmestari Herman Nyberg. Ristikeskuksen matala kupoli osoittautui rakenteeltaan heikoksi ja kirkkoa korjattiin vuonna 1838. Korjaaja oli Taavetti Rahikainen. Erillinen kellotapuli on rakennettu vuonna 1885 ja sen on suunnitellut arkkitehti Alfred Cavén.

Lataa kuva
Sammalniemi

lapinraunio Jyväskylässä

Lataa kuva
Älylän ja Seminaarinmäen asuinalueet

Jyväskylän yliopistoalueen kulttuurihistoriallisesti ja arkkitehtonisesti merkittävään kokonaisuuteen kuuluvat myös Jyväskylän seminaarivaiheessa syntynyt Älylän jugendvaikutteinen huvila-alue puistoineen, Alvar Aallon suunnittelemat museorakennukset sekä Seminaarimäen pientaloalue puistoineen.

Lataa kuva
Alvar Aalto -museo Jyväskylässä
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Älylän ja Seminaarinmäen asuinalueet.

Lataa kuva
Beckerin talo
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Älylän ja Seminaarinmäen asuinalueet.

Beckerin talo on rakennus Seminaarinrinteessä Jyväskylässä. Sen on suunnitellut itseoppinut jyväskyläläinen rakennusmestari M. F. Forselius apteekkari Frans Kiljanderille. Talo on saanut nimensä siinä asuneen yleisen sairaalan ylilääkäri Aarne Arthur Beckerin mukaan. Hän asui talossa perheineen vuodesta 1920 kuolemaansa saakka vuonna 1941.

Lataa kuva
Seminaarinmäen viljamakasiini
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Älylän ja Seminaarinmäen asuinalueet.

Seminaarinmäen viljamakasiini on Seminaarinmäellä sijaitseva Jyväskylän vanhin kivirakennus. Se rakennettiin vuonna 1851 turvaamaan viljansaantia huonoina satovuosina. Arkkitehti Wivi Lönnin suunnitelmien perusteella rakennus muutettiin Jyväskylän kaupunginkirjaston ja Jyväskylän tieteellisen kirjaston käyttöön vuonna 1916 ja se toimi kaupunginkirjastona vuosina 1948–1980. Rakennuksessa toimi tämän jälkeen Suomen kotiteollisuusmuseo. Jyväskylän yliopiston rehtoraattina rakennus oli vuosina 2001–2014.

Lataa kuva
Lounaispuisto
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Älylän ja Seminaarinmäen asuinalueet.

Lounaispuisto on puisto Jyväskylän keskustassa Minna Canthin kadun ja Seminaarinkadun risteyksessä. Puistossa on muun muassa kioski-kahvilarakennus, Olavi Kivimaan suunnittelema esiintymislava ja leikkipuisto. Siellä järjestetään kesä-, heinä- ja elokuussa tiistai-iltaisin vuoroviikoin lauluiltoja ja puistotansseja. Ensimmäiset ehdotukset puiston rakentamiseksi tehtiin 1860-luvulla. Puisto oli Jyväskylän seminaarin hallussa, ja Jyväskylän kaupunki lahjoitti seminaarille taimia istutettaviksi puistoon. 1880-luvulta lähtien puisto tuli tunnetuksi siellä järjestetyistä laulujuhlista.

Lataa kuva
Parviaisen talo
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Älylän ja Seminaarinmäen asuinalueet.

Parviaisen talo on arkkitehti Wäinö Gustaf Palmqvistin suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä.

Lataa kuva
Keski-Suomen museo
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Älylän ja Seminaarinmäen asuinalueet.

Keski-Suomen museo on kulttuurihistoriallinen museo. Se toimii Keski-Suomen alueen maakuntamuseona ja Jyväskylän kaupunginmuseona. Näyttelyiden lisäksi museo harjoittaa alansa tutkimusta, tallentamista, opetusta sekä huolehtii alueen rakennuskulttuurin ja kulttuuriympäristön tutkimisesta. Keski-Suomen museon erilliskohteita ovat Heiskan taiteilijakoti, Pienmäen talomuseo Hankasalmella, Keski-Suomen museon käsityöläiskodit, Jyväskylän lyseon museo, Niitynpään työläiskotimuseo Vaajakoskella, Jyväskylän kaupungin kunnallistekniikan museo ja yhteistyönä ylläpidetty Toivolan Vanha Piha. Museon hallussa ovat myös Carl Christian Rosenbröijerin hautakappeli ja Nojosniemen veneverstas.

Lataa kuva
Jyväskylän yliopisto

Jyväskylän yliopisto on Jyväskylässä sijaitseva suomalainen yliopisto, jossa opiskelijoita on noin 14 500 ja henkilökuntaa noin 2 500.

Lataa kuva
Jyväskylän yliopiston talous- ja asuinrakennus
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Jyväskylän yliopisto.

asuintalo Jyväskylässä

Lataa kuva
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Jyväskylän yliopisto.

Avoimen tiedon keskus on 1.1.2017 toimintansa aloittanut Jyväskylän yliopiston erillislaitos, jossa työskentelee n. 80 henkeä.

Lataa kuva
Jyväskylän yliopiston uimahalli
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Jyväskylän yliopisto.

uimahalli Jyväskylässä

Lataa kuva
Jyväskylän yliopiston voimistelusali Ryhtilä
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Jyväskylän yliopisto.

voimistelusali Jyväskylässä

Lataa kuva
Jyväskylän yliopiston kirjasto
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Jyväskylän yliopisto.

Jyväskylän yliopiston kirjasto on Keski-Suomen suurin tieteellinen kirjasto, jonka juuret juontavat 1860-luvulle. Nykyään se on kaikille avoin kirjasto, jonka päätavoitteena on tukea ja edistää yliopiston tutkimusta ja opetusta sekä tarjota asiakkailleen laadukkaita kirjasto- ja tietopalveluita.

Lataa kuva
Jyväskylän yliopiston päärakennus
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Jyväskylän yliopisto.

koulurakennus Jyväskylässä

Lataa kuva
Nanoscience Center
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Jyväskylän yliopisto.

Nanoscience Center (NSC) eli nanotiedekeskus on Jyväskylän yliopiston fysiikan, kemian ja bio- ja ympäristötieteiden laitosten yhteinen poikkitieteellinen tutkimuskeskus.

Lataa kuva
Jyväskylän yliopiston riihi, nykyinen Cygnaeus-pirtti
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Jyväskylän yliopisto.

riihi Jyväskylässä

Lataa kuva
Jyväskylän yliopiston urheiluhalli
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Jyväskylän yliopisto.

urheiluhalli Jyväskylässä

Lataa kuva
Jyväskylän yliopiston henkilökunnan asuntola
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Jyväskylän yliopisto.

asuntola Jyväskylässä

Lataa kuva
Halsvuoren kalliomaalaus

Halsvuoren kalliomaalaus sijaitsee Jyväskylässä, noin 14 kilometriä keskustasta, aivan Laukaan rajalla Vihtavuoren tehtaiden läheisyydessä. Kalliomaalaus on pieni kohde, josta voi erottaa neljä kuviota, vaikka se on vaurioitunut ja haalistunut. Maalaus on vaurioitunut sen alapuolella pidetyn nuotiotulen vuoksi. Kallioseinämään on lyöty kiipeilykoukkuja, hyvin lähelle kuvakenttää.

Lataa kuva
Vaajakosken tehtaat

Vaajakosken tehtaat oli SOK:n omistama tuotantolaitosryhmä Jyväskylän maalaiskunnassa Vaajakoskella. Tehtaiden alueella oli tehtaita, asuntoja ja vesivoimalaitos. Enimmillään SOK työllisti tehtaissaan Vaajakoskella vakituisesti noin 2 000 henkeä. Tehdasrakennukset ovat yhä käytössä, ja niissä toimii muun muassa erilaisia pienyrityksiä.

Lataa kuva
Vaajakosken rautatieasema
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Vaajakosken tehtaat.

Vaajakosken rautatieasema on Jyväskylässä Tölskän kaupunginosassa, Vaajakoski–Jyskän suuraluella sijaitseva rautatieliikennepaikka. Liikennepaikka sijaitsee rataosalla Jyväskylä–Pieksämäki. Jyväskylän rautatieasemalta sinne on matkaa 7,4 kilometriä ja Lievestuoreen rautatieasemalta 17,4 kilometriä. Asema toimi pitkään Vaajakosken tehtaiden lastauspaikkana, mutta tavaraliikenne väheni SOK:n tehtaiden lakkauttamisen jälkeen. Asemalla lastataan kuitenkin yhä jonkin verran puuta tavarajuniin. Henkilöliikennettä ei ole.

Lataa kuva
Varassaari
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Vaajakosken tehtaat.

Varassaari on kulttuuri- ja teollisuushistoriallisesti paikallisesti merkittävä saari Naissaaren eteläpuolella Vaajavirrassa Jyväskylän kaupungin Haapaniemen kaupunginosassa. Se rajoittuu itärannaltaan Vaajavirtaan. Lännessä ja pohjoisessa saari rajoittuu kolmiosaiseen lahteen. Lahden keskimmäistä osaa kutsutaan Varaslahdeksi ja pohjoisinta osaa Saunalahdeksi tai Liekkilammeksi. Niiden välissä on Summasalmi. Saarelle on kaksi tieyhteyttä.

Lataa kuva
Vaajakosken vesivoimalaitos
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Vaajakosken tehtaat.

Vaajakosken vesivoimalaitos on Jyväskylässä Vaajavirrassa Naiskoskessa sijaitseva vesivoimalaitos. Laitoksen on rakennuttanut SOK. Laitoksen on omistanut vuodesta 1984 alkaen Suur-Savon Sähkö. Voimala on harvinainen koska sen vedenottokapasiteetti on suuri verrattuna korkeuseroon, joka on parhaimmillaan 2 metriä. Voimalaitoksen sisällä ei myöskään ole avattavia patoluukkuja vaan kiinteä patokynnys. Laitos käynnistetään imemällä kompressoreilla tyhjö kuhunkin ilmatiiviiseen virtauskanavaan, jolloin vesi syöksyy kynnyksen yli turbiiniin lapon ansiosta.

Lataa kuva
Vaajakosken vanha vesivoimalaitos
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Vaajakosken tehtaat.

Vaajakosken vanha vesivoimalaitos eli Wanha Woimala on Vaajakoskessa Vaajavirrassa Jyväskylässä sijaitseva vuonna 1920 rakennettu vesivoimalaitos, joka ei ole enää sähköntuotantokäytössä. Se toimii erilaisten tapahtumien, taidenäyttelyiden, konserttien ja tanssien järjestämispaikkana.

Lataa kuva
Vaajakosken naulatehdas
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Vaajakosken tehtaat.

Vaajakosken naulatehdas oli SOK:n omistama vuonna 1939 toimintansa aloittanut metallituotteita valmistanut tehdas. Se lopetti toimintansa 1986. Tehdasrakennus sijaitsee Vaajavirran rannalla.

Lataa kuva
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Vaajakosken tehtaat.

Vaajakosken kanava yhdistää Leppäveden Päijänteeseen ja on osa Keiteleen kanavaa. Kanavan rakensivat neuvostoliittolaiset 1990–1993 osana Neuvostoliiton ja Suomen välisen bilateraalikaupan tasapainottamista, koska Suomen vienti Neuvostoliittoon oli suurempaa kuin Suomen tuonti Neuvostoliitosta. Kanava on 250 metriä pitkä. Leppäveden ja Päijänteen korkeusero on 2,50–2,65 m.

Lataa kuva
Naissaari (Jyväskylä)
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Vaajakosken tehtaat.

Naissaari on saari Vaajavirrassa Jyväskylän kaupungin Kanavuoren kaupunginosassa. Naissaaren luoteispuolella on Varassaari. Saari on 400 metriä pitkä ja leveimmillään 200 metriä. Saaren keskikohta muodostaa loivan mäen, joka kohoaa noin 10 metrin korkeudelle vedenpinnasta. Valtatiet 4, 9, 13, 23 ylittävät Vaajavirran Naissaaren eteläosan kautta.

Lataa kuva
Koskenvuori

varhaismetallikautinen kiviröykkiö Jyväskylän Vaajakoskella

Lataa kuva
Hakavuoren kalliomaalaus

Hakavuoren kalliomaalaus, tai myös Raidanlahden kalliomaalaus, sijaitsee siirtolohkareessa Keski-Suomessa Jyväskylässä Korpilahdella Raidanlahden kylässä. Kohde on Korpilahden kirkosta noin 11 kilometriä kaakkoon.

Lataa kuva
Taulumäen kirkko ja Jyväskylän vanha hautausmaa

Maisemallisesti hallitsevalla Taulumäellä sijaitseva, kauniisti säilynyt kirkko on 1920-luvun klassismin monumentaaliarkkitehtuurin merkittävimpiä kohteita Suomessa.

Lataa kuva
Taulumäen kirkko
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Taulumäen kirkko ja Jyväskylän vanha hautausmaa.

Taulumäen kirkko sijaitsee Jyväskylässä Taulumäen kaupunginosassa. Sen on suunnitellut arkkitehti Elsi Borg. Maisemallisesti hallitsevalla paikalla Rajakadun päässä sijaitseva, kauniisti säilynyt ja huolellisesti kunnostettu Taulumäen kirkko on 1920-luvun klassismin monumentaaliarkkitehtuurin merkittävimpiä kohteita Suomessa.

Lataa kuva
Jyväskylän vanha hautausmaa
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Taulumäen kirkko ja Jyväskylän vanha hautausmaa.

Jyväskylän vanha hautausmaa on Jyväskylän Puistokadun varrella sijaitseva hautausmaa. Se on perustettu vuonna 1837 alun perin Laukaan maantien varteen. Alueesta muodostui kaupunginosa, kun arkkitehti Yrjö Blomstedtin asemakaava hyväksyttiin 1910. Aluksi siunaamiset tehtiin Kaupunginkirkossa, josta saattoväki siirtyi hautajaiskulkueena hautausmaalle, mutta arkkitehti Pauli Blomstedtin suunnitteleman siunauskappelin valmistuttua vuonna 1930 ei enää nähty kaupungin läpi kulkevia hautajaiskulkueita. Hautausmaata on laajennettu vuosina 1899, 1924 ja 1941. Alue kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.

Lataa kuva
Jyväskylän rautatieasema

Jyväskylän rautatieasema on rautatieliikennepaikka Jyväskylän kaupungin alueella. Asema on risteysasema, josta risteää rata neljään eri ilmansuuntaan; niistä kolmella on henkilöliikennettä.

Lataa kuva
Jyväskylän rautatieasema-alueen asuinkasarmi 1
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän rautatieasema.

asuinkasarmi Jyväskylässä

Lataa kuva
Jyväskylän rautatieasema-alueen talousrakennus
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän rautatieasema.

piharakennus Jyväskylässä

Lataa kuva
Jyväskylän rautatieasema-alueen asuinkasarmien talousrakennus
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän rautatieasema.

piharakennus Jyväskylässä

Lataa kuva
Jyväskylän rautatieasema-alueen asemapäällikön talousrakennus
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän rautatieasema.

piharakennus Jyväskylässä

Lataa kuva
Jyväskylän asemaravintola
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän rautatieasema.

asemaravintola Jyväskylässä

Lataa kuva
Jyväskylän rautatieaseman asemarakennus
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän rautatieasema.

asemarakennus Jyväskylässä

Lataa kuva
Jyväskylän rautatieasema-alueen asemapäällikön talo
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän rautatieasema.

asemapäällikön talo Jyväskylässä

Lataa kuva
Varassaaren taistelukaivanto

Vuoden 1918 taistelukaivanto Jyväskylän Varassaaressa

Lataa kuva

Hävittäjälentolaivue 41 on Suomen ilmavoimiin kuuluva joukkoyksikkö, joka operoi Hawk-harjoitushävittäjäkalustolla. Hävittäjälentolaivue vastaa kadettikurssien ja lentoupseerien lentokoulutuksesta. Hävittäjälentolaivue 41 toimii Ilmasotakoulun alaisuudessa Tikkakoskella.

Lataa kuva
Säynätsalon teollisuusyhdyskunta

Säynätsalo on edustava esimerkki teollisuusyhdyskunnasta, jossa teollisuuslaitokset, asuma-alueet ja yksittäiset rakennukset ovat syntyneet korkeatasoisen arkkitehtuurisuunnittelun tuloksena.

Lataa kuva
Säynätsalon kirkko
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Säynätsalon teollisuusyhdyskunta.

Säynätsalon kirkko on Jyväskylässä Säynätsalon kaupunginosassa oleva päätytornillinen pitkäkirkko, jonka suunnittelijoina olivat arkkitehdit Armas Lindgren ja Bertel Liljeqvist. Säynätsalon tehtaiden johtaja, kauppaneuvos Hanna Parviainen rahoitti kirkon rakentamisen. Kirkko on valmistunut vuonna 1927. Vaaleaksi rapatun tiilikirkon päätytorni on barokkityylinen. Kulmikas kuoriosa on kirkkosalia kapeampi ja matalampi. Kirkkosaliin liittyvä seurakuntasali erottuu matalana siipirakennuksena. Kirkko vihittiin 6. tammikuuta 1927 ja siinä on 400 istumapaikkaa.

Lataa kuva
Säynätsalon vaneritehdas
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Säynätsalon teollisuusyhdyskunta.

Säynätsalon vaneritehdas on UPM-Kymmene-konserniin kuuluva vaneritehdas Jyväskylään kuuluvassa Säynätsalon saaressa. Tehdas on viralliselta nimeltään UPM-Kymmene Oyj, Jyväskylän vaneritehdas. Aiemmin tehdas on tunnettu nimillä Schauman Wood Oy, Säynätsalon vaneritehdas, Enso Gutzeit Osakeyhtiö, Parviaisen tehtaat ja Joh. Parviaisen tehtaat. Samalla tehdasalueella toimi aiemmin talotehdas sekä Säynätsalon kuitulevytehdas. Henkilöstöä tehtaalla on noin 310 ja tuotantokapasiteetti noin 120 000 m³ pinnoitettua ja pinnoittamatonta kuusi- ja koivuvaneria vuodessa. Vuonna 1913 perustettu tehdas on Suomen vanhin toiminnassa oleva vaneritehdas.

Lataa kuva
Säynätsalon kunnantalo
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Säynätsalon teollisuusyhdyskunta.

Säynätsalon kunnantalo on Jyväskylässä entisessä Säynätsalon kunnassa sijaitseva Alvar Aallon suunnittelema rakennus. Sen rakentaminen aloitettiin vuonna 1949 ja käyttöönsä kunnantalona se vihittiin vuonna 1952. Säynätsalon kunnantalo on Aallon arvostetuimpia töitä, ja se nostetaan usein esille puhuttaessa rakennusaikakauden arkkitehtuurista. Nykyisin entisen kunnantalon tiloja on mahdollista vuokrata esimerkiksi kokouskäyttöön ja rakennuksesta löytyy myös majoitustiloja.

Lataa kuva
Louhunsalmen riippusilta
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Säynätsalon teollisuusyhdyskunta.

Louhunsalmen riippusilta on Jyväskylässä, Säynätsalon kaupunginosassa sijaitseva riippusilta, joka yhdistää Säynätsalon saaren Lehtisaareen. Silta on teräsrakenteinen ja teräsbetonikantinen, ja sen on suunnitellut Bruno Kivisalo. Silta valmistui vuonna 1957. Sillä on pituutta 178 metriä. Sillan pisin jänneväli on 140 metriä ja se on jänneväliltään Suomen seitsemänneksi pisin silta. Sillalla kulkee paikallistie 16621 eli Saaritie. Aiemmin sillan molemmin puolin kulki kapeat kevyen liikenteen väylät, jotka sopivat lähinnä jalankulkijoille, mutta vuoden 2011 peruskorjauksessa sillan Kaijanlahden puoleiselle sivulle levennettiin yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä.

Lataa kuva
Haikka
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Säynätsalon teollisuusyhdyskunta.

Haikka on Muuratsalon saaressa sijaitseva niemi Jyväskylän Säynätsalossa. Niemessä on asuinalue.

Lataa kuva
Struven ketju

Struven ketju on 1800-luvun alkupuolella rakennettu kolmiomittausketju Pohjoisen jäämeren ja Mustanmeren välillä. Sen tarkoituksena oli selvittää yhden pituuspiirin pituus mahdollisimman pitkältä matkalta ja mahdollisimman pohjoisessa. Tuon tiedon avulla voitiin entistä luotettavammin laskea maapallon tarkka muoto ja koko. Nimensä hanke sai ideoijansa ja päätoimeenpanijansa F. G. W. Struven mukaan. Ketju toteuttiin pääosin silloisen Venäjän alueella; vain pohjoisin osa sijoittui Ruotsi-Norjan alueelle. Nykyisin ketju kulkee kymmenen eri valtion kautta. Hanke tunnetaan myös nimellä Venäläis-skandinaavinen astemittaus. Sen tuloksilla oli myöhemmin suuri merkitys itsenäisen Suomen oman geodeettisen runkoverkon ja karttatuotannon perustana.

Lataa kuva
Puolakka
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Struven ketju.

Struven ketjun mittauspiste Jyväskylässä Keski-Suomessa

Lataa kuva
Mankolan alue

Mankolan sotilasvirkatalo, tyttöjen ammatillista koulutusta varten 1932 perustettu kotitalousoppilaitos ja Uusi Mankola, niiden rakennukset ja ympäröivä maanviljelysmaisema muodostavat monipuolisen kulttuurimaisema-alueen Tuomiojärven ja Palokkajärven välisellä kannaksella.

Lataa kuva
Viitaniemi

Viitaniemi on Nisulan kaupunginosaan kuuluva pienalue Jyväskylässä.

Lataa kuva
Nisulan monttu
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Viitaniemi.

Viitaniemen liikuntapuisto eli Nisulan monttu on urheilupaikka Jyväskylässä. Se sijaitsee Nisulan kaupunginosan Viitaniemessä. Nisulan montussa on jalkapallo- ja jääpallokenttä sekä pikaluistelurata. Jalkapallo- ja jääpallokenttä sekä pikaluistelurata rakennettiin Nisulan monttuun, jossa jo aiemmin sijaitsi jääkiekkokaukalo, 1970-luvun lopulla. Jäädytyslaitteisto kentälle valmistui 1990. Nisulan montun kentän koko on 65 × 110 neliömetriä ja pikaluisteluradan pituus 333 metriä. Kenttä on valaistu. Talvisin kenttää käyttävät Jyväskylän Seudun Palloseura, jonka jääpalloilijoiden kotikenttänä se toimii, sekä Kensun pikaluistelijat.

Lataa kuva
Viitatorni
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Viitaniemi.

Viitatorni on Jyväskylän Viitaniemessä sijaitseva arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema tornitalo. Viitatorni rakennettiin vuosina 1957–1962 ja se oli Jyväskylän korkein rakennus kunnes toimistorakennus Innova valmistui vuonna 2002. Viitatorni on 39 metriä korkea ja siinä on 13 kerrosta, joista alimmassa sijaitsee liikehuoneistoja ja talonmiehen asunto. Talon 73 huoneistoa suunniteltiin alun perin perheettömille, eikä niissä ole asuntokohtaisia parvekkeita. Yhteensä rakennuksessa on 4 223 kerrosneliömetriä.

Lataa kuva
Viitaniemen koulu
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Viitaniemi.

Viitaniemen koulu on Jyväskylässä Viitaniemessä sijaitseva yläaste. Koulussa opiskelee noin 510 oppilasta vuosiluokilla 7–9. Koulutalo on valmistunut vuonna 1962 Viitaniemen yhteiskoulun nimellä toimineelle yksityiskoululle ja sen ovat suunnitelleet arkkitehdit Jonas Cedercreutz ja Helge Railo. Liikuntasali sijaitsee erillisessä rakennuksessa, joka valmistui vuonna 1967. Peruskoulu-uudistuksen yhteydessä koulu siirtyi Jyväskylän kaupungin hallintaan vuonna 1973. Vuosina 1973–1995 talossa toimi hallinnollisesti kaksi koulua, Viitaniemen yläaste ja lukio.

Lataa kuva
Kortepohja

Kortepohja on noin 9 800 asukkaan kaupunginosa Jyväskylässä. Nimensä alue sai siten, että otettiin paikannimen Kortesuo alkuosa ja paikannimen Rautpohja loppuosa nimeksi. Kortepohjaa, samoin kuin Helsingin Itä-Pasilaa suunniteltaessa palattiin ruutukaavaan.

Lataa kuva
Jyväskylän Harju ja Vesilinna

Jyväskylän kaupungin tunnukseksi mainitulla, jääkauden lopulla syntyneellä Harjulla on sen luonnonhistoriallisen luonteen lisäksi kulttuurihistoriallista merkitystä kaupungin ensimmäisenä luonnonpuistona ja erilaisten tapahtumien pitopaikkana.

Lataa kuva
Vesilinna (Jyväskylä)
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän Harju ja Vesilinna.

Vesilinna on yhdistetty vesi- ja näkötorni Jyväskylässä Harjun laella. Vesilinnassa toimii myös ravintola Vesilinna ja Jyväskylän yliopiston museon Keski-Suomen luontomuseo. Vesilinnan on suunnitellut Olavi Kivimaa, ja se valmistui vuonna 1953. Tornin korkeus on 34 metriä ja vesisäiliöiden tilavuus 3 000 m3.

Lataa kuva
Harju
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän Harju ja Vesilinna.

Harju, vanhemmalta nimeltään Syrjänharju, joskus Jyväsharju, on maankohoama Jyväskylässä keskustan ja Mäki-Matin välissä.

Lataa kuva
Harjun stadion
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän Harju ja Vesilinna.

Harjun stadion on Jyväskylässä Harjulla sijaitseva yleisurheilu- ja jalkapallostadion. Stadion toimii Ykkösessä pelaavan JJK:n kotikenttänä. Stadionin kapasiteetti on 4 500 katsojaa.

Lataa kuva
Opinsaunan kiuas

Opinsaunan kiuas on muistomerkki Jyväskylän Iso-Haapasaaressa. Muistomerkin ovat pystyttäneet Jyväskylän seminaarin opiskelijat vuosina 1867-1937.

Lataa kuva
Luonetjärven kasarmialue

Luonetjärven kasarmialue edustaa yhdessä Imatran Immolan, Utin varuskunnan ja Kauhavan ilmasotakoulun kanssa 1930-luvulla rakennettuja uuden aselajin, lentovoimien, kasarmia.

Lataa kuva
Pyhäsaari

lapinraunio Jyväskylässä

Lataa kuva
Iso-Poro

lapinraunio Jyväskylässä

Lataa kuva

Kuohunkosken manufaktuuripaja sijaitsi Jyväskylässä Kuohun kylässä Neulajärvestä Isoon Lampsinjärveen laskevan joen Kuohunkoski-nimisen kosken rannalla. Paja oli toiminnassa 1878–1884.

Lataa kuva
Jyväskylän yliopiston alue

Jyväskylän yliopiston hongikkoisella harjulla sijaitseva kampusalue kolmelta vuosisadalta periytyvine rakennuksineen ja puistoineen on sekä sivistyshistorialliselta että arkkitehtoniselta merkitykseltään monikerroksinen ja korkeatasoinen.

Lataa kuva
Educa
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

Educa on arkkitehti Konstantin Kiseleffin suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä. Rakennus valmistui Jyväskylän seminaarin naisoppilaiden asuntolaksi vuonna 1881. Naisinternaatilla oli kahdeksan huonetta toisessa kerroksessa ja seitsemän huonetta kolmannessa kerroksessa. Rakennuksessa oli myös seminaarin johtajattaren asunto ja opettajattarien asuntoja, lastentarhan ja -seimen tilat sekä erillinen sairashuonesiipi, joka purettiin 1970-luvun alussa. Lastenseimi lakkautettiin vuonna 1892 ja lastentarha vuonna 1900. Educassa oli naisopiskelijoiden internaatti 1950-luvulle saakka, kunnes Alvar Aallon suunnittelemat korkeakoulurakennukset asuntolarakennuksineen valmistuivat. Sen jälkeen rakennuksessa toimi Suomen ensimmäinen kasvatustieteen laitos..

Lataa kuva
Urheiluhalli U1
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

Urheiluhalli U1 on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä.

Lataa kuva
Tulevaisuuden kuusi (Seminaarinmäki)
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

muistopuu Jyväskylän Seminaarinmäellä

Lataa kuva
Ylioppilastalo Ilokivi
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

Ilokivi on Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan ylioppilastalo, joka sijaitsee Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäellä. Talon suunnitteli Alvar Aalto ja se valmistui vuosina 1964–1965. Taloa on sen jälkeen korjattu ja muunneltu monta kertaa, eikä sen sisätiloissa ole enää juuri mitään alkuperäistä, mutta ulkoasu on säilynyt hyvin. Viimeisin peruskorjaus tehtiin vuonna 2016. Virallisesti talon nimi on Ylioppilastalo ja siitä käytetään lyhennettä Y.

Lataa kuva
Villa Rana
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

Villa Rana on arkkitehti Yrjö Blomstedtin suunnittelema jugend-tyylinen rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä. Se valmistui vuonna 1905, ja siinä oli Jyväskylän seminaarin piirustus- ja veistosalit 1950-luvun loppuun saakka. Sittemmin Villa Ranassa on ollut Jyväskylän yliopiston toimitiloja, mutta yliopisto luopui rakennuksen käytöstä sen kalliin vuokran vuoksi. Sitä esitettiin vuonna 2015 Europa Nostran listalle Euroopan uhanalaisimmista kulttuuriperintökohteista, mutta se ei tullut valituksi, vaan Suomesta listalle valittiin Helsinki-Malmin lentoasema.

Lataa kuva
Juhlavuoden lehtosaarni
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

muistopuu Jyväskylän Seminaarinmäellä

Lataa kuva
T-rakennus
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

Seminaarinmäen rakennus

Lataa kuva
Ryhtilä
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

Educa on arkkitehti Ernst Theodor Granstedtin suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä.

Lataa kuva
Fennicum
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

Fennicum on arkkitehti Konstantin Kiseleffin suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä, joka suunniteltiin seminaarin miesosastolle. Rakennuksessa on sijainnut miesoppilaiden asuntola, luonnontieteen opetustiloja ja poikamallikoulu (harjoituskoulu).

Lataa kuva
Taavettilan riihi
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

Taavettilan riihi on Jyväskylän keskusta-alueen vanhin rakennus. Rakennus on sijainnut paikallaan nykyisen kampusalueen reunalla jo vuonna 1833 eli ennen Jyväskylän kaupungin perustamista. Riihi on Puutarhurin talon ohella ainut seminaarin alueen vanha puurakennus joka on säästynyt purkamiselta.

Lataa kuva
Musica
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

Seminaarinmäen rakennus

Lataa kuva
Vanha paja
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

Seminaarinmäen rakennus

Lataa kuva
Pitkäkatu 1 C
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

Seminaarinmäen rakennus

Lataa kuva
Jyväskylän yliopiston päärakennus
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

Jyväskylän yliopiston päärakennus on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä.

Lataa kuva
Athenaeum
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

Seminaarinmäen rakennus

Lataa kuva
Kampuksen kenttä
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

Jyväskylän Seminaarinmäen kampuksen kenttä

Lataa kuva
Aallon kirjasto
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

Aallon kirjasto on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä.

Lataa kuva
Jyväskylän yliopiston kasvitieteellinen puutarha
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

Jyväskylän yliopiston kasvitieteellinen puutarha käsittää Seminaarinmäen, Mattilanniemen ja Ylistönrinteen kampusten viheralueet ja sen pinta-ala on 36 hehtaaria.

Lataa kuva
Urheiluhalli U2
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

Urheiluhalli U2 on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä.

Lataa kuva
Työtupa
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

Seminaarinmäen rakennus

Lataa kuva
Historica
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

Historica (H) on arkkitehti Konstantin Kiseleffin suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä. Rakennus valmistui vuonna 1881 Jyväskylän seminaarin naisosaston päärakennukseksi. Rakennuksessa järjestettiin suurin osa naisosaston opetuksesta. Opetusharjoittelua varten perustettu tyttömallikoulu ja myöhemmin kasvatusopillisen korkeakoulun harjoituskoulu toimivat rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa. Kolmannessa kerroksessa sijaitsi naisosaston juhlasali, jota käytettiin myös voimistelusalina

Lataa kuva
Korkeakoulun puu
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

muistopuu Jyväskylän Seminaarinmäellä

Lataa kuva
Mikko Raatikaisen muistopuu
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

muistopuu Jyväskylän Seminaarinmäellä

Lataa kuva
Normaalikoulun alakoulu (Seminaarinmäki)
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

Seminaarinmäen rakennus

Lataa kuva
Lyhty
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

Lyhty on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä, joka suunniteltiin opettajien ruokalaksi. Se on osa Lozzin ja Philologican muodostamaa rakennusketjua, joka valmistui vuonna 1954. Tila jäi vähäiselle käytölle alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan ja siitä muodostui edustuksellinen kokous- ja juhlatila.

Lataa kuva
Seminaarinmäki
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

Seminaarinmäki on Jyväskylän Mattilanpellon kaupunginosassa sijaitseva pienalue, joka on saanut nimensä Jyväskylän seminaarista. Nykyään Seminaarinmäki tunnetaan parhaiten Jyväskylän yliopiston vanhimpana kampusalueena, ja sitä on joskus pidetty Suomen kauneimpana kampuksena. Seminaarinmäki kuuluu Museoviraston luokittelemiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.

Lataa kuva
Pitkäkatu 1 A
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

Seminaarinmäen rakennus

Lataa kuva
E-rakennus
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

Seminaarinmäen rakennus

Lataa kuva
Seminaarin kuusi
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

muistopuu Jyväskylän Seminaarinmäellä

Lataa kuva
Anneli Vähäpassin kuusi
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

muistopuu Jyväskylän Seminaarinmäellä

Lataa kuva
AaltoAlvari
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

AaltoAlvari, ennen laajentumistaan nimellä Jyväskylän uimahalli, on uimahalli Jyväskylässä Mattilanpellon kaupunginosassa osoitteessa Pitkäkatu 2. Uinti-, hyppy- ja lastenaltaiden lisäksi uimahallissa on kylpyläosasto, jossa on aaltoallas vesilukumäkineen, poreallas ja koskiallas.

Lataa kuva
Puutarhurin talo
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

Puutarhurin talo on arkkitehti Konstantin Kiseleffin suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä. Puutarhurin talo on Taavettilan riihen lisäksi ainoita seminaarin alueen purkamiselta säästyneitä vanhoja puutaloja.

Lataa kuva
Pitkäkatu 1 B
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

Seminaarinmäen rakennus

Lataa kuva
Oppio
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

Oppio on arkkitehti Konstantin Kiseleffin suunnittelema punatiilirakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä.

Lataa kuva
Lozzi
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

Lozzi on arkkitehti Alvar Aallon opiskelijoiden ruokalaksi suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä. Samaan rakennusketjuun Lyhdyn ja Philologican kanssa kuuluva Lozzi on osa Alvar Aallon arkkitehtuuritoimiston suunnitteleman Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun kampusaluetta. Rakennus valmistui vuonna 1954. Rakennus on suojeltu valtioneuvoston 15.10.1992 tekemällä päätöksellä valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen (480/85) nojalla.

Lataa kuva
Kasvatusopillisen korkeakoulun harjoituskoulu
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

Kasvatusopillisen korkeakoulun harjoituskoulu on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä. Rakennus valmistui vuonna 1954 osana Jyväskylän Seminaarinmäelle rakentunutta Aallon kampusaluetta. Rakennus oli koulukäytössä vuoteen 2002 saakka, jonka jälkeen siinä on toiminut Jyväskylän yliopiston eri laitoksia.

Lataa kuva
Opinkivi
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

Seminaarinmäen rakennus

Lataa kuva
Pitkäkatu 1 C1
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

Seminaarinmäen rakennus

Lataa kuva
Liikuntatieteen laitosrakennus
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

Liikuntatieteen laitosrakennus on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä.

Lataa kuva
Kirjastorakennus (Seminaarinmäki)
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

Seminaarinmäen rakennus

Lataa kuva
Seminarium
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

Seminarium on arkkitehti Konstantin Kiseleffin suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä.

Lataa kuva
Cygnaeuksen tammi
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

muistopuu Jyväskylän Seminaarinmäellä

Lataa kuva
Kasvatusopillisen korkeakoulun henkilökunnan asuntola
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

Kasvatusopillisen korkeakoulun henkilökunnan asuntola on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä.

Lataa kuva
Kasvatusopillisen korkeakoulun asuntola
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

Kasvatusopillisen korkeakoulun asuntola on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä.

Lataa kuva
Ilokivi

kivi, jossa hakkauksia Jyväskylässä Keski-Suomessa

Lataa kuva
Jyväskylän Kirkkopuisto ja hallintokeskus

Kirkkopuisto on arkkitehti C.L. Engelin 1837 laatiman Jyväskylän ruutuasemakaavan keskeinen aukiosommitelma.

Lataa kuva
Jyväskylän kaupungintalo
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän Kirkkopuisto ja hallintokeskus.

Jyväskylän kaupungintalo eli Kunnallistalo sijaitsee Vapaudenkadulla Kirkkopuiston laidalla. Uusrenessanssi-tyylinen talo rakennettiin vuosina 1896–1899 ja sen suunnitteli lääninarkkitehti K. V. Reinius. Se oli Jyväskylän ensimmäisiä kivirakennuksia. Rakennuksessa työskentelevät kaupunginhallitus, valtuusto ja kaupunginjohtaja.

Lataa kuva
Jyväskylän taidemuseo
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän Kirkkopuisto ja hallintokeskus.

Jyväskylän taidemuseo on Keski-Suomen aluetaidemuseo. Sen painopisteitä ovat nykytaide, keskisuomalainen kuvataide, suomalainen ja kansainvälinen taidegrafiikka ja taidevalokuva. Taidemuseon juuret ovat Alvar Aalto -museon kuvataideosastossa, joka irrotettiin 22. maaliskuuta 1998 omaksi itsenäiseksi taidemuseokseen.

Lataa kuva
Valtiontalo
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän Kirkkopuisto ja hallintokeskus.

Valtiontalo, entinen Jyväskylän suojeluskuntatalo eli Suoja, on vuonna 1929 valmistunut Alvar Aallon Suojeluskunnalle suunnittelema rakennus Jyväskylässä. Rakennus on suojeltu mutta syksyllä 2013 erittäin huonossa kunnossa ja käyttökiellossa. Jyväskylän kaupunki myi rakennuksen vuonna 2011 rakennusyhtiö SVR:lle. Kaupasta tehty valitus on Korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Lataa kuva
Jyväskylän kaupunginkirkko
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän Kirkkopuisto ja hallintokeskus.

Jyväskylän Kaupunginkirkko on Jyväskylän keskustassa sijaitseva entisen Jyväskylän kaupunkiseurakunnan pääkirkko, nykyään Keskustan alueseurakunnan kirkko. Kirkkorakennus valmistui vuonna 1880, viisi vuotta kaupunkiseurakunnan perustamisen jälkeen. Kirkon suunnitteli arkkitehti Ludvig Isak Lindqvist ja rakennustöitä johti ruotsalaissyntyinen rakennusmestari Anders Johan Janzon.

Lataa kuva
Kirkkopuisto
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän Kirkkopuisto ja hallintokeskus.

Kirkkopuisto on Jyväskylän keskustassa sijaitseva puisto. Puistossa on Jyväskylän kaupunginkirkko sekä Pauli Koskisen veistos Nuori Minna Canth vuodelta 1962.

Lataa kuva
Tietotalo
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän Kirkkopuisto ja hallintokeskus.

Alvar Aallon suunnittelema rakennus Jyväskylässä

Lataa kuva
Jyväskylän kaupunginteatteri
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän Kirkkopuisto ja hallintokeskus.

Jyväskylän kaupunginteatteri on vuonna 1961 perustettu teatteri, joka toimii Alvar Aallon suunnittelemassa teatteritalossa Jyväskylän keskustassa.

Lataa kuva
Jyväskylän Työväentalo

Jyväskylän työväentalo sijaitsee Jyväskylän keskustassa Kauppakadun varrella. Vuonna 1925 valmistunut rakennus on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema ja sitä pidetään yhtenä Suomen merkittävimmistä 1920-luvun klassismin edustajista. Työväentalon juhlasali toimii nykyään Aalto-sali-nimisenä konsertti- ja kokoustilana.

Lataa kuva
Sotatarviketeollisuuden alueet

Keski-Suomen sotatarviketeollisuuden alueet liittyvät itsenäistymisen jälkeen puolustuspoliittisista syistä sisämaahan rakennettuun sotatarviketeollisuuteen.

Lataa kuva
Valtion Tykkitehdas
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Sotatarviketeollisuuden alueet.

Valtion Tykkitehdas (VTT) perustettiin vuonna 1936 eduskunnan päätöksellä valmistamaan Suomen puolustusvoimille tykkejä ja peruskorjaamaan vanhaa tykkikalustoa. Nykyään tehdas on Metson Rautpohjan tehdas.

Lataa kuva
Valtion Kivääritehdas
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Sotatarviketeollisuuden alueet.

Valtion Kivääritehdas (VKT) oli vuonna 1926 Jyväskylän Tourulaan perustettu jalkaväen aseita valmistanut tehdas. Sen rakennukset rakennettiin 1926–1927.

Lataa kuva
Tikkakoski
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Sotatarviketeollisuuden alueet.

Oy Tikkakoski Ab oli Tikkakoskella vuosina 1893–1983 eri nimillä toiminut kone- ja aseteollisuusyritys, joka oli suomalaisessa, saksalaisessa ja neuvostoliittolaisessa omistuksessa. Yhtiö tunnettiin Tikka-tuotemerkistä, jota käytettiin aseissa, ompelukoneissa ja liukuesteissä.

Lataa kuva
Rautpohja
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Sotatarviketeollisuuden alueet.

Rautpohja on pienalue Mäki-Matin kaupunginosassa Jyväskylässä. Se on pääosin teollisuusaluetta, mutta siellä on myös kerrostaloasutusta.

Lataa kuva

Kuvauskohteet Jämsä

Jämsä Wikipediassa

Automaattisesti luodun listan loppu.
Vanha Jämsä

Suur-Jämsän kirkonseudun vanhin säilynyt rakennettu ympäristö sijoittuu Jämsänjoen molemmin puolin kirkon kohdalle.

Lataa kuva
Jämsän kirkko
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Vanha Jämsä.

Jämsän kirkko on kivikirkko vuodelta 1929 ja edustaa aikakautensa klassismia. Jämsän ristikirkolla ja sen pohjoispuolella olevalla uusklassillisella kellotapulilla on näyttävä sijainti korkean Kalliomäen kupeessa. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Kauno S. Kallio.

Lataa kuva
Pukinvuori

Pukinvuori eli Linnavuori tai Hartusvuori on Keski-Suomessa Jämsän taajamassa Seppolan koillispuolella sijaitseva muinaislinna.

Lataa kuva
Käpinniemen kalliomaalaus

Käpinniemen kalliomaalaus sijaitsee Jämsän kunnassa Kuoreveden Käpinniemessä Keski-Suomessa. Kalliomaalaukset sijaitsevat suuren siirtolohkareen järvenpuoleisessa sivussa.

Lataa kuva
Suur-Jämsän empiretalot

Jämsän alueella on useita 1800-luvun alkupuolen vauraasta ja tyylitietoisesta rakentamisesta kertovia asuinrakennuksia.

Lataa kuva
Kuoreveden kirkko

Kuoreveden kirkko on Jämsän Kuorevedellä sijaitseva puinen päätytornillinen pitkäkirkko, jonka rakensi Matti Åkerblom 1779. Kirkossa on pohjoinen ja eteläinen kylkirakennus ja itäpäässä 1915 rakennettu sakaristo. Torni on kolminivelinen ja siinä on sipulikupoli. Sisällä on puuholvit ja näkyviin jätetyt sideparrut. Kirkon pinta-ala on 400 neliötä ja siinä on istumapaikkoja 460 hengelle. Kirkon 17-äänikertaiset urut on valmistanut Kangasalan urkutehdas 1970. Kirkkoa on korjattu 1845, 1915 ja 1964.

Lataa kuva
Särkisalo 1

ruumiskalmisto Jämsässä

Lataa kuva
Linnasenvuori

Linnasenvuori on Keski-Suomessa Jämsän Juokslahdessa sijaitseva mahdollinen linnavuori.

Lataa kuva
Jämsänjoen agraarimaisema

Jämsänjoen molemmin puolin ulottuvalle viljavalle alueelle on jo varhain keskittynyt suuria talonpoikaisia maatiloja, joiden 1800-luvulla muotoutunut rakennuskanta noudattaa monessa pihapiirissä empirekaudelle ominaista säätyläistilojen arkkitehtuuria.

Lataa kuva
Saaren kartano (Jämsä)
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jämsänjoen agraarimaisema.

Saaren kartano sijaitsee Jämsässä ja oli vuonna 1918 punaisten vankien säilytyspaikka ja yksi joukkomurhan tapahtumapaikoista, kartanon isännän ollessa pahamaineinen Hjalmar Saari eli Saaren Jallu. Hänen veljensä puolestaan oli Frithiof Saari.

Lataa kuva
Jämsänjoki
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jämsänjoen agraarimaisema.

Jämsänjoki laskee Kankarisvedestä Päijänteeseen Jämsänkosken ja Jämsän kautta. Joella on pituutta noin 15 kilometriä. Joen valuma-alue on 1448,3 km²; valuma-alueen soista peräisin oleva humus värjää joen veden ruskeaksi.

Lataa kuva
Ruotsulan talo

asuinrakennus Jämsässä

Lataa kuva
Ruotsulan talon navetta
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Ruotsulan talo.

kivinavetta Jämsässä

Lataa kuva
Ruotsulan talon päärakennus
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Ruotsulan talo.

päärakennus Jämsässä

Lataa kuva
Ruotsulan talon aitta
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Ruotsulan talo.

aitta Jämsässä

Lataa kuva
Huhkojärven tila

Vuorineuvos Göstä Serlachiuksen metsäpalstalle rakennuttaman Huhkojärven tilan kaikki rakennukset ovat luonnonmateriaaleista työstettyjä, erilaisten yksityiskohtien koristamia pieniä taidekäsityönä tehtyjä taideteoksia, jotka muodostavat perinteisestä maatilarakentamisesta poikkeavan arkkitehtonisesti ja rakennusteknisesti mielenkiintoisen kokonaisympäristön, eräänlaisen erämaa-ateljeen.

Lataa kuva

Jämsänkosken teollisuusympäristö on Jämsänkoskella Yhtyneiden Paperitehtaiden vanha teollisuusalue. Se kuuluu Museoviraston luettelemiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.

Lataa kuva

Kuvauskohteet Kannonkoski

Kannonkoski Wikipediassa

Automaattisesti luodun listan loppu.
Kannonkosken kirkko

Kannonkosken kirkko on Saarijärven seurakunnan kirkkorakennus Kannonkoskella Keski-Suomessa. Kirkko sijaitsee hieman kylätaajaman ulkopuolella Kirkkotien varrella, Kivijärven Kuivaniemellä Kiihkovuoren juurella kauniilla valoisalla mäntykankaalla. Rakennus on muodoltaan päätytornillinen pitkäkirkko, joka sivusta katsottuna muistuttaa rauhallisen maalaismaiseman keskellä lipuvaa modernia valtamerialusta. Se on rakennettu punatiilestä ja rapattu vaaleaksi ulko- ja sisäpuolelta. Vesikatto on valettu rautabetonipalkiston varaan. Kirkon pinta-ala on 265 m² ja istumapaikkoja oli alun perin 420. Kirkko peruskorjattiin 1990-luvun lopulla ja nykyään tässä museoviraston suojelukohteisiin kuuluvassa kirkossa on 350 istumapaikkaa.

Lataa kuva

Kuvauskohteet Karstula

Karstula Wikipediassa

Automaattisesti luodun listan loppu.
Karstulan kirkonkylä

Karstulan vanhan kirkonkylän kulttuurihistoriallisesti tärkein kokonaisuus on kirkko ympäristöineen, kirkkoa sivuava keskusraitti sekä näiden ympäristöön 1800-luvun lopulta alkaen rakentunut taajama asuin- ja liiketaloineen. Karstulan hirrestä rakennettu kirkko on valmistunut 1853.

Lataa kuva
Karstulan kirkko
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Karstulan kirkonkylä.

Karstulan kirkko on puurakenteinen keskeiskirkko Karstulassa Keski-Suomessa. Hirrestä rakennettu kirkko koostuu kuutiomaisesta keskitilasta, johon liittyy joka sivulla eteishuonemaiset ristivarret. Kirkon keskellä on nelikulmainen, ikkunallinen kupoli. Kirkko edustaa tyyliltään myöhäisempireä. Kirkko valmistui vuonna 1853, ja sen rakensi Jaakko Heikinpoika Kuorikoski arkkitehti A. F. Granstedtin laatimien piirustusten pohjalta.

Lataa kuva
Laikan pappila

clergy house in Karstula, Finland

Lataa kuva
Laikan pappilan ympäröivä pihapiiri ja puutarhan jäänteet
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Laikan pappila.

piha Karstulassa

Lataa kuva
Laikan pappilan päärakennus
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Laikan pappila.

pappila Karstulassa

Lataa kuva
Laikan pappilan väentupa
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Laikan pappila.

seurantalo Karstulassa

Lataa kuva

Kimingin ruukki oli Karstulassa Kimingin kylässä vuosina 1839–1897 toiminut ruukki. Ruukin harkkohyttiselvennä sijaitsi Kiminginjärvestä Pääjärveen laskevan Kiminginjoen Pitkäkosken rannalla. Ruukin perusti 1839 Kimingi Blästerverks Bolag -niminen yhtiö jossa oli osakkaina virkamiehiä ja vaasalaisia kauppiaita. Alkuaikojen merkittävimpiä omistajia olivat Gustaf Adolf Wasastjerna ja hänen sukunsa, jotka omistivat myös Seinäjoen Östermyran ruukin. Järvi- ja suomalmia käyttänyt harkkohytti valmistui 1844.

Lataa kuva

Kuvauskohteet Keuruu

Keuruu Wikipediassa

Automaattisesti luodun listan loppu.
Pihlajaveden erämaakirkko

Pihlajaveden erämaakirkko on Keuruun Pihlajavedellä sijaitseva 1780–1782 rakennettu puukirkko. Kirkon on suunnitellut tunnettu kirkonrakentaja Matti Pärnä-Åkerblom. Kirkko on muodoltaan pitkäkirkko, jota on muovattu jonkin verran ristikirkon kaltaiseksi. Kirkon länsipäässä on tapulimainen torni, jonka huipulla olevaan viiriin on kirjattu vuosiluku 1780. Kirkko ei ole täysin alkuperäisessä asussaan, koska osa alkuperäisistä rakenteista käytettiin 1870-luvulla rakennettuun uuteen kirkkoon. Seinät ja ulkokatto jätettiin kuitenkin paikoilleen ja kirkko entisöitiin nykyiseen asuunsa 1930-luvulla.

Lataa kuva

Asunta on vanha rautatieliikennepaikka Keuruulla 26 km Haapamäeltä. Asunnan asema-alueen hyvin säilynyt, yhtenäinen rakennuskokonaisuus on 1890-luvun lopulta. Siihen kuuluu pysäkkirakennus, tavaramakasiini, vahtitupa ja lisäksi talousrakennukset, kellari ja sauna. Alueella on komeaa puustoa. Radan eteläpuolella on Asunnanjärvi ja siellä on pumppuaseman hoitajan asunto, joka on kesäasuntona. Kauempana on Asunnan Vesitorni. Alue kuuluu valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusopimuksella säilytettäviin asemiin vuodesta 1998. Aseman on suunnitellut 1897, Bruno Granholm. Rautatiesilta on v. 1924.

Lataa kuva
Haapamäen rautatieasemanseutu

Maamme tärkeimpiin risteysasemiin aikanaan kuuluneen Haapamäen laaja asemayhdyskunta levittäytyy radan suuntaisena.

Lataa kuva
Haapamäen rautatieasema
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Haapamäen rautatieasemanseutu.

Haapamäen rautatieasema on Suomen rataverkolla Keuruun kaupungin Haapamäen kylässä sijaitseva rautateiden risteysasema. Rautatie Tampereelta Haapamäelle ja edelleen Seinäjoelle valmistui 1882. Haapamäestä tuli risteysasema, kun rata Jyväskylään valmistui 1896. Ennen Jyväskylän radan rakentamista Haapamäen aseman nimi oli Keuru. Nimi kirjoitettiin yhdellä u-kirjaimella, toisin kuin nykyään. Neljäs Haapamäellä risteävä rataosa oli 1930-luvulla valmistunut Porin rata.

Lataa kuva
Haapamäen rautatieaseman asuinkasarmin kellari
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Haapamäen rautatieasema.

talouskellari Keuruulla

Lataa kuva
Haapamäen rautatieaseman Leponiemen kellari
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Haapamäen rautatieasema.

talouskellari Keuruulla

Lataa kuva
Haapamäen rautatieaseman veturitallit
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Haapamäen rautatieasema.

veturitalli Keuruulla

Lataa kuva
Haapamäen rautatieaseman vesitorni
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Haapamäen rautatieasema.

vesitorni Keuruulla

Lataa kuva
Haapamäen rautatieaseman lepohuone
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Haapamäen rautatieasema.

lepohuone Keuruulla

Lataa kuva
Haapamäen rautatieaseman asemaravintola
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Haapamäen rautatieasema.

asemaravintola Keuruulla

Lataa kuva
Haapamäen rautatieaseman kaksoisvahtitupa
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Haapamäen rautatieasema.

vahtitupa Keuruulla

Lataa kuva
Haapamäen rautatieaseman asuinkasarmi 1
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Haapamäen rautatieasema.

asuinkasarmi Keuruulla

Lataa kuva
Haapamäen rautatieaseman asuinkasarmin talousrakennus
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Haapamäen rautatieasema.

piharakennus Keuruulla

Lataa kuva
Haapamäen rautatieaseman vahtituvan kellari
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Haapamäen rautatieasema.

talouskellari Keuruulla

Lataa kuva
Haapamäen rautatieaseman asemarakennus
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Haapamäen rautatieasema.

asemarakennus Keuruulla

Lataa kuva
Haapamäen rautatieaseman lennätin- ja viestiavojohtolinja 1
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Haapamäen rautatieasema.

lennätinasema Keuruulla

Lataa kuva
Haapamäen rautatieaseman Leponiemen talousrakennus
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Haapamäen rautatieasema.

piharakennus Keuruulla

Lataa kuva

Pohjolankosken manufaktuuripaja toimi Keuruulla Tarhapäänjärvestä Keurusselkään laskevassa Tarhianjoessa olevan Virtalankosken länsirannalla vuosina 1880–1885.

Lataa kuva

Pihlajaveden kirkko tai Pihlajaveden uusi kirkko on Keuruun Pihlajavedellä sijaitseva Lauri Heikki Kuorikosken Intendentinkonttorissa Ludvig Isak Lindqvistin ja Ernst Lohrmannin laatimien piirustusten mukaan 1871 rakentama puinen päätytornillinen tasavartinen ristikirkko. Kuorikoski muokkasi piirustuksia rakentamisen aikana merkittävästi. Kirkon pinta-ala on 366 neliötä ja siinä on istumapaikkoja 530 hengelle. Kuoripäädystä erkanee runkohuonetta matalampi sakasti, sisäkatteena ovat sakaroissa puiset taitekatot ja ristikeskustassa matala kartiokupu. Tyyliltään kirkko edustaa siirtymää empiretyylistä uusgotiikkaan. Kirkon torni on kaksinivelinen, kellot ovat vuosilta 1781, 1802 ja 1887. Kirkon alkuperäiset 14-äänikertaiset urut valmisti Kangasalan urkutehdas 1916, niitä laajennettiin 16-äänikertaisiksi ja uudistettiin 1965. Nykyisin kirkossa on digitaaliurut. Alttaritaulun Ristiinnaulittu on maalannut Amanda Kjellberg 1881. Kirkossa olevan lasimaalauksen on tehnyt Jorma Oikari 1998.

Lataa kuva
Vanha pappila

pappila Keuruulla

Lataa kuva
Vanhan pappilan aitta
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Vanha pappila.

aitta Keuruulla

Lataa kuva
Otavan kirjapainokylä

Otavan kirjapainokylä on ainoalaatuinen esimerkki maaseudulle rakennetusta kirjapainolaitoksesta ja sen asuinyhdyskunnasta.

Lataa kuva
Keuruun vanha keskusta

Keuruun vanhassa keskustassa on poikkeuksellisen merkittävää rakennuskantaa.

Lataa kuva
Keuruun kirkko
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Keuruun vanha keskusta.

Keuruun kirkko on Keuruun seurakunnan pääkirkko. Se on etelätornillinen tiilikirkko. Se on seurakunnan neljäs kirkko ja sijaitsee Kippavuorella, aivan vanhan kirkon lähellä. Kirkon suunnitteli arkkitehti Theodor Granstedt ja rakensi Odert Laine 1889–1892. Aliurakoitsijana toimi muurarimestari Brynolf Collin ja rakennustoimikuntaa johti tehtailija G. A. Serlachius.

Lataa kuva
Keuruun vanha kirkko
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Keuruun vanha keskusta.

Keuruun vanha kirkko on vuosina 1756–59 rakennettu länsitornillinen pitkäkirkko, johon on liitetty lyhyet ristivarret. Kirkon alkuperäiset piirteet ovat säilyneet hyvin.

Lataa kuva
Keuruun rautatieasema
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Keuruun vanha keskusta.

Keuruun rautatieasema on rautatieliikennepaikka Keuruulla Haapamäki–Jyväskylä-radan varrella. Asema avattiin marraskuussa 1897 ja sen on suunnitellut Bruno Granholm V luokan aseman piirustusten mukaan. Tyyliltään asema edustaa kansallisromantiikkaa, ja sen alkuperäinen ulkoasu on säilynyt hyvin. Vuonna 1974 asema valittiin Suomen kauneimmaksi.

Lataa kuva
Keuruun rautatieasema-alueen liiteri 2
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Keuruun rautatieasema.

liiteri Keuruulla

Lataa kuva
Keuruun rautatieasema-alueen ratamestarin talo
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Keuruun rautatieasema.

virka-asunto Keuruulla

Lataa kuva
Keuruun rautatieasema-alueen asuinrakennus
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Keuruun rautatieasema.

asuintalo Keuruulla

Lataa kuva
Keuruun rautatieaseman asemarakennus
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Keuruun rautatieasema.

asemarakennus Keuruulla

Lataa kuva
Keuruun rautatieasema-alueen tavaramakasiini
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Keuruun rautatieasema.

varastorakennus Keuruulla

Lataa kuva
Keuruun rautatieasema-alueen liiteri 4
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Keuruun rautatieasema.

liiteri Keuruulla

Lataa kuva
Keuruun rautatieasema-alueen liiteri 3
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Keuruun rautatieasema.

liiteri Keuruulla

Lataa kuva
Keuruun rautatieasema-alueen liiteri 1
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Keuruun rautatieasema.

liiteri Keuruulla

Lataa kuva
Asunnan rautatieasema-alue

rautatieasema-alue Keuruulla

Lataa kuva
Asunnan rautatieasema-alueen yksinkertainen vahtitupa
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Asunnan rautatieasema-alue.

vahtitupa Keuruulla

Lataa kuva
Asunnan rautatieasema-alueen tavaramakasiini
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Asunnan rautatieasema-alue.

varastorakennus Keuruulla

Lataa kuva
Asunnan rautatieasema-alueen pumppuaseman hoitajan asuintalo
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Asunnan rautatieasema-alue.

asuintalo Keuruulla

Lataa kuva
Asunnan rautatieasema-alueen liiteri 1
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Asunnan rautatieasema-alue.

liiteri Keuruulla

Lataa kuva
Asunnan rautatieasema-alueen kellari
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Asunnan rautatieasema-alue.

talouskellari Keuruulla

Lataa kuva
Asunnan rautatieasema-alueen liiteri 2
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Asunnan rautatieasema-alue.

liiteri Keuruulla

Lataa kuva
Asunnan rautatieasema-alueen liiteri 3
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Asunnan rautatieasema-alue.

liiteri Keuruulla

Lataa kuva
Asunnan rautatieaseman asemarakennus
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Asunnan rautatieasema-alue.

asemarakennus Keuruulla

Lataa kuva

Kuvauskohteet Kinnula

Kinnula Wikipediassa

Automaattisesti luodun listan loppu.
Kinnulan kirkko

Kinnulan kirkko on Kinnulassa sijaitseva puinen ristikirkko, jonka rakensi sieviläinen Otto Korkiakoski suurten nälkävuosien aikana 1864-1867. Istumapaikkoja kirkossa on 400. Kirkon ristivarsien yhtymäkohdassa on korkeampi särmäkatteinen osa ja sakaroissa loivat satulakatot. Toisessa päädyssä oleva torni on nelikulmainen ja taitekattoinen. Sisällä kirkon keskustassa on tasakatto, sakaroissa holvikatot. Kirkon alttaritaulu Jeesuksen ylösnousemus on Esko Töyrylän vuonna 1950 maalaama. Kirkon kello on vuodelta 1666. Kirkon 11-äänikertaiset urut valmisti Kangasalan urkutehdas vuonna 1964, mutta ne on päätetty korvata uusilla, jotka vaativat muutoksia myös kirkkosaliin. Kirkkoa on korjattu 1916, 1939, 1962 ja 1974. Vuoden 1916 korjauksen suunnitteli arkkitehti Yrjö Sadeniemi, vuoden 1974 korjauksen arkkitehti Saara Juola.

Lataa kuva

Kuvauskohteet Kivijärvi

Kivijärvi Wikipediassa

Automaattisesti luodun listan loppu.
Kivijärven kirkko

Kivijärven kirkko on Kivijärvellä sijaitseva puinen tasavartinen satulakattoinen ristikirkko, jonka suunnitteli arkkitehti Theodor Decker. Istumapaikkoja kirkossa on 950. Ristikeskuksessa on kookas torni. Erillinen kaksinivelinen tapuli on vuodelta 1824. Kirkon aiemmat 14-äänikertaiset urut oli valmistanut Kangasalan urkutehdas 1960. Alttaritaulun Pietari kieltää Jeesuksen maalasi Carl Bengts 1931. Taulun lahjoittaja tuomari Toivo Anjala määräsi taulun aiheen.

Lataa kuva

Kuvauskohteet Konnevesi

Konnevesi Wikipediassa

Automaattisesti luodun listan loppu.
Neiturintaipaleen linnoitteet

ensimmäisen maailmasodan juoksuhautoja Konnevedellä Keski-Suomessa

Lataa kuva
Keiteleen-Iisveden reitin kanavat

Rautalammin Kerkonkosken ja Kiesimän väylät sekä Konneveden Neiturin väylä ovat puunjalostusteollisuuden tarpeita varten rakennettuja ja muodostavat maisemallisesti merkittävän osan Keiteleen-Iisveden kanavareittiä.

Lataa kuva
Neiturinkanava
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Keiteleen-Iisveden reitin kanavat.

Neiturin kanava on 980 metriä pitkä, Keiteleen ja Konneveden yhdistävä kanava. Kanava on osa Keiteleen ja Iisveden välistä reittiä, joka rakennettiin vuosina 1918–1927. Reitillä on lisäksi Kiesimän kanava ja Kerkonkosken kanava.

Lataa kuva

Kuvauskohteet Kuhmoinen

Kuhmoinen Wikipediassa

Automaattisesti luodun listan loppu.
Kuhmoisten sahan lahti

Ennen toista maailmansotaa, jälleenrakennuskaudella ja sen jälkeen muotoutunut Kuhmoisten sahan rakennuskanta koneistuksineen on merkittävä pala teollisuushistoriaamme.

Lataa kuva
Huhtalan tila

maatila Kuhmoisissa

Lataa kuva
Huhtalan tilan vaateaitta
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Huhtalan tila.

vilja-aitta Kuhmoisissa

Lataa kuva
Huhtalan tilan silpuslato
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Huhtalan tila.

rakennus Kuhmoisissa

Lataa kuva
Huhtalan tilan vierastupa
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Huhtalan tila.

asuinrakennus Kuhmoisissa

Lataa kuva
Huhtalan tilan asuinrakennus
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Huhtalan tila.

asuintalo Kuhmoisissa

Lataa kuva
Huhtalan tilan savusauna
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Huhtalan tila.

savusauna Kuhmoisissa

Lataa kuva
Pyhävuoren kalliomaalaus

Pyhävuoren kalliomaalaus sijaitsee Kuhmoisten Lästilän kylässä, Päijänteen länsirannalla Judinsalonselän alueen Pyhävuoren eteläpäässä rannan tuntumassa. Kalliomaalauksen pääkenttä sisältää punaväriläiskiä, joista ei erotu kuvioita. Kalliopinnan pakkasrapautuminen on irrottanut siitä kuvioiden kohdalta laajoja palasia. Viereiseltä kallionpinnalta on löydetty pieni kuvio, joka saattaa esittää hirveä. Pyhävuoren kalliomaalaus ajoitetaan kivikaudelle.

Lataa kuva
Päijälän raittikylä

Päijälän raittikylän perinteinen, tienvartta tiiviisti reunustava rakenne on hyvin säilynyt. Ala-Karkjärven pohjoispuolella, vanhan nelostien varrella sijaitseva raittikylä muodostuu kylätien linjauksen mukaan sijoittuneista kauppiaiden, käsityöläisten ja maanviljelijöiden asuttamista pihapiireistä.

Lataa kuva
Pyhänpään kalliomaalaukset

Pyhänpään kalliomaalaukset sijaitsevat Kuhmoisten Lästilän kylässä, Päijänteen länsirannalla Judinsalonselän alueella, itään pistävän laajan Pyhänpää nimisen niemen itäkärjen tuntumassa. Kalliomaalaukset ovat pahoin haalistuneita, mutta kuviot voi erottaa huolellisella katsomisella. Digitaalikuvien vahvistaminen paljastaa muistakin kalliomaalauksista tuttuja merkkiyhdistelmiä. Merkit ajoitetaan kivikautisiksi.

Lataa kuva
Heretyn kämppäkartano

maja Kuhmoisissa

Lataa kuva
Heretyn kämppäkartanon talli
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Heretyn kämppäkartano.

talli Kuhmoisissa

Lataa kuva
Heretyn kämppäkartanon käpykaristamo
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Heretyn kämppäkartano.

käpyriihi Kuhmoisissa

Lataa kuva
Heretyn kämppäkartanon sauna
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Heretyn kämppäkartano.

saunarakennus Kuhmoisissa

Lataa kuva
Päijälän linnavuori

Päijälän linnavuori eli Kuhmoisten linnavuori on Keski-Suomessa Kuhmoisissa Päijälän kylän erämaassa sijaitseva linnavuori.

Lataa kuva
Kuhmoisten kirkonmäki

Kuhmoisten kirkonmäki puukirkkoineen ja -tapuleineen muodostaa kylän maisemallisen kohokohdan ja yhdessä kylätien varrella olevien muiden kirkollisten rakennusten kanssa edustavan kirkkomiljöön.

Lataa kuva
Kuhmoisten kirkko
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kuhmoisten kirkonmäki.

Kuhmoisten kirkko on rakennettu Päijät-Hämeen Kuhmoisiin vuosina 1784–1785 aikakautensa merkittävimpiin kirkonrakentajiin kuuluvan eräjärveläisen Matti Åkerblomin johtamana. Se nimettiin valmistumisaikansa hallitsijan mukaan Kustaa III:n kirkoksi. Kirkko on pohjamuodoltaan sisäviisteinen puinen ristikirkko. Suhteikkaan kirkkorakennuksen ulkoseinissä on empiretyylinen ulkovuoraus korostettuine kulmapilastereineen. Ulkovuoraus on vuodelta 1828. Paanukaton keskeltä kohoaa korkea paanupeitteinen viirintanko. Kirkon sisustaa leimaa 1930-luvulla tehty uudistus.

Lataa kuva

Papinsaari on nykyinen hautausmaa-alue Kuhmoisissa Keski-Suomessa. Se sijaitsee lähellä Kuhmoisten keskustaa Päijänteellä. Hautausmaansa, komean luontonsa ja historiallisen taustansa vuoksi Papinsaari lasketaan yhdeksi Kuhmoisten nähtävyyksistä. Papinsaaressa on jonkin verran asutusta, ja sen alueella on myös yksi Kuhmoisten venelaitureista.

Lataa kuva

Kuvauskohteet Kyyjärvi

Kyyjärvi Wikipediassa

Lua-virhe kohdassa Moduuli:Wlm-kuntapohja rivillä 311: bad argument #1 to 'pairs' (table expected, got boolean).
Automaattisesti luodun listan loppu.

Kuvauskohteet Laukaa

Laukaa Wikipediassa

Automaattisesti luodun listan loppu.
Taidekeskus Järvilinna

Taidekeskus Järvilinna on Jyväskylän lähellä toimiva kuvataiteen keskus. Se sijaitsee Laukaassa Leppäveden pohjoisrannalla, ja sitä ylläpitää Kauko Sorjosen säätiö. Järvilinnan pihapiirin tiloissa työskentelee useiden eri taiteenalojen taiteilijoita. Yleisö voi tutustua kuvataiteilijoiden, muotoilijoiden ja taidekäsityöläisten toimintaan, ostaa heidän teoksiaan ja osallistua heidän vetämilleen kursseille. Alueelle on vapaa pääsy. Järvilinnassa työskentelee kymmenkunta taiteilijaa.

Lataa kuva
Kuhankosken opetuskoti

koulurakennus Laukaalla

Lataa kuva
Saraakallion kalliomaalaukset

Saraakallion kalliomaalaukset sijaitsevat Keski-Suomessa Laukaassa 1,5 kilometriä kirkolta itään Saraaveden itärannalla. Kohteita on kaksi. Saraakallio I sijaitsee jyrkässä kalliossa sen 40 metriä pitkässä seinämässä, josta katsoen pienempi Saraakallio II sijaitsee 230 metriä eteläkaakkoon. Saraakallio I on todennäköisesti Fennoskandian suurin kalliomaalaus ja siitä on tunnistettu noin 200 kuviota tai niiden katkelmaa. Kuvakentän suuruus ja jyrkkyys haittaavat havainnointia, joten määrä on todennäköisesti suurempikin. Nykytietojen mukaan kallion maalaaminen alkoi varhaiskampakeraamisena aikana eli noin 5 000 eaa. Sen päättymisestä ei voida sanoa mitään, sillä kallion kuvat on tehty vinosti nousevan kielekkeen yläpuolelle.

Lataa kuva
Uittovuoren kalliomaalaus

Uittovuoren kalliomaalaus sijaitsee Keski-Suomessa Laukaassa Kynsiveden ja Leivonveden välisen Paanalansaaren luoteisosassa lähellä Hankasalmen rajaa ja Kaivannon kanavasta 900 m koilliseen. Saari on Lievestuoreelta noin 14 kilometriä pohjoiseen.

Lataa kuva
Ison Kuhajärven kalliomaalaus

Iso Kuhajärven kalliomaalaus sijaitsee Keski-Suomessa Laukaassa Vihtavuoren taajaman lähellä. Maalaus, josta ei erotu kuviota, sijaitsee pienen siirtolohkareen muodostaman luolan sisällä.

Lataa kuva
Sotatarviketeollisuuden alueet

Keski-Suomen sotatarviketeollisuuden alueet liittyvät itsenäistymisen jälkeen puolustuspoliittisista syistä sisämaahan rakennettuun sotatarviketeollisuuteen.

Lataa kuva
Lievestuoreen rautatieasema

Lievestuoreen rautatieasema on rautatieliikennepaikka Suomen rataverkkoon kuuluvalla rataosalla Jyväskylä–Pieksämäki. Liikennepaikka sijaitsee Lievestuoreen taajamassa Laukaan kunnassa Keski-Suomen maakunnassa. Kilometreissä Lievestuore on esimerkiksi Toivakan keskustaajaman ja Joutsan Leivonmäen lähin rautatieasema.

Lataa kuva
Laukaan kirkko

Laukaan kirkko on Laukaassa sijaitseva empiretyylinen puukirkko, jossa näkyy myös varhaisia uusgotiikan merkkejä koristelistoissa ja suippokaari-ikkunoissa. Se on arkkitehtien Carl Ludvig Engelin ja A. W. Arppen suunnittelema ja valmistui vuonna 1835. Kirkossa on tilaa 800 hengelle ja se on puinen sisäviisteinen ristikirkko.

Lataa kuva
Laukaan kirkon tapuli
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Laukaan kirkko.

kellotapuli Laukaalla

Lataa kuva

Kuvauskohteet Luhanka

Luhanka Wikipediassa

Automaattisesti luodun listan loppu.
Tammijärven pohjukan asutus

Tammijärven pohjukan asutus kuvastaa keskisuomalaista maanviljelysperinnettä ja agraariyhteisön sosiaalista rakennetta. Asutus on muodostunut Tammijärven lounaisrannan ja Luhanka-Joutsa -maantien väliin.

Lataa kuva
Mönkösmäen talonpoikaistalot

Mönkösmäen rakennusryhmä on hyvä esimerkki talonpoikaisesta rakentamistavasta ja rakentamisen sijoittumisesta agraariympäristöönsä.

Lataa kuva
Avosaaren kalliomaalaus

Avosaaren kalliomaalaus sijaitsee Luhangassa, noin 8 kilometriä kirkolta etelään, Keski-Suomessa Päijänteen itärannikolla tiettömän Avosaaren länsirannalla. Avosaari sijaitsee mantereen ja Judinsalon välissä, hieman pohjoisempana kuin Päijänteen länsirannan Pyhänpään kalliomaalaus. Maalaukseen kuuluu vain neljä kuviota.

Lataa kuva
Luhangan kirkko

Luhangan kirkko eli Luhangan kesäkirkko rakennettiin hirrestä vuosina 1891–1893, ja sen on suunnittelut Josef Stenbäck. Kirkossa on noin 1 500 istumapaikkaa. Kirkko on muodoltaan päätytornillinen pitkäkirkko, ja sen kuoripuolella on muun katon harjaa matalampiharjainen poikkisuuntainen laiva. Tyylisuunnaltaan kirkko edustaa uusgotiikkaa.

Lataa kuva

Kuvauskohteet Multia

Multia Wikipediassa

Automaattisesti luodun listan loppu.
Multian vanha keskusta

Multian vesistöjen välisellä kannaksella sijaitseva kirkonkylä on maisemaltaan ja kylärakenteeltaan tasapainoinen vanha kirkonkylä.

Lataa kuva
Multian kirkko
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Multian vanha keskusta.

Multian kirkko on Multian seurakunnan kirkko Keski-Suomessa Multialla. Puinen ristikirkko valmistui 1796, mutta vuonna 1900 valmistuneessa perinpohjaisessa muutostyössä kirkko muuttui päätytornilliseksi pitkäkirkoksi.

Lataa kuva

Kuvauskohteet Muurame

Muurame Wikipediassa

Automaattisesti luodun listan loppu.
Kinkomaan sairaala

Kinkomaan sairaala oli Muuramen kunnan Kinkomaan kylässä sijaitseva 1930-luvulla Keski-Suomen tuberkuloosipiirin keskusparantolaksi rakennettu sairaala vuoteen 2008 saakka. Sairaala toimi myös sodassa haavoittuneiden keuhkoparantolana, mistä johtuen kylä on usein merkitty sodassa kaatuneiden kuolinpaikaksi. Sairaala oli aikoinaan Muuramen kunnan suurin työllistäjä.

Lataa kuva
Muuramen kirkko

Muuramen kirkko on vuonna 1929 valmistunut Muuramen seurakunnan kirkko.

Lataa kuva

Kuvauskohteet Petäjävesi

Petäjävesi Wikipediassa

Automaattisesti luodun listan loppu.

Pengerkosken harkkohytti sijaitsi Petäjävedellä Jämsänveteen laskevan Pengerjoen Ruukkimutka -nimisessä paikassa. Harkkohytti oli toiminnassa vuosina 1841–1847.

Lataa kuva
Petäjäveden vanha ja uusi kirkko ympäristöineen

Petäjäveden vanha kirkko on pohjoismaisen puurakentamistaidon ja –perinteen korkeatasoinen ja hyvin säilynyt esimerkki.

Lataa kuva
Petäjäveden kirkko
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Petäjäveden vanha ja uusi kirkko ympäristöineen.

Petäjäveden kirkko eli Petäjäveden uusi kirkko on kolmas kirkko Petäjävedellä, ja sen suunnitteli arkkitehti August Boman. Sisäviisteisen ristikirkon rakennusmestariksi valittiin Jaakko Kuorikoski. Kirkko edustaa uusgoottilaista tyyliä. Se valmistui vuonna 1879 järven tuntumaan kuivalle mäntykankaalle ja oli se pitkän uran tehneen kirkonrakentaja Kuorikosken viimeinen kirkonrakennusurakka.

Lataa kuva
Petäjäveden vanha kirkko
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Petäjäveden vanha ja uusi kirkko ympäristöineen.

Petäjäveden vanha kirkko on vuosina 1763–1764 rakennettu puukirkko Petäjävedellä. Siihen liittyy vuonna 1821 rakennettu kellotorni. Kirkko jäi käytöstä vuonna 1879, kun vuonna 1867 itsenäistyneen seurakunnan uusi kirkko valmistui Petäjäveden nykyiseen keskustaajamaan. Vanha kirkko on säilyttänyt alkuperäisen ulkoasunsa ja sisustuksensa poikkeuksellisen hyvin. Se on nykyään suosittu vihkikirkko, ja kesäsunnuntaisin siellä pidetään jumalanpalveluksia. Kirkko kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon.

Lataa kuva

Kuvauskohteet Pihtipudas

Pihtipudas Wikipediassa

Automaattisesti luodun listan loppu.
Museosilta

Museosilta on silta, joka on suojeltu esimerkiksi Suomessa rakennussuojelulain perusteella. Tieosuudet voivat olla edelleen käytössä tai jääneet pois käytöstä.

Lataa kuva
Heinäjoen silta
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Museosilta.

Heinäjoen silta on kivinen museosilta Pihtiputaan keskustassa. Silta on kaksiaukkoinen holvisilta, se on rakennettu lohkokivistä vuosina 1923–1924 ja otettu museosillaksi vuonna 1982. Nelostie kulki sillan kautta vuoteen 1962, jolloin sen liikenne siirtyi uudelle sillalle. Nykyään sillan ylittää yhdystie 16953.

Lataa kuva

Saaninkosken ruukki sijaitsi Pihtiputaalta Saaninjoen Saaninkoskessa ja se oli toiminnassa 1845–1870. Ruukin perusti uusikaarlepyyläinen kauppias Gustaf Adolf Lindqvist ja siihen kuului harkkohytti, kankivasarapaja ja ahjo. Ruukki sai toimintaprivilegionsa vuonna 1845 mutta se rakennettiin nähtävästi jo 1841–1842. Ruukin käyttämä järvimalmi tuli Saaninjärvestä, Elämäjärvestä ja Alvajärvestä.

Lataa kuva
Jääkolun pyykki

1700-1800-luvun rajapyykki Pihtiputaalla Keski-Suomessa

Lataa kuva
Pihtiputaan kirkko

Pihtiputaan kirkko on Pihtiputaan kunnassa sijaitseva puinen ristikirkko. Kirkko on vanhin käytössä kirkkorakennus Keski-Suomessa.

Lataa kuva

Kuvauskohteet Saarijärvi

Saarijärvi Wikipediassa

Automaattisesti luodun listan loppu.
Kolkanniemen pappila

Kolkanniemen pappila on Virtain ja Punkalaitumen pappiloiden ohella luonteenomainen esimerkki 1800-luvun lopun rakennustaiteellisista tavoitteista ja sillä on tärkeä merkitys hahmoteltaessa pappilarakentamisen historian kokonaiskuvaa. Kolkanniemen pappila on rakennettu loitolle varsinaisesta kirkonkylästä, kun taas kappalaisen pappila on läheisessä yhteydessä kirkkoon.

Lataa kuva
Kolkanniemen pappilan pihapiiri puistoineen
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kolkanniemen pappila.

puisto Saarijärvellä

Lataa kuva
Saarijärven vanha osa

Saarijärven vanhan keskuksen kirkollinen, hallinnollinen ja kaupallinen rakennuskanta muodostaa edustavan perinteisen kirkonkylämiljöön.

Lataa kuva
Saarijärven kirkko
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Saarijärven vanha osa.

Saarijärven kirkko on rakennettu intendentinkonttorissa C. L. Engelin kaudella laadittujen piirustusten mukaan ja sen varsinaisena suunnittelijana pidetään A. F. Granstedtia. Rakennustyötä johti Jaakko Heikinpoika Kuorikoski vuonna 1849.

Lataa kuva
Pylkönmäen kirkko

Pylkönmäen kirkko on Saarijärven Pylkönmäellä sijaitseva puinen päätytornillinen pitkäkirkko, joka rakennettiin Jaakko Kuorikosken johdolla rukoushuoneeksi 1860 ja vihittiin kirkoksi 1864. Kirkon alttaripäädyssä on matala sakasti, runkohuoneessa on aumakatto. Pitkien sivujen ikkunat ovat kahdessa vyöhykkeessä. Kellotornin kaksi kelloa ovat vuodelta 1900. Kirkko uusittiin perusteellisesti Alvar Aallon suunnitelman pohjalta 1927, mukaan lukien ulko- ja sisälaudoitus. Ulkoseinät saivat pystyvuorauksen, tornin huippua madallettiin ja sinne laitettiin ristin asemesta kukko. Sisäseinät vuorattiin vaakalaudoituksella, kirkkoon rakennettiin lehteri ja sinne asennettiin lämmitys. Sisäkatteena on sivuilta pyöristetty tasakatto. Kirkko peruskorjattiin 1968. Istumapaikkoja siellä on 350 hengelle. Kirkon 12-äänikertaiset urut rakensi Kangasalan urkutehdas 1952. Alttaritaulun Ehtoollisen asettaminen on maalannut Matias Annala 1941, peruskorjauksen yhteydessä aiemmat Urho Lehtisen alttariseinämaalaukset Jeesus siunaa lapsia ja Jeesus ruokkii 5000 miestä jäivät sisälaudoituksen alle. Kirkon alttarikaapin Madonna ja lapsi on tehnyt Hannes Autere 1927.

Lataa kuva

Tarvaalan maatalouskoulut ovat 1860-luvulta nykypäivään Saarijärven Tarvaalan kylässä toimineita maatalousalan oppilaitoksia. Ensimmäisten 70 toimintavuoden aikana niitä olivat maanviljelyskoulu (1867–1909), karjakkokoulu, Keski-Suomen kansanopiston emäntä- ja isäntäkoulut 1910–1912, karjanhoitokoulu 1915–1934, uusi maanviljelyskoulu 1918–1934 ja kotitalouskoulu 1920–1932.

Lataa kuva
Tarvaalan koulutilan johtajan asuinrakennus
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Tarvaalan maatalouskoulut.

asuintalo Saarijärvellä

Lataa kuva
Tarvaalan maatalousoppilaitoksen vilja-aitta
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Tarvaalan maatalouskoulut.

aitta Saarijärvellä

Lataa kuva
Tarvaalan maatalousoppilaitoksen vanha koulurakennus
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Tarvaalan maatalouskoulut.

koulurakennus Saarijärvellä

Lataa kuva

Kuvauskohteet Toivakka

Toivakka Wikipediassa

Automaattisesti luodun listan loppu.
Toivakan kirkko

Toivakan kirkko on Toivakan seurakunnan kirkko.

Lataa kuva

Kuvauskohteet Uurainen

Uurainen Wikipediassa

Automaattisesti luodun listan loppu.
Uuraisten kirkko ja ympäröivä kulttuurimaisema

Uuraisten kirkko on 1900-luvun alussa toteutettu vanhan, 1800-luvun alun kirkon rakennusaineista ja sen pohjamuotoa noudattaen.

Lataa kuva
Uuraisten kirkko
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Uuraisten kirkko ja ympäröivä kulttuurimaisema.

Uuraisten kirkko on Keski-Suomessa sijaitsevan Uuraisten seurakunnan ristikirkkomuotoinen puukirkko. Kirkko valmistui seurakunnan ensimmäisen kirkon paikalle vuonna 1905. Sen suunnittelija on rakennusmestari J. Wigren ja rakennusvaiheessa oli mukana myös arkkitehti Yrjö Blomstedt.

Lataa kuva

Kuvauskohteet Viitasaari

Viitasaari Wikipediassa

Automaattisesti luodun listan loppu.
Pasalan kylä

Pasalan kylänä tunnettu alue on edustava esimerkki hajakylätyyppisestä maanviljelyskylästä. Pasala on Pasalanjärven ympärillä ja Kolimajärven kannaksella sijaitseva peltokylä, jossa on asuttu 1600-luvulta lähtien.

Lataa kuva
Viitasaaren kirkko

Viitasaaren kirkko on Viitasaaren evankelis-luterilaisen seurakunnan pääkirkko Viitasaarella Keski-Suomessa. Kirkko sijaitsee Haapasaaressa kaupungin keskustan eteläpuolella. Kirkko valmistui vuonna 1878 vuonna 1877 perustetun hautausmaan viereen. Kirkko on järjestyksessä seurakunnan neljäs.

Lataa kuva
Huopanankoski

Huopanankoski on Keski-Suomen Viitasaarella, Huopanan kylässä sijaitseva koski. Se on Suomen vanhimpia ja tunnetuimpia urheilukalastuskoskia. Erityisesti kirjailija Juhani Aho oli innokas Huopanan kävijä, mutta koski on vetänyt puoleensa muitakin tunnettuja urheilukalastajia. Koski on ollut myös alueen myllytoiminnan keskus, ja sen mylly vuodelta 1892 on kulttuurihistoriallisesti arvokas.

Lataa kuva
Vuorelan talo

asuintalo Viitasaarella

Lataa kuva
Kuhalan talo

Kuhalan talon pihapiiri rantapeltoineen on harvinaisen hyvin säilynyt esimerkki talonpoikaisesta maatalouselinkeinosta ja rakentamisesta. Kuhalan yksinäistalo sijaitsee Koliman Kuhanlahdella, Koliman kylässä, kalaisuudestaan tunnetun Koliman rannalla.

Lataa kuva

Kuvauskohteet Äänekoski

Äänekoski Wikipediassa

Automaattisesti luodun listan loppu.
Markkamäen omakotialue

Markkamäen omakotialueen vanhin rakennuskanta on esimerkki teollisuusyritysten tukemasta sodan jälkeisestä omakotirakentamisesta.

Lataa kuva
Suolahden Wanha Asema

Suolahden Wanha Asema on rautatiehistoriallinen, aktiivikäytöstä vuonna 1951 pois jäänyt Suolahden asema-alue Äänekoskella. Asema yhdisti vuosina 1898–1951 leveäraiteisen rautatien Jyväskylään, kapearaiteisen Äänekosken–Suolahden rautatien ja Keiteleen sisävesisataman. Asemarakennus valmistui vuonna 1898, ja sen suunnitteli muiden rataosan asemien tapaan arkkitehti Bruno Granholm. Rakennusta laajennettiin vuonna 1904. Wanhaan Asemaan kuuluu myös veturitalli, rautatieläisten asuinalue ja satama. Se kuuluu historiallisten asema-alueiden suojelusopimukseen.

Lataa kuva
Suolahden vanhan aseman alue

rautatieasema-alue Äänekoskella

Lataa kuva
Suolahden vanhan aseman kaksoisvahtitupa 1
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Suolahden vanhan aseman alue.

vahtitupa Äänekoskella

Lataa kuva
Suolahden vanhan aseman veturitalli
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Suolahden vanhan aseman alue.

veturitalli Äänekoskella

Lataa kuva
Suolahden vanhan aseman liiteri 3
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Suolahden vanhan aseman alue.

liiteri Äänekoskella

Lataa kuva
Suolahden vanhan aseman liiteri 2
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Suolahden vanhan aseman alue.

liiteri Äänekoskella

Lataa kuva
Suolahden vanhan aseman liiteri 1
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Suolahden vanhan aseman alue.

liiteri Äänekoskella

Lataa kuva
Suolahden vanha asema
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Suolahden vanhan aseman alue.

asemarakennus Äänekoskella

Lataa kuva
Suolahden vanhan aseman lepohuone
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Suolahden vanhan aseman alue.

lepohuone Äänekoskella

Lataa kuva
Suolahden vanhan aseman kellari
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Suolahden vanhan aseman alue.

talouskellari Äänekoskella

Lataa kuva
Suolahden vanhan aseman asuinkasarmi
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Suolahden vanhan aseman alue.

asuinkasarmi Äänekoskella

Lataa kuva
Venäläiskivi

Venäläiskivi on siirtolohkare nykyään Äänekosken kaupunkiin kuuluvassa Koivistonkylässä entisen Äänekosken maalaiskunnan alueella. Se sijaitsee aivan museotienä olevan Koiviston paikallistien vieressä.

Lataa kuva
Riihiahon tilan isotupa ja pihapiiri

maatila Äänekoskella

Lataa kuva
Riihiahon tilan navetta-tallirakennus
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Riihiahon tilan isotupa ja pihapiiri.

kivinavetta Äänekoskella

Lataa kuva
Riihiahon tilan aitta 1
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Riihiahon tilan isotupa ja pihapiiri.

aitta Äänekoskella

Lataa kuva
Riihiahon tilan pihapiiri
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Riihiahon tilan isotupa ja pihapiiri.

piha Äänekoskella

Lataa kuva
Riihiahon tilan riihi
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Riihiahon tilan isotupa ja pihapiiri.

riihi Äänekoskella

Lataa kuva
Riihiahon tilan päärakennus
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Riihiahon tilan isotupa ja pihapiiri.

päärakennus Äänekoskella

Lataa kuva
Pyhäsalo 1

lapinraunioita Äänekoskella Keski-Suomessa

Lataa kuva
Keski-Suomen Opisto

Keski-Suomen Opisto on vuonna 1894 perustettu sitoutumaton kansanopisto, joka toimii vuodesta 2018 alkaen Äänekosken keskustassa. Vuosina 1912–2017 alun perin Äänekoskelle perustettu opisto sijaitsi Suolahdessa, mutta muutti sieltä takaisin Äänekoskelle siirtyessään Koskelan Setlementin alaisuuteen.

Lataa kuva
Pyhäsalo 2

lapinraunioita Äänekoskella Keski-Suomessa

Lataa kuva
Sumiaisten kirkonkylä

Sumiaisissa ovat säilyneet hyvin kirkonkylän historialliset elementit kuten rakentamisen suhde maisemaan, rakennusten sijoitus pihapiirissä sekä tiestö ja peltojen sijainti. Historiallisesti monikerroksista ja kiinteää nauhakylärakennetta on vaalittu.

Lataa kuva
Sumiaisten kirkko
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Sumiaisten kirkonkylä.

Sumiaisten kirkko on Äänekoskeen kuuluvan Sumiaisten puukirkko. Nykyinen kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1890 ja sen suunnitteli Theodor Granstedt. Se on muodoltaan kahdeksankulmainen oktogoni ja vastaa siinä suhteessa edellistä, vuonna 1802 rakennettua puukirkkoa. Aikaisemman kirkon piirustukset olivat Anders Malanderin käsialaa vuodelta 1800.

Lataa kuva
Sumiaisten kirkon tapuli
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Sumiaisten kirkko.

kellotapuli Äänekoskella

Lataa kuva
Konginkankaan kirkko

Konginkankaan kirkko on puinen kirkkorakennus Äänekosken Konginkankaalla. Se on valmistunut vuonna 1866 Kömin kankaalle. Tasavartisen sisäviisteisen ristikirkon rakensivat ja suunnittelivat Jaakko Kuorikoski ja hänen poikansa Lauri Heikki Jaakonpoika Kuorikoski. Kirkko on samaa tyyliä kuin Kaustisen ja Evijärven kirkot.

Lataa kuva