Wikiprojekti:Wiki Loves Monuments/Keski-Suomi
Kuvauskohteet maakunnittain
Sisällysluettelo
- 1 Kuvauskohteet maakunnittain
- 2 Kulttuuriperintökohteet, Keski-Suomi
- 2.1 Kuvauskohteet Hankasalmi
- 2.2 Kuvauskohteet Joutsa
- 2.3 Kuvauskohteet Jyväskylä
- 2.4 Kuvauskohteet Jämsä
- 2.5 Kuvauskohteet Kannonkoski
- 2.6 Kuvauskohteet Karstula
- 2.7 Kuvauskohteet Keuruu
- 2.8 Kuvauskohteet Kinnula
- 2.9 Kuvauskohteet Kivijärvi
- 2.10 Kuvauskohteet Konnevesi
- 2.11 Kuvauskohteet Kuhmoinen
- 2.12 Kuvauskohteet Kyyjärvi
- 2.13 Kuvauskohteet Laukaa
- 2.14 Kuvauskohteet Luhanka
- 2.15 Kuvauskohteet Multia
- 2.16 Kuvauskohteet Muurame
- 2.17 Kuvauskohteet Petäjävesi
- 2.18 Kuvauskohteet Pihtipudas
- 2.19 Kuvauskohteet Saarijärvi
- 2.20 Kuvauskohteet Toivakka
- 2.21 Kuvauskohteet Uurainen
- 2.22 Kuvauskohteet Viitasaari
- 2.23 Kuvauskohteet Äänekoski
Kulttuuriperintökohteet, Keski-Suomi
Kuvauskohteet Hankasalmi
Hankasalmi Wikipediassa
 | Hankasalmen rautatieasema sijaitsee Hankasalmella Pieksämäen ja Jyväskylän välisellä rataosuudella noin 40 kilometriä Pieksämäeltä länteen ja lähes saman verran Jyväskylästä itään. Hankasalmen kirkonkylältä on noin kymmenen kilometrin matka Hankasalmen asemanseudulle, joka sijaitsee valtatie 9:n ja valtatie 23:n yhteisen väylän varrella. Rautatieaseman pikavuoropysäkin kautta ajetaan Jyväskylän, Suonenjoen ja Kuopion välisiä linja-autovuoroja sekä vakiovuoroja Hankasalmen kirkonkylälle. | ||
Hankasalmen rautatieasema-alueen liiteri 3 Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hankasalmen rautatieasema. liiteri Hankasalmella | |||
Hankasalmen rautatieasema-alueen liiteri 2 Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hankasalmen rautatieasema. liiteri Hankasalmella | |||
Hankasalmen rautatieasema-alueen resinavaja Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hankasalmen rautatieasema. vaja Hankasalmella | |||
Hankasalmen rautatieasema-alueen liiteri 1 Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hankasalmen rautatieasema. liiteri Hankasalmella | |||
Hankasalmen rautatieasema-alueen asuinkasarmi Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hankasalmen rautatieasema. asuinkasarmi Hankasalmella | |||
Hankasalmen rautatieasema-alueen kaksoisvahtitupa Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hankasalmen rautatieasema. vahtitupa Hankasalmella | |||
Hankasalmen rautatieasema-alueen tavaramakasiini Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hankasalmen rautatieasema. varastorakennus Hankasalmella | |||
Hankasalmen rautatieaseman asemarakennus Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hankasalmen rautatieasema. asemarakennus Hankasalmella | |||
 | Hankasalmen kirkon suunnitteli Josef Stenbäck ja se rakennettiin vuosina 1889–1892. Muodoltaan kirkko on päätytornillinen pitkäkirkko ja kuoripäädyn puolella kirkkoa ovat kirkon harjaa matalammat poikkisakarat. Kuoripäädyssä on myös sakaristo. Tyylisuunta on uusgotiikkaa. Istumapaikkoja on 1 300 ja pinta-alaa 1 258 neliömetriä. Urut on valmistanut J. A. Zachariassen ja niissä on 20 äänikertaa. Kellot ovat vuodelta 1880. | ||
Pienmäen talonpoikaistalo Pienmäen talomuseo kuvastaa erinomaisesti harvaanasutulle Keski-Suomen mäkiselle metsäseudulle 1700-luvun puolivälissä syntyneen talonpoikaistalon sijoittumista ja rakentamistapaa. |
Kuvauskohteet Joutsa
Joutsa Wikipediassa
Joutsan Jousitien keskusraitti Joutsan kirkonkylän vanha keskusraitti, Jousitie, edustaa 1930-luvulla alkanutta kirkonkylien urbanisoitumisvaihetta. | |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Joutsan Jousitien keskusraitti. Joutsan kirkko on Joutsassa sijaitseva kirkkorakennus, se on vuonna 1860 itsenäistyneen Joutsan seurakunnan ensimmäinen kirkko. Kirkko on hirsistä rakennettu, tyypiltään sisäviisteinen tasavartinen ristikirkko. Se on rakennettu nykyisessä Sastamalassa sijaitsevaa Kiikan kirkkoa varten laadittujen piirustusten pohjalta. Joutsan kirkon rakensi ruoveteläinen Heikki Juhonpoika Salo. Salo oli ollut kirkonrakentaja Mats Åkergrenin avustajana monilla kirkkotyömailla, Kiikan kirkkokin on Åkergrenin rakentama. | ||
Juhanalan metsänvartijatila metsänvartijatila Joutsassa | |||
Juhanalan metsänvartijatilan asuinrakennus Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Juhanalan metsänvartijatila. asuintalo Joutsassa | |||
Juhanalan metsänvartijatilan riihi Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Juhanalan metsänvartijatila. riihi Joutsassa | |||
Juhanalan metsänvartijatilan talousrakennus Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Juhanalan metsänvartijatila. piharakennus Joutsassa | |||
Juhanalan metsänvartijatilan aitta Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Juhanalan metsänvartijatila. aitta Joutsassa | |||
 | Museosilta on silta, joka on suojeltu esimerkiksi Suomessa rakennussuojelulain perusteella. Tieosuudet voivat olla edelleen käytössä tai jääneet pois käytöstä. | ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Museosilta. Viherin silta on puurakenteinen museosilta Joutsassa. Silta ylittää Viherin ja Suonteen järvien välisen Viherinkosken. Viherin silta sisältyy Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin teemakohteessa "museosillat".
| ||
 | Viherinkosken kalliomaalaukset sijaitsevat Keski-Suomessa Joutsassa. Kohde käsittää kaksi läheistä kohdetta. Kosken itärannalla on pienessä kallionseinämässä hirven kuva ja vastarannan siirtolohkareessa on mahdollisesti hirvi ja ihminen. |
Kuvauskohteet Jyväskylä
Jyväskylä Wikipediassa
Korpilahden kirkkoranta Korpilahden kirkkorannan maisemassa näkyvät yhä ne arvorakennukset, joita Jyväskylän matkailijayhdistyksen kirja 1912 kuvaa: "Ylhäällä kummulla nostaa taivasta kohti ristinsä pitäjän vanha kirkko, jonka lähettyvillä, oikella on kansakoulu. | |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Korpilahden kirkkoranta. Korpilahden kirkko on Jyväskylän seurakuntaan kuuluvan Korpilahden alueseurakunnan puukirkko entisen Korpilahden kunnan alueella Jyväskylässä. Tyypiltään kirkko on tasavartinen sisäviisteinen ristikirkko. Sen on suunnitellut Intendentinkonttorin italialaissyntyinen arkkitehti Charles Bassi. Kirkko valmistui vuonna 1826, sen rakensi hauholainen rakennusmestari Herman Nyberg. Ristikeskuksen matala kupoli osoittautui rakenteeltaan heikoksi ja kirkkoa korjattiin vuonna 1838. Korjaaja oli Taavetti Rahikainen. Erillinen kellotapuli on rakennettu vuonna 1885 ja sen on suunnitellut arkkitehti Alfred Cavén. | ||
Sammalniemi lapinraunio Jyväskylässä | |||
Älylän ja Seminaarinmäen asuinalueet Jyväskylän yliopistoalueen kulttuurihistoriallisesti ja arkkitehtonisesti merkittävään kokonaisuuteen kuuluvat myös Jyväskylän seminaarivaiheessa syntynyt Älylän jugendvaikutteinen huvila-alue puistoineen, Alvar Aallon suunnittelemat museorakennukset sekä Seminaarimäen pientaloalue puistoineen. | |||
Alvar Aalto -museo Jyväskylässä Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Älylän ja Seminaarinmäen asuinalueet.
| |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Älylän ja Seminaarinmäen asuinalueet. Beckerin talo on rakennus Seminaarinrinteessä Jyväskylässä. Sen on suunnitellut itseoppinut jyväskyläläinen rakennusmestari M. F. Forselius apteekkari Frans Kiljanderille. Talo on saanut nimensä siinä asuneen yleisen sairaalan ylilääkäri Aarne Arthur Beckerin mukaan. Hän asui talossa perheineen vuodesta 1920 kuolemaansa saakka vuonna 1941.
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Älylän ja Seminaarinmäen asuinalueet. Seminaarinmäen viljamakasiini on Seminaarinmäellä sijaitseva Jyväskylän vanhin kivirakennus. Se rakennettiin vuonna 1851 turvaamaan viljansaantia huonoina satovuosina. Arkkitehti Wivi Lönnin suunnitelmien perusteella rakennus muutettiin Jyväskylän kaupunginkirjaston ja Jyväskylän tieteellisen kirjaston käyttöön vuonna 1916 ja se toimi kaupunginkirjastona vuosina 1948–1980. Rakennuksessa toimi tämän jälkeen Suomen kotiteollisuusmuseo. Jyväskylän yliopiston rehtoraattina rakennus oli vuosina 2001–2014.
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Älylän ja Seminaarinmäen asuinalueet. Lounaispuisto on puisto Jyväskylän keskustassa Minna Canthin kadun ja Seminaarinkadun risteyksessä. Puistossa on muun muassa kioski-kahvilarakennus, Olavi Kivimaan suunnittelema esiintymislava ja leikkipuisto. Siellä järjestetään kesä-, heinä- ja elokuussa tiistai-iltaisin vuoroviikoin lauluiltoja ja puistotansseja. Ensimmäiset ehdotukset puiston rakentamiseksi tehtiin 1860-luvulla. Puisto oli Jyväskylän seminaarin hallussa, ja Jyväskylän kaupunki lahjoitti seminaarille taimia istutettaviksi puistoon. 1880-luvulta lähtien puisto tuli tunnetuksi siellä järjestetyistä laulujuhlista.
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Älylän ja Seminaarinmäen asuinalueet. Parviaisen talo on arkkitehti Wäinö Gustaf Palmqvistin suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä.
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Älylän ja Seminaarinmäen asuinalueet. Keski-Suomen museo on kulttuurihistoriallinen museo. Se toimii Keski-Suomen alueen maakuntamuseona ja Jyväskylän kaupunginmuseona. Näyttelyiden lisäksi museo harjoittaa alansa tutkimusta, tallentamista, opetusta sekä huolehtii alueen rakennuskulttuurin ja kulttuuriympäristön tutkimisesta. Keski-Suomen museon erilliskohteita ovat Heiskan taiteilijakoti, Pienmäen talomuseo Hankasalmella, Keski-Suomen museon käsityöläiskodit, Jyväskylän lyseon museo, Niitynpään työläiskotimuseo Vaajakoskella, Jyväskylän kaupungin kunnallistekniikan museo ja yhteistyönä ylläpidetty Toivolan Vanha Piha. Museon hallussa ovat myös Carl Christian Rosenbröijerin hautakappeli ja Nojosniemen veneverstas.
| ||
 | Jyväskylän yliopisto on Jyväskylässä sijaitseva suomalainen yliopisto, jossa opiskelijoita on noin 14 500 ja henkilökuntaa noin 2 500. | ||
Jyväskylän yliopiston talous- ja asuinrakennus Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Jyväskylän yliopisto. asuintalo Jyväskylässä | |||
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Jyväskylän yliopisto. Avoimen tiedon keskus on 1.1.2017 toimintansa aloittanut Jyväskylän yliopiston erillislaitos, jossa työskentelee n. 80 henkeä. | |||
Jyväskylän yliopiston uimahalli Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Jyväskylän yliopisto. uimahalli Jyväskylässä | |||
Jyväskylän yliopiston voimistelusali Ryhtilä Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Jyväskylän yliopisto. voimistelusali Jyväskylässä | |||
 | Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Jyväskylän yliopisto. Jyväskylän yliopiston kirjasto on Keski-Suomen suurin tieteellinen kirjasto, jonka juuret juontavat 1860-luvulle. Nykyään se on kaikille avoin kirjasto, jonka päätavoitteena on tukea ja edistää yliopiston tutkimusta ja opetusta sekä tarjota asiakkailleen laadukkaita kirjasto- ja tietopalveluita.
| ||
Jyväskylän yliopiston päärakennus Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Jyväskylän yliopisto. koulurakennus Jyväskylässä | |||
 | Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Jyväskylän yliopisto. Nanoscience Center (NSC) eli nanotiedekeskus on Jyväskylän yliopiston fysiikan, kemian ja bio- ja ympäristötieteiden laitosten yhteinen poikkitieteellinen tutkimuskeskus.
| ||
Jyväskylän yliopiston riihi, nykyinen Cygnaeus-pirtti Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Jyväskylän yliopisto. riihi Jyväskylässä | |||
Jyväskylän yliopiston urheiluhalli Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Jyväskylän yliopisto. urheiluhalli Jyväskylässä | |||
Jyväskylän yliopiston henkilökunnan asuntola Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Jyväskylän yliopisto. asuntola Jyväskylässä | |||
 | Halsvuoren kalliomaalaus sijaitsee Jyväskylässä, noin 14 kilometriä keskustasta, aivan Laukaan rajalla Vihtavuoren tehtaiden läheisyydessä. Kalliomaalaus on pieni kohde, josta voi erottaa neljä kuviota, vaikka se on vaurioitunut ja haalistunut. Maalaus on vaurioitunut sen alapuolella pidetyn nuotiotulen vuoksi. Kallioseinämään on lyöty kiipeilykoukkuja, hyvin lähelle kuvakenttää. | ||
 | Vaajakosken tehtaat oli SOK:n omistama tuotantolaitosryhmä Jyväskylän maalaiskunnassa Vaajakoskella. Tehtaiden alueella oli tehtaita, asuntoja ja vesivoimalaitos. Enimmillään SOK työllisti tehtaissaan Vaajakoskella vakituisesti noin 2 000 henkeä. Tehdasrakennukset ovat yhä käytössä, ja niissä toimii muun muassa erilaisia pienyrityksiä. | ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Vaajakosken tehtaat. Vaajakosken rautatieasema on Jyväskylässä Tölskän kaupunginosassa, Vaajakoski–Jyskän suuraluella sijaitseva rautatieliikennepaikka. Liikennepaikka sijaitsee rataosalla Jyväskylä–Pieksämäki. Jyväskylän rautatieasemalta sinne on matkaa 7,4 kilometriä ja Lievestuoreen rautatieasemalta 17,4 kilometriä. Asema toimi pitkään Vaajakosken tehtaiden lastauspaikkana, mutta tavaraliikenne väheni SOK:n tehtaiden lakkauttamisen jälkeen. Asemalla lastataan kuitenkin yhä jonkin verran puuta tavarajuniin. Henkilöliikennettä ei ole.
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Vaajakosken tehtaat. Varassaari on kulttuuri- ja teollisuushistoriallisesti paikallisesti merkittävä saari Naissaaren eteläpuolella Vaajavirrassa Jyväskylän kaupungin Haapaniemen kaupunginosassa. Se rajoittuu itärannaltaan Vaajavirtaan. Lännessä ja pohjoisessa saari rajoittuu kolmiosaiseen lahteen. Lahden keskimmäistä osaa kutsutaan Varaslahdeksi ja pohjoisinta osaa Saunalahdeksi tai Liekkilammeksi. Niiden välissä on Summasalmi. Saarelle on kaksi tieyhteyttä.
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Vaajakosken tehtaat. Vaajakosken vesivoimalaitos on Jyväskylässä Vaajavirrassa Naiskoskessa sijaitseva vesivoimalaitos. Laitoksen on rakennuttanut SOK. Laitoksen on omistanut vuodesta 1984 alkaen Suur-Savon Sähkö. Voimala on harvinainen koska sen vedenottokapasiteetti on suuri verrattuna korkeuseroon, joka on parhaimmillaan 2 metriä. Voimalaitoksen sisällä ei myöskään ole avattavia patoluukkuja vaan kiinteä patokynnys. Laitos käynnistetään imemällä kompressoreilla tyhjö kuhunkin ilmatiiviiseen virtauskanavaan, jolloin vesi syöksyy kynnyksen yli turbiiniin lapon ansiosta.
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Vaajakosken tehtaat. Vaajakosken vanha vesivoimalaitos eli Wanha Woimala on Vaajakoskessa Vaajavirrassa Jyväskylässä sijaitseva vuonna 1920 rakennettu vesivoimalaitos, joka ei ole enää sähköntuotantokäytössä. Se toimii erilaisten tapahtumien, taidenäyttelyiden, konserttien ja tanssien järjestämispaikkana. | ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Vaajakosken tehtaat. Vaajakosken naulatehdas oli SOK:n omistama vuonna 1939 toimintansa aloittanut metallituotteita valmistanut tehdas. Se lopetti toimintansa 1986. Tehdasrakennus sijaitsee Vaajavirran rannalla.
| ||
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Vaajakosken tehtaat. Vaajakosken kanava yhdistää Leppäveden Päijänteeseen ja on osa Keiteleen kanavaa. Kanavan rakensivat neuvostoliittolaiset 1990–1993 osana Neuvostoliiton ja Suomen välisen bilateraalikaupan tasapainottamista, koska Suomen vienti Neuvostoliittoon oli suurempaa kuin Suomen tuonti Neuvostoliitosta. Kanava on 250 metriä pitkä. Leppäveden ja Päijänteen korkeusero on 2,50–2,65 m.
| |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Vaajakosken tehtaat. Naissaari on saari Vaajavirrassa Jyväskylän kaupungin Kanavuoren kaupunginosassa. Naissaaren luoteispuolella on Varassaari. Saari on 400 metriä pitkä ja leveimmillään 200 metriä. Saaren keskikohta muodostaa loivan mäen, joka kohoaa noin 10 metrin korkeudelle vedenpinnasta. Valtatiet 4, 9, 13, 23 ylittävät Vaajavirran Naissaaren eteläosan kautta.
| ||
Koskenvuori varhaismetallikautinen kiviröykkiö Jyväskylän Vaajakoskella | |||
 | Hakavuoren kalliomaalaus, tai myös Raidanlahden kalliomaalaus, sijaitsee siirtolohkareessa Keski-Suomessa Jyväskylässä Korpilahdella Raidanlahden kylässä. Kohde on Korpilahden kirkosta noin 11 kilometriä kaakkoon. | ||
Taulumäen kirkko ja Jyväskylän vanha hautausmaa Maisemallisesti hallitsevalla Taulumäellä sijaitseva, kauniisti säilynyt kirkko on 1920-luvun klassismin monumentaaliarkkitehtuurin merkittävimpiä kohteita Suomessa. | |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Taulumäen kirkko ja Jyväskylän vanha hautausmaa. Taulumäen kirkko sijaitsee Jyväskylässä Taulumäen kaupunginosassa. Sen on suunnitellut arkkitehti Elsi Borg. Maisemallisesti hallitsevalla paikalla Rajakadun päässä sijaitseva, kauniisti säilynyt ja huolellisesti kunnostettu Taulumäen kirkko on 1920-luvun klassismin monumentaaliarkkitehtuurin merkittävimpiä kohteita Suomessa. | ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Taulumäen kirkko ja Jyväskylän vanha hautausmaa. Jyväskylän vanha hautausmaa on Jyväskylän Puistokadun varrella sijaitseva hautausmaa. Se on perustettu vuonna 1837 alun perin Laukaan maantien varteen. Alueesta muodostui kaupunginosa, kun arkkitehti Yrjö Blomstedtin asemakaava hyväksyttiin 1910. Aluksi siunaamiset tehtiin Kaupunginkirkossa, josta saattoväki siirtyi hautajaiskulkueena hautausmaalle, mutta arkkitehti Pauli Blomstedtin suunnitteleman siunauskappelin valmistuttua vuonna 1930 ei enää nähty kaupungin läpi kulkevia hautajaiskulkueita. Hautausmaata on laajennettu vuosina 1899, 1924 ja 1941. Alue kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.
| ||
 | Jyväskylän rautatieasema on rautatieliikennepaikka Jyväskylän kaupungin alueella. Asema on risteysasema, josta risteää rata neljään eri ilmansuuntaan; niistä kolmella on henkilöliikennettä. | ||
Jyväskylän rautatieasema-alueen asuinkasarmi 1 Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän rautatieasema. asuinkasarmi Jyväskylässä | |||
Jyväskylän rautatieasema-alueen talousrakennus Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän rautatieasema. piharakennus Jyväskylässä | |||
Jyväskylän rautatieasema-alueen asuinkasarmien talousrakennus Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän rautatieasema. piharakennus Jyväskylässä | |||
Jyväskylän rautatieasema-alueen asemapäällikön talousrakennus Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän rautatieasema. piharakennus Jyväskylässä | |||
Jyväskylän asemaravintola Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän rautatieasema. asemaravintola Jyväskylässä | |||
Jyväskylän rautatieaseman asemarakennus Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän rautatieasema. asemarakennus Jyväskylässä | |||
Jyväskylän rautatieasema-alueen asemapäällikön talo Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän rautatieasema. asemapäällikön talo Jyväskylässä | |||
Varassaaren taistelukaivanto Vuoden 1918 taistelukaivanto Jyväskylän Varassaaressa | |||
Hävittäjälentolaivue 41 on Suomen ilmavoimiin kuuluva joukkoyksikkö, joka operoi Hawk-harjoitushävittäjäkalustolla. Hävittäjälentolaivue vastaa kadettikurssien ja lentoupseerien lentokoulutuksesta. Hävittäjälentolaivue 41 toimii Ilmasotakoulun alaisuudessa Tikkakoskella. | |||
Säynätsalon teollisuusyhdyskunta Säynätsalo on edustava esimerkki teollisuusyhdyskunnasta, jossa teollisuuslaitokset, asuma-alueet ja yksittäiset rakennukset ovat syntyneet korkeatasoisen arkkitehtuurisuunnittelun tuloksena. | |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Säynätsalon teollisuusyhdyskunta. Säynätsalon kirkko on Jyväskylässä Säynätsalon kaupunginosassa oleva päätytornillinen pitkäkirkko, jonka suunnittelijoina olivat arkkitehdit Armas Lindgren ja Bertel Liljeqvist. Säynätsalon tehtaiden johtaja, kauppaneuvos Hanna Parviainen rahoitti kirkon rakentamisen. Kirkko on valmistunut vuonna 1927. Vaaleaksi rapatun tiilikirkon päätytorni on barokkityylinen. Kulmikas kuoriosa on kirkkosalia kapeampi ja matalampi. Kirkkosaliin liittyvä seurakuntasali erottuu matalana siipirakennuksena. Kirkko vihittiin 6. tammikuuta 1927 ja siinä on 400 istumapaikkaa. | ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Säynätsalon teollisuusyhdyskunta. Säynätsalon vaneritehdas on UPM-Kymmene-konserniin kuuluva vaneritehdas Jyväskylään kuuluvassa Säynätsalon saaressa. Tehdas on viralliselta nimeltään UPM-Kymmene Oyj, Jyväskylän vaneritehdas. Aiemmin tehdas on tunnettu nimillä Schauman Wood Oy, Säynätsalon vaneritehdas, Enso Gutzeit Osakeyhtiö, Parviaisen tehtaat ja Joh. Parviaisen tehtaat. Samalla tehdasalueella toimi aiemmin talotehdas sekä Säynätsalon kuitulevytehdas. Henkilöstöä tehtaalla on noin 310 ja tuotantokapasiteetti noin 120 000 m³ pinnoitettua ja pinnoittamatonta kuusi- ja koivuvaneria vuodessa. Vuonna 1913 perustettu tehdas on Suomen vanhin toiminnassa oleva vaneritehdas.
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Säynätsalon teollisuusyhdyskunta. Säynätsalon kunnantalo on Jyväskylässä entisessä Säynätsalon kunnassa sijaitseva Alvar Aallon suunnittelema rakennus. Sen rakentaminen aloitettiin vuonna 1949 ja käyttöönsä kunnantalona se vihittiin vuonna 1952. Säynätsalon kunnantalo on Aallon arvostetuimpia töitä, ja se nostetaan usein esille puhuttaessa rakennusaikakauden arkkitehtuurista. Nykyisin entisen kunnantalon tiloja on mahdollista vuokrata esimerkiksi kokouskäyttöön ja rakennuksesta löytyy myös majoitustiloja. | ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Säynätsalon teollisuusyhdyskunta. Louhunsalmen riippusilta on Jyväskylässä, Säynätsalon kaupunginosassa sijaitseva riippusilta, joka yhdistää Säynätsalon saaren Lehtisaareen. Silta on teräsrakenteinen ja teräsbetonikantinen, ja sen on suunnitellut Bruno Kivisalo. Silta valmistui vuonna 1957. Sillä on pituutta 178 metriä. Sillan pisin jänneväli on 140 metriä ja se on jänneväliltään Suomen seitsemänneksi pisin silta. Sillalla kulkee paikallistie 16621 eli Saaritie. Aiemmin sillan molemmin puolin kulki kapeat kevyen liikenteen väylät, jotka sopivat lähinnä jalankulkijoille, mutta vuoden 2011 peruskorjauksessa sillan Kaijanlahden puoleiselle sivulle levennettiin yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä.
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Säynätsalon teollisuusyhdyskunta. Haikka on Muuratsalon saaressa sijaitseva niemi Jyväskylän Säynätsalossa. Niemessä on asuinalue.
| ||
 | Struven ketju on 1800-luvun alkupuolella rakennettu kolmiomittausketju Pohjoisen jäämeren ja Mustanmeren välillä. Sen tarkoituksena oli selvittää yhden pituuspiirin pituus mahdollisimman pitkältä matkalta ja mahdollisimman pohjoisessa. Tuon tiedon avulla voitiin entistä luotettavammin laskea maapallon tarkka muoto ja koko. Nimensä hanke sai ideoijansa ja päätoimeenpanijansa F. G. W. Struven mukaan. Ketju toteuttiin pääosin silloisen Venäjän alueella; vain pohjoisin osa sijoittui Ruotsi-Norjan alueelle. Nykyisin ketju kulkee kymmenen eri valtion kautta. Hanke tunnetaan myös nimellä Venäläis-skandinaavinen astemittaus. Sen tuloksilla oli myöhemmin suuri merkitys itsenäisen Suomen oman geodeettisen runkoverkon ja karttatuotannon perustana. | ||
Puolakka Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Struven ketju. Struven ketjun mittauspiste Jyväskylässä Keski-Suomessa | |||
Mankolan alue Mankolan sotilasvirkatalo, tyttöjen ammatillista koulutusta varten 1932 perustettu kotitalousoppilaitos ja Uusi Mankola, niiden rakennukset ja ympäröivä maanviljelysmaisema muodostavat monipuolisen kulttuurimaisema-alueen Tuomiojärven ja Palokkajärven välisellä kannaksella. | |||
 | Viitaniemi on Nisulan kaupunginosaan kuuluva pienalue Jyväskylässä. | ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Viitaniemi. Viitaniemen liikuntapuisto eli Nisulan monttu on urheilupaikka Jyväskylässä. Se sijaitsee Nisulan kaupunginosan Viitaniemessä. Nisulan montussa on jalkapallo- ja jääpallokenttä sekä pikaluistelurata. Jalkapallo- ja jääpallokenttä sekä pikaluistelurata rakennettiin Nisulan monttuun, jossa jo aiemmin sijaitsi jääkiekkokaukalo, 1970-luvun lopulla. Jäädytyslaitteisto kentälle valmistui 1990. Nisulan montun kentän koko on 65 × 110 neliömetriä ja pikaluisteluradan pituus 333 metriä. Kenttä on valaistu. Talvisin kenttää käyttävät Jyväskylän Seudun Palloseura, jonka jääpalloilijoiden kotikenttänä se toimii, sekä Kensun pikaluistelijat.
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Viitaniemi. Viitatorni on Jyväskylän Viitaniemessä sijaitseva arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema tornitalo. Viitatorni rakennettiin vuosina 1957–1962 ja se oli Jyväskylän korkein rakennus kunnes toimistorakennus Innova valmistui vuonna 2002. Viitatorni on 39 metriä korkea ja siinä on 13 kerrosta, joista alimmassa sijaitsee liikehuoneistoja ja talonmiehen asunto. Talon 73 huoneistoa suunniteltiin alun perin perheettömille, eikä niissä ole asuntokohtaisia parvekkeita. Yhteensä rakennuksessa on 4 223 kerrosneliömetriä.
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Viitaniemi. Viitaniemen koulu on Jyväskylässä Viitaniemessä sijaitseva yläaste. Koulussa opiskelee noin 510 oppilasta vuosiluokilla 7–9. Koulutalo on valmistunut vuonna 1962 Viitaniemen yhteiskoulun nimellä toimineelle yksityiskoululle ja sen ovat suunnitelleet arkkitehdit Jonas Cedercreutz ja Helge Railo. Liikuntasali sijaitsee erillisessä rakennuksessa, joka valmistui vuonna 1967. Peruskoulu-uudistuksen yhteydessä koulu siirtyi Jyväskylän kaupungin hallintaan vuonna 1973. Vuosina 1973–1995 talossa toimi hallinnollisesti kaksi koulua, Viitaniemen yläaste ja lukio.
| ||
 | Kortepohja on noin 9 800 asukkaan kaupunginosa Jyväskylässä. Nimensä alue sai siten, että otettiin paikannimen Kortesuo alkuosa ja paikannimen Rautpohja loppuosa nimeksi. Kortepohjaa, samoin kuin Helsingin Itä-Pasilaa suunniteltaessa palattiin ruutukaavaan. | ||
Jyväskylän Harju ja Vesilinna Jyväskylän kaupungin tunnukseksi mainitulla, jääkauden lopulla syntyneellä Harjulla on sen luonnonhistoriallisen luonteen lisäksi kulttuurihistoriallista merkitystä kaupungin ensimmäisenä luonnonpuistona ja erilaisten tapahtumien pitopaikkana. | |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän Harju ja Vesilinna. Vesilinna on yhdistetty vesi- ja näkötorni Jyväskylässä Harjun laella. Vesilinnassa toimii myös ravintola Vesilinna ja Jyväskylän yliopiston museon Keski-Suomen luontomuseo. Vesilinnan on suunnitellut Olavi Kivimaa, ja se valmistui vuonna 1953. Tornin korkeus on 34 metriä ja vesisäiliöiden tilavuus 3 000 m3.
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän Harju ja Vesilinna. Harju, vanhemmalta nimeltään Syrjänharju, joskus Jyväsharju, on maankohoama Jyväskylässä keskustan ja Mäki-Matin välissä.
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän Harju ja Vesilinna. Harjun stadion on Jyväskylässä Harjulla sijaitseva yleisurheilu- ja jalkapallostadion. Stadion toimii Ykkösessä pelaavan JJK:n kotikenttänä. Stadionin kapasiteetti on 4 500 katsojaa.
| ||
 | Opinsaunan kiuas on muistomerkki Jyväskylän Iso-Haapasaaressa. Muistomerkin ovat pystyttäneet Jyväskylän seminaarin opiskelijat vuosina 1867-1937. | ||
Luonetjärven kasarmialue Luonetjärven kasarmialue edustaa yhdessä Imatran Immolan, Utin varuskunnan ja Kauhavan ilmasotakoulun kanssa 1930-luvulla rakennettuja uuden aselajin, lentovoimien, kasarmia. | |||
Pyhäsaari lapinraunio Jyväskylässä | |||
Iso-Poro lapinraunio Jyväskylässä | |||
Kuohunkosken manufaktuuripaja sijaitsi Jyväskylässä Kuohun kylässä Neulajärvestä Isoon Lampsinjärveen laskevan joen Kuohunkoski-nimisen kosken rannalla. Paja oli toiminnassa 1878–1884. | |||
Jyväskylän yliopiston alue Jyväskylän yliopiston hongikkoisella harjulla sijaitseva kampusalue kolmelta vuosisadalta periytyvine rakennuksineen ja puistoineen on sekä sivistyshistorialliselta että arkkitehtoniselta merkitykseltään monikerroksinen ja korkeatasoinen. | |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. Educa on arkkitehti Konstantin Kiseleffin suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä. Rakennus valmistui Jyväskylän seminaarin naisoppilaiden asuntolaksi vuonna 1881. Naisinternaatilla oli kahdeksan huonetta toisessa kerroksessa ja seitsemän huonetta kolmannessa kerroksessa. Rakennuksessa oli myös seminaarin johtajattaren asunto ja opettajattarien asuntoja, lastentarhan ja -seimen tilat sekä erillinen sairashuonesiipi, joka purettiin 1970-luvun alussa. Lastenseimi lakkautettiin vuonna 1892 ja lastentarha vuonna 1900. Educassa oli naisopiskelijoiden internaatti 1950-luvulle saakka, kunnes Alvar Aallon suunnittelemat korkeakoulurakennukset asuntolarakennuksineen valmistuivat. Sen jälkeen rakennuksessa toimi Suomen ensimmäinen kasvatustieteen laitos..
| ||
.jpg) | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. Urheiluhalli U1 on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä.
| ||
Tulevaisuuden kuusi (Seminaarinmäki) Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. muistopuu Jyväskylän Seminaarinmäellä | |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. Ilokivi on Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan ylioppilastalo, joka sijaitsee Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäellä. Talon suunnitteli Alvar Aalto ja se valmistui vuosina 1964–1965. Taloa on sen jälkeen korjattu ja muunneltu monta kertaa, eikä sen sisätiloissa ole enää juuri mitään alkuperäistä, mutta ulkoasu on säilynyt hyvin. Viimeisin peruskorjaus tehtiin vuonna 2016. Virallisesti talon nimi on Ylioppilastalo ja siitä käytetään lyhennettä Y.
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. Villa Rana on arkkitehti Yrjö Blomstedtin suunnittelema jugend-tyylinen rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä. Se valmistui vuonna 1905, ja siinä oli Jyväskylän seminaarin piirustus- ja veistosalit 1950-luvun loppuun saakka. Sittemmin Villa Ranassa on ollut Jyväskylän yliopiston toimitiloja, mutta yliopisto luopui rakennuksen käytöstä sen kalliin vuokran vuoksi. Sitä esitettiin vuonna 2015 Europa Nostran listalle Euroopan uhanalaisimmista kulttuuriperintökohteista, mutta se ei tullut valituksi, vaan Suomesta listalle valittiin Helsinki-Malmin lentoasema.
| ||
Juhlavuoden lehtosaarni Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. muistopuu Jyväskylän Seminaarinmäellä
| |||
T-rakennus Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. Seminaarinmäen rakennus
| |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. Educa on arkkitehti Ernst Theodor Granstedtin suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä.
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. Fennicum on arkkitehti Konstantin Kiseleffin suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä, joka suunniteltiin seminaarin miesosastolle. Rakennuksessa on sijainnut miesoppilaiden asuntola, luonnontieteen opetustiloja ja poikamallikoulu (harjoituskoulu).
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. Taavettilan riihi on Jyväskylän keskusta-alueen vanhin rakennus. Rakennus on sijainnut paikallaan nykyisen kampusalueen reunalla jo vuonna 1833 eli ennen Jyväskylän kaupungin perustamista. Riihi on Puutarhurin talon ohella ainut seminaarin alueen vanha puurakennus joka on säästynyt purkamiselta.
| ||
Musica Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. Seminaarinmäen rakennus
| |||
Vanha paja Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. Seminaarinmäen rakennus
| |||
Pitkäkatu 1 C Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. Seminaarinmäen rakennus
| |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. Jyväskylän yliopiston päärakennus on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä. | ||
Athenaeum Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. Seminaarinmäen rakennus
| |||
Kampuksen kenttä Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. Jyväskylän Seminaarinmäen kampuksen kenttä
| |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. Aallon kirjasto on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä.
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. Jyväskylän yliopiston kasvitieteellinen puutarha käsittää Seminaarinmäen, Mattilanniemen ja Ylistönrinteen kampusten viheralueet ja sen pinta-ala on 36 hehtaaria. | ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. Urheiluhalli U2 on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä.
| ||
Työtupa Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. Seminaarinmäen rakennus
| |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. Historica (H) on arkkitehti Konstantin Kiseleffin suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä. Rakennus valmistui vuonna 1881 Jyväskylän seminaarin naisosaston päärakennukseksi. Rakennuksessa järjestettiin suurin osa naisosaston opetuksesta. Opetusharjoittelua varten perustettu tyttömallikoulu ja myöhemmin kasvatusopillisen korkeakoulun harjoituskoulu toimivat rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa. Kolmannessa kerroksessa sijaitsi naisosaston juhlasali, jota käytettiin myös voimistelusalina
| ||
Korkeakoulun puu Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. muistopuu Jyväskylän Seminaarinmäellä
| |||
Mikko Raatikaisen muistopuu Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. muistopuu Jyväskylän Seminaarinmäellä
| |||
Normaalikoulun alakoulu (Seminaarinmäki) Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. Seminaarinmäen rakennus | |||
.jpg) | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. Lyhty on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä, joka suunniteltiin opettajien ruokalaksi. Se on osa Lozzin ja Philologican muodostamaa rakennusketjua, joka valmistui vuonna 1954. Tila jäi vähäiselle käytölle alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan ja siitä muodostui edustuksellinen kokous- ja juhlatila.
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. Seminaarinmäki on Jyväskylän Mattilanpellon kaupunginosassa sijaitseva pienalue, joka on saanut nimensä Jyväskylän seminaarista. Nykyään Seminaarinmäki tunnetaan parhaiten Jyväskylän yliopiston vanhimpana kampusalueena, ja sitä on joskus pidetty Suomen kauneimpana kampuksena. Seminaarinmäki kuuluu Museoviraston luokittelemiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.
| ||
Pitkäkatu 1 A Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. Seminaarinmäen rakennus
| |||
E-rakennus Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. Seminaarinmäen rakennus
| |||
Seminaarin kuusi Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. muistopuu Jyväskylän Seminaarinmäellä
| |||
Anneli Vähäpassin kuusi Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. muistopuu Jyväskylän Seminaarinmäellä
| |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. AaltoAlvari, ennen laajentumistaan nimellä Jyväskylän uimahalli, on uimahalli Jyväskylässä Mattilanpellon kaupunginosassa osoitteessa Pitkäkatu 2. Uinti-, hyppy- ja lastenaltaiden lisäksi uimahallissa on kylpyläosasto, jossa on aaltoallas vesilukumäkineen, poreallas ja koskiallas.
| ||
.jpg) | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. Puutarhurin talo on arkkitehti Konstantin Kiseleffin suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä. Puutarhurin talo on Taavettilan riihen lisäksi ainoita seminaarin alueen purkamiselta säästyneitä vanhoja puutaloja.
| ||
Pitkäkatu 1 B Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. Seminaarinmäen rakennus
| |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. Oppio on arkkitehti Konstantin Kiseleffin suunnittelema punatiilirakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä.
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. Lozzi on arkkitehti Alvar Aallon opiskelijoiden ruokalaksi suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä. Samaan rakennusketjuun Lyhdyn ja Philologican kanssa kuuluva Lozzi on osa Alvar Aallon arkkitehtuuritoimiston suunnitteleman Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun kampusaluetta. Rakennus valmistui vuonna 1954. Rakennus on suojeltu valtioneuvoston 15.10.1992 tekemällä päätöksellä valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen (480/85) nojalla.
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. Kasvatusopillisen korkeakoulun harjoituskoulu on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä. Rakennus valmistui vuonna 1954 osana Jyväskylän Seminaarinmäelle rakentunutta Aallon kampusaluetta. Rakennus oli koulukäytössä vuoteen 2002 saakka, jonka jälkeen siinä on toiminut Jyväskylän yliopiston eri laitoksia. | ||
Opinkivi Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. Seminaarinmäen rakennus
| |||
Pitkäkatu 1 C1 Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. Seminaarinmäen rakennus
| |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. Liikuntatieteen laitosrakennus on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä.
| ||
Kirjastorakennus (Seminaarinmäki) Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. Seminaarinmäen rakennus | |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. Seminarium on arkkitehti Konstantin Kiseleffin suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä.
| ||
Cygnaeuksen tammi Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. muistopuu Jyväskylän Seminaarinmäellä
| |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. Kasvatusopillisen korkeakoulun henkilökunnan asuntola on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä. | ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue. Kasvatusopillisen korkeakoulun asuntola on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä. | ||
Ilokivi kivi, jossa hakkauksia Jyväskylässä Keski-Suomessa | |||
Jyväskylän Kirkkopuisto ja hallintokeskus Kirkkopuisto on arkkitehti C.L. Engelin 1837 laatiman Jyväskylän ruutuasemakaavan keskeinen aukiosommitelma. | |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän Kirkkopuisto ja hallintokeskus. Jyväskylän kaupungintalo eli Kunnallistalo sijaitsee Vapaudenkadulla Kirkkopuiston laidalla. Uusrenessanssi-tyylinen talo rakennettiin vuosina 1896–1899 ja sen suunnitteli lääninarkkitehti K. V. Reinius. Se oli Jyväskylän ensimmäisiä kivirakennuksia. Rakennuksessa työskentelevät kaupunginhallitus, valtuusto ja kaupunginjohtaja.
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän Kirkkopuisto ja hallintokeskus. Jyväskylän taidemuseo on Keski-Suomen aluetaidemuseo. Sen painopisteitä ovat nykytaide, keskisuomalainen kuvataide, suomalainen ja kansainvälinen taidegrafiikka ja taidevalokuva. Taidemuseon juuret ovat Alvar Aalto -museon kuvataideosastossa, joka irrotettiin 22. maaliskuuta 1998 omaksi itsenäiseksi taidemuseokseen.
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän Kirkkopuisto ja hallintokeskus. Valtiontalo, entinen Jyväskylän suojeluskuntatalo eli Suoja, on vuonna 1929 valmistunut Alvar Aallon Suojeluskunnalle suunnittelema rakennus Jyväskylässä. Rakennus on suojeltu mutta syksyllä 2013 erittäin huonossa kunnossa ja käyttökiellossa. Jyväskylän kaupunki myi rakennuksen vuonna 2011 rakennusyhtiö SVR:lle. Kaupasta tehty valitus on Korkeimmassa hallinto-oikeudessa. | ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän Kirkkopuisto ja hallintokeskus. Jyväskylän Kaupunginkirkko on Jyväskylän keskustassa sijaitseva entisen Jyväskylän kaupunkiseurakunnan pääkirkko, nykyään Keskustan alueseurakunnan kirkko. Kirkkorakennus valmistui vuonna 1880, viisi vuotta kaupunkiseurakunnan perustamisen jälkeen. Kirkon suunnitteli arkkitehti Ludvig Isak Lindqvist ja rakennustöitä johti ruotsalaissyntyinen rakennusmestari Anders Johan Janzon. | ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän Kirkkopuisto ja hallintokeskus. Kirkkopuisto on Jyväskylän keskustassa sijaitseva puisto. Puistossa on Jyväskylän kaupunginkirkko sekä Pauli Koskisen veistos Nuori Minna Canth vuodelta 1962.
| ||
Tietotalo Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän Kirkkopuisto ja hallintokeskus. Alvar Aallon suunnittelema rakennus Jyväskylässä
| |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän Kirkkopuisto ja hallintokeskus. Jyväskylän kaupunginteatteri on vuonna 1961 perustettu teatteri, joka toimii Alvar Aallon suunnittelemassa teatteritalossa Jyväskylän keskustassa.
| ||
 | Jyväskylän työväentalo sijaitsee Jyväskylän keskustassa Kauppakadun varrella. Vuonna 1925 valmistunut rakennus on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema ja sitä pidetään yhtenä Suomen merkittävimmistä 1920-luvun klassismin edustajista. Työväentalon juhlasali toimii nykyään Aalto-sali-nimisenä konsertti- ja kokoustilana. | ||
Sotatarviketeollisuuden alueet Keski-Suomen sotatarviketeollisuuden alueet liittyvät itsenäistymisen jälkeen puolustuspoliittisista syistä sisämaahan rakennettuun sotatarviketeollisuuteen. | |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Sotatarviketeollisuuden alueet. Valtion Tykkitehdas (VTT) perustettiin vuonna 1936 eduskunnan päätöksellä valmistamaan Suomen puolustusvoimille tykkejä ja peruskorjaamaan vanhaa tykkikalustoa. Nykyään tehdas on Metson Rautpohjan tehdas. | ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Sotatarviketeollisuuden alueet. Valtion Kivääritehdas (VKT) oli vuonna 1926 Jyväskylän Tourulaan perustettu jalkaväen aseita valmistanut tehdas. Sen rakennukset rakennettiin 1926–1927.
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Sotatarviketeollisuuden alueet. Oy Tikkakoski Ab oli Tikkakoskella vuosina 1893–1983 eri nimillä toiminut kone- ja aseteollisuusyritys, joka oli suomalaisessa, saksalaisessa ja neuvostoliittolaisessa omistuksessa. Yhtiö tunnettiin Tikka-tuotemerkistä, jota käytettiin aseissa, ompelukoneissa ja liukuesteissä. | ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Sotatarviketeollisuuden alueet. Rautpohja on pienalue Mäki-Matin kaupunginosassa Jyväskylässä. Se on pääosin teollisuusaluetta, mutta siellä on myös kerrostaloasutusta.
|
Kuvauskohteet Jämsä
Jämsä Wikipediassa
Vanha Jämsä Suur-Jämsän kirkonseudun vanhin säilynyt rakennettu ympäristö sijoittuu Jämsänjoen molemmin puolin kirkon kohdalle. | |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Vanha Jämsä. Jämsän kirkko on kivikirkko vuodelta 1929 ja edustaa aikakautensa klassismia. Jämsän ristikirkolla ja sen pohjoispuolella olevalla uusklassillisella kellotapulilla on näyttävä sijainti korkean Kalliomäen kupeessa. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Kauno S. Kallio. | ||
| Pukinvuori eli Linnavuori tai Hartusvuori on Keski-Suomessa Jämsän taajamassa Seppolan koillispuolella sijaitseva muinaislinna. | ||
| Käpinniemen kalliomaalaus sijaitsee Jämsän kunnassa Kuoreveden Käpinniemessä Keski-Suomessa. Kalliomaalaukset sijaitsevat suuren siirtolohkareen järvenpuoleisessa sivussa. | ||
Suur-Jämsän empiretalot Jämsän alueella on useita 1800-luvun alkupuolen vauraasta ja tyylitietoisesta rakentamisesta kertovia asuinrakennuksia. | |||
 | Kuoreveden kirkko on Jämsän Kuorevedellä sijaitseva puinen päätytornillinen pitkäkirkko, jonka rakensi Matti Åkerblom 1779. Kirkossa on pohjoinen ja eteläinen kylkirakennus ja itäpäässä 1915 rakennettu sakaristo. Torni on kolminivelinen ja siinä on sipulikupoli. Sisällä on puuholvit ja näkyviin jätetyt sideparrut. Kirkon pinta-ala on 400 neliötä ja siinä on istumapaikkoja 460 hengelle. Kirkon 17-äänikertaiset urut on valmistanut Kangasalan urkutehdas 1970. Kirkkoa on korjattu 1845, 1915 ja 1964. | ||
Särkisalo 1 ruumiskalmisto Jämsässä | |||
| Linnasenvuori on Keski-Suomessa Jämsän Juokslahdessa sijaitseva mahdollinen linnavuori. | ||
Jämsänjoen agraarimaisema Jämsänjoen molemmin puolin ulottuvalle viljavalle alueelle on jo varhain keskittynyt suuria talonpoikaisia maatiloja, joiden 1800-luvulla muotoutunut rakennuskanta noudattaa monessa pihapiirissä empirekaudelle ominaista säätyläistilojen arkkitehtuuria. | |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jämsänjoen agraarimaisema. Saaren kartano sijaitsee Jämsässä ja oli vuonna 1918 punaisten vankien säilytyspaikka ja yksi joukkomurhan tapahtumapaikoista, kartanon isännän ollessa pahamaineinen Hjalmar Saari eli Saaren Jallu. Hänen veljensä puolestaan oli Frithiof Saari.
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jämsänjoen agraarimaisema. Jämsänjoki laskee Kankarisvedestä Päijänteeseen Jämsänkosken ja Jämsän kautta. Joella on pituutta noin 15 kilometriä. Joen valuma-alue on 1448,3 km²; valuma-alueen soista peräisin oleva humus värjää joen veden ruskeaksi.
| ||
Ruotsulan talo asuinrakennus Jämsässä | |||
Ruotsulan talon navetta Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Ruotsulan talo. kivinavetta Jämsässä | |||
Ruotsulan talon päärakennus Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Ruotsulan talo. päärakennus Jämsässä | |||
Ruotsulan talon aitta Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Ruotsulan talo. aitta Jämsässä | |||
Huhkojärven tila Vuorineuvos Göstä Serlachiuksen metsäpalstalle rakennuttaman Huhkojärven tilan kaikki rakennukset ovat luonnonmateriaaleista työstettyjä, erilaisten yksityiskohtien koristamia pieniä taidekäsityönä tehtyjä taideteoksia, jotka muodostavat perinteisestä maatilarakentamisesta poikkeavan arkkitehtonisesti ja rakennusteknisesti mielenkiintoisen kokonaisympäristön, eräänlaisen erämaa-ateljeen. | |||
Jämsänkosken teollisuusympäristö on Jämsänkoskella Yhtyneiden Paperitehtaiden vanha teollisuusalue. Se kuuluu Museoviraston luettelemiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. |
Kuvauskohteet Kannonkoski
Kannonkoski Wikipediassa
Kuvauskohteet Karstula
Karstula Wikipediassa
Kuvauskohteet Keuruu
Keuruu Wikipediassa
 | Pihlajaveden erämaakirkko on Keuruun Pihlajavedellä sijaitseva 1780–1782 rakennettu puukirkko. Kirkon on suunnitellut tunnettu kirkonrakentaja Matti Pärnä-Åkerblom. Kirkko on muodoltaan pitkäkirkko, jota on muovattu jonkin verran ristikirkon kaltaiseksi. Kirkon länsipäässä on tapulimainen torni, jonka huipulla olevaan viiriin on kirjattu vuosiluku 1780. Kirkko ei ole täysin alkuperäisessä asussaan, koska osa alkuperäisistä rakenteista käytettiin 1870-luvulla rakennettuun uuteen kirkkoon. Seinät ja ulkokatto jätettiin kuitenkin paikoilleen ja kirkko entisöitiin nykyiseen asuunsa 1930-luvulla. | ||
Asunta on vanha rautatieliikennepaikka Keuruulla 26 km Haapamäeltä. Asunnan asema-alueen hyvin säilynyt, yhtenäinen rakennuskokonaisuus on 1890-luvun lopulta. Siihen kuuluu pysäkkirakennus, tavaramakasiini, vahtitupa ja lisäksi talousrakennukset, kellari ja sauna. Alueella on komeaa puustoa. Radan eteläpuolella on Asunnanjärvi ja siellä on pumppuaseman hoitajan asunto, joka on kesäasuntona. Kauempana on Asunnan Vesitorni. Alue kuuluu valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusopimuksella säilytettäviin asemiin vuodesta 1998. Aseman on suunnitellut 1897, Bruno Granholm. Rautatiesilta on v. 1924. | |||
Haapamäen rautatieasemanseutu Maamme tärkeimpiin risteysasemiin aikanaan kuuluneen Haapamäen laaja asemayhdyskunta levittäytyy radan suuntaisena. | |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Haapamäen rautatieasemanseutu. Haapamäen rautatieasema on Suomen rataverkolla Keuruun kaupungin Haapamäen kylässä sijaitseva rautateiden risteysasema. Rautatie Tampereelta Haapamäelle ja edelleen Seinäjoelle valmistui 1882. Haapamäestä tuli risteysasema, kun rata Jyväskylään valmistui 1896. Ennen Jyväskylän radan rakentamista Haapamäen aseman nimi oli Keuru. Nimi kirjoitettiin yhdellä u-kirjaimella, toisin kuin nykyään. Neljäs Haapamäellä risteävä rataosa oli 1930-luvulla valmistunut Porin rata. | ||
Haapamäen rautatieaseman asuinkasarmin kellari Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Haapamäen rautatieasema. talouskellari Keuruulla | |||
Haapamäen rautatieaseman Leponiemen kellari Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Haapamäen rautatieasema. talouskellari Keuruulla | |||
Haapamäen rautatieaseman veturitallit Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Haapamäen rautatieasema. veturitalli Keuruulla | |||
Haapamäen rautatieaseman vesitorni Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Haapamäen rautatieasema. vesitorni Keuruulla | |||
Haapamäen rautatieaseman lepohuone Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Haapamäen rautatieasema. lepohuone Keuruulla | |||
Haapamäen rautatieaseman asemaravintola Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Haapamäen rautatieasema. asemaravintola Keuruulla | |||
Haapamäen rautatieaseman kaksoisvahtitupa Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Haapamäen rautatieasema. vahtitupa Keuruulla | |||
Haapamäen rautatieaseman asuinkasarmi 1 Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Haapamäen rautatieasema. asuinkasarmi Keuruulla | |||
Haapamäen rautatieaseman asuinkasarmin talousrakennus Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Haapamäen rautatieasema. piharakennus Keuruulla | |||
Haapamäen rautatieaseman vahtituvan kellari Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Haapamäen rautatieasema. talouskellari Keuruulla | |||
Haapamäen rautatieaseman asemarakennus Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Haapamäen rautatieasema. asemarakennus Keuruulla | |||
Haapamäen rautatieaseman lennätin- ja viestiavojohtolinja 1 Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Haapamäen rautatieasema. lennätinasema Keuruulla | |||
Haapamäen rautatieaseman Leponiemen talousrakennus Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Haapamäen rautatieasema. piharakennus Keuruulla | |||
Pohjolankosken manufaktuuripaja toimi Keuruulla Tarhapäänjärvestä Keurusselkään laskevassa Tarhianjoessa olevan Virtalankosken länsirannalla vuosina 1880–1885. | |||
Pihlajaveden kirkko tai Pihlajaveden uusi kirkko on Keuruun Pihlajavedellä sijaitseva Lauri Heikki Kuorikosken Intendentinkonttorissa Ludvig Isak Lindqvistin ja Ernst Lohrmannin laatimien piirustusten mukaan 1871 rakentama puinen päätytornillinen tasavartinen ristikirkko. Kuorikoski muokkasi piirustuksia rakentamisen aikana merkittävästi. Kirkon pinta-ala on 366 neliötä ja siinä on istumapaikkoja 530 hengelle. Kuoripäädystä erkanee runkohuonetta matalampi sakasti, sisäkatteena ovat sakaroissa puiset taitekatot ja ristikeskustassa matala kartiokupu. Tyyliltään kirkko edustaa siirtymää empiretyylistä uusgotiikkaan. Kirkon torni on kaksinivelinen, kellot ovat vuosilta 1781, 1802 ja 1887. Kirkon alkuperäiset 14-äänikertaiset urut valmisti Kangasalan urkutehdas 1916, niitä laajennettiin 16-äänikertaisiksi ja uudistettiin 1965. Nykyisin kirkossa on digitaaliurut. Alttaritaulun Ristiinnaulittu on maalannut Amanda Kjellberg 1881. Kirkossa olevan lasimaalauksen on tehnyt Jorma Oikari 1998. | |||
Vanha pappila pappila Keuruulla | |||
Vanhan pappilan aitta Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Vanha pappila. aitta Keuruulla | |||
Otavan kirjapainokylä Otavan kirjapainokylä on ainoalaatuinen esimerkki maaseudulle rakennetusta kirjapainolaitoksesta ja sen asuinyhdyskunnasta. | |||
Keuruun vanha keskusta Keuruun vanhassa keskustassa on poikkeuksellisen merkittävää rakennuskantaa. | |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Keuruun vanha keskusta. Keuruun kirkko on Keuruun seurakunnan pääkirkko. Se on etelätornillinen tiilikirkko. Se on seurakunnan neljäs kirkko ja sijaitsee Kippavuorella, aivan vanhan kirkon lähellä. Kirkon suunnitteli arkkitehti Theodor Granstedt ja rakensi Odert Laine 1889–1892. Aliurakoitsijana toimi muurarimestari Brynolf Collin ja rakennustoimikuntaa johti tehtailija G. A. Serlachius. | ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Keuruun vanha keskusta. Keuruun vanha kirkko on vuosina 1756–59 rakennettu länsitornillinen pitkäkirkko, johon on liitetty lyhyet ristivarret. Kirkon alkuperäiset piirteet ovat säilyneet hyvin. | ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Keuruun vanha keskusta. Keuruun rautatieasema on rautatieliikennepaikka Keuruulla Haapamäki–Jyväskylä-radan varrella. Asema avattiin marraskuussa 1897 ja sen on suunnitellut Bruno Granholm V luokan aseman piirustusten mukaan. Tyyliltään asema edustaa kansallisromantiikkaa, ja sen alkuperäinen ulkoasu on säilynyt hyvin. Vuonna 1974 asema valittiin Suomen kauneimmaksi. | ||
Keuruun rautatieasema-alueen liiteri 2 Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Keuruun rautatieasema. liiteri Keuruulla | |||
Keuruun rautatieasema-alueen ratamestarin talo Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Keuruun rautatieasema. virka-asunto Keuruulla | |||
Keuruun rautatieasema-alueen asuinrakennus Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Keuruun rautatieasema. asuintalo Keuruulla | |||
Keuruun rautatieaseman asemarakennus Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Keuruun rautatieasema. asemarakennus Keuruulla | |||
Keuruun rautatieasema-alueen tavaramakasiini Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Keuruun rautatieasema. varastorakennus Keuruulla | |||
Keuruun rautatieasema-alueen liiteri 4 Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Keuruun rautatieasema. liiteri Keuruulla | |||
Keuruun rautatieasema-alueen liiteri 3 Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Keuruun rautatieasema. liiteri Keuruulla | |||
Keuruun rautatieasema-alueen liiteri 1 Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Keuruun rautatieasema. liiteri Keuruulla | |||
Asunnan rautatieasema-alue rautatieasema-alue Keuruulla | |||
Asunnan rautatieasema-alueen yksinkertainen vahtitupa Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Asunnan rautatieasema-alue. vahtitupa Keuruulla | |||
Asunnan rautatieasema-alueen tavaramakasiini Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Asunnan rautatieasema-alue. varastorakennus Keuruulla | |||
Asunnan rautatieasema-alueen pumppuaseman hoitajan asuintalo Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Asunnan rautatieasema-alue. asuintalo Keuruulla | |||
Asunnan rautatieasema-alueen liiteri 1 Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Asunnan rautatieasema-alue. liiteri Keuruulla | |||
Asunnan rautatieasema-alueen kellari Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Asunnan rautatieasema-alue. talouskellari Keuruulla | |||
Asunnan rautatieasema-alueen liiteri 2 Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Asunnan rautatieasema-alue. liiteri Keuruulla | |||
Asunnan rautatieasema-alueen liiteri 3 Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Asunnan rautatieasema-alue. liiteri Keuruulla | |||
Asunnan rautatieaseman asemarakennus Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Asunnan rautatieasema-alue. asemarakennus Keuruulla |
Kuvauskohteet Kinnula
Kinnula Wikipediassa
Kuvauskohteet Kivijärvi
Kivijärvi Wikipediassa
Kuvauskohteet Konnevesi
Konnevesi Wikipediassa
Neiturintaipaleen linnoitteet ensimmäisen maailmasodan juoksuhautoja Konnevedellä Keski-Suomessa | |||
Keiteleen-Iisveden reitin kanavat Rautalammin Kerkonkosken ja Kiesimän väylät sekä Konneveden Neiturin väylä ovat puunjalostusteollisuuden tarpeita varten rakennettuja ja muodostavat maisemallisesti merkittävän osan Keiteleen-Iisveden kanavareittiä. | |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Keiteleen-Iisveden reitin kanavat. Neiturin kanava on 980 metriä pitkä, Keiteleen ja Konneveden yhdistävä kanava. Kanava on osa Keiteleen ja Iisveden välistä reittiä, joka rakennettiin vuosina 1918–1927. Reitillä on lisäksi Kiesimän kanava ja Kerkonkosken kanava.
|
Kuvauskohteet Kuhmoinen
Kuhmoinen Wikipediassa
Kuvauskohteet Kyyjärvi
Kyyjärvi Wikipediassa
Lua-virhe kohdassa Moduuli:Wlm-kuntapohja rivillä 311: bad argument #1 to 'pairs' (table expected, got boolean).Kuvauskohteet Laukaa
Laukaa Wikipediassa
 | Taidekeskus Järvilinna on Jyväskylän lähellä toimiva kuvataiteen keskus. Se sijaitsee Laukaassa Leppäveden pohjoisrannalla, ja sitä ylläpitää Kauko Sorjosen säätiö. Järvilinnan pihapiirin tiloissa työskentelee useiden eri taiteenalojen taiteilijoita. Yleisö voi tutustua kuvataiteilijoiden, muotoilijoiden ja taidekäsityöläisten toimintaan, ostaa heidän teoksiaan ja osallistua heidän vetämilleen kursseille. Alueelle on vapaa pääsy. Järvilinnassa työskentelee kymmenkunta taiteilijaa. | ||
Kuhankosken opetuskoti koulurakennus Laukaalla | |||
 | Saraakallion kalliomaalaukset sijaitsevat Keski-Suomessa Laukaassa 1,5 kilometriä kirkolta itään Saraaveden itärannalla. Kohteita on kaksi. Saraakallio I sijaitsee jyrkässä kalliossa sen 40 metriä pitkässä seinämässä, josta katsoen pienempi Saraakallio II sijaitsee 230 metriä eteläkaakkoon. Saraakallio I on todennäköisesti Fennoskandian suurin kalliomaalaus ja siitä on tunnistettu noin 200 kuviota tai niiden katkelmaa. Kuvakentän suuruus ja jyrkkyys haittaavat havainnointia, joten määrä on todennäköisesti suurempikin. Nykytietojen mukaan kallion maalaaminen alkoi varhaiskampakeraamisena aikana eli noin 5 000 eaa. Sen päättymisestä ei voida sanoa mitään, sillä kallion kuvat on tehty vinosti nousevan kielekkeen yläpuolelle. | ||
| Uittovuoren kalliomaalaus sijaitsee Keski-Suomessa Laukaassa Kynsiveden ja Leivonveden välisen Paanalansaaren luoteisosassa lähellä Hankasalmen rajaa ja Kaivannon kanavasta 900 m koilliseen. Saari on Lievestuoreelta noin 14 kilometriä pohjoiseen. | ||
| Iso Kuhajärven kalliomaalaus sijaitsee Keski-Suomessa Laukaassa Vihtavuoren taajaman lähellä. Maalaus, josta ei erotu kuviota, sijaitsee pienen siirtolohkareen muodostaman luolan sisällä. | ||
Sotatarviketeollisuuden alueet Keski-Suomen sotatarviketeollisuuden alueet liittyvät itsenäistymisen jälkeen puolustuspoliittisista syistä sisämaahan rakennettuun sotatarviketeollisuuteen. | |||
 | Lievestuoreen rautatieasema on rautatieliikennepaikka Suomen rataverkkoon kuuluvalla rataosalla Jyväskylä–Pieksämäki. Liikennepaikka sijaitsee Lievestuoreen taajamassa Laukaan kunnassa Keski-Suomen maakunnassa. Kilometreissä Lievestuore on esimerkiksi Toivakan keskustaajaman ja Joutsan Leivonmäen lähin rautatieasema. | ||
 | Laukaan kirkko on Laukaassa sijaitseva empiretyylinen puukirkko, jossa näkyy myös varhaisia uusgotiikan merkkejä koristelistoissa ja suippokaari-ikkunoissa. Se on arkkitehtien Carl Ludvig Engelin ja A. W. Arppen suunnittelema ja valmistui vuonna 1835. Kirkossa on tilaa 800 hengelle ja se on puinen sisäviisteinen ristikirkko. | ||
Laukaan kirkon tapuli Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Laukaan kirkko. kellotapuli Laukaalla |
Kuvauskohteet Luhanka
Luhanka Wikipediassa
Kuvauskohteet Multia
Multia Wikipediassa
Kuvauskohteet Muurame
Muurame Wikipediassa
Kuvauskohteet Petäjävesi
Petäjävesi Wikipediassa
Kuvauskohteet Pihtipudas
Pihtipudas Wikipediassa
| Museosilta on silta, joka on suojeltu esimerkiksi Suomessa rakennussuojelulain perusteella. Tieosuudet voivat olla edelleen käytössä tai jääneet pois käytöstä. | ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Museosilta. Heinäjoen silta on kivinen museosilta Pihtiputaan keskustassa. Silta on kaksiaukkoinen holvisilta, se on rakennettu lohkokivistä vuosina 1923–1924 ja otettu museosillaksi vuonna 1982. Nelostie kulki sillan kautta vuoteen 1962, jolloin sen liikenne siirtyi uudelle sillalle. Nykyään sillan ylittää yhdystie 16953.
| ||
Saaninkosken ruukki sijaitsi Pihtiputaalta Saaninjoen Saaninkoskessa ja se oli toiminnassa 1845–1870. Ruukin perusti uusikaarlepyyläinen kauppias Gustaf Adolf Lindqvist ja siihen kuului harkkohytti, kankivasarapaja ja ahjo. Ruukki sai toimintaprivilegionsa vuonna 1845 mutta se rakennettiin nähtävästi jo 1841–1842. Ruukin käyttämä järvimalmi tuli Saaninjärvestä, Elämäjärvestä ja Alvajärvestä. | |||
Jääkolun pyykki 1700-1800-luvun rajapyykki Pihtiputaalla Keski-Suomessa | |||
 | Pihtiputaan kirkko on Pihtiputaan kunnassa sijaitseva puinen ristikirkko. Kirkko on vanhin käytössä kirkkorakennus Keski-Suomessa. |
Kuvauskohteet Saarijärvi
Saarijärvi Wikipediassa
Kolkanniemen pappila Kolkanniemen pappila on Virtain ja Punkalaitumen pappiloiden ohella luonteenomainen esimerkki 1800-luvun lopun rakennustaiteellisista tavoitteista ja sillä on tärkeä merkitys hahmoteltaessa pappilarakentamisen historian kokonaiskuvaa. Kolkanniemen pappila on rakennettu loitolle varsinaisesta kirkonkylästä, kun taas kappalaisen pappila on läheisessä yhteydessä kirkkoon. | |||
Kolkanniemen pappilan pihapiiri puistoineen Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kolkanniemen pappila. puisto Saarijärvellä | |||
Saarijärven vanha osa Saarijärven vanhan keskuksen kirkollinen, hallinnollinen ja kaupallinen rakennuskanta muodostaa edustavan perinteisen kirkonkylämiljöön. | |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Saarijärven vanha osa. Saarijärven kirkko on rakennettu intendentinkonttorissa C. L. Engelin kaudella laadittujen piirustusten mukaan ja sen varsinaisena suunnittelijana pidetään A. F. Granstedtia. Rakennustyötä johti Jaakko Heikinpoika Kuorikoski vuonna 1849. | ||
 | Pylkönmäen kirkko on Saarijärven Pylkönmäellä sijaitseva puinen päätytornillinen pitkäkirkko, joka rakennettiin Jaakko Kuorikosken johdolla rukoushuoneeksi 1860 ja vihittiin kirkoksi 1864. Kirkon alttaripäädyssä on matala sakasti, runkohuoneessa on aumakatto. Pitkien sivujen ikkunat ovat kahdessa vyöhykkeessä. Kellotornin kaksi kelloa ovat vuodelta 1900. Kirkko uusittiin perusteellisesti Alvar Aallon suunnitelman pohjalta 1927, mukaan lukien ulko- ja sisälaudoitus. Ulkoseinät saivat pystyvuorauksen, tornin huippua madallettiin ja sinne laitettiin ristin asemesta kukko. Sisäseinät vuorattiin vaakalaudoituksella, kirkkoon rakennettiin lehteri ja sinne asennettiin lämmitys. Sisäkatteena on sivuilta pyöristetty tasakatto. Kirkko peruskorjattiin 1968. Istumapaikkoja siellä on 350 hengelle. Kirkon 12-äänikertaiset urut rakensi Kangasalan urkutehdas 1952. Alttaritaulun Ehtoollisen asettaminen on maalannut Matias Annala 1941, peruskorjauksen yhteydessä aiemmat Urho Lehtisen alttariseinämaalaukset Jeesus siunaa lapsia ja Jeesus ruokkii 5000 miestä jäivät sisälaudoituksen alle. Kirkon alttarikaapin Madonna ja lapsi on tehnyt Hannes Autere 1927. | ||
Tarvaalan maatalouskoulut ovat 1860-luvulta nykypäivään Saarijärven Tarvaalan kylässä toimineita maatalousalan oppilaitoksia. Ensimmäisten 70 toimintavuoden aikana niitä olivat maanviljelyskoulu (1867–1909), karjakkokoulu, Keski-Suomen kansanopiston emäntä- ja isäntäkoulut 1910–1912, karjanhoitokoulu 1915–1934, uusi maanviljelyskoulu 1918–1934 ja kotitalouskoulu 1920–1932. | |||
Tarvaalan koulutilan johtajan asuinrakennus Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Tarvaalan maatalouskoulut. asuintalo Saarijärvellä | |||
Tarvaalan maatalousoppilaitoksen vilja-aitta Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Tarvaalan maatalouskoulut. aitta Saarijärvellä | |||
Tarvaalan maatalousoppilaitoksen vanha koulurakennus Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Tarvaalan maatalouskoulut. koulurakennus Saarijärvellä |
Kuvauskohteet Toivakka
Toivakka Wikipediassa
 | Toivakan kirkko on Toivakan seurakunnan kirkko. |
Kuvauskohteet Uurainen
Uurainen Wikipediassa
Kuvauskohteet Viitasaari
Viitasaari Wikipediassa
Kuvauskohteet Äänekoski
Äänekoski Wikipediassa
Markkamäen omakotialue Markkamäen omakotialueen vanhin rakennuskanta on esimerkki teollisuusyritysten tukemasta sodan jälkeisestä omakotirakentamisesta. | |||
 | Suolahden Wanha Asema on rautatiehistoriallinen, aktiivikäytöstä vuonna 1951 pois jäänyt Suolahden asema-alue Äänekoskella. Asema yhdisti vuosina 1898–1951 leveäraiteisen rautatien Jyväskylään, kapearaiteisen Äänekosken–Suolahden rautatien ja Keiteleen sisävesisataman. Asemarakennus valmistui vuonna 1898, ja sen suunnitteli muiden rataosan asemien tapaan arkkitehti Bruno Granholm. Rakennusta laajennettiin vuonna 1904. Wanhaan Asemaan kuuluu myös veturitalli, rautatieläisten asuinalue ja satama. Se kuuluu historiallisten asema-alueiden suojelusopimukseen. | ||
Suolahden vanhan aseman alue rautatieasema-alue Äänekoskella | |||
Suolahden vanhan aseman kaksoisvahtitupa 1 Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Suolahden vanhan aseman alue. vahtitupa Äänekoskella | |||
Suolahden vanhan aseman veturitalli Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Suolahden vanhan aseman alue. veturitalli Äänekoskella | |||
Suolahden vanhan aseman liiteri 3 Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Suolahden vanhan aseman alue. liiteri Äänekoskella | |||
Suolahden vanhan aseman liiteri 2 Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Suolahden vanhan aseman alue. liiteri Äänekoskella | |||
Suolahden vanhan aseman liiteri 1 Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Suolahden vanhan aseman alue. liiteri Äänekoskella | |||
Suolahden vanha asema Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Suolahden vanhan aseman alue. asemarakennus Äänekoskella | |||
Suolahden vanhan aseman lepohuone Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Suolahden vanhan aseman alue. lepohuone Äänekoskella | |||
Suolahden vanhan aseman kellari Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Suolahden vanhan aseman alue. talouskellari Äänekoskella | |||
Suolahden vanhan aseman asuinkasarmi Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Suolahden vanhan aseman alue. asuinkasarmi Äänekoskella | |||
 | Venäläiskivi on siirtolohkare nykyään Äänekosken kaupunkiin kuuluvassa Koivistonkylässä entisen Äänekosken maalaiskunnan alueella. Se sijaitsee aivan museotienä olevan Koiviston paikallistien vieressä. | ||
Riihiahon tilan isotupa ja pihapiiri maatila Äänekoskella | |||
Riihiahon tilan navetta-tallirakennus Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Riihiahon tilan isotupa ja pihapiiri. kivinavetta Äänekoskella | |||
Riihiahon tilan aitta 1 Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Riihiahon tilan isotupa ja pihapiiri. aitta Äänekoskella | |||
Riihiahon tilan pihapiiri Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Riihiahon tilan isotupa ja pihapiiri. piha Äänekoskella | |||
Riihiahon tilan riihi Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Riihiahon tilan isotupa ja pihapiiri. riihi Äänekoskella | |||
Riihiahon tilan päärakennus Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Riihiahon tilan isotupa ja pihapiiri. päärakennus Äänekoskella | |||
Pyhäsalo 1 lapinraunioita Äänekoskella Keski-Suomessa | |||
 | Keski-Suomen Opisto on vuonna 1894 perustettu sitoutumaton kansanopisto, joka toimii vuodesta 2018 alkaen Äänekosken keskustassa. Vuosina 1912–2017 alun perin Äänekoskelle perustettu opisto sijaitsi Suolahdessa, mutta muutti sieltä takaisin Äänekoskelle siirtyessään Koskelan Setlementin alaisuuteen. | ||
Pyhäsalo 2 lapinraunioita Äänekoskella Keski-Suomessa | |||
Sumiaisten kirkonkylä Sumiaisissa ovat säilyneet hyvin kirkonkylän historialliset elementit kuten rakentamisen suhde maisemaan, rakennusten sijoitus pihapiirissä sekä tiestö ja peltojen sijainti. Historiallisesti monikerroksista ja kiinteää nauhakylärakennetta on vaalittu. | |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Sumiaisten kirkonkylä. Sumiaisten kirkko on Äänekoskeen kuuluvan Sumiaisten puukirkko. Nykyinen kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1890 ja sen suunnitteli Theodor Granstedt. Se on muodoltaan kahdeksankulmainen oktogoni ja vastaa siinä suhteessa edellistä, vuonna 1802 rakennettua puukirkkoa. Aikaisemman kirkon piirustukset olivat Anders Malanderin käsialaa vuodelta 1800. | ||
Sumiaisten kirkon tapuli Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Sumiaisten kirkko. kellotapuli Äänekoskella | |||
 | Konginkankaan kirkko on puinen kirkkorakennus Äänekosken Konginkankaalla. Se on valmistunut vuonna 1866 Kömin kankaalle. Tasavartisen sisäviisteisen ristikirkon rakensivat ja suunnittelivat Jaakko Kuorikoski ja hänen poikansa Lauri Heikki Jaakonpoika Kuorikoski. Kirkko on samaa tyyliä kuin Kaustisen ja Evijärven kirkot. |
