Wikiprojekti:Wiki Loves Monuments/Keski-Suomi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kilpailuohjeet Kuvattavat kohteet Jälleenvalokuvaus Lataa kuva muusta kohteesta Mobiilikartta Neuvonta English
Etsi kuvattava kulttuuriperintökohde näiltä listoilta ja lataa kuvasi Wiki Loves Monuments -valokuvauskilpailuun syyskuun aikana. Halutessasi voit osallistua tietojen parantamisen Talkoot-sivulla.

Kulttuuriperintökohteet maakunnittain

Kulttuuriperintökohteet, Keski-Suomi

Hankasalmi · Joutsa · Jyväskylä · Jämsä · Kannonkoski · Karstula · Keuruu · Kinnula · Kivijärvi · Konnevesi · Kuhmoinen · Laukaa · Luhanka · Multia · Muurame · Petäjävesi · Pihtipudas · Saarijärvi · Toivakka · Uurainen · Viitasaari · Äänekoski

Kuvauskohteet Hankasalmi

Hankasalmi Wikipediassa

Automaattisesti luodun listan loppu.
Hankasalmen kirkko

Hankasalmen kirkon suunnitteli Josef Stenbäck ja se rakennettiin vuosina 1889–1892. Muodoltaan kirkko on päätytornillinen pitkäkirkko ja kuoripäädyn puolella kirkkoa ovat kirkon harjaa matalammat poikkisakarat. Kuoripäädyssä on myös sakaristo. Tyylisuunta on uusgotiikkaa. Istumapaikkoja on 1 300 ja pinta-alaa 1 258 neliömetriä. Urut on valmistanut J. A. Zachariassen ja niissä on 20 äänikertaa. Kellot ovat vuodelta 1880.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.38701°N, 26.43487°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305171) ja kohde (200734) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hankasalmen kirkko (Q11861314) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Josef Stenbäck
  • Lataa kuva
    Hankasalmen rautatieasema

    Hankasalmen rautatieasema sijaitsee Hankasalmella Pieksämäen ja Jyväskylän välisellä rataosuudella noin 40 kilometriä Pieksämäeltä länteen ja lähes saman verran Jyväskylästä itään. Hankasalmen kirkonkylältä on noin kymmenen kilometrin matka Hankasalmen asemanseudulle, joka sijaitsee valtatie 9:n ja valtatie 23:n yhteisen väylän varrella. Rautatieaseman pikavuoropysäkin kautta ajetaan Jyväskylän, Suonenjoen ja Kuopion välisiä linja-autovuoroja sekä vakiovuoroja Hankasalmen kirkonkylälle.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.30264°N, 26.47833°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200298) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4215 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hankasalmen rautatieasema (Q18682512) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hankasalmen rautatieasema-alueen asuinkasarmi
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hankasalmen rautatieasema.

    asuinkasarmi Hankasalmella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.30171°N, 26.47731°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304080) ja kohde Hankasalmen rautatieasema (200298) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hankasalmen rautatieasema-alueen asuinkasarmi (Q55594996) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hankasalmen rautatieasema-alueen kaksoisvahtitupa
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hankasalmen rautatieasema.

    vahtitupa Hankasalmella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.30226°N, 26.47806°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303991) ja kohde Hankasalmen rautatieasema (200298) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hankasalmen rautatieasema-alueen kaksoisvahtitupa (Q55595582) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hankasalmen rautatieasema-alueen liiteri 1
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hankasalmen rautatieasema.

    liiteri Hankasalmella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.30161°N, 26.47773°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304375) ja kohde Hankasalmen rautatieasema (200298) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hankasalmen rautatieasema-alueen liiteri 1 (Q55596374) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hankasalmen rautatieasema-alueen liiteri 2
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hankasalmen rautatieasema.

    liiteri Hankasalmella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.30233°N, 26.47861°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304376) ja kohde Hankasalmen rautatieasema (200298) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hankasalmen rautatieasema-alueen liiteri 2 (Q55596380) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hankasalmen rautatieasema-alueen liiteri 3
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hankasalmen rautatieasema.

    liiteri Hankasalmella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.30211°N, 26.47831°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304377) ja kohde Hankasalmen rautatieasema (200298) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hankasalmen rautatieasema-alueen liiteri 3 (Q55596393) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hankasalmen rautatieasema-alueen resinavaja
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hankasalmen rautatieasema.

    vaja Hankasalmella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.30193°N, 26.4772°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304586) ja kohde Hankasalmen rautatieasema (200298) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hankasalmen rautatieasema-alueen resinavaja (Q55599441) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hankasalmen rautatieasema-alueen tavaramakasiini
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hankasalmen rautatieasema.

    varastorakennus Hankasalmella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.303°N, 26.47895°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304154) ja kohde Hankasalmen rautatieasema (200298) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hankasalmen rautatieasema-alueen tavaramakasiini (Q55599033) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Thure Hellström
  • Lataa kuva
    Hankasalmen rautatieaseman asemarakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hankasalmen rautatieasema.

    asemarakennus Hankasalmella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.30264°N, 26.47844°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303896) ja kohde Hankasalmen rautatieasema (200298) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hankasalmen rautatieaseman asemarakennus (Q55594887) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Thure Hellström
  • Lataa kuva
    Pienmäen talonpoikaistalo

    Pienmäen talomuseo kuvastaa erinomaisesti harvaanasutulle Keski-Suomen mäkiselle metsäseudulle 1700-luvun puolivälissä syntyneen talonpoikaistalon sijoittumista ja rakentamistapaa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.29258°N, 26.34793°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 181 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pienmäen talonpoikaistalo (Q30560575) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Joutsa

    Joutsa Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Joutsan Jousitien keskusraitti

    Joutsan kirkonkylän vanha keskusraitti, Jousitie, edustaa 1930-luvulla alkanutta kirkonkylien urbanisoitumisvaihetta.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 244 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Joutsan Jousitien keskusraitti (Q30689423) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Joutsan kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Joutsan Jousitien keskusraitti.

    Joutsan kirkko on Joutsassa sijaitseva kirkkorakennus, se on vuonna 1860 itsenäistyneen Joutsan seurakunnan ensimmäinen kirkko. Kirkko on hirsistä rakennettu, tyypiltään sisäviisteinen tasavartinen ristikirkko. Se on rakennettu nykyisessä Sastamalassa sijaitsevaa Kiikan kirkkoa varten laadittujen piirustusten pohjalta. Joutsan kirkon rakensi ruoveteläinen Heikki Juhonpoika Salo. Salo oli ollut kirkonrakentaja Mats Åkergrenin avustajana monilla kirkkotyömailla, Kiikan kirkkokin on Åkergrenin rakentama.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.7417°N, 26.1161°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305132) ja kohde (200695) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Joutsan kirkko (Q3585532) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Ilmari Launis, Yli-intendentinvirasto
  • Lataa kuva
    Juhanalan metsänvartijatila

    metsänvartijatila Joutsassa

  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200025) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Juhanalan metsänvartijatila (Q55026459) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Juhanalan metsänvartijatilan aitta
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Juhanalan metsänvartijatila.

    aitta Joutsassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.01986°N, 26.28828°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303569) ja kohde Juhanalan metsänvartijatila (200025) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Juhanalan metsänvartijatilan aitta (Q55594777) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Juhanalan metsänvartijatilan asuinrakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Juhanalan metsänvartijatila.

    asuintalo Joutsassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.01999°N, 26.28787°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303567) ja kohde Juhanalan metsänvartijatila (200025) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Juhanalan metsänvartijatilan asuinrakennus (Q55595122) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Juhanalan metsänvartijatilan riihi
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Juhanalan metsänvartijatila.

    riihi Joutsassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.0204°N, 26.28985°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303573) ja kohde Juhanalan metsänvartijatila (200025) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Juhanalan metsänvartijatilan riihi (Q55597916) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Juhanalan metsänvartijatilan talousrakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Juhanalan metsänvartijatila.

    piharakennus Joutsassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.02°N, 26.28845°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303568) ja kohde Juhanalan metsänvartijatila (200025) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Juhanalan metsänvartijatilan talousrakennus (Q55598749) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Museosilta

    Museosilta on silta, joka on suojeltu esimerkiksi Suomessa rakennussuojelulain perusteella. Tieosuudet voivat olla edelleen käytössä tai jääneet pois käytöstä.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4845 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Museosilta (Q11883461) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Viherin silta
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Museosilta.

    Viherin silta on puurakenteinen museosilta Joutsassa. Silta ylittää Viherin ja Suonteen järvien välisen Viherinkosken. Viherin silta sisältyy Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin teemakohteessa "museosillat".

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.72825°N, 26.18708°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Viherin silta (Q5491512) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Viherinkosken kalliomaalaukset

    Viherinkosken kalliomaalaukset sijaitsevat Keski-Suomessa Joutsassa. Kohde käsittää kaksi läheistä kohdetta. Kosken itärannalla on pienessä kallionseinämässä hirven kuva ja vastarannan siirtolohkareessa on mahdollisesti hirvi ja ihminen.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.72863°N, 26.18619°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 172010024 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Viherinkosken kalliomaalaukset (Q5413259) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Jyväskylä

    Jyväskylä Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Hakavuoren kalliomaalaus

    Hakavuoren kalliomaalaus, tai myös Raidanlahden kalliomaalaus, sijaitsee siirtolohkareessa Keski-Suomessa Jyväskylässä Korpilahdella Raidanlahden kylässä. Kohde on Korpilahden kirkosta noin 11 kilometriä kaakkoon.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.9882°N, 25.75162°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 277010013 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hakavuoren kalliomaalaus (Q11861177) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Halsvuoren kalliomaalaus

    Halsvuoren kalliomaalaus sijaitsee Jyväskylässä, noin 14 kilometriä keskustasta, aivan Laukaan rajalla Vihtavuoren tehtaiden läheisyydessä. Kalliomaalaus on pieni kohde, josta voi erottaa neljä kuviota, vaikka se on vaurioitunut ja haalistunut. Maalaus on vaurioitunut sen alapuolella pidetyn nuotiotulen vuoksi. Kallioseinämään on lyöty kiipeilykoukkuja, hyvin lähelle kuvakenttää.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.36988°N, 25.81297°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 180010005 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Halsvuoren kalliomaalaus (Q11861261) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Hävittäjälentolaivue 41 on Suomen ilmavoimiin kuuluva joukkoyksikkö, joka operoi Hawk-harjoitushävittäjäkalustolla. Hävittäjälentolaivue vastaa kadettikurssien ja lentoupseerien lentokoulutuksesta. Hävittäjälentolaivue 41 toimii Ilmasotakoulun alaisuudessa Tikkakoskella.

  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hävittäjälentolaivue 41 (Q7043486) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Ilokivi
    Ilokivi

    kivi, jossa hakkauksia Jyväskylässä Keski-Suomessa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.23493°N, 25.73187°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000022751 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ilokivi (Q31029497) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Iso-Poro

    lapinraunio Jyväskylässä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.16736°N, 25.79424°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 180010004 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Iso-Poro (Q52161347) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Jyväskylän Harju ja Vesilinna

    Jyväskylän kaupungin tunnukseksi mainitulla, jääkauden lopulla syntyneellä Harjulla on sen luonnonhistoriallisen luonteen lisäksi kulttuurihistoriallista merkitystä kaupungin ensimmäisenä luonnonpuistona ja erilaisten tapahtumien pitopaikkana.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.24307°N, 25.73932°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4307 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Jyväskylän Harju ja Vesilinna (Q30505809) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Harju
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän Harju ja Vesilinna.

    Harju, vanhemmalta nimeltään Syrjänharju, joskus Jyväsharju, on maankohoama Jyväskylässä keskustan ja Mäki-Matin välissä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.2432°N, 25.7403°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Harju (Q15650952) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Harjun stadion
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän Harju ja Vesilinna.

    Harjun stadion on Jyväskylässä Harjulla sijaitseva yleisurheilu- ja jalkapallostadion. Stadion toimii Ykkösessä pelaavan JJK:n kotikenttänä. Stadionin kapasiteetti on 4 500 katsojaa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.24472°N, 25.74083°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Harjun stadion (Q2622615) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Vesilinna (Jyväskylä)
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän Harju ja Vesilinna.

    Vesilinna on yhdistetty vesi- ja näkötorni Jyväskylässä Harjun laella. Vesilinnassa toimii myös ravintola Vesilinna ja Jyväskylän yliopiston museon Keski-Suomen luontomuseo. Vesilinnan on suunnitellut Olavi Kivimaa, ja se valmistui vuonna 1953. Tornin korkeus on 34 metriä ja vesisäiliöiden tilavuus 3 000 m3.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.24306°N, 25.73972°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vesilinna (Jyväskylä) (Q15304480) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Jyväskylän Kirkkopuisto ja hallintokeskus

    Kirkkopuisto on arkkitehti C.L. Engelin 1837 laatiman Jyväskylän ruutuasemakaavan keskeinen aukiosommitelma.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.24°N, 25.75°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 186 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Jyväskylän Kirkkopuisto ja hallintokeskus (Q30506317) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Jyväskylän kaupunginkirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän Kirkkopuisto ja hallintokeskus.

    Jyväskylän Kaupunginkirkko on Jyväskylän keskustassa sijaitseva entisen Jyväskylän kaupunkiseurakunnan pääkirkko, nykyään Keskustan alueseurakunnan kirkko. Kirkkorakennus valmistui vuonna 1880, viisi vuotta kaupunkiseurakunnan perustamisen jälkeen. Kirkon suunnitteli arkkitehti Ludvig Isak Lindqvist ja rakennustöitä johti ruotsalaissyntyinen rakennusmestari Anders Johan Janzon.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.24046°N, 25.74505°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305228) ja kohde (200791) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Jyväskylän kaupunginkirkko (Q10541606) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Ludvig Isak Lindqvist
  • Lataa kuva
    Jyväskylän kaupungintalo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän Kirkkopuisto ja hallintokeskus.

    Jyväskylän kaupungintalo eli Kunnallistalo sijaitsee Vapaudenkadulla Kirkkopuiston laidalla. Uusrenessanssi-tyylinen talo rakennettiin vuosina 1896–1899 ja sen suunnitteli lääninarkkitehti K. V. Reinius. Se oli Jyväskylän ensimmäisiä kivirakennuksia. Rakennuksessa työskentelevät kaupunginhallitus, valtuusto ja kaupunginjohtaja.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.23944°N, 25.74611°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Jyväskylän kaupungintalo (Q11868285) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Karl Viktor Reinius
  • Lataa kuva
    Jyväskylän kaupunginteatteri
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän Kirkkopuisto ja hallintokeskus.

    Jyväskylän kaupunginteatteri on vuonna 1961 perustettu teatteri, joka toimii Alvar Aallon suunnittelemassa teatteritalossa Jyväskylän keskustassa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.24°N, 25.7475°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Jyväskylän kaupunginteatteri (Q17381272) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Alvar Aalto
  • Lataa kuva
    Jyväskylän taidemuseo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän Kirkkopuisto ja hallintokeskus.

    Jyväskylän taidemuseo on Keski-Suomen aluetaidemuseo. Sen painopisteitä ovat nykytaide, keskisuomalainen kuvataide, suomalainen ja kansainvälinen taidegrafiikka ja taidevalokuva. Taidemuseon juuret ovat Alvar Aalto -museon kuvataideosastossa, joka irrotettiin 22. maaliskuuta 1998 omaksi itsenäiseksi taidemuseokseen.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.2414°N, 25.7446°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Jyväskylän taidemuseo (Q11868293) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kirkkopuisto
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän Kirkkopuisto ja hallintokeskus.

    Kirkkopuisto on Jyväskylän keskustassa sijaitseva puisto. Puistossa on Jyväskylän kaupunginkirkko sekä Pauli Koskisen veistos Nuori Minna Canth vuodelta 1962.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.2408°N, 25.7451°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kirkkopuisto (Q11871718) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Tietotalo
    Tietotalo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän Kirkkopuisto ja hallintokeskus.

    Alvar Aallon suunnittelema rakennus Jyväskylässä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.2403°N, 25.7517°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tietotalo (Q19407241) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Alvar Aalto
  • Lataa kuva
    Valtiontalo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän Kirkkopuisto ja hallintokeskus.

    Valtiontalo, entinen Jyväskylän suojeluskuntatalo eli Suoja, on vuonna 1929 valmistunut Alvar Aallon Suojeluskunnalle suunnittelema rakennus Jyväskylässä. Rakennus on suojeltu mutta syksyllä 2013 erittäin huonossa kunnossa ja käyttökiellossa. Jyväskylän kaupunki myi rakennuksen vuonna 2011 rakennusyhtiö SVR:lle. Kaupasta tehty valitus on Korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.24112°N, 25.74659°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303787) ja kohde (200160) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Valtiontalo (Q17384736) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Alvar Aalto
  • Lataa kuva
    Jyväskylän Työväentalo

    Jyväskylän työväentalo sijaitsee Jyväskylän keskustassa Kauppakadun varrella. Vuonna 1925 valmistunut rakennus on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema ja sitä pidetään yhtenä Suomen merkittävimmistä 1920-luvun klassismin edustajista. Työväentalon juhlasali toimii nykyään Aalto-sali-nimisenä konsertti- ja kokoustilana.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.24355°N, 25.74953°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306320) ja kohde (201847) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Jyväskylän Työväentalo (Q11868278) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Alvar Aalto
  • Lataa kuva
    Jyväskylän rautatieasema

    Jyväskylän rautatieasema on rautatieliikennepaikka Jyväskylän kaupungin alueella. Asema on risteysasema, josta risteää rata neljään eri ilmansuuntaan; niistä kolmella on henkilöliikennettä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.24083°N, 25.75361°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200337) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4216 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Jyväskylän rautatieasema (Q2582463) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Jyväskylän asemaravintola
    Jyväskylän asemaravintola
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän rautatieasema.

    asemaravintola Jyväskylässä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.24116°N, 25.75354°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304581) ja kohde Jyväskylän rautatieasema (200337) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Jyväskylän asemaravintola (Q55594974) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Thure Hellström
  • Lataa kuva
    Jyväskylän rautatieasema-alueen asemapäällikön talo
    Jyväskylän rautatieasema-alueen asemapäällikön talo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän rautatieasema.

    asemapäällikön talo Jyväskylässä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.2391°N, 25.7493°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303958) ja kohde Jyväskylän rautatieasema (200337) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Jyväskylän rautatieasema-alueen asemapäällikön talo (Q55594864) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Bruno Granholm
  • Lataa kuva
    Jyväskylän rautatieasema-alueen asemapäällikön talousrakennus
    Jyväskylän rautatieasema-alueen asemapäällikön talousrakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän rautatieasema.

    piharakennus Jyväskylässä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.23889°N, 25.74889°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304395) ja kohde Jyväskylän rautatieasema (200337) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Jyväskylän rautatieasema-alueen asemapäällikön talousrakennus (Q55598874) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Jyväskylän rautatieasema-alueen asuinkasarmi 1
    Jyväskylän rautatieasema-alueen asuinkasarmi 1
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän rautatieasema.

    asuinkasarmi Jyväskylässä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.23951°N, 25.75009°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304089) ja kohde Jyväskylän rautatieasema (200337) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Jyväskylän rautatieasema-alueen asuinkasarmi 1 (Q55595004) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Jyväskylän rautatieasema-alueen asuinkasarmien talousrakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän rautatieasema.

    piharakennus Jyväskylässä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.23967°N, 25.75071°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304396) ja kohde Jyväskylän rautatieasema (200337) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Jyväskylän rautatieasema-alueen asuinkasarmien talousrakennus (Q55598891) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Jyväskylän rautatieasema-alueen talousrakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän rautatieasema.

    piharakennus Jyväskylässä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.23979°N, 25.75041°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (308026) ja kohde Jyväskylän rautatieasema (200337) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Jyväskylän rautatieasema-alueen talousrakennus (Q55598892) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Jyväskylän rautatieaseman asemarakennus
    Jyväskylän rautatieaseman asemarakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän rautatieasema.

    asemarakennus Jyväskylässä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.24062°N, 25.75243°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303910) ja kohde Jyväskylän rautatieasema (200337) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Jyväskylän rautatieaseman asemarakennus (Q55594901) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Bruno Granholm
  • Lataa kuva
    Jyväskylän yliopisto

    Jyväskylän yliopisto on Jyväskylässä sijaitseva suomalainen yliopisto, jossa opiskelijoita on noin 14 500 ja henkilökuntaa noin 2 500.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.23625°N, 25.73267°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200191) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Jyväskylän yliopisto (Q578326) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    AaltoAlvari
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Jyväskylän yliopisto.

    AaltoAlvari, ennen laajentumistaan nimellä Jyväskylän uimahalli, on uimahalli Jyväskylässä Mattilanpellon kaupunginosassa osoitteessa Pitkäkatu 2. Uinti-, hyppy- ja lastenaltaiden lisäksi uimahallissa on kylpyläosasto, jossa on aaltoallas vesilukumäkineen, poreallas ja koskiallas.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.23625°N, 25.72849°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302892) ja kohde Jyväskylän yliopisto (200191) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta AaltoAlvari (Q5547490) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Alvar Aalto
  • Lataa kuva
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Jyväskylän yliopisto.

    Avoimen tiedon keskus on 1.1.2017 toimintansa aloittanut Jyväskylän yliopiston erillislaitos, jossa työskentelee n. 80 henkeä.

  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Avoimen tiedon keskus (Q27923974) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Jyväskylän yliopiston kirjasto
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Jyväskylän yliopisto.

    Jyväskylän yliopiston kirjasto on Keski-Suomen suurin tieteellinen kirjasto, jonka juuret juontavat 1860-luvulle. Nykyään se on kaikille avoin kirjasto, jonka päätavoitteena on tukea ja edistää yliopiston tutkimusta ja opetusta sekä tarjota asiakkailleen laadukkaita kirjasto- ja tietopalveluita.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.2378°N, 25.73626°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Jyväskylän yliopiston kirjasto (Q11868297) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Jyväskylän yliopiston päärakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Jyväskylän yliopisto.

    Jyväskylän yliopiston päärakennus on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.23631°N, 25.73245°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303007) ja kohde Jyväskylän yliopisto (200191) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Jyväskylän yliopiston päärakennus (Q28464215) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Alvar Aalto
  • Lataa kuva
    Kasvatusopillisen korkeakoulun henkilökunnan asuntola
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Jyväskylän yliopisto.

    Kasvatusopillisen korkeakoulun henkilökunnan asuntola on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.23771°N, 25.73145°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303017) ja kohde Jyväskylän yliopisto (200191) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kasvatusopillisen korkeakoulun henkilökunnan asuntola (Q28464258) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Alvar Aalto
  • Lataa kuva
    Nanoscience Center
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Jyväskylän yliopisto.

    Nanoscience Center (NSC) eli nanotiedekeskus on Jyväskylän yliopiston fysiikan, kemian ja bio- ja ympäristötieteiden laitosten yhteinen poikkitieteellinen tutkimuskeskus.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.22947°N, 25.74266°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Nanoscience Center (Q23045239) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Puutarhurin talo
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Jyväskylän yliopisto.

    Puutarhurin talo on arkkitehti Konstantin Kiseleffin suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä. Puutarhurin talo on Taavettilan riihen lisäksi ainoita seminaarin alueen purkamiselta säästyneitä vanhoja puutaloja.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.2373°N, 25.73397°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302884) ja kohde Jyväskylän yliopisto (200191) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Puutarhurin talo (Q28464262) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Konstantin Kiseleff
  • Lataa kuva
    Ryhtilä
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Jyväskylän yliopisto.

    Educa on arkkitehti Ernst Theodor Granstedtin suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.23747°N, 25.73234°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302987) ja kohde Jyväskylän yliopisto (200191) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ryhtilä (Q28464274) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Theodor Granstedt
  • Lataa kuva
    Taavettilan riihi
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Jyväskylän yliopisto.

    Taavettilan riihi on Jyväskylän keskusta-alueen vanhin rakennus. Rakennus on sijainnut paikallaan nykyisen kampusalueen reunalla jo vuonna 1833 eli ennen Jyväskylän kaupungin perustamista. Riihi on Puutarhurin talon ohella ainut seminaarin alueen vanha puurakennus joka on säästynyt purkamiselta.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.23576°N, 25.7338°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302974) ja kohde Jyväskylän yliopisto (200191) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Taavettilan riihi (Q28464276) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Urheiluhalli U1
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Jyväskylän yliopisto.

    Urheiluhalli U1 on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.23654°N, 25.72957°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302891) ja kohde Jyväskylän yliopisto (200191) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Urheiluhalli U1 (Q28464279) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Alvar Aalto
  • Lataa kuva
    Jyväskylän yliopiston alue
    Jyväskylän yliopiston alue

    Jyväskylän yliopiston hongikkoisella harjulla sijaitseva kampusalue kolmelta vuosisadalta periytyvine rakennuksineen ja puistoineen on sekä sivistyshistorialliselta että arkkitehtoniselta merkitykseltään monikerroksinen ja korkeatasoinen.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.23656°N, 25.7309°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 182 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Jyväskylän yliopiston alue (Q30510310) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Aallon kirjasto
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

    Aallon kirjasto on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.23667°N, 25.73261°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Aallon kirjasto (Q28464284) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Alvar Aalto
  • Lataa kuva
    Anneli Vähäpassin kuusi
    Anneli Vähäpassin kuusi
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

    muistopuu Jyväskylän Seminaarinmäellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.23697°N, 25.7347°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Anneli Vähäpassin kuusi (Q40981405) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Athenaeum
    Athenaeum
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

    Seminaarinmäen rakennus

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.23767°N, 25.73422°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Athenaeum (Q28464253) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Arto Sipinen
  • Lataa kuva
    Cygnaeuksen tammi
    Cygnaeuksen tammi
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

    muistopuu Jyväskylän Seminaarinmäellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.23737°N, 25.73608°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Cygnaeuksen tammi (Q40981260) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    E-rakennus
    E-rakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

    Seminaarinmäen rakennus

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.2374°N, 25.7313°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta E-rakennus (Q28464256) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Educa
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

    Educa on arkkitehti Konstantin Kiseleffin suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä. Rakennus valmistui Jyväskylän seminaarin naisoppilaiden asuntolaksi vuonna 1881. Naisinternaatilla oli kahdeksan huonetta toisessa kerroksessa ja seitsemän huonetta kolmannessa kerroksessa. Rakennuksessa oli myös seminaarin johtajattaren asunto ja opettajattarien asuntoja, lastentarhan ja -seimen tilat sekä erillinen sairashuonesiipi, joka purettiin 1970-luvun alussa. Lastenseimi lakkautettiin vuonna 1892 ja lastentarha vuonna 1900. Educassa oli naisopiskelijoiden internaatti 1950-luvulle saakka, kunnes Alvar Aallon suunnittelemat korkeakoulurakennukset asuntolarakennuksineen valmistuivat. Sen jälkeen rakennuksessa toimi Suomen ensimmäinen kasvatustieteen laitos..

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.23827°N, 25.73516°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Educa (Q28464255) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Ludvig Isak Lindqvist, Konstantin Kiseleff
  • Lataa kuva
    Fennicum
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

    Fennicum on arkkitehti Konstantin Kiseleffin suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä, joka suunniteltiin seminaarin miesosastolle. Rakennuksessa on sijainnut miesoppilaiden asuntola, luonnontieteen opetustiloja ja poikamallikoulu (harjoituskoulu).

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.2369°N, 25.73247°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Fennicum (Q28464257) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Ludvig Isak Lindqvist, Konstantin Kiseleff
  • Lataa kuva
    Historica
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

    Historica (H) on arkkitehti Konstantin Kiseleffin suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä. Rakennus valmistui vuonna 1881 Jyväskylän seminaarin naisosaston päärakennukseksi. Rakennuksessa järjestettiin suurin osa naisosaston opetuksesta. Opetusharjoittelua varten perustettu tyttömallikoulu ja myöhemmin kasvatusopillisen korkeakoulun harjoituskoulu toimivat rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa. Kolmannessa kerroksessa sijaitsi naisosaston juhlasali, jota käytettiin myös voimistelusalina

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.23794°N, 25.73472°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Historica (Q28464259) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Konstantin Kiseleff
  • Lataa kuva
    Juhlavuoden lehtosaarni
    Juhlavuoden lehtosaarni
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

    muistopuu Jyväskylän Seminaarinmäellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.23685°N, 25.7337°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Juhlavuoden lehtosaarni (Q40981421) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Jyväskylän yliopiston kasvitieteellinen puutarha
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

    Jyväskylän yliopiston kasvitieteellinen puutarha käsittää Seminaarinmäen, Mattilanniemen ja Ylistönrinteen kampusten viheralueet ja sen pinta-ala on 36 hehtaaria.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.23625°N, 25.73267°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Jyväskylän yliopiston kasvitieteellinen puutarha (Q5393922) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kampuksen kenttä
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

    Jyväskylän Seminaarinmäen kampuksen kenttä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.23597°N, 25.73002°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kampuksen kenttä (Q30577916) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kasvatusopillisen korkeakoulun asuntola
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

    Kasvatusopillisen korkeakoulun asuntola on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.23509°N, 25.73023°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kasvatusopillisen korkeakoulun asuntola (Q28464267) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Alvar Aalto
  • Lataa kuva
    Kasvatusopillisen korkeakoulun harjoituskoulu
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

    Kasvatusopillisen korkeakoulun harjoituskoulu on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä. Rakennus valmistui vuonna 1954 osana Jyväskylän Seminaarinmäelle rakentunutta Aallon kampusaluetta. Rakennus oli koulukäytössä vuoteen 2002 saakka, jonka jälkeen siinä on toiminut Jyväskylän yliopiston eri laitoksia.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.23713°N, 25.73132°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kasvatusopillisen korkeakoulun harjoituskoulu (Q28464281) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Alvar Aalto
  • Lataa kuva
    Kirjastorakennus (Seminaarinmäki)
    Kirjastorakennus (Seminaarinmäki)
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

    Seminaarinmäen rakennus

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.23773°N, 25.73617°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kirjastorakennus (Seminaarinmäki) (Q28529650) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Arto Sipinen
  • Lataa kuva
    Korkeakoulun puu
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

    muistopuu Jyväskylän Seminaarinmäellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.23723°N, 25.73358°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Korkeakoulun puu (Q40981396) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Liikuntatieteen laitosrakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

    Liikuntatieteen laitosrakennus on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.23461°N, 25.7287°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Liikuntatieteen laitosrakennus (Q28464264) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Alvar Aalto
  • Lataa kuva
    Lozzi
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

    Lozzi on arkkitehti Alvar Aallon opiskelijoiden ruokalaksi suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä. Samaan rakennusketjuun Lyhdyn ja Philologican kanssa kuuluva Lozzi on osa Alvar Aallon arkkitehtuuritoimiston suunnitteleman Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun kampusaluetta. Rakennus valmistui vuonna 1954. Rakennus on suojeltu valtioneuvoston 15.10.1992 tekemällä päätöksellä valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen (480/85) nojalla.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.23553°N, 25.7308°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lozzi (Q28464268) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Alvar Aalto
  • Lataa kuva
    Lyhty
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

    Lyhty on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä, joka suunniteltiin opettajien ruokalaksi. Se on osa Lozzin ja Philologican muodostamaa rakennusketjua, joka valmistui vuonna 1954. Tila jäi vähäiselle käytölle alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan ja siitä muodostui edustuksellinen kokous- ja juhlatila.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.23574°N, 25.73138°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lyhty (Q28464269) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Alvar Aalto
  • Lataa kuva
    Mikko Raatikaisen muistopuu
    Mikko Raatikaisen muistopuu
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

    muistopuu Jyväskylän Seminaarinmäellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.23736°N, 25.73443°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Mikko Raatikaisen muistopuu (Q40981414) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Musica
    Musica
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

    Seminaarinmäen rakennus

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.23836°N, 25.73445°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Musica (Q28464265) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Arto Sipinen
  • Lataa kuva
    Normaalikoulun alakoulu (Seminaarinmäki)
    Normaalikoulun alakoulu (Seminaarinmäki)
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

    Seminaarinmäen rakennus

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.23727°N, 25.72888°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Normaalikoulun alakoulu (Seminaarinmäki) (Q28464263) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Ilmari Lahdelma, Rainer Mahlamäki
  • Lataa kuva
    Opinkivi
    Opinkivi
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

    Seminaarinmäen rakennus

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.23463°N, 25.73061°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Opinkivi (Q28464282) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Ilmari Lahdelma
  • Lataa kuva
    Oppio
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

    Oppio on arkkitehti Konstantin Kiseleffin suunnittelema punatiilirakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.23724°N, 25.73472°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Oppio (Q28464266) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Helge Rancken, Konstantin Kiseleff
  • Lataa kuva
    Pitkäkatu 1 A
    Pitkäkatu 1 A
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

    Seminaarinmäen rakennus

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.23547°N, 25.72685°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pitkäkatu 1 A (Q28464283) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Kerttu Tamminen
  • Lataa kuva
    Pitkäkatu 1 B
    Pitkäkatu 1 B
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

    Seminaarinmäen rakennus

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.23495°N, 25.72644°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pitkäkatu 1 B (Q28464271) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Yrjö Blomstedt, Hjalmar Åberg
  • Lataa kuva
    Pitkäkatu 1 C
    Pitkäkatu 1 C
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

    Seminaarinmäen rakennus

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.23449°N, 25.72577°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pitkäkatu 1 C (Q28464272) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Yrjö Blomstedt, Hjalmar Åberg
  • Lataa kuva
    Pitkäkatu 1 C1
    Pitkäkatu 1 C1
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

    Seminaarinmäen rakennus

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.23421°N, 25.72552°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pitkäkatu 1 C1 (Q28464273) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Olavi Kivimaa
  • Lataa kuva
    Seminaarin kuusi
    Seminaarin kuusi
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

    muistopuu Jyväskylän Seminaarinmäellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.23704°N, 25.7352°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Seminaarin kuusi (Q40981385) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Seminaarinmäki
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

    Seminaarinmäki on Jyväskylän Mattilanpellon kaupunginosassa sijaitseva pienalue, joka on saanut nimensä Jyväskylän seminaarista. Nykyään Seminaarinmäki tunnetaan parhaiten Jyväskylän yliopiston vanhimpana kampusalueena, ja sitä on joskus pidetty Suomen kauneimpana kampuksena. Seminaarinmäki kuuluu Museoviraston luokittelemiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.23656°N, 25.7309°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Seminaarinmäki (Q11892928) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Seminarium
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

    Seminarium on arkkitehti Konstantin Kiseleffin suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.23711°N, 25.73318°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Seminarium (Q28464277) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Konstantin Kiseleff
  • Lataa kuva
    T-rakennus
    T-rakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

    Seminaarinmäen rakennus

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.23761°N, 25.73522°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta T-rakennus (Q28464278) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Arto Sipinen
  • Lataa kuva
    Tulevaisuuden kuusi (Seminaarinmäki)
    Tulevaisuuden kuusi (Seminaarinmäki)
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

    muistopuu Jyväskylän Seminaarinmäellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.23733°N, 25.73559°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tulevaisuuden kuusi (Seminaarinmäki) (Q40980695) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Työtupa
    Työtupa
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

    Seminaarinmäen rakennus

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.23528°N, 25.72639°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Työtupa (Q28464260) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Yrjö Blomstedt, Hjalmar Åberg
  • Lataa kuva
    Urheiluhalli U2
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

    Urheiluhalli U2 on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.23584°N, 25.72886°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Urheiluhalli U2 (Q28464280) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Alvar Aalto
  • Lataa kuva
    Vanha paja
    Vanha paja
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

    Seminaarinmäen rakennus

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.23753°N, 25.73314°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vanha paja (Q28464261) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Konstantin Kiseleff
  • Lataa kuva
    Villa Rana
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

    Villa Rana on arkkitehti Yrjö Blomstedtin suunnittelema jugend-tyylinen rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä. Se valmistui vuonna 1905, ja siinä oli Jyväskylän seminaarin piirustus- ja veistosalit 1950-luvun loppuun saakka. Sittemmin Villa Ranassa on ollut Jyväskylän yliopiston toimitiloja, mutta yliopisto luopui rakennuksen käytöstä sen kalliin vuokran vuoksi. Sitä esitettiin vuonna 2015 Europa Nostran listalle Euroopan uhanalaisimmista kulttuuriperintökohteista, mutta se ei tullut valituksi, vaan Suomesta listalle valittiin Helsinki-Malmin lentoasema.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.23663°N, 25.735°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Villa Rana (Q20250331) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Yrjö Blomstedt
  • Lataa kuva
    Ylioppilastalo Ilokivi
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jyväskylän yliopiston alue.

    Ilokivi on Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan ylioppilastalo, joka sijaitsee Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäellä. Talon suunnitteli Alvar Aalto ja se valmistui vuosina 1964–1965. Taloa on sen jälkeen korjattu ja muunneltu monta kertaa, eikä sen sisätiloissa ole enää juuri mitään alkuperäistä, mutta ulkoasu on säilynyt hyvin. Viimeisin peruskorjaus tehtiin vuonna 2016. Virallisesti talon nimi on Ylioppilastalo ja siitä käytetään lyhennettä Y.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.235°N, 25.73111°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ylioppilastalo Ilokivi (Q11864698) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Alvar Aalto
  • Lataa kuva
    Korpilahden kirkkoranta
    Korpilahden kirkkoranta

    Korpilahden kirkkorannan maisemassa näkyvät yhä ne arvorakennukset, joita Jyväskylän matkailijayhdistyksen kirja 1912 kuvaa: "Ylhäällä kummulla nostaa taivasta kohti ristinsä pitäjän vanha kirkko, jonka lähettyvillä, oikella on kansakoulu.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 208 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Korpilahden kirkkoranta (Q30689670) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Korpilahden kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Korpilahden kirkkoranta.

    Korpilahden kirkko on Jyväskylän seurakuntaan kuuluvan Korpilahden alueseurakunnan puukirkko entisen Korpilahden kunnan alueella Jyväskylässä. Tyypiltään kirkko on tasavartinen sisäviisteinen ristikirkko. Sen on suunnitellut Intendentinkonttorin italialaissyntyinen arkkitehti Charles Bassi. Kirkko valmistui vuonna 1826, sen rakensi hauholainen rakennusmestari Herman Nyberg. Ristikeskuksen matala kupoli osoittautui rakenteeltaan heikoksi ja kirkkoa korjattiin vuonna 1838. Korjaaja oli Taavetti Rahikainen. Erillinen kellotapuli on rakennettu vuonna 1885 ja sen on suunnitellut arkkitehti Alfred Cavén.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.01672°N, 25.55626°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305001) ja kohde (200564) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Korpilahden kirkko (Q6432617) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Charles Bassi, Rakennushallitus, Anton Wilhelm Arppe
  • Lataa kuva
    Kortepohja

    Kortepohja on noin 9 800 asukkaan kaupunginosa Jyväskylässä. Nimensä alue sai siten, että otettiin paikannimen Kortesuo alkuosa ja paikannimen Rautpohja loppuosa nimeksi. Kortepohjaa, samoin kuin Helsingin Itä-Pasilaa suunniteltaessa palattiin ruutukaavaan.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.24914°N, 25.70739°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 197 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kortepohja (Q6432701) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Koskenvuori
    Koskenvuori

    varhaismetallikautinen kiviröykkiö Jyväskylän Vaajakoskella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.25297°N, 25.90283°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 180010002 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Koskenvuori (Q38265337) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuohunkosken manufaktuuripaja sijaitsi Jyväskylässä Kuohun kylässä Neulajärvestä Isoon Lampsinjärveen laskevan joen Kuohunkoski-nimisen kosken rannalla. Paja oli toiminnassa 1878–1884.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.28478°N, 25.12061°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000015847 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kuohunkosken manufaktuuripaja (Q28721542) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Luonetjärven kasarmialue

    Luonetjärven kasarmialue edustaa yhdessä Imatran Immolan, Utin varuskunnan ja Kauhavan ilmasotakoulun kanssa 1930-luvulla rakennettuja uuden aselajin, lentovoimien, kasarmia.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1439 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Luonetjärven kasarmialue (Q30689296) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Mankolan alue
    Mankolan alue

    Mankolan sotilasvirkatalo, tyttöjen ammatillista koulutusta varten 1932 perustettu kotitalousoppilaitos ja Uusi Mankola, niiden rakennukset ja ympäröivä maanviljelysmaisema muodostavat monipuolisen kulttuurimaisema-alueen Tuomiojärven ja Palokkajärven välisellä kannaksella.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1065 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Mankolan alue (Q30560254) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Opinsaunan kiuas

    Opinsaunan kiuas on muistomerkki Jyväskylän Iso-Haapasaaressa. Muistomerkin ovat pystyttäneet Jyväskylän seminaarin opiskelijat vuosina 1867-1937.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.2226°N, 25.83968°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000001056 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Opinsaunan kiuas (Q38681608) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pyhäsaari
    Pyhäsaari

    lapinraunio Jyväskylässä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.26341°N, 25.92903°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 180010003 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pyhäsaari (Q38379329) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Sammalniemi
    Sammalniemi

    lapinraunio Jyväskylässä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.23942°N, 25.85753°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 180010018 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Sammalniemi (Q42032100) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Sotatarviketeollisuuden alueet

    Keski-Suomen sotatarviketeollisuuden alueet liittyvät itsenäistymisen jälkeen puolustuspoliittisista syistä sisämaahan rakennettuun sotatarviketeollisuuteen.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 190 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Sotatarviketeollisuuden alueet (Q30505623) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Rautpohja
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Sotatarviketeollisuuden alueet.

    Rautpohja on pienalue Mäki-Matin kaupunginosassa Jyväskylässä. Se on pääosin teollisuusaluetta, mutta siellä on myös kerrostaloasutusta.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.23476°N, 25.71775°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Rautpohja (Q38585586) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Tikkakoski
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Sotatarviketeollisuuden alueet.

    Oy Tikkakoski Ab oli Tikkakoskella vuosina 1893–1983 eri nimillä toiminut kone- ja aseteollisuusyritys, joka oli suomalaisessa, saksalaisessa ja neuvostoliittolaisessa omistuksessa. Yhtiö tunnettiin Tikka-tuotemerkistä, jota käytettiin aseissa, ompelukoneissa ja liukuesteissä.

  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tikkakoski (Q11897596) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Valtion Kivääritehdas
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Sotatarviketeollisuuden alueet.

    Valtion Kivääritehdas (VKT) oli vuonna 1926 Jyväskylän Tourulaan perustettu jalkaväen aseita valmistanut tehdas. Sen rakennukset rakennettiin 1926–1927.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.2482°N, 25.7661°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Valtion Kivääritehdas (Q18002785) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Struven ketju

    Struven ketju on 1800-luvun alkupuolella rakennettu kolmiomittausketju Pohjoisen jäämeren ja Mustanmeren välillä. Sen tarkoituksena oli selvittää yhden pituuspiirin pituus mahdollisimman pitkältä matkalta ja mahdollisimman pohjoisessa. Tuon tiedon avulla voitiin entistä luotettavammin laskea maapallon tarkka muoto ja koko. Nimensä hanke sai ideoijansa ja päätoimeenpanijansa F. G. W. Struven mukaan. Ketju toteuttiin pääosin silloisen Venäjän alueella; vain pohjoisin osa sijoittui Ruotsi-Norjan alueelle. Nykyisin ketju kulkee kymmenen eri valtion kautta. Hanke tunnetaan myös nimellä Venäläis-skandinaavinen astemittaus. Sen tuloksilla oli myöhemmin suuri merkitys itsenäisen Suomen oman geodeettisen runkoverkon ja karttatuotannon perustana.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 59.05778°N, 26.33778°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4255 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Struven ketju (Q192243) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Puolakka
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Struven ketju.

    Struven ketjun mittauspiste Jyväskylässä Keski-Suomessa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.92667°N, 25.53367°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000014150 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Puolakka (Q31028244) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Säynätsalon teollisuusyhdyskunta

    Säynätsalo on edustava esimerkki teollisuusyhdyskunnasta, jossa teollisuuslaitokset, asuma-alueet ja yksittäiset rakennukset ovat syntyneet korkeatasoisen arkkitehtuurisuunnittelun tuloksena.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 230 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Säynätsalon teollisuusyhdyskunta (Q30689302) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Haikka
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Säynätsalon teollisuusyhdyskunta.

    Haikka on Muuratsalon saaressa sijaitseva niemi Jyväskylän Säynätsalossa. Niemessä on asuinalue.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.13°N, 25.78°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Haikka (Q18658809) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Louhunsalmen riippusilta
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Säynätsalon teollisuusyhdyskunta.

    Louhunsalmen riippusilta on Jyväskylässä, Säynätsalon kaupunginosassa sijaitseva riippusilta, joka yhdistää Säynätsalon saaren Lehtisaareen. Silta on teräsrakenteinen ja teräsbetonikantinen, ja sen on suunnitellut Bruno Kivisalo. Silta valmistui vuonna 1957. Sillä on pituutta 178 metriä. Sillan pisin jänneväli on 140 metriä ja se on jänneväliltään Suomen seitsemänneksi pisin silta. Sillalla kulkee paikallistie 16621 eli Saaritie. Aiemmin sillan molemmin puolin kulki kapeat kevyen liikenteen väylät, jotka sopivat lähinnä jalankulkijoille, mutta vuoden 2011 peruskorjauksessa sillan Kaijanlahden puoleiselle sivulle levennettiin yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.1349°N, 25.7615°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Louhunsalmen riippusilta (Q15677692) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Bruno Kivisalo
  • Lataa kuva
    Säynätsalon kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Säynätsalon teollisuusyhdyskunta.

    Säynätsalon kirkko on Jyväskylässä Säynätsalon kaupunginosassa oleva päätytornillinen pitkäkirkko, jonka suunnittelijoina olivat arkkitehdit Armas Lindgren ja Bertel Liljeqvist. Säynätsalon tehtaiden johtaja, kauppaneuvos Hanna Parviainen rahoitti kirkon rakentamisen. Kirkko on valmistunut vuonna 1927. Vaaleaksi rapatun tiilikirkon päätytorni on barokkityylinen. Kulmikas kuoriosa on kirkkosalia kapeampi ja matalampi. Kirkkosaliin liittyvä seurakuntasali erottuu matalana siipirakennuksena. Kirkko vihittiin 6. tammikuuta 1927 ja siinä on 400 istumapaikkaa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.14368°N, 25.77051°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305268) ja kohde (200831) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Säynätsalon kirkko (Q15633852) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Armas Lindgren, Bertel Liljequist
  • Lataa kuva
    Säynätsalon kunnantalo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Säynätsalon teollisuusyhdyskunta.

    Säynätsalon kunnantalo on Jyväskylässä entisessä Säynätsalon kunnassa sijaitseva Alvar Aallon suunnittelema rakennus. Sen rakentaminen aloitettiin vuonna 1949 ja käyttöönsä kunnantalona se vihittiin vuonna 1952. Kunnantalokäytöstä rakennus poistui vuoden 1993 alussa, kun Säynätsalo liittyi Jyväskylän kaupunkiin. Säynätsalon kunnantalo on Aallon arvostetuimpia töitä, ja se nostetaan usein esille puhuttaessa rakennusaikakauden arkkitehtuurista. Nykyisin entisen kunnantalon tiloja on mahdollista vuokrata esimerkiksi kokouskäyttöön ja rakennuksesta löytyy myös majoitustiloja.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.14028°N, 25.76917°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306318) ja kohde (201846) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Säynätsalon kunnantalo (Q2456080) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Alvar Aalto
  • Lataa kuva
    Säynätsalon vaneritehdas
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Säynätsalon teollisuusyhdyskunta.

    Säynätsalon vaneritehdas on UPM-Kymmene-konserniin kuuluva vaneritehdas Jyväskylään kuuluvassa Säynätsalon saaressa. Tehdas on viralliselta nimeltään UPM-Kymmene Oyj, Jyväskylän vaneritehdas. Aiemmin tehdas on tunnettu nimillä Schauman Wood Oy, Säynätsalon vaneritehdas, Enso Gutzeit Osakeyhtiö, Parviaisen tehtaat ja Joh. Parviaisen tehtaat. Samalla tehdasalueella toimi aiemmin talotehdas sekä Säynätsalon kuitulevytehdas. Henkilöstöä tehtaalla on noin 310 ja tuotantokapasiteetti noin 120 000 m³ pinnoitettua ja pinnoittamatonta kuusi- ja koivuvaneria vuodessa. Vuonna 1913 perustettu tehdas on Suomen vanhin toiminnassa oleva vaneritehdas.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.13639°N, 25.76833°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Säynätsalon vaneritehdas (Q11895776) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Taulumäen kirkko ja Jyväskylän vanha hautausmaa

    Maisemallisesti hallitsevalla Taulumäellä sijaitseva, kauniisti säilynyt kirkko on 1920-luvun klassismin monumentaaliarkkitehtuurin merkittävimpiä kohteita Suomessa.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 188 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Taulumäen kirkko ja Jyväskylän vanha hautausmaa (Q30506071) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Jyväskylän vanha hautausmaa
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Taulumäen kirkko ja Jyväskylän vanha hautausmaa.

    Jyväskylän vanha hautausmaa on Jyväskylän Puistokadun varrella sijaitseva hautausmaa. Se on perustettu vuonna 1837 alun perin Laukaan maantien varteen. Alueesta muodostui kaupunginosa, kun arkkitehti Yrjö Blomstedtin asemakaava hyväksyttiin 1910. Aluksi siunaamiset tehtiin Kaupunginkirkossa, josta saattoväki siirtyi hautajaiskulkueena hautausmaalle, mutta arkkitehti Pauli Blomstedtin suunnitteleman siunauskappelin valmistuttua vuonna 1930 ei enää nähty kaupungin läpi kulkevia hautajaiskulkueita. Hautausmaata on laajennettu vuosina 1899, 1924 ja 1941. Alue kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.25083°N, 25.75308°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Jyväskylän vanha hautausmaa (Q18659629) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Taulumäen kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Taulumäen kirkko ja Jyväskylän vanha hautausmaa.

    Taulumäen kirkko sijaitsee Jyväskylässä Taulumäen kaupunginosassa. Sen on suunnitellut arkkitehti Elsi Borg. Maisemallisesti hallitsevalla paikalla Rajakadun päässä sijaitseva, kauniisti säilynyt ja huolellisesti kunnostettu Taulumäen kirkko on 1920-luvun klassismin monumentaaliarkkitehtuurin merkittävimpiä kohteita Suomessa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.25346°N, 25.75142°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305229) ja kohde (200792) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Taulumäen kirkko (Q7688716) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Elsi Borg
  • Lataa kuva
    Vaajakosken tehtaat

    Vaajakosken tehtaat oli SOK:n omistama tuotantolaitosryhmä Jyväskylän maalaiskunnassa Vaajakoskella. Tehtaiden alueella oli tehtaita, asuntoja ja vesivoimalaitos. Enimmillään SOK työllisti tehtaissaan Vaajakoskella vakituisesti noin 2 000 henkeä. Tehdasrakennukset ovat yhä käytössä, ja niissä toimii muun muassa erilaisia pienyrityksiä.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 191 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vaajakosken tehtaat (Q5399251) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Naissaari (Jyväskylä)
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Vaajakosken tehtaat.

    Naissaari on saari Vaajavirrassa Jyväskylän kaupungin Kanavuoren kaupunginosassa. Naissaaren luoteispuolella on Varassaari. Saari on 400 metriä pitkä ja leveimmillään 200 metriä. Saaren keskikohta muodostaa loivan mäen, joka kohoaa noin 10 metrin korkeudelle vedenpinnasta. Valtatiet 4, 9, 13, 23 ylittävät Vaajavirran Naissaaren eteläosan kautta.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.24457°N, 25.88558°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Naissaari (Jyväskylä) (Q11883929) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Vaajakosken kanava
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Vaajakosken tehtaat.

    Vaajakosken kanava yhdistää Leppäveden Päijänteeseen ja on osa Keiteleen kanavaa. Kanavan rakensivat neuvostoliittolaiset 1990–1993 osana Neuvostoliiton ja Suomen välisen bilateraalikaupan tasapainottamista, koska Suomen vienti Neuvostoliittoon oli suurempaa kuin Suomen tuonti Neuvostoliitosta. Kanava on 250 metriä pitkä. Leppäveden ja Päijänteen korkeusero on 2,50–2,65 m.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.24681°N, 25.88681°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vaajakosken kanava (Q18662584) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Vaajakosken naulatehdas
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Vaajakosken tehtaat.

    Vaajakosken naulatehdas oli SOK:n omistama vuonna 1939 toimintansa aloittanut metallituotteita valmistanut tehdas. Se lopetti toimintansa 1986. Tehdasrakennus sijaitsee Vaajavirran rannalla.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.24839°N, 25.88488°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vaajakosken naulatehdas (Q18662588) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Vaajakosken rautatieasema
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Vaajakosken tehtaat.

    Vaajakosken rautatieasema on Jyväskylässä Tölskän kaupunginosassa, Vaajakoski–Jyskän suuraluella sijaitseva rautatieliikennepaikka. Liikennepaikka sijaitsee rataosalla Jyväskylä–Pieksämäki. Jyväskylän rautatieasemalta sinne on matkaa 7,4 kilometriä ja Lievestuoreen rautatieasemalta 17,4 kilometriä. Asema toimi pitkään Vaajakosken tehtaiden lastauspaikkana, mutta tavaraliikenne väheni SOK:n tehtaiden lakkauttamisen jälkeen. Asemalla lastataan kuitenkin yhä jonkin verran puuta tavarajuniin. Henkilöliikennettä ei ole.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.24778°N, 25.87917°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vaajakosken rautatieasema (Q18662589) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Vaajakosken vanha vesivoimalaitos
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Vaajakosken tehtaat.

    Vaajakosken vanha vesivoimalaitos eli Wanha Woimala on Vaajakoskessa Vaajavirrassa Jyväskylässä sijaitseva vuonna 1920 rakennettu vesivoimalaitos, joka ei ole enää sähköntuotantokäytössä. Se toimii erilaisten tapahtumien, taidenäyttelyiden, konserttien ja tanssien järjestämispaikkana.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.2472°N, 25.88615°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vaajakosken vanha vesivoimalaitos (Q11899927) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Vaajakosken vesivoimalaitos
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Vaajakosken tehtaat.

    Vaajakosken vesivoimalaitos on Jyväskylässä Vaajavirrassa Naiskoskessa sijaitseva vesivoimalaitos. Laitoksen on rakennuttanut SOK. Laitoksen on omistanut vuodesta 1984 alkaen Suur-Savon Sähkö. Voimala on harvinainen koska sen vedenottokapasiteetti on suuri verrattuna korkeuseroon, joka on parhaimmillaan 2 metriä. Voimalaitoksen sisällä ei myöskään ole avattavia patoluukkuja vaan kiinteä patokynnys. Laitos käynnistetään imemällä kompressoreilla tyhjö kuhunkin ilmatiiviiseen virtauskanavaan, jolloin vesi syöksyy kynnyksen yli turbiiniin lapon ansiosta.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.24583°N, 25.88694°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vaajakosken vesivoimalaitos (Q11899926) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Varassaari
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Vaajakosken tehtaat.

    Varassaari on kulttuuri- ja teollisuushistoriallisesti paikallisesti merkittävä saari Naissaaren eteläpuolella Vaajavirrassa Jyväskylän kaupungin Haapaniemen kaupunginosassa. Se rajoittuu itärannaltaan Vaajavirtaan. Lännessä ja pohjoisessa saari rajoittuu kolmiosaiseen lahteen. Lahden keskimmäistä osaa kutsutaan Varaslahdeksi ja pohjoisinta osaa Saunalahdeksi tai Liekkilammeksi. Niiden välissä on Summasalmi. Saarelle on kaksi tieyhteyttä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.24083°N, 25.87667°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Varassaari (Q11900469) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Varassaaren taistelukaivanto
    Varassaaren taistelukaivanto

    Vuoden 1918 taistelukaivanto Jyväskylän Varassaaressa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.24306°N, 25.87766°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000026996 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Varassaaren taistelukaivanto (Q42031764) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Viitaniemi

    Viitaniemi on Nisulan kaupunginosaan kuuluva pienalue Jyväskylässä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.253°N, 25.73°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1035 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Viitaniemi (Q11901379) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Nisulan monttu
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Viitaniemi.

    Viitaniemen liikuntapuisto eli Nisulan monttu on urheilupaikka Jyväskylässä. Se sijaitsee Nisulan kaupunginosan Viitaniemessä. Nisulan montussa on jalkapallo- ja jääpallokenttä sekä pikaluistelurata. Jalkapallo- ja jääpallokenttä sekä pikaluistelurata rakennettiin Nisulan monttuun, jossa jo aiemmin sijaitsi jääkiekkokaukalo, 1970-luvun lopulla. Jäädytyslaitteisto kentälle valmistui 1990. Nisulan montun kentän koko on 65 × 110 neliömetriä ja pikaluisteluradan pituus 333 metriä. Kenttä on valaistu. Talvisin kenttää käyttävät Jyväskylän Seudun Palloseura, jonka jääpalloilijoiden kotikenttänä se toimii, sekä Kensun pikaluistelijat.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.2486°N, 25.7334°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Nisulan monttu (Q18660984) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Viitaniemen koulu
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Viitaniemi.

    Viitaniemen koulu on Jyväskylässä Viitaniemessä sijaitseva yläaste. Koulussa opiskelee noin 510 oppilasta vuosiluokilla 7–9. Koulutalo on valmistunut vuonna 1962 Viitaniemen yhteiskoulun nimellä toimineelle yksityiskoululle ja sen ovat suunnitelleet arkkitehdit Jonas Cedercreutz ja Helge Railo. Liikuntasali sijaitsee erillisessä rakennuksessa, joka valmistui vuonna 1967. Peruskoulu-uudistuksen yhteydessä koulu siirtyi Jyväskylän kaupungin hallintaan vuonna 1973. Vuosina 1973–1995 talossa toimi hallinnollisesti kaksi koulua, Viitaniemen yläaste ja lukio.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.2514°N, 25.7342°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Viitaniemen koulu (Q7929069) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Viitatorni
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Viitaniemi.

    Viitatorni on Jyväskylän Viitaniemessä sijaitseva arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema tornitalo. Viitatorni rakennettiin vuosina 1957–1962 ja se oli Jyväskylän korkein rakennus kunnes toimistorakennus Innova valmistui vuonna 2002. Viitatorni on 39 metriä korkea ja siinä on 13 kerrosta, joista alimmassa sijaitsee liikehuoneistoja ja talonmiehen asunto. Talon 73 huoneistoa suunniteltiin alun perin perheettömille, eikä niissä ole asuntokohtaisia parvekkeita. Yhteensä rakennuksessa on 4 223 kerrosneliömetriä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.2497°N, 25.7332°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Viitatorni (Q11901386) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Alvar Aalto
  • Lataa kuva
    Älylän ja Seminaarinmäen asuinalueet

    Jyväskylän yliopistoalueen kulttuurihistoriallisesti ja arkkitehtonisesti merkittävään kokonaisuuteen kuuluvat myös Jyväskylän seminaarivaiheessa syntynyt Älylän jugendvaikutteinen huvila-alue puistoineen, Alvar Aallon suunnittelemat museorakennukset sekä Seminaarimäen pientaloalue puistoineen.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.23534°N, 25.73507°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 185 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Älylän ja Seminaarinmäen asuinalueet (Q30151026) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Alvar Aalto -museo Jyväskylässä
    Alvar Aalto -museo Jyväskylässä
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Älylän ja Seminaarinmäen asuinalueet.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.23343°N, 25.73096°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Alvar Aalto -museo Jyväskylässä (Q19407118) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Beckerin talo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Älylän ja Seminaarinmäen asuinalueet.

    Beckerin talo on rakennus Seminaarinrinteessä Jyväskylässä. Sen on suunnitellut itseoppinut jyväskyläläinen rakennusmestari M. F. Forselius apteekkari Frans Kiljanderille. Talo on saanut nimensä siinä asuneen yleisen sairaalan ylilääkäri Aarne Arthur Beckerin mukaan. Hän asui talossa perheineen vuodesta 1920 kuolemaansa saakka vuonna 1941.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.23619°N, 25.73544°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Beckerin talo (Q28753816) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Keski-Suomen museo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Älylän ja Seminaarinmäen asuinalueet.

    Keski-Suomen museo on kulttuurihistoriallinen museo. Se toimii Keski-Suomen alueen maakuntamuseona ja Jyväskylän kaupunginmuseona. Näyttelyiden lisäksi museo harjoittaa alansa tutkimusta, tallentamista, opetusta sekä huolehtii alueen rakennuskulttuurin ja kulttuuriympäristön tutkimisesta. Keski-Suomen museon erilliskohteita ovat Heiskan taiteilijakoti, Pienmäen talomuseo Hankasalmella, Keski-Suomen museon käsityöläiskodit, Jyväskylän lyseon museo, Niitynpään työläiskotimuseo Vaajakoskella, Jyväskylän kaupungin kunnallistekniikan museo ja yhteistyönä ylläpidetty Toivolan Vanha Piha. Museon hallussa ovat myös Carl Christian Rosenbröijerin hautakappeli ja Nojosniemen veneverstas.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.23387°N, 25.73108°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Keski-Suomen museo (Q11871078) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lounaispuisto
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Älylän ja Seminaarinmäen asuinalueet.

    Lounaispuisto on puisto Jyväskylän keskustassa Minna Canthin kadun ja Seminaarinkadun risteyksessä. Puistossa on muun muassa kioski-kahvilarakennus, Olavi Kivimaan suunnittelema esiintymislava ja leikkipuisto. Siellä järjestetään kesä-, heinä- ja elokuussa tiistai-iltaisin vuoroviikoin lauluiltoja ja puistotansseja. Ensimmäiset ehdotukset puiston rakentamiseksi tehtiin 1860-luvulla. Puisto oli Jyväskylän seminaarin hallussa, ja Jyväskylän kaupunki lahjoitti seminaarille taimia istutettaviksi puistoon. 1880-luvulta lähtien puisto tuli tunnetuksi siellä järjestetyistä laulujuhlista.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.2369°N, 25.738°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lounaispuisto (Q20914056) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Parviaisen talo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Älylän ja Seminaarinmäen asuinalueet.

    Parviaisen talo on arkkitehti Wäinö Gustaf Palmqvistin suunnittelema rakennus Jyväskylän Seminaarinmäellä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.23678°N, 25.73627°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Parviaisen talo (Q28464270) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Wäinö Gustaf Palmqvist
  • Lataa kuva
    Seminaarinmäen viljamakasiini
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Älylän ja Seminaarinmäen asuinalueet.

    Seminaarinmäen viljamakasiini on Seminaarinmäellä sijaitseva Jyväskylän vanhin kivirakennus. Se rakennettiin vuonna 1851 turvaamaan viljansaantia huonoina satovuosina. Arkkitehti Wivi Lönnin suunnitelmien perusteella rakennus muutettiin Jyväskylän kaupunginkirjaston ja Jyväskylän tieteellisen kirjaston käyttöön vuonna 1916 ja se toimi kaupunginkirjastona vuosina 1948–1980. Rakennuksessa toimi tämän jälkeen Suomen kotiteollisuusmuseo. Jyväskylän yliopiston rehtoraattina rakennus oli vuosina 2001–2014.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.23716°N, 25.73677°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Seminaarinmäen viljamakasiini (Q28464275) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Jämsä

    Jämsä Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Huhkojärven tila

    Vuorineuvos Göstä Serlachiuksen metsäpalstalle rakennuttaman Huhkojärven tilan kaikki rakennukset ovat luonnonmateriaaleista työstettyjä, erilaisten yksityiskohtien koristamia pieniä taidekäsityönä tehtyjä taideteoksia, jotka muodostavat perinteisestä maatilarakentamisesta poikkeavan arkkitehtonisesti ja rakennusteknisesti mielenkiintoisen kokonaisympäristön, eräänlaisen erämaa-ateljeen.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4306 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Huhkojärven tila (Q30560577) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Jämsänjoen agraarimaisema

    Jämsänjoen molemmin puolin ulottuvalle viljavalle alueelle on jo varhain keskittynyt suuria talonpoikaisia maatiloja, joiden 1800-luvulla muotoutunut rakennuskanta noudattaa monessa pihapiirissä empirekaudelle ominaista säätyläistilojen arkkitehtuuria.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 193 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Jämsänjoen agraarimaisema (Q30690368) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Jämsänjoki
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jämsänjoen agraarimaisema.

    Jämsänjoki laskee Kankarisvedestä Päijänteeseen Jämsänkosken ja Jämsän kautta. Joella on pituutta noin 15 kilometriä. Joen valuma-alue on 1448,3 km²; valuma-alueen soista peräisin oleva humus värjää joen veden ruskeaksi.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.81677°N, 25.26335°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Jämsänjoki (Q1542229) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Saaren kartano (Jämsä)
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Jämsänjoen agraarimaisema.

    Saaren kartano sijaitsee Jämsässä ja oli vuonna 1918 punaisten vankien säilytyspaikka ja yksi joukkomurhan tapahtumapaikoista, kartanon isännän ollessa pahamaineinen Hjalmar Saari eli Saaren Jallu. Hänen veljensä puolestaan oli Frithiof Saari.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.85694°N, 25.20028°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Saaren kartano (Jämsä) (Q11891817) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Jämsänkosken teollisuusympäristö

    Jämsänkosken teollisuusympäristö on Jämsänkoskella Yhtyneiden Paperitehtaiden vanha teollisuusalue. Se kuuluu Museoviraston luettelemiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 195 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Jämsänkosken teollisuusympäristö (Q23040165) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kuoreveden kirkko

    Kuoreveden kirkko on Jämsän Kuorevedellä, noin 12 kilometrin päässä entisen Kuoreveden kunnan päätaajamasta Hallista sijaitseva puinen päätytornillinen pitkäkirkko, jonka rakensi Matti Åkerblom 1779. Kirkossa on pohjoinen ja eteläinen kylkirakennus ja itäpäässä 1915 rakennettu sakaristo. Torni on kolminivelinen ja siinä on sipulikupoli. Sisällä on puuholvit ja näkyviin jätetyt sideparrut. Kirkon pinta-ala on 400 neliötä ja siinä on istumapaikkoja 460 hengelle. Kirkon 17-äänikertaiset urut on valmistanut Kangasalan urkutehdas 1970. Kirkkoa on korjattu 1845, 1915 ja 1964.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.93354°N, 24.72797°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305006) ja kohde (200569) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kuoreveden kirkko (Q19705351) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Matti Åkerblom
  • Lataa kuva
    Käpinniemen kalliomaalaus

    Käpinniemen kalliomaalaus sijaitsee Jämsän kunnassa Kuoreveden Käpinniemessä Keski-Suomessa. Kalliomaalaukset sijaitsevat suuren siirtolohkareen järvenpuoleisessa sivussa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.93488°N, 24.72411°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000004308 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Käpinniemen kalliomaalaus (Q11874103) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Linnasenvuori

    Linnasenvuori on Keski-Suomessa Jämsän Juokslahdessa sijaitseva mahdollinen linnavuori.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.96071°N, 25.3286°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 182010011 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Linnasenvuori (Q25453269) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pukinvuori

    Pukinvuori eli Linnavuori tai Hartusvuori on Keski-Suomessa Jämsän taajamassa Seppolan koillispuolella sijaitseva muinaislinna.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.86966°N, 25.20313°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 182010009 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pukinvuori (Q25453124) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Ruotsulan talo

    asuinrakennus Jämsässä

  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (201768) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ruotsulan talo (Q55027356) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Ruotsulan talon aitta
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Ruotsulan talo.

    aitta Jämsässä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.85893°N, 25.22723°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306313) ja kohde Ruotsulan talo (201768) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ruotsulan talon aitta (Q55594816) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Ruotsulan talon navetta
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Ruotsulan talo.

    kivinavetta Jämsässä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.85873°N, 25.2269°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306315) ja kohde Ruotsulan talo (201768) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ruotsulan talon navetta (Q55597087) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Ruotsulan talon päärakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Ruotsulan talo.

    päärakennus Jämsässä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.85888°N, 25.22603°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306316) ja kohde Ruotsulan talo (201768) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ruotsulan talon päärakennus (Q55596882) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Suur-Jämsän empiretalot

    Jämsän alueella on useita 1800-luvun alkupuolen vauraasta ja tyylitietoisesta rakentamisesta kertovia asuinrakennuksia.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1719 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Suur-Jämsän empiretalot (Q30505549) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Särkisalo 1

    ruumiskalmisto Jämsässä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.9018°N, 25.44061°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 182010001 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Särkisalo 1 (Q31029397) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Vanha Jämsä

    Suur-Jämsän kirkonseudun vanhin säilynyt rakennettu ympäristö sijoittuu Jämsänjoen molemmin puolin kirkon kohdalle.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1067 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vanha Jämsä (Q30560327) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Jämsän kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Vanha Jämsä.

    Jämsän kirkko on kivikirkko vuodelta 1929 ja edustaa aikakautensa klassismia. Jämsän ristikirkolla ja sen pohjoispuolella olevalla uusklassillisella kellotapulilla on näyttävä sijainti korkean Kalliomäen kupeessa. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Kauno S. Kallio.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.87467°N, 25.18288°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304999) ja kohde (200562) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Jämsän kirkko (Q16324662) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Kauno Kallio
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Kannonkoski

    Kannonkoski Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Kannonkosken kirkko

    Kannonkosken kirkko on Saarijärven seurakunnan kirkkorakennus Kannonkoskella Keski-Suomessa. Kirkko sijaitsee hieman kylätaajaman ulkopuolella Kirkkotien varrella, Kivijärven Kuivaniemellä Kiihkovuoren juurella kauniilla valoisalla mäntykankaalla. Rakennus on muodoltaan päätytornillinen pitkäkirkko, joka sivusta katsottuna muistuttaa rauhallisen maalaismaiseman keskellä lipuvaa modernia valtamerialusta. Se on rakennettu punatiilestä ja rapattu vaaleaksi ulko- ja sisäpuolelta. Vesikatto on valettu rautabetonipalkiston varaan. Kirkon pinta-ala on 265 m² ja istumapaikkoja oli alun perin 420. Kirkko peruskorjattiin 1990-luvun lopulla ja nykyään tässä museoviraston suojelukohteisiin kuuluvassa kirkossa on 350 istumapaikkaa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.9728°N, 25.2533°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305230) ja kohde (200793) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 198 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kannonkosken kirkko (Q5392172) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Pauli E. Blomstedt
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Karstula

    Karstula Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Karstulan kirkonkylä
    Karstulan kirkonkylä

    Karstulan vanhan kirkonkylän kulttuurihistoriallisesti tärkein kokonaisuus on kirkko ympäristöineen, kirkkoa sivuava keskusraitti sekä näiden ympäristöön 1800-luvun lopulta alkaen rakentunut taajama asuin- ja liiketaloineen. Karstulan hirrestä rakennettu kirkko on valmistunut 1853.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.87778°N, 24.80278°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 199 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Karstulan kirkonkylä (Q12366521) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Karstulan kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Karstulan kirkonkylä.

    Karstulan kirkko on puurakenteinen keskeiskirkko Karstulassa Keski-Suomessa. Hirrestä rakennettu kirkko koostuu kuutiomaisesta keskitilasta, johon liittyy joka sivulla eteishuonemaiset ristivarret. Kirkon keskellä on nelikulmainen, ikkunallinen kupoli. Kirkko edustaa tyyliltään myöhäisempireä. Kirkko valmistui vuonna 1853, ja sen rakensi Jaakko Heikinpoika Kuorikoski arkkitehti A. F. Granstedtin laatimien piirustusten pohjalta.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.8767°N, 24.80002°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305232) ja kohde (200795) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Karstulan kirkko (Q18179416) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Rakennushallitus, Anders Fredrik Granstedt
  • Lataa kuva

    Kimingin ruukki oli Karstulassa Kimingin kylässä vuosina 1839–1897 toiminut ruukki. Ruukin harkkohyttiselvennä sijaitsi Kiminginjärvestä Pääjärveen laskevan Kiminginjoen Pitkäkosken rannalla. Ruukin perusti 1839 Kimingi Blästerverks Bolag -niminen yhtiö jossa oli osakkaina virkamiehiä ja vaasalaisia kauppiaita. Alkuaikojen merkittävimpiä omistajia olivat Gustaf Adolf Wasastjerna ja hänen sukunsa, jotka omistivat myös Seinäjoen Östermyran ruukin. Järvi- ja suomalmia käyttänyt harkkohytti valmistui 1844.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.95167°N, 24.72667°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000015828 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kimingin ruukki (Q11871511) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Laikan pappila

    clergy house in Karstula, Finland

  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (201422) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Laikan pappila (Q55078440) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Laikan pappilan päärakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Laikan pappila.

    pappila Karstulassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.90202°N, 24.73455°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303192) ja kohde Laikan pappila (201422) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Laikan pappilan päärakennus (Q55597280) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Laikan pappilan väentupa
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Laikan pappila.

    seurantalo Karstulassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.90226°N, 24.73429°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303194) ja kohde Laikan pappila (201422) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Laikan pappilan väentupa (Q55599800) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Laikan pappilan ympäröivä pihapiiri ja puutarhan jäänteet
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Laikan pappila.

    piha Karstulassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.9022°N, 24.73458°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303193) ja kohde Laikan pappila (201422) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Laikan pappilan ympäröivä pihapiiri ja puutarhan jäänteet (Q55597360) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Keuruu

    Keuruu Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.

    Asunta on vanha rautatieliikennepaikka Keuruulla 26 km Haapamäeltä. Asunnan asema-alueen hyvin säilynyt, yhtenäinen rakennuskokonaisuus on 1890-luvun lopulta. Siihen kuuluu pysäkkirakennus, tavaramakasiini, vahtitupa ja lisäksi talousrakennukset, kellari ja sauna. Alueella on komeaa puustoa. Radan eteläpuolella on Asunnanjärvi ja siellä on pumppuaseman hoitajan asunto, joka on kesäasuntona. Kauempana on Asunnan Vesitorni. Alue kuuluu valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusopimuksella säilytettäviin asemiin vuodesta 1998. Aseman on suunnitellut 1897, Bruno Granholm. Rautatiesilta on v. 1924.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.24402°N, 24.89269°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4217 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Asunnan liikennepaikka (Q11853222) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Asunnan rautatieasema-alue

    rautatieasema-alue Keuruulla

  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200289) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Asunnan rautatieasema-alue (Q55025365) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Asunnan rautatieasema-alueen kellari
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Asunnan rautatieasema-alue.

    talouskellari Keuruulla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.24409°N, 24.89346°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304266) ja kohde Asunnan rautatieasema-alue (200289) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Asunnan rautatieasema-alueen kellari (Q55598512) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Asunnan rautatieasema-alueen liiteri 1
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Asunnan rautatieasema-alue.

    liiteri Keuruulla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.24425°N, 24.89292°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304401) ja kohde Asunnan rautatieasema-alue (200289) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Asunnan rautatieasema-alueen liiteri 1 (Q55596458) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Asunnan rautatieasema-alueen liiteri 2
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Asunnan rautatieasema-alue.

    liiteri Keuruulla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.24374°N, 24.89417°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304402) ja kohde Asunnan rautatieasema-alue (200289) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Asunnan rautatieasema-alueen liiteri 2 (Q55596459) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Asunnan rautatieasema-alueen liiteri 3
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Asunnan rautatieasema-alue.

    liiteri Keuruulla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.24358°N, 24.88901°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304489) ja kohde Asunnan rautatieasema-alue (200289) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Asunnan rautatieasema-alueen liiteri 3 (Q55596461) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Asunnan rautatieasema-alueen pumppuaseman hoitajan asuintalo
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Asunnan rautatieasema-alue.

    asuintalo Keuruulla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.24344°N, 24.88958°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304248) ja kohde Asunnan rautatieasema-alue (200289) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Asunnan rautatieasema-alueen pumppuaseman hoitajan asuintalo (Q55595227) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Asunnan rautatieasema-alueen tavaramakasiini
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Asunnan rautatieasema-alue.

    varastorakennus Keuruulla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.24384°N, 24.89319°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304162) ja kohde Asunnan rautatieasema-alue (200289) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Asunnan rautatieasema-alueen tavaramakasiini (Q55599012) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Bruno Granholm
  • Lataa kuva
    Asunnan rautatieasema-alueen yksinkertainen vahtitupa
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Asunnan rautatieasema-alue.

    vahtitupa Keuruulla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.24354°N, 24.8943°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304060) ja kohde Asunnan rautatieasema-alue (200289) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Asunnan rautatieasema-alueen yksinkertainen vahtitupa (Q55599378) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Asunnan rautatieaseman asemarakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Asunnan rautatieasema-alue.

    asemarakennus Keuruulla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.24397°N, 24.89283°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303916) ja kohde Asunnan rautatieasema-alue (200289) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Asunnan rautatieaseman asemarakennus (Q55594884) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Bruno Granholm
  • Lataa kuva
    Haapamäen rautatieasemanseutu

    Maamme tärkeimpiin risteysasemiin aikanaan kuuluneen Haapamäen laaja asemayhdyskunta levittäytyy radan suuntaisena.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 207 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Haapamäen rautatieasemanseutu (Q30506407) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Haapamäen rautatieasema
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Haapamäen rautatieasemanseutu.

    Haapamäen rautatieasema on Suomen rataverkolla Keuruun kaupungin Haapamäen kylässä sijaitseva rautateiden risteysasema. Rautatie Tampereelta Haapamäelle ja edelleen Seinäjoelle valmistui 1882. Haapamäestä tuli risteysasema, kun rata Jyväskylään valmistui 1896. Ennen Jyväskylän radan rakentamista Haapamäen aseman nimi oli Keuru. Nimi kirjoitettiin yhdellä u-kirjaimella, toisin kuin nykyään. Neljäs Haapamäellä risteävä rataosa oli 1930-luvulla valmistunut Porin rata.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.24667°N, 24.45528°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200379) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Haapamäen rautatieasema (Q5636532) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Haapamäen rautatieaseman Leponiemen kellari
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Haapamäen rautatieasema.

    talouskellari Keuruulla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.23589°N, 24.47034°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304276) ja kohde Haapamäen rautatieasema (200379) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Haapamäen rautatieaseman Leponiemen kellari (Q55598422) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Haapamäen rautatieaseman Leponiemen talousrakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Haapamäen rautatieasema.

    piharakennus Keuruulla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.2361°N, 24.46971°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304411) ja kohde Haapamäen rautatieasema (200379) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Haapamäen rautatieaseman Leponiemen talousrakennus (Q55598804) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Haapamäen rautatieaseman asemarakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Haapamäen rautatieasema.

    asemarakennus Keuruulla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.24667°N, 24.45556°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303919) ja kohde Haapamäen rautatieasema (200379) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Haapamäen rautatieaseman asemarakennus (Q55594886) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Bruno Granholm
  • Lataa kuva
    Haapamäen rautatieaseman asemaravintola
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Haapamäen rautatieasema.

    asemaravintola Keuruulla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.24737°N, 24.4551°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304582) ja kohde Haapamäen rautatieasema (200379) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Haapamäen rautatieaseman asemaravintola (Q55594971) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Haapamäen rautatieaseman asuinkasarmi 1
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Haapamäen rautatieasema.

    asuinkasarmi Keuruulla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.24548°N, 24.45695°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304101) ja kohde Haapamäen rautatieasema (200379) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Haapamäen rautatieaseman asuinkasarmi 1 (Q55594982) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Bruno Granholm
  • Lataa kuva
    Haapamäen rautatieaseman asuinkasarmin kellari
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Haapamäen rautatieasema.

    talouskellari Keuruulla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.2456°N, 24.45732°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304268) ja kohde Haapamäen rautatieasema (200379) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Haapamäen rautatieaseman asuinkasarmin kellari (Q55598516) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Haapamäen rautatieaseman asuinkasarmin talousrakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Haapamäen rautatieasema.

    piharakennus Keuruulla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.24518°N, 24.45765°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304410) ja kohde Haapamäen rautatieasema (200379) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Haapamäen rautatieaseman asuinkasarmin talousrakennus (Q55598742) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Bruno Granholm
  • Lataa kuva
    Haapamäen rautatieaseman kaksoisvahtitupa
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Haapamäen rautatieasema.

    vahtitupa Keuruulla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.2448°N, 24.4575°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304005) ja kohde Haapamäen rautatieasema (200379) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Haapamäen rautatieaseman kaksoisvahtitupa (Q55595539) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Bruno Granholm
  • Lataa kuva
    Haapamäen rautatieaseman lennätin- ja viestiavojohtolinja 1
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Haapamäen rautatieasema.

    lennätinasema Keuruulla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.24301°N, 24.45934°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (308117) ja kohde Haapamäen rautatieasema (200379) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Haapamäen rautatieaseman lennätin- ja viestiavojohtolinja 1 (Q55596284) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Haapamäen rautatieaseman lepohuone
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Haapamäen rautatieasema.

    lepohuone Keuruulla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.24394°N, 24.45987°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304536) ja kohde Haapamäen rautatieasema (200379) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Haapamäen rautatieaseman lepohuone (Q55597893) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Haapamäen rautatieaseman vahtituvan kellari
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Haapamäen rautatieasema.

    talouskellari Keuruulla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.24496°N, 24.4578°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304269) ja kohde Haapamäen rautatieasema (200379) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Haapamäen rautatieaseman vahtituvan kellari (Q55598517) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Haapamäen rautatieaseman vesitorni
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Haapamäen rautatieasema.

    vesitorni Keuruulla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.24369°N, 24.46002°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304236) ja kohde Haapamäen rautatieasema (200379) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Haapamäen rautatieaseman vesitorni (Q55599595) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Haapamäen rautatieaseman veturitallit
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Haapamäen rautatieasema.

    veturitalli Keuruulla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.24406°N, 24.45863°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304220) ja kohde Haapamäen rautatieasema (200379) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Haapamäen rautatieaseman veturitallit (Q55599614) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Bruno Granholm
  • Lataa kuva
    Keuruun vanha keskusta

    Keuruun vanhassa keskustassa on poikkeuksellisen merkittävää rakennuskantaa.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 202 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Keuruun vanha keskusta (Q30690220) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Keuruun kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Keuruun vanha keskusta.

    Keuruun kirkko on Keuruun seurakunnan pääkirkko. Se on etelätornillinen tiilikirkko. Se on seurakunnan neljäs kirkko ja sijaitsee Kippavuorella, aivan vanhan kirkon lähellä. Kirkon suunnitteli arkkitehti Theodor Granstedt ja rakensi Odert Laine 1889–1892. Aliurakoitsijana toimi muurarimestari Brynolf Collin ja rakennustoimikuntaa johti tehtailija G. A. Serlachius.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.25706°N, 24.70653°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200798) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Keuruun kirkko (Q18662577) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Theodor Granstedt
  • Lataa kuva
    Keuruun rautatieasema
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Keuruun vanha keskusta.

    Keuruun rautatieasema on rautatieliikennepaikka Keuruulla Haapamäki–Jyväskylä-radan varrella. Asema avattiin marraskuussa 1897 ja sen on suunnitellut Bruno Granholm V luokan aseman piirustusten mukaan. Tyyliltään asema edustaa kansallisromantiikkaa, ja sen alkuperäinen ulkoasu on säilynyt hyvin. Vuonna 1974 asema valittiin Suomen kauneimmaksi.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.25552°N, 24.70695°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200290) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Keuruun rautatieasema (Q11871225) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Keuruun rautatieasema-alueen asuinrakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Keuruun rautatieasema.

    asuintalo Keuruulla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.25579°N, 24.70478°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303985) ja kohde Keuruun rautatieasema (200290) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Keuruun rautatieasema-alueen asuinrakennus (Q55595228) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Keuruun rautatieasema-alueen liiteri 1
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Keuruun rautatieasema.

    liiteri Keuruulla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.25584°N, 24.70664°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304490) ja kohde Keuruun rautatieasema (200290) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Keuruun rautatieasema-alueen liiteri 1 (Q55596462) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Keuruun rautatieasema-alueen liiteri 2
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Keuruun rautatieasema.

    liiteri Keuruulla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.25635°N, 24.70506°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304491) ja kohde Keuruun rautatieasema (200290) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Keuruun rautatieasema-alueen liiteri 2 (Q55596479) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Keuruun rautatieasema-alueen liiteri 3
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Keuruun rautatieasema.

    liiteri Keuruulla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.25604°N, 24.70527°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304492) ja kohde Keuruun rautatieasema (200290) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Keuruun rautatieasema-alueen liiteri 3 (Q55596481) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Keuruun rautatieasema-alueen liiteri 4
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Keuruun rautatieasema.

    liiteri Keuruulla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.25587°N, 24.7052°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304493) ja kohde Keuruun rautatieasema (200290) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Keuruun rautatieasema-alueen liiteri 4 (Q55596482) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Keuruun rautatieasema-alueen ratamestarin talo
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Keuruun rautatieasema.

    virka-asunto Keuruulla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.25617°N, 24.70564°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303984) ja kohde Keuruun rautatieasema (200290) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Keuruun rautatieasema-alueen ratamestarin talo (Q55599756) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Bruno Granholm
  • Lataa kuva
    Keuruun rautatieasema-alueen tavaramakasiini
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Keuruun rautatieasema.

    varastorakennus Keuruulla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.25548°N, 24.7079°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304186) ja kohde Keuruun rautatieasema (200290) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Keuruun rautatieasema-alueen tavaramakasiini (Q55599072) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Keuruun rautatieaseman asemarakennus
    Keuruun rautatieaseman asemarakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Keuruun rautatieasema.

    asemarakennus Keuruulla