Wikiprojekti:Wiki Loves Monuments/Keski-Pohjanmaa

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kilpailuohjeet Kuvattavat kohteet Jälleenvalokuvaus Lataa kuva muusta kohteesta Mobiilikartta Neuvonta English
Etsi kuvattava kulttuuriperintökohde näiltä listoilta ja lataa kuvasi Wiki Loves Monuments -valokuvauskilpailuun syyskuun aikana. Halutessasi voit osallistua tietojen parantamisen Talkoot-sivulla.

Kulttuuriperintökohteet maakunnittain

Kulttuuriperintökohteet, Keski-Pohjanmaa

Halsua · Kannus · Kaustinen · Kokkola · Lestijärvi · Perho · Toholampi · Veteli

Kuvauskohteet Halsua

Halsua Wikipediassa

Automaattisesti luodun listan loppu.
Halsuan kirkkotie ja kirkonseutu

Halsuan kirkonseutu kuvastaa vaatimatonta, 1820-luvulla Pohjanmaan suhteellisen syrjäiselle ja karulle, pääliikenneväyliltä etäälle syntynyttä pienimittakaavaista rukoushuoneen ympäristöä, johon kuuluu tunnetun pohjalaisen Kuorikosken kirkonrakentajasuvun rakentama kirkko (1825-26) ja tapuli (1882), lainamakasiini, hautausmaa sekä harjun lakea pitkin kulkeva kirkkotie.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 5072 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Halsuan kirkkotie ja kirkonseutu (Q30505958) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Halsuan kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Halsuan kirkkotie ja kirkonseutu.

    Halsuan kirkko on Jaakko Kuorikosken, isänsä Heikin suunnitelmien mukaan vuosina 1825–1826 rakennuttama kirkko Halsualla. Kirkko sijaitsee Kauppisen harjulla keskellä pitäjää, Halsuanjärven läheisyydessä. Kirkko on puinen, pohjaltaan tasavartinen ristikirkko.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.45942°N, 24.17127°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305054) ja kohde (200617) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Halsuan kirkko (Q18662905) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Jaakko Kuorikoski, Heikki Kuorikoski
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Kannus

    Kannus Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Ala-Leppilampi

    asuintalo Kannuksessa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.89787°N, 24.16794°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306345) ja kohde (202049) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ala-Leppilampi (Q55078411) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kannuksen työväentalo

    työväentalo Kannuksessa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.90341°N, 23.9138°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306326) ja kohde (201928) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kannuksen työväentalo (Q55021874) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Mäkiraonmäen vanha asutus ja Kannuksen kirkko

    Mäkiraonmäen 1900-luvun alun kirkonkylille tyypillinen rakentaminen ja tunnetun pohjalaisen kirkonrakentajasuvun rakentama Kannuksen kirkko muodostavat 1930-luvun paloa edeltävää aikaa edustavan kirkonkylämiljöön.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2066 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Mäkiraonmäen vanha asutus ja Kannuksen kirkko (Q30505977) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kannuksen kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Mäkiraonmäen vanha asutus ja Kannuksen kirkko.

    Kannuksen kirkko on puinen ristikirkko Kannuksen keskustassa valtatien 28 ja Lestijoen läheisyydessä. Nykyinen vuonna 1817 Heikki Kuorikosken johdolla rakennettu kirkko on järjestyksessä Kannuksen kolmas.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.90194°N, 23.91417°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305060) ja kohde (200623) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kannuksen kirkko (Q18659833) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Rakennushallitus
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Kaustinen

    Kaustinen Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Kangas

    kivikautinen asuinpaikka ja asumuspainanteita Kaustisella Keski-Pohjanmaalla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.567°N, 23.68044°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 236010002 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kangas (Q31029387) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kaustisen kirkonmäki

    Kaustisen kirkonmäki kirkkoineen, tapuleineen ja hautausmaineen kuvastaa hyvin Keski-Pohjanmaan jokilaaksoihin 1700-luvun lopulla perustetun kappeliseurakunnan perustamisaikaista kirkkorakentamista.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4867 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kaustisen kirkonmäki (Q30505855) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kaustisen kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kaustisen kirkonmäki.

    Kaustisen kirkko on Kaustisen keskustassa sijaitseva Jaakko Heikinpoika Kuorikosken vuonna 1859 suunnittelema ja rakentama puinen ristikirkko. Kirkko on peruskorjattu vuosina 1969–1970.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.55044°N, 23.69414°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305062) ja kohde (200625) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kaustisen kirkko (Q5487792) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Jaakko Kuorikoski
  • Lataa kuva

    Mankilankosken harkkohytti sijaitsi Kaustisella Perhonjoen varrella ja se oli toiminnassa noin vuosina 1868–1879. Hytin omistivat kaustislaiset maanviljelijät Jonas, Jouho ja Kustoo Rauma sekä kunnankirjuri J. Kettu. Raudan valmistuksen raaka-aineena käytettiin lähiseuduilta kerättyä suo- ja järvimalmia. Harkkohytti sijaitsi todennäköisesti Mankilankosken rannalle 1864 perustetun sahan ja myllyn yläpuolella samalla puolen koskea.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.60694°N, 23.51917°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000018294 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Mankilankosken harkkohytti (Q11880761) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Nikulan talli

    talli Kaustisilla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.58773°N, 23.58717°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306335) ja kohde (202009) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Nikulan talli (Q55024706) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Kokkola

    Kokkola Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Donnerin talo

    asuintalo Kokkolassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.83734°N, 23.13225°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306341) ja kohde (202013) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Donnerin talo (Q55021567) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Donnerin talon leivintuparakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Donnerin talo.

    leipomo Kokkolassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.83731°N, 23.13198°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306342) ja kohde Donnerin talo (202013) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Donnerin talon leivintuparakennus (Q55596262) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hakalax, Meren talo

    asuintalo Kokkolassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.84313°N, 23.13551°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306347) ja kohde (202089) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hakalax, Meren talo (Q55022146) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kaarlelan kirkko ja pappila

    Kaarlelan kirkko on yksi Pohjanmaan seitsemästä keskiaikaisesta kivikirkosta ja kirkonmäellä oleva 1730-luvun pappila ainoa säilynyt karoliininen pappilarakennus maassamme.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1642 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kaarlelan kirkko ja pappila (Q30560166) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kaarlelan kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kaarlelan kirkko ja pappila.

    Kaarlelan vanha pitäjänkirkko on yksi Pohjanmaan keskiaikaisista kivikirkoista, joita on kaikkiaan seitsemän. Kirkon tarkkaa rakentamisvuotta ei tiedetä, mutta sen vanhimmat osat ajoitetaan 1460-luvulle.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.82742°N, 23.12933°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305359) ja kohde (200938) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kaarlelan kirkko (Q1697486) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kiviniityn 1960-luvun pientaloalue

    Kiviniityn pohjoisosan pientaloalue on muotokieleltään, mitoitukseltaan ja materiaaleiltaan yhtenäinen ja hyvin säilynyt 1960-luvun pientaloalue.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4810 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kiviniityn 1960-luvun pientaloalue (Q30509400) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Klapurin taloryhmä

    Peltokorven kylään kuuluva Klapurin hyvin säilynyt tilakokonaisuus on erinomainen esimerkki Keski-Pohjanmaan maatilojen ja rakennuskannan perinteisestä sijoittumisesta ja rakentamistavasta. Kälviän kirkonkylän lounaispuolisen viljelysaukean laidalla sijaitseva Klapurin taloryhmä koostuu kolmesta hirsirakentaisesta ja peiterimalaudoitetusta asuinrakennuksesta, navetta- ja tallirakennuksista, riihistä sekä muista vanhoista talousrakennuksista.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2065 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Klapurin taloryhmä (Q30560272) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kokkolan pedagogio ja Roosin talo
    Kokkolan pedagogio ja Roosin talo

    Kokkolan yläkaupungin 1660-luvun ruutukaava-alueella on säilynyt muutamia historiallisia merkkirakennuksia.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.83738°N, 23.12927°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 5177 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kokkolan pedagogio ja Roosin talo (Q29974188) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kokkolan postitalo

    postirakennus Kokkolassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.83625°N, 23.13327°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303008) ja kohde (200270) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kokkolan postitalo (Q55078423) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Martti Välikangas, Rakennushallitus
  • Lataa kuva
    Kokkolan rautatieasema

    Kokkolan rautatieasema on Suomen rataverkon liikennepaikka Kokkolan kaupungissa Keski-Pohjanmaalla Pohjanmaan radalla. Rautatie Kokkolaan valmistui vuonna 1885 ja edelleen Ouluun 1886. Seinäjoen rautatieasemalle on matkaa 133,4 kilometriä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.83492°N, 23.13141°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303927) ja kohde (200341) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 5108 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kokkolan rautatieasema (Q4348741) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Bruno Granholm
  • Lataa kuva
    Kokkolan ruutukaava-alueen puutalokorttelit
    Kokkolan ruutukaava-alueen puutalokorttelit

    Kokkolan ruutukaava-alue on yksi arvokkaimmista suomalaisista 1600-luvun loppupuolen kaupunkisuunnitteluihanteiden mukaan rakentuneista puukaupunkialueista, joka muodostuu pääpiirteissään säilyneestä 1660-luvulta juontuvasta katuverkosta, monipuolisesta 1700- ja 1800-luvun asuin- ja talousrakennuskannasta sekä julkisista rakennuksista. Mittakaavaltaan ja katuverkoltaan parhaiten säilynyt osa Kokkolan ruutukaava-aluetta on Torikadun pohjoispuolinen alue, perinteisesti käsityöläisten asuttama ns.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1645 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kokkolan ruutukaava-alueen puutalokorttelit (Q30505834) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hotelli Seurahuone (Kokkola)
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kokkolan ruutukaava-alueen puutalokorttelit.

    Hotelli Seurahuone on Kokkolan keskustassa sijaitseva hotelli. Hotellikiinteistössä on aloitettu hotelli- ja ravintolatoiminta vuonna 1894, ja Hotelli Seurahuone kuuluu Suomen vanhimpiin hotelleihin. Nykyään Finlandia Hotels -ketjuun kuuluvassa hotellissa on viisi kerrosta ja 62 huonetta. Seurahuoneelta on näkymä Suntille ja Kauppatorille. Hotellissa on useita ravintoloita monessa kerroksessa, tilaussaunoja sekä monipuoliset kokoustilat.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.83861°N, 23.13111°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hotelli Seurahuone (Kokkola) (Q11863664) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kokkolan raatihuone
    Kokkolan raatihuone
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kokkolan ruutukaava-alueen puutalokorttelit.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.83867°N, 23.13106°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kokkolan raatihuone (Q10543789) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Krekilä

    historiallinen kyläpaikka Kokkolassa Keski-Pohjanmaalla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.85187°N, 23.3583°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000027500 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Krekilä (Q31028316) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kälviän Kruununmakasiini

    kruununmakasiini Kokkolassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.86029°N, 23.45348°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306657) ja kohde (201088) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kälviän Kruununmakasiini (Q55023422) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kälviän kirkonkylä

    Kälviän kirkonkylän raitin komea kellotapuli, kruununmakasiini sekä kirkonkylän muu rakennuskanta talonpoikaistaloineen kuvastaa keskipohjalaisen vauraan maatalouspitäjän kehitystä 1800-luvun alusta 1900-luvun alkupuolelle.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2067 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kälviän kirkonkylä (Q30689981) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kälviän kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kälviän kirkonkylä.

    Kälviän kirkko on vuonna 1905 rakennettu kirkko Kälviällä, Keski-Pohjanmaalla. Samalla paikalla on sijainnut kaksi aiempaa kirkkoa. Nykyisen kirkon on suunnitellut rakennusmestari Odert W. Renell. Kirkkoon piirsi alun perin piirustukset professori Lars Sonck, jonka suunnitelmia ei kuitenkaan paikkakunnalla hyväksytty. Monen vaiheen jälkeen suunnittelijaksi valittiin Renell. Kirkko on perinteinen ristikirkko ja arkkitehtuuriltaan myöhäistä uusgotiikkaa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.86222°N, 23.44778°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305073) ja kohde (200636) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kälviän kirkko (Q11874093) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Odert Wilhelm Renell
  • Lataa kuva
    Lohtajan kirkko ja pappila

    Lohtajan kirkko ja pappila vanhan Pohjanmaan rantatien varrella ovat hyvin säilyneitä kirkollisia ympäristöjä.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1656 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lohtajan kirkko ja pappila (Q30505970) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lohtajan kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lohtajan kirkko ja pappila.

    Lohtajan kirkko on Lohtajan seurakunnan puinen vuonna 1768 rakennettu ristikirkko Oulun hiippakunnassa. Nykyinen kirkko on Lohtajalla joko neljäs tai viides. Tämä kirkko on rakennettu edellistä korkeammalle paikalle, jotta merenkävijät voisivat käyttää sitä maamerkkinään.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.02167°N, 23.50083°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305077) ja kohde (200640) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lohtajan kirkko (Q11876171) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Matti Honka
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lohtajan kirkko ja pappila.

    Lohtajan pappila on Lohtajan seurakunnan pappila. Pappila ei ole enää kirkkoherran virka-asunto, mutta siinä on monenlaisia muita toimintoja.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.03117°N, 23.5158°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lohtajan pappila (Q18660608) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Miekankaara

    kivikautinen asuinpaikka ja asumuspainanteita Kokkolassa Keski-Pohjanmaalla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.85187°N, 23.3583°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000027500 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Miekankaara (Q31028300) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Myllykangas 2

    tervahautoja Kokkolassa Keski-Pohjanmaalla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.82874°N, 23.51892°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000027889 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Myllykangas 2 (Q31028279) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Mäntykangas (Kokkola)

    Mäntykangas on pääosin asuinalueeksi rakennettu kaupunginosa Kokkolassa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.83934°N, 23.11735°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1673 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Mäntykangas (Kokkola) (Q11883767) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Ohtakari

    Ohtakari on saari ja kalastajakylä Kokkolan kaupungissa, entisen Lohtajan kunnan alueella. Ohtakari sijaitsee Lohtajan Vattajanniemen kärjessä, pengertien päässä, viimeisenä saarena ennen ulkomerta. Lohtajan kirkonkylältä Ohtakariin on matkaa noin 10 kilometriä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 64.09047°N, 23.40525°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1655 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ohtakari (Q10608014) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Palman alueen huvila-asutus

    Palman huvila-asutus edustaa Pohjanmaan rannikokaupunkien liepeille jo 1800-luvun ensimmäiseltä puoliskolta lähtien syntynyttä vauraan kaupunkiporvariston kesänviettoon liittyvää kultuurihistoriallista ilmiötä.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1644 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Palman alueen huvila-asutus (Q30505648) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pohjanmaan rantatie

    Pohjanmaan rantatie on Pohjanlahden ympäri Turusta Tukholmaan kulkenut historiallinen maantie ja vanha postireitti. Se yhdisti jo myöhäiskeskiajalla Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan Ruotsin eteläosiin saakka.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4372 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pohjanmaan rantatie (Q11888432) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Poroluodonkarin kalastajayhdyskunta

    Poronluodonkarin pyyntiyhteisön historiallisen rakennuskannan muodostavat etelärannan kalasatama, pieni kalastajakylä, saaren pohjoisosan 1700-luvulta periytyvä maamme vanhin kalastusloisto sekä vanha kivikummeli. Kälviän edustalla sijaitseva Poroluodonkari eli Krunni on noin 700 metriä pitkä, mäntymetsää kasvava kalliosaari.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2921 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Poroluodonkarin kalastajayhdyskunta (Q30560076) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Rasmuksen kivinavetta

    kivinavetta Kokkolassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.77456°N, 23.18667°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306349) ja kohde (202091) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Rasmuksen kivinavetta (Q55023620) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Rasmusbackenin tienvarsiasutus ja kivinavetat

    Rasmusbackenin talot ja kivinavetta muodostavat merkittävän talonpoikaisen rakennusryhmän.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1643 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Rasmusbackenin tienvarsiasutus ja kivinavetat (Q30560621) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Riipan rautatieasema

    Riipan rautatieasema on rautatieliikennepaikka Kokkolan kaupungin Riipan kylässä rataosalla Seinäjoki–Oulu. Liikennepaikka sijaitsee noin kymmenen kilometrin etäisyydellä Kälviän ja Kannuksen keskustaajamista. Liikennepaikka on miehittämätön junakohtauspaikka jota ohjataan kaukokäytöllä Oulun rautatieasemalta käsin, eikä siellä ole kaupallista henkilö- tai tavaraliikennettä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.8667°N, 23.6483°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303928) ja kohde (200332) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4204 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Riipan rautatieasema (Q5493440) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Sannanrannan huvila-alue

    Sannanrannan huvila-alue on varhainen ja laaja esimerkki Pohjanmaan rannikkokaupunkien liepeille 1800-luvun loppupuolella syntyneistä kesänviettopaikoista.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4524 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Sannanrannan huvila-alue (Q30560073) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Svenska Samlycé

    koulurakennus Kokkolassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.83613°N, 23.13071°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306782) ja kohde (201172) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Svenska Samlycé (Q55024849) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Tankarin ja Trutklippanin majakka- ja luotsiyhdyskunnat

    Tankarin ja Trutklippanin loisto-, majakka- ja luotsiyhteisöt muodostavat monipuolisen, ajallisesti kerrostuneen ja hyvin säilyneen kokonaisuuden.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2922 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tankarin ja Trutklippanin majakka- ja luotsiyhdyskunnat (Q30506472) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Tankar
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tankarin ja Trutklippanin majakka- ja luotsiyhdyskunnat.

    Tankar on majakkasaari Perämerellä Kokkolan edustalla. Saaressa on punavalkoinen korkea Tankarin majakka ja ympäri vuoden toimiva luotsiasema. Matka Kokkolasta saareen on noin 17 km.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.95°N, 22.84667°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tankar (Q3377477) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Tankarin majakka
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tankarin ja Trutklippanin majakka- ja luotsiyhdyskunnat.

    Tankarin majakka sijaitsee Perämerellä Öjan saariryhmän ulkoreunalla Tankarin saaressa Kokkolan edustalla ohjaamassa laivoja Kokkolan satamaan. Majakalta on Ykspihlajan satamaan matkaa noin kymmenen meripeninkulmaa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.95°N, 22.85°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tankarin majakka (Q11896364) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Ullavan kirkko ja Vanha-Vion talo

    Ullavan kirkko ja tapuli muodostavat pienen keskipohjalaisen kappeliseurakunnan 1700-luvun loppupuolella muodostuneen, hyvin säilyneen kirkollisen ympäristön.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4879 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ullavan kirkko ja Vanha-Vion talo (Q30510073) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Ullavan kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Ullavan kirkko ja Vanha-Vion talo.

    Ullavan kirkko sijaitsee Kokkolassa, entisen Ullavan kunnan keskustaajamassa. Ullava sai kappeliseurakunnan oikeudet 1797 ja itsenäistyi kokonaan emäseurakunta Kälviästä 1904. Vuodesta 2006 alkaen se on ollut kappeliseurakunta, joka kuuluu Kaustisen seurakuntaan.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.70792°N, 23.89322°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305112) ja kohde (200675) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ullavan kirkko (Q18662551) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Vartiolinna

    suojeluskuntatalo Kokkolassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.83804°N, 23.11972°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306123) ja kohde (201576) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vartiolinna (Q55025322) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Villa Palma

    huvila Kokkolassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.82567°N, 23.01529°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306348) ja kohde (202090) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Villa Palma (Q55027406) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Ykspihlajan satamakonttori

    satamakonttori Kokkolassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.84181°N, 23.02753°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306798) ja kohde (201181) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ykspihlajan satamakonttori (Q55027209) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Lestijärvi

    Lestijärvi Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Lestijärven kirkko

    Lestijärven kirkko on puinen vuonna 1827 vihitty tasavartinen ristikirkko Lestijärvellä Keski-Pohjanmaalla. Lestijärven seurakunta lakkautettiin ja liitettiin 1. tammikuuta 2007 Toholammin seurakuntaan, jolle kirkko nykyään kuuluu.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.52736°N, 24.66162°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305075) ja kohde (200638) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lestijärven kirkko (Q11875642) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Yli-intendentinvirasto, Heikki Kuorikoski
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Perho

    Perho Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Kaulus, niittysauna

    saunarakennus Perhossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.26873°N, 24.7158°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303574) ja kohde (200017) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kaulus, niittysauna (Q55026501) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lampuotin talo Perhossa

    asuintalo Perhossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.32548°N, 24.6083°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305832) ja kohde (201378) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lampuotin talo Perhossa (Q55027486) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Perhon kirkko

    Perhon kirkko on Perhon kunnassa sijaitseva vuonna 1903 valmistunut Perhon seurakunnan puinen ristikirkko. Kirkko on järjestyksessä toinen Jängänharjulla samalla paikalla sijainneista kirkoista, ensimmäisen valmistuttua vuonna 1782.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.21491°N, 24.41326°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305088) ja kohde (200651) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1631 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Perhon kirkko (Q11887450) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Walter Thomé
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Toholampi

    Toholampi Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Toholammin kirkko

    Toholammin kirkko on Toholammin seurakunnan kirkko Oulun hiippakunnassa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.76445°N, 24.27029°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305109) ja kohde (200672) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Toholammin kirkko (Q5477916) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Carl Axel Setterberg
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Veteli

    Veteli Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Vetelin kirkonseutu

    Vetelin kirkonseutu 1800-luvun alkupuolen empirekirkkoineen, hautausmaineen, Perhonjokivartta seurailevine maanteineen ja pohjalaistaloineen muodostaa 1800-luvun Pohjanmaalle tyypillisen jokivarsiasutuksen ydinaluetta kuvastavan hyvin säilyneen kokonaisuuden. Vetelin kirkko sijaitsee Perhonjoen laaksossa, Torpan kyläraitin pohjoispäässä.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2063 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vetelin kirkonseutu (Q30505928) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Vetelin kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Vetelin kirkonseutu.

    Vetelin kirkko sijaitsee kunnan keskustaajamasta katsoen Perhon- eli Vetelinjoen toisella puolella idyllisen Torpan kyläraitin pohjoispäässä. Heikki Kuorikosken johdolla 1838–1839 rakennettu, Helsingin Intendentinkonttorin suunnittelema tasavartinen keskeiskirkko on järjestyksessään seurakunnan kolmas. Kellotapulin rakensi Jaakko Kuorikoski vuonna 1859.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.47638°N, 23.75996°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305115) ja kohde (200678) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vetelin kirkko (Q18662980) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Anton Wilhelm Arppe, Rakennushallitus, Heikki Kuorikoski, Carl Ludvig Engel
  • Lataa kuva