Wikiprojekti:Wiki Loves Monuments/Keski-Pohjanmaa

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Osallistu Wiki Loves Monumentsiin, joka on maailman suurin valokuvauskilpailu! Poimi kuvattavasi näiltä listoilta ja suunnista sen luo kartan avulla. Muista kuitenkin, ettet kuvaa luvatta yksityisalueella. Täydelliset kohdeluettelot löytyvät Museoviraston palveluista kyppi.fi ja rky.fi.

Huomaa, että tällä sivulla näkyvät vain ne valokuvat, jotka on lisätty lueteltujen kohteiden Wikidata-tietoihin. Joistakin kohteista voi olla kuva, mutta tietoa kuvasta ei ole lisätty kohteen Wikidata-tietoihin. Voit auttaa Wikimedia-projekteja lisäämällä olemassa olevia kuvia kohteiden Wikidata-tietoihin.

Voit lisätä myös tietoja kuulumisesta johonkin kilpailussa mukana olevaan kohteeseen sellaisten aiheiden Wikidata-tietoihin, joista on jo Wikipediassa artikkeli, mutta joiden wikidata-tietoihin ei ole vielä lisätty tietoa kuulumisesta johonkin kilpailussa mukana olevaan kohteeeseen.

Maakuntalistat
Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa
Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa | Tampere Pohjanmaa Pohjois-Karjala
Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Uusimaa | Espoo | Helsinki | Raasepori Varsinais-Suomi | Turku | Salo | Parainen


Kulttuuriperintökohteet, Keski-Pohjanmaa

LUSITANA WLM 2011 d bw.svg

Kuvaa kulttuuriperintökohde ja osallistu Wiki Loves Monuments -kilpailuun!

Wiki Loves Monuments on syyskuussa järjestettävä kansainvälinen valokuvakilpailu, jossa tuodaan kulttuuriperintökohteita tunnetuksi. Kilpailuun osallistuvat kuvat tulevat Wikipediaan kaikkien vapaasti hyödynnettäviksi ja muokattaviksi. Kilpailun jälkeen Museovirasto arkistoi kuvista valikoidun otoksen kuvakokoelmiinsa pysyvää säilytystä varten. Lue kilpailusta lisää osoitteessa wlm.wikimedia.fi.

Huomaathan, että kaikki kulttuuriperintökohteet eivät ole yleisölle avoimia. Jos kuvaat yksityisalueella, huolehdi siitä, että saat siihen luvan.

Kuvauskohteet Halsua

Halsua Wikipediassa

Automaattisesti luodun listan loppu.
Halsuan kirkkotie ja kirkonseutu
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 5072
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30505958

Halsuan kirkonseutu kuvastaa vaatimatonta, 1820-luvulla Pohjanmaan suhteellisen syrjäiselle ja karulle, pääliikenneväyliltä etäälle syntynyttä pienimittakaavaista rukoushuoneen ympäristöä, johon kuuluu tunnetun pohjalaisen Kuorikosken kirkonrakentajasuvun rakentama kirkko (1825-26) ja tapuli (1882), lainamakasiini, hautausmaa sekä harjun lakea pitkin kulkeva kirkkotie.

Lataa kuva
Halsuan kirkko
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Halsuan kirkkotie ja kirkonseutu. Katso kohteen 5072 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

Halsuan kirkko on Jaakko Kuorikosken, isänsä Heikin suunnitelmien mukaan vuosina 1825–1826 rakennuttama kirkko Halsualla. Kirkko sijaitsee Kauppisen harjulla keskellä pitäjää, Halsuanjärven läheisyydessä. Kirkko on puinen, pohjaltaan tasavartinen ristikirkko.

Lataa kuva
LUSITANA WLM 2011 d bw.svg

Kuvaa kulttuuriperintökohde ja osallistu Wiki Loves Monuments -kilpailuun!

Wiki Loves Monuments on syyskuussa järjestettävä kansainvälinen valokuvakilpailu, jossa tuodaan kulttuuriperintökohteita tunnetuksi. Kilpailuun osallistuvat kuvat tulevat Wikipediaan kaikkien vapaasti hyödynnettäviksi ja muokattaviksi. Kilpailun jälkeen Museovirasto arkistoi kuvista valikoidun otoksen kuvakokoelmiinsa pysyvää säilytystä varten. Lue kilpailusta lisää osoitteessa wlm.wikimedia.fi.

Huomaathan, että kaikki kulttuuriperintökohteet eivät ole yleisölle avoimia. Jos kuvaat yksityisalueella, huolehdi siitä, että saat siihen luvan.

Kuvauskohteet Kannus

Kannus Wikipediassa

Automaattisesti luodun listan loppu.
Ala-Leppilampi

asuintalo Kannuksessa

Lataa kuva
Mäkiraonmäen vanha asutus ja Kannuksen kirkko
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 2066
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30505977

Mäkiraonmäen 1900-luvun alun kirkonkylille tyypillinen rakentaminen ja tunnetun pohjalaisen kirkonrakentajasuvun rakentama Kannuksen kirkko muodostavat 1930-luvun paloa edeltävää aikaa edustavan kirkonkylämiljöön.

Lataa kuva
Kannuksen kirkko
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Mäkiraonmäen vanha asutus ja Kannuksen kirkko. Katso kohteen 2066 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

Kannuksen kirkko on puinen ristikirkko Kannuksen keskustassa valtatien 28 ja Lestijoen läheisyydessä. Nykyinen vuonna 1817 Heikki Kuorikosken johdolla rakennettu kirkko on järjestyksessä Kannuksen kolmas.

Lataa kuva
Kannuksen työväentalo

työväentalo Kannuksessa

Lataa kuva
LUSITANA WLM 2011 d bw.svg

Kuvaa kulttuuriperintökohde ja osallistu Wiki Loves Monuments -kilpailuun!

Wiki Loves Monuments on syyskuussa järjestettävä kansainvälinen valokuvakilpailu, jossa tuodaan kulttuuriperintökohteita tunnetuksi. Kilpailuun osallistuvat kuvat tulevat Wikipediaan kaikkien vapaasti hyödynnettäviksi ja muokattaviksi. Kilpailun jälkeen Museovirasto arkistoi kuvista valikoidun otoksen kuvakokoelmiinsa pysyvää säilytystä varten. Lue kilpailusta lisää osoitteessa wlm.wikimedia.fi.

Huomaathan, että kaikki kulttuuriperintökohteet eivät ole yleisölle avoimia. Jos kuvaat yksityisalueella, huolehdi siitä, että saat siihen luvan.

Kuvauskohteet Kaustinen

Kaustinen Wikipediassa

Automaattisesti luodun listan loppu.
Kangas

kivikautinen asuinpaikka ja asumuspainanteita Kaustisella Keski-Pohjanmaalla

Lataa kuva
Nikulan talli

talli Kaustisilla

Lataa kuva

Mankilankosken harkkohytti sijaitsi Kaustisella Perhonjoen varrella ja se oli toiminnassa noin vuosina 1868–1879. Hytin omistivat kaustislaiset maanviljelijät Jonas, Jouho ja Kustoo Rauma sekä kunnankirjuri J. Kettu. Raudan valmistuksen raaka-aineena käytettiin lähiseuduilta kerättyä suo- ja järvimalmia. Harkkohytti sijaitsi todennäköisesti Mankilankosken rannalle 1864 perustetun sahan ja myllyn yläpuolella samalla puolen koskea.

Lataa kuva
Kaustisen kirkonmäki
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 4867
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30505855

Kaustisen kirkonmäki kirkkoineen, tapuleineen ja hautausmaineen kuvastaa hyvin Keski-Pohjanmaan jokilaaksoihin 1700-luvun lopulla perustetun kappeliseurakunnan perustamisaikaista kirkkorakentamista.

Lataa kuva
Kaustisen kirkko
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kaustisen kirkonmäki. Katso kohteen 4867 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.
  • 63.55°N, 23.694°E
  • Rakennusperintörekisterin kohde: 200625
  • Rakennusperintörekisterin rakennustunniste: 305062
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q5487792

Kaustisen kirkko on Kaustisen keskustassa sijaitseva Jaakko Heikinpoika Kuorikosken vuonna 1859 suunnittelema ja rakentama puinen ristikirkko. Kirkko on peruskorjattu vuosina 1969–1970.

Lataa kuva
LUSITANA WLM 2011 d bw.svg

Kuvaa kulttuuriperintökohde ja osallistu Wiki Loves Monuments -kilpailuun!

Wiki Loves Monuments on syyskuussa järjestettävä kansainvälinen valokuvakilpailu, jossa tuodaan kulttuuriperintökohteita tunnetuksi. Kilpailuun osallistuvat kuvat tulevat Wikipediaan kaikkien vapaasti hyödynnettäviksi ja muokattaviksi. Kilpailun jälkeen Museovirasto arkistoi kuvista valikoidun otoksen kuvakokoelmiinsa pysyvää säilytystä varten. Lue kilpailusta lisää osoitteessa wlm.wikimedia.fi.

Huomaathan, että kaikki kulttuuriperintökohteet eivät ole yleisölle avoimia. Jos kuvaat yksityisalueella, huolehdi siitä, että saat siihen luvan.

Kuvauskohteet Kokkola

Kokkola Wikipediassa

Automaattisesti luodun listan loppu.
Pohjanmaan rantatie
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 4372
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q11888432

Pohjanmaan rantatie on Pohjanlahden ympäri Turusta Tukholmaan kulkenut historiallinen maantie ja vanha postireitti. Se yhdisti jo myöhäiskeskiajalla Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan Ruotsin eteläosiin saakka.

Lataa kuva
Kokkolan ruutukaava-alueen puutalokorttelit
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 1645
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30505834

Kokkolan ruutukaava-alue on yksi arvokkaimmista suomalaisista 1600-luvun loppupuolen kaupunkisuunnitteluihanteiden mukaan rakentuneista puukaupunkialueista, joka muodostuu pääpiirteissään säilyneestä 1660-luvulta juontuvasta katuverkosta, monipuolisesta 1700- ja 1800-luvun asuin- ja talousrakennuskannasta sekä julkisista rakennuksista. Mittakaavaltaan ja katuverkoltaan parhaiten säilynyt osa Kokkolan ruutukaava-aluetta on Torikadun pohjoispuolinen alue, perinteisesti käsityöläisten asuttama ns.

Lataa kuva
Kokkolan raatihuone
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kokkolan ruutukaava-alueen puutalokorttelit. Katso kohteen 1645 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

Lataa kuva
Hotelli Seurahuone (Kokkola)
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kokkolan ruutukaava-alueen puutalokorttelit. Katso kohteen 1645 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

Hotelli Seurahuone on Kokkolan keskustassa sijaitseva hotelli. Hotellikiinteistössä on aloitettu hotelli- ja ravintolatoiminta vuonna 1894, ja Hotelli Seurahuone kuuluu Suomen vanhimpiin hotelleihin. Nykyään Finlandia Hotels -ketjuun kuuluvassa hotellissa on viisi kerrosta ja 62 huonetta. Seurahuoneelta on näkymä Suntille ja Kauppatorille. Hotellissa on useita ravintoloita monessa kerroksessa, tilaussaunoja sekä monipuoliset kokoustilat.

Lataa kuva
Miekankaara

kivikautinen asuinpaikka ja asumuspainanteita Kokkolassa Keski-Pohjanmaalla

Lataa kuva
Rasmusbackenin tienvarsiasutus ja kivinavetat
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 1643
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30560621

Rasmusbackenin talot ja kivinavetta muodostavat merkittävän talonpoikaisen rakennusryhmän.

Lataa kuva
Tankarin ja Trutklippanin majakka- ja luotsiyhdyskunnat
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 2922
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30506472

Tankarin ja Trutklippanin loisto-, majakka- ja luotsiyhteisöt muodostavat monipuolisen, ajallisesti kerrostuneen ja hyvin säilyneen kokonaisuuden.

Lataa kuva
Tankarin majakka
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tankarin ja Trutklippanin majakka- ja luotsiyhdyskunnat. Katso kohteen 2922 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

Tankarin majakka sijaitsee Perämerellä Öjan saariryhmän ulkoreunalla Tankarin saaressa Kokkolan edustalla ohjaamassa laivoja Kokkolan satamaan. Majakalta on Ykspihlajan satamaan matkaa noin kymmenen meripeninkulmaa.

Lataa kuva
Tankar
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tankarin ja Trutklippanin majakka- ja luotsiyhdyskunnat. Katso kohteen 2922 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

Tankar on majakkasaari Perämerellä Kokkolan edustalla. Saaressa on punavalkoinen korkea Tankarin majakka ja ympäri vuoden toimiva luotsiasema. Matka Kokkolasta saareen on noin 17 km.

Lataa kuva
Lohtajan kirkko ja pappila
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 1656
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30505970

Lohtajan kirkko ja pappila vanhan Pohjanmaan rantatien varrella ovat hyvin säilyneitä kirkollisia ympäristöjä.

Lataa kuva
Lohtajan kirkko
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lohtajan kirkko ja pappila. Katso kohteen 1656 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

Lohtajan kirkko on Lohtajan seurakunnan puinen vuonna 1768 rakennettu ristikirkko Oulun hiippakunnassa. Nykyinen kirkko on Lohtajalla joko neljäs tai viides. Tämä kirkko on rakennettu edellistä korkeammalle paikalle, jotta merenkävijät voisivat käyttää sitä maamerkkinään.

Lataa kuva
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lohtajan kirkko ja pappila. Katso kohteen 1656 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

Lohtajan pappila on Lohtajan seurakunnan pappila. Pappila ei ole enää kirkkoherran virka-asunto, mutta siinä on monenlaisia muita toimintoja.

Lataa kuva
Sannanrannan huvila-alue
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 4524
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30560073

Sannanrannan huvila-alue on varhainen ja laaja esimerkki Pohjanmaan rannikkokaupunkien liepeille 1800-luvun loppupuolella syntyneistä kesänviettopaikoista.

Lataa kuva
Mäntykangas (Kokkola)

Mäntykangas on pääosin asuinalueeksi rakennettu kaupunginosa Kokkolassa.

Lataa kuva
Kälviän Kruununmakasiini

kruununmakasiini Kokkolassa

Lataa kuva
Kokkolan postitalo

postirakennus Kokkolassa

Lataa kuva
Ykspihlajan satamakonttori

satamakonttori Kokkolassa

Lataa kuva
Vartiolinna

suojeluskuntatalo Kokkolassa

Lataa kuva
Donnerin talo

asuintalo Kokkolassa

Lataa kuva
Donnerin talon leivintuparakennus
Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Donnerin talo. Katso kohteen 202013 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

leipomo Kokkolassa

Lataa kuva
Villa Palma

huvila Kokkolassa

Lataa kuva
Myllykangas 2

tervahautoja Kokkolassa Keski-Pohjanmaalla

Lataa kuva
Kälviän kirkonkylä
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 2067
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30689981

Kälviän kirkonkylän raitin komea kellotapuli, kruununmakasiini sekä kirkonkylän muu rakennuskanta talonpoikaistaloineen kuvastaa keskipohjalaisen vauraan maatalouspitäjän kehitystä 1800-luvun alusta 1900-luvun alkupuolelle.

Lataa kuva
Kälviän kirkko
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kälviän kirkonkylä. Katso kohteen 2067 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

Kälviän kirkko on vuonna 1905 rakennettu kirkko Kälviällä, Keski-Pohjanmaalla. Samalla paikalla on sijainnut kaksi aiempaa kirkkoa. Nykyisen kirkon on suunnitellut rakennusmestari Odert W. Renell. Kirkkoon piirsi alun perin piirustukset professori Lars Sonck, jonka suunnitelmia ei kuitenkaan paikkakunnalla hyväksytty. Monen vaiheen jälkeen suunnittelijaksi valittiin Renell. Kirkko on perinteinen ristikirkko ja arkkitehtuuriltaan myöhäistä uusgotiikkaa.

Lataa kuva
Palman alueen huvila-asutus
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 1644
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30505648

Palman huvila-asutus edustaa Pohjanmaan rannikokaupunkien liepeille jo 1800-luvun ensimmäiseltä puoliskolta lähtien syntynyttä vauraan kaupunkiporvariston kesänviettoon liittyvää kultuurihistoriallista ilmiötä.

Lataa kuva
Poroluodonkarin kalastajayhdyskunta
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 2921
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30560076

Poronluodonkarin pyyntiyhteisön historiallisen rakennuskannan muodostavat etelärannan kalasatama, pieni kalastajakylä, saaren pohjoisosan 1700-luvulta periytyvä maamme vanhin kalastusloisto sekä vanha kivikummeli. Kälviän edustalla sijaitseva Poroluodonkari eli Krunni on noin 700 metriä pitkä, mäntymetsää kasvava kalliosaari.

Lataa kuva
Rasmuksen kivinavetta

kivinavetta Kokkolassa

Lataa kuva
Kiviniityn 1960-luvun pientaloalue
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 4810
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30509400

Kiviniityn pohjoisosan pientaloalue on muotokieleltään, mitoitukseltaan ja materiaaleiltaan yhtenäinen ja hyvin säilynyt 1960-luvun pientaloalue.

Lataa kuva
Kokkolan pedagogio ja Roosin talo

Kokkolan yläkaupungin 1660-luvun ruutukaava-alueella on säilynyt muutamia historiallisia merkkirakennuksia.

Lataa kuva
Svenska Samlycé

koulurakennus Kokkolassa

Lataa kuva
Kaarlelan kirkko ja pappila
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 1642
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30560166

Kaarlelan kirkko on yksi Pohjanmaan seitsemästä keskiaikaisesta kivikirkosta ja kirkonmäellä oleva 1730-luvun pappila ainoa säilynyt karoliininen pappilarakennus maassamme.

Lataa kuva
Kaarlelan kirkko
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kaarlelan kirkko ja pappila. Katso kohteen 1642 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

Kaarlelan vanha pitäjänkirkko on yksi Pohjanmaan keskiaikaisista kivikirkoista, joita on kaikkiaan seitsemän. Kirkon tarkkaa rakentamisvuotta ei tiedetä, mutta sen vanhimmat osat ajoitetaan 1460-luvulle.

Lataa kuva
Ullavan kirkko ja Vanha-Vion talo
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 4879
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30510073

Ullavan kirkko ja tapuli muodostavat pienen keskipohjalaisen kappeliseurakunnan 1700-luvun loppupuolella muodostuneen, hyvin säilyneen kirkollisen ympäristön.

Lataa kuva
Ullavan kirkko
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Ullavan kirkko ja Vanha-Vion talo. Katso kohteen 4879 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

Ullavan kirkko sijaitsee Kokkolassa, entisen Ullavan kunnan keskustaajamassa. Ullava sai kappeliseurakunnan oikeudet 1797 ja itsenäistyi kokonaan emäseurakunta Kälviästä 1904. Vuodesta 2006 alkaen se on ollut kappeliseurakunta, joka kuuluu Kaustisen seurakuntaan.

Lataa kuva
Ohtakari

Ohtakari on saari ja kalastajakylä Kokkolan kaupungissa, entisen Lohtajan kunnan alueella. Ohtakari sijaitsee Lohtajan Vattajanniemen kärjessä, pengertien päässä, viimeisenä saarena ennen ulkomerta. Lohtajan kirkonkylältä Ohtakariin on matkaa noin 10 kilometriä.

Lataa kuva
Krekilä

historiallinen kyläpaikka Kokkolassa Keski-Pohjanmaalla

Lataa kuva
Riipan rautatieasema
  • 63.867°N, 23.648°E
  • Rakennusperintörekisterin kohde: 200332
  • Rakennusperintörekisterin rakennustunniste: 303928
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 4204
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q5493440

Riipan rautatieasema on rautatieliikennepaikka Kokkolan kaupungin Riipan kylässä rataosalla Seinäjoki–Oulu. Liikennepaikka sijaitsee noin kymmenen kilometrin etäisyydellä Kälviän ja Kannuksen keskustaajamista. Liikennepaikka on miehittämätön junakohtauspaikka jota ohjataan kaukokäytöllä Oulun rautatieasemalta käsin, eikä siellä ole kaupallista henkilö- tai tavaraliikennettä.

Lataa kuva
Hakalax, Meren talo

asuintalo Kokkolassa

Lataa kuva
Klapurin taloryhmä
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 2065
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30560272

Peltokorven kylään kuuluva Klapurin hyvin säilynyt tilakokonaisuus on erinomainen esimerkki Keski-Pohjanmaan maatilojen ja rakennuskannan perinteisestä sijoittumisesta ja rakentamistavasta. Kälviän kirkonkylän lounaispuolisen viljelysaukean laidalla sijaitseva Klapurin taloryhmä koostuu kolmesta hirsirakentaisesta ja peiterimalaudoitetusta asuinrakennuksesta, navetta- ja tallirakennuksista, riihistä sekä muista vanhoista talousrakennuksista.

Lataa kuva
Kokkolan rautatieasema
  • 63.835°N, 23.131°E
  • Rakennusperintörekisterin kohde: 200341
  • Rakennusperintörekisterin rakennustunniste: 303927
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 5108
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q4348741

Kokkolan rautatieasema on Suomen rataverkon liikennepaikka Kokkolan kaupungissa Keski-Pohjanmaalla Pohjanmaan radalla. Rautatie Kokkolaan valmistui vuonna 1885 ja edelleen Ouluun 1886. Seinäjoen rautatieasemalle on matkaa 133,4 kilometriä.

Lataa kuva
LUSITANA WLM 2011 d bw.svg

Kuvaa kulttuuriperintökohde ja osallistu Wiki Loves Monuments -kilpailuun!

Wiki Loves Monuments on syyskuussa järjestettävä kansainvälinen valokuvakilpailu, jossa tuodaan kulttuuriperintökohteita tunnetuksi. Kilpailuun osallistuvat kuvat tulevat Wikipediaan kaikkien vapaasti hyödynnettäviksi ja muokattaviksi. Kilpailun jälkeen Museovirasto arkistoi kuvista valikoidun otoksen kuvakokoelmiinsa pysyvää säilytystä varten. Lue kilpailusta lisää osoitteessa wlm.wikimedia.fi.

Huomaathan, että kaikki kulttuuriperintökohteet eivät ole yleisölle avoimia. Jos kuvaat yksityisalueella, huolehdi siitä, että saat siihen luvan.

Kuvauskohteet Lestijärvi

Lestijärvi Wikipediassa

Automaattisesti luodun listan loppu.
Lestijärven kirkko

Lestijärven kirkko on puinen vuonna 1827 vihitty tasavartinen ristikirkko Lestijärvellä Keski-Pohjanmaalla. Lestijärven seurakunta lakkautettiin ja liitettiin 1. tammikuuta 2007 Toholammin seurakuntaan, jolle kirkko nykyään kuuluu.

Lataa kuva
LUSITANA WLM 2011 d bw.svg

Kuvaa kulttuuriperintökohde ja osallistu Wiki Loves Monuments -kilpailuun!

Wiki Loves Monuments on syyskuussa järjestettävä kansainvälinen valokuvakilpailu, jossa tuodaan kulttuuriperintökohteita tunnetuksi. Kilpailuun osallistuvat kuvat tulevat Wikipediaan kaikkien vapaasti hyödynnettäviksi ja muokattaviksi. Kilpailun jälkeen Museovirasto arkistoi kuvista valikoidun otoksen kuvakokoelmiinsa pysyvää säilytystä varten. Lue kilpailusta lisää osoitteessa wlm.wikimedia.fi.

Huomaathan, että kaikki kulttuuriperintökohteet eivät ole yleisölle avoimia. Jos kuvaat yksityisalueella, huolehdi siitä, että saat siihen luvan.

Kuvauskohteet Perho

Perho Wikipediassa

Automaattisesti luodun listan loppu.
Kaulus, niittysauna

saunarakennus Perhossa

Lataa kuva
Perhon kirkko
  • 63.215°N, 24.413°E
  • Rakennusperintörekisterin kohde: 200651
  • Rakennusperintörekisterin rakennustunniste: 305088
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 1631
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q11887450

Perhon kirkko on Perhon kunnassa sijaitseva vuonna 1903 valmistunut Perhon seurakunnan puinen ristikirkko. Kirkko on järjestyksessä toinen Jängänharjulla samalla paikalla sijainneista kirkoista, ensimmäisen valmistuttua vuonna 1782.

Lataa kuva
Lampuotin talo Perhossa

asuintalo Perhossa

Lataa kuva
LUSITANA WLM 2011 d bw.svg

Kuvaa kulttuuriperintökohde ja osallistu Wiki Loves Monuments -kilpailuun!

Wiki Loves Monuments on syyskuussa järjestettävä kansainvälinen valokuvakilpailu, jossa tuodaan kulttuuriperintökohteita tunnetuksi. Kilpailuun osallistuvat kuvat tulevat Wikipediaan kaikkien vapaasti hyödynnettäviksi ja muokattaviksi. Kilpailun jälkeen Museovirasto arkistoi kuvista valikoidun otoksen kuvakokoelmiinsa pysyvää säilytystä varten. Lue kilpailusta lisää osoitteessa wlm.wikimedia.fi.

Huomaathan, että kaikki kulttuuriperintökohteet eivät ole yleisölle avoimia. Jos kuvaat yksityisalueella, huolehdi siitä, että saat siihen luvan.

Kuvauskohteet Toholampi

Toholampi Wikipediassa

Automaattisesti luodun listan loppu.
Toholammin kirkko
  • 63.764°N, 24.27°E
  • Rakennusperintörekisterin kohde: 200672
  • Rakennusperintörekisterin rakennustunniste: 305109
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q5477916

Toholammin kirkko on Toholammin seurakunnan kirkko Oulun hiippakunnassa.

Lataa kuva
LUSITANA WLM 2011 d bw.svg

Kuvaa kulttuuriperintökohde ja osallistu Wiki Loves Monuments -kilpailuun!

Wiki Loves Monuments on syyskuussa järjestettävä kansainvälinen valokuvakilpailu, jossa tuodaan kulttuuriperintökohteita tunnetuksi. Kilpailuun osallistuvat kuvat tulevat Wikipediaan kaikkien vapaasti hyödynnettäviksi ja muokattaviksi. Kilpailun jälkeen Museovirasto arkistoi kuvista valikoidun otoksen kuvakokoelmiinsa pysyvää säilytystä varten. Lue kilpailusta lisää osoitteessa wlm.wikimedia.fi.

Huomaathan, että kaikki kulttuuriperintökohteet eivät ole yleisölle avoimia. Jos kuvaat yksityisalueella, huolehdi siitä, että saat siihen luvan.

Kuvauskohteet Veteli

Veteli Wikipediassa

Automaattisesti luodun listan loppu.
Vetelin kirkonseutu
  • Rakennetun kulttuuriympäristön tunniste: 2063
  • Lue ja muokkaa kohteen tietoja Wikidatassa: Q30505928

Vetelin kirkonseutu 1800-luvun alkupuolen empirekirkkoineen, hautausmaineen, Perhonjokivartta seurailevine maanteineen ja pohjalaistaloineen muodostaa 1800-luvun Pohjanmaalle tyypillisen jokivarsiasutuksen ydinaluetta kuvastavan hyvin säilyneen kokonaisuuden. Vetelin kirkko sijaitsee Perhonjoen laaksossa, Torpan kyläraitin pohjoispäässä.

Lataa kuva
Vetelin kirkko
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Vetelin kirkonseutu. Katso kohteen 2063 tiedot ja kartta Museoviraston palvelussa.

Vetelin kirkko sijaitsee kunnan keskustaajamasta katsoen Perhon- eli Vetelinjoen toisella puolella idyllisen Torpan kyläraitin pohjoispäässä. Heikki Kuorikosken johdolla 1838–1839 rakennettu, Helsingin Intendentinkonttorin suunnittelema tasavartinen keskeiskirkko on järjestyksessään seurakunnan kolmas. Kellotapulin rakensi Jaakko Kuorikoski vuonna 1859.

Lataa kuva