Wikiprojekti:Wiki Loves Monuments/Etelä-Savo

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kilpailuohjeet Kuvattavat kohteet Jälleenvalokuvaus Lataa kuva muusta kohteesta Mobiilikartta Neuvonta English
Etsi kuvattava kulttuuriperintökohde näiltä listoilta ja lataa kuvasi Wiki Loves Monuments -valokuvauskilpailuun syyskuun aikana. Halutessasi voit osallistua tietojen parantamisen Talkoot-sivulla.

Kulttuuriperintökohteet maakunnittain

Kulttuuriperintökohteet, Etelä-Savo

Enonkoski · Heinävesi · Hirvensalmi · Joroinen · Juva · Kangasniemi · Mikkeli · Mäntyharju · Pertunmaa · Pieksämäki · Puumala · Rantasalmi · Savonlinna · Sulkava

Kuvauskohteet Enonkoski

Enonkoski Wikipediassa

Automaattisesti luodun listan loppu.
Enonkosken kirkko

Enonkosken kirkko on Enonkoskella keskellä kirkonkylää sijaitseva Savonlinnan seurakuntaan kuuluvan Enonkosken kappeliseurakunnan puukirkko. Kirkon on suunnitellut Magnus Schjerfbeck ja se on valmistunut vuonna 1886. Kirkko rakennettiin vuonna 1860 rakennetun ja 1884 palaneen vanhan kirkon tilalle. Kirkkoa on korjattu useasti, lämmöneristyskorjaus oli vuonna 1985 ja julkisivukorjaus 2000. Tyyliltään kirkko on päätytornillinen pitkäkirkko, kirkossa on leveä poikkilaiva Kirkkoon mahtuu noin 600 henkilöä. Urut ovat urkurakentamo Martti Porthanin valmistamat, 21-äänikertaiset ja peräisin vuodelta 1989. Alttaritaulun on maalannut Albert Moliis, taulu on vuodelta 1900.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.08944°N, 28.91722°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305122) ja kohde (200685) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Enonkosken kirkko (Q11857978) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Magnus Schjerfbeck
  • Lataa kuva
    Haukkalahdenvuoren kalliomaalaukset

    Haukkalahdenvuoren tai Haukkavuoren kalliomaalaukset sijaitsevat Enonkoskella Etelä-Savossa. Kalliomaalaukset, jotka ovat kahdessa eri paikassa noin 250 metrin etäisyydellä toisistaan, löysivät Pekka Sarvas ja Jussi-Pekka Taavitsainen vuonna 1975. Ne on ajoitettu kivikauteen ja/tai pronssikauteen.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.20018°N, 28.91913°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 46010002 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Haukkalahdenvuoren kalliomaalaukset (Q11861732) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kurtinvuoren kalliomaalaukset

    Kurtinvuoren kalliomaalaus sijaitsee Enonkoskella Etelä-Savossa. Kalliomaalaus on tehty suureen siirtolohkareeseen, jonka alle on jäänyt luolamainen tila. Maalauksen löysivät Aarre ja Pirjo Rauhala (Uino) vuonna 1975 ja se ajoitetaan kivikaudelle.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.14354°N, 28.92878°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 46010003 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kurtinvuoren kalliomaalaukset (Q18682096) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Museosilta

    Museosilta on silta, joka on suojeltu esimerkiksi Suomessa rakennussuojelulain perusteella. Tieosuudet voivat olla edelleen käytössä tai jääneet pois käytöstä.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4845 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Museosilta (Q11883461) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Enonkosken kivisilta
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Museosilta.

    Enonkosken silta on liuskeisesta kivestä rakennettu yksiaukkoinen kiviholvisilta Enonkosken kirkonkylässä. Se on rakennettu korvaamaan puusiltaa joko vuonna 1903 tai 1904. Silta on rakennettu kylmämuurina eli ilman saumalaastia, joten se muistuttaa 1700-luvun lopun kivisiltoja. Sen vapaa aukko on 3,2 m ja hyödyllinen leveys 5,4 m. Sillan rakentaminen annettiin hanhijärveläisen talollisen Antti Makkosen tehtäväksi, mutta sen rakensikin kyläläinen Sylvester Redsven. Sillan opastaulussa kerrotaan urakkasumman olleen 300 silloista markkaa, kun miehen päiväpalkka oli tuolloin 1 markka. Vuonna 1979 kunta korjautti sillan, ja sen jälkeen se on ollut kevyen liikenteen käytössä. Se hyväksyttiin museosillaksi vuonna 1982. Silta kuuluu Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.09028°N, 28.91686°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Enonkosken kivisilta (Q11857980) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Ukonvuoren kalliomaalaus

    Ukonvuoren kalliomaalaus sijaitsee Koloveden kansallispuistossa Enonkoskella Etelä-Savossa. Kalliomaalauksesta ilmoitti Matti Siivonen kahteen otteeseen ja viimeksi vuonna 1992.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.24299°N, 28.86777°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 46010028 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ukonvuoren kalliomaalaus (Q18682767) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Heinävesi

    Heinävesi Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Heinäveden kirkko

    Heinäveden kirkko on vuosina 1890–1891 rakennettu puinen, tyyliltään uusgoottlainen kirkkorakennus. Sen suunnitteli arkkitehti Josef Stenbäck. Kirkko sijaitsee Etelä-Savossa Heinäveden kirkonkylässä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.43308°N, 28.62719°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305172) ja kohde (200735) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Heinäveden kirkko (Q476128) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Josef Stenbäck
  • Lataa kuva
    Heinäveden luostarit

    Heinäveden Lintulan ja Uuden Valamon luostarit ovat historiallisesti nuoria, mutta ne edustavat vuosisataista Laatokan Karjalan luostariperinnettä uusilla asuinsijoillaan.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1152 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Heinäveden luostarit (Q30505986) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lintulan luostari
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinäveden luostarit.

    Lintulan Pyhän Kolminaisuuden luostari on Heinäveden kunnassa Palokin kylässä sijaitseva ortodoksinen nais- eli nunnaluostari. Luostarin nykyinen johtaja on igumenia Mikaela. Luostari on Pohjoismaiden ainoa ortodoksinen nunnaluostari.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.57111°N, 28.59167°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lintulan luostari (Q2558854) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Q26257006
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinäveden luostarit.

  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Q26257006 (Q26257006) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Valamon luostari
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinäveden luostarit.

    Valamon Kristuksen kirkastumisen luostari (Uusi-Valamo) on Suomen ortodoksisen kirkon luostari Heinävedellä Etelä-Savossa. Luostari jatkaa aiemmin Laatokan Valamon saaristossa Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella toimineen Valamon luostarin perinnettä kun tämä toisen maailmansodan jälkeen evakuoitiin Suomen nykyiselle alueelle.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.56306°N, 28.79056°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Valamon luostari (Q1776224) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Valamon luostarin pääkirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinäveden luostarit.

    Valamon luostarin pääkirkko eli uusi kirkko Heinävedellä on pyhitetty Kristuksen kirkastumisen muistolle. Ortodoksinen kirkko rakennettiin 1975–1976 ja sen vihki käyttöön arkkipiispa Paavali 5. kesäkuuta 1977 juhlallisin menoin.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.56278°N, 28.79056°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Valamon luostarin pääkirkko (Q18603794) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Ivan Kudrjavzev
  • Lataa kuva
    Valamon luostarin talvikirkko (Heinävesi)
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinäveden luostarit.

    Valamon luostarin talvikirkko Heinävedellä sijaitsee luostarin pääkirkon yhteydessä. Se on pyhitetty Valamon luostarin pyhittäjäisien Sergei ja Herman Valamolaisten muistolle. Valamon luostarin pääkirkko ja talvikirkko noudattavat pohjoisvenäläisen ortodoksiluostarin arkkitehtuuria, ja luostarissa on siten tyylin mukaan erillinen talvikirkko.

  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Valamon luostarin talvikirkko (Heinävesi) (Q11900075) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Ivan Kudrjavzev
  • Lataa kuva
    Heinäveden reitin kanavat ja rakenteet

    Heinäveden reitti on maisemallisesti monipuolisimpia sisävesiliikenteen reittejä ja siihen liittyy monia arvokkaita liikenne- ja teollisuushistoriallisia muistomerkkejä.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1133 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Heinäveden reitin kanavat ja rakenteet (Q30506533) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Karvion kanava
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinäveden reitin kanavat ja rakenteet.

    Karvion kanava on yksisulkuinen kanava Karvion kylässä Heinävedellä, Etelä-Savossa. Kanava yhdistää Kermajärven Varisveteen, siitä Suvasveteen. Karvionjärveltä on yhteys Suvasveteen, jota pääsee Kuopioon asti. Kanava on 300 metriä pitkä ja se on Heinäveden vanhin kanava, rakennettu 1895–1896. Kanavassa menee varsinkin kesäaikaan paljon laivoja, ja on Heinäveden reitin vilkkaimpia kanavia. Kanavan yli kulkee silta, jonka alikulkukorkeus on 11 metriä ja sen vierestä menee Karvionkoski, joka on suosittu kalastuskoski. Kanavan ja kosken ympärillä on Karvion kylän keskus, jossa on palveluja, vierassatama ja Karvio Camping-retkeilyalue. Pudotuskorkeutta kanavalla on 1,8 metriä. Kanavaan mahtuvat 31,2 metrin pituiset, 7,1 metrin levyiset ja 1,8 metrin syvyydessä kulkevat laivat. Kanavan yli kulkevan maantiesillan alituskorkeus on 11 metriä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.51472°N, 28.64139°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Karvion kanava (Q11870232) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kerman kanava
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinäveden reitin kanavat ja rakenteet.

    Kerman kanava on yksisulkuinen, 250 metriä pitkä kanava Heinäveden kunnassa Etelä-Savossa Kermankosken vieressä. Kanava yhdistää Kermajärven Haukiveteen yhdessä Pilpan ja Vihovuonteen kanavien kanssa. Kanavalinja kulkee Kermajärven ja Koskilahden välissä olevan kannaksen läpi. Kanava on rakennettu vuosina 1903–1905. Työt alkoivat vuonna 1903, ja vuoden 1905 aikana valmistuivat kaivutyöt ja kivisulku. Kanavan yli kulkeva rullasilta valmistui samanaikaisesti. Kanavalla ei ole omaa miehitystä, se on automatisoitu. Pudotuskorkeutta kanavalla on 2,3–2,4 metriä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.39444°N, 28.75833°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kerman kanava (Q11870993) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kermankoski
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinäveden reitin kanavat ja rakenteet.

    Kermankoski on Heinäveden kunnassa, Kerman kylässä, Heinävedentiellä sijaitseva koski. Kermankoski on suosittu kalastus- ja freestylemelontapaikka. 2007–2008 tehdyn kalataloudellisen kunnostuksen myötä Kermankoskeen rakennettiin melojia varten kaksi freestylemelontaan soveltuvaa stopparia, jotka toimivat eri vedenkorkeuksilla. Kosken läheisyydessä sijaitsee vuosina 1903–1906 rakennettu Kerman kanava, joka on nykyisinkin toiminnassa. Toinen suosittu kalastuskoski Heinävedellä on Karvionkoski.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.39583°N, 28.74528°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kermankoski (Q5391410) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pilpan kanava
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinäveden reitin kanavat ja rakenteet.

    Pilpan kanava sijaitsee Heinävedellä Etelä-Savossa. Kanava yhdistää Kermajärven Haukiveteen yhdessä Kerman ja Vihovuonteen kanavien kanssa. Pituutta yksisulkuisella kanavalla on yli 200 metriä ja pudotusta 0,4–0,95 metriä. Kanava rakennettiin 1903–1904. Sulku rakennettiin itäpuolelle Pilpan koskea. Tammikuussa 1903 aloitettiin rakentaminen ja maaliskuusta kesäkuuhun rakennettiin väliaikaista patoa. Pohjaa kaivettiin 1903 tammikuusta lähtien vuoteen 1904, ja sulku portteineen valmistui elokuussa 1904. Liikenteelle kanava avautui lokakuussa. Rakentaminen maksoi yhteensä 204 578 markkaa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.32667°N, 28.76222°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pilpan kanava (Q5410083) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Varistaipaleen kanava
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinäveden reitin kanavat ja rakenteet.

    Varistaipaleen kanava sijaitsee Heinäveden kunnan Varistaipaleen kylässä. Se yhdistää Juojärven Varisveteen yhdessä Taivallahden kanavan kanssa. Kanava kuuluu Kallaveden reitin itäiseen haaraan Juojärven reittiin, joka yhdistyy Varisvedellä maailman kauneimmaksikin vesireitiksi kutsuttuun Heinäveden reittiin. Kanava on Pohjoismaiden syvin. Kanava on pudotuskorkeudeltaan Suomen suurin ja maan ainoa nelisulkuinen kanava. Kanavan neljän sulun putouskorkeus on yhteensä 14,5 metriä. Vuosina 1911-1913 rakennettu kanava on pituudeltaan 1 100 metriä ja kanavan läpi voivat kulkea alukset joiden suurin pituus on 31,2 metriä, leveys 7,1 metriä, syväys 1,8 metriä ja mastonkorkeus 12,5 metriä. Kanavan ylittää kääntösilta jonka alikulkukorkeus on 1,7 metriä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.549°N, 28.639°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Varistaipaleen kanava (Q3490993) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Vihovuonne
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinäveden reitin kanavat ja rakenteet.

    Vihovuonteen kanava sijaitsee Heinävedellä, Etelä-Savossa. Yksisulkuinen kanava yhdistää Kermajärven Haukiveteen yhdessä Kerman ja Pilpan kanavien kanssa. Kanava on 250 metriä pitkä ja pudotuskorkeudeltaan 0,8 - 1,0 metriä. Kanava on rakennettu 1903-1905. Kanava kaivettiin Vihonvuonteen kosken länsipuolelle Kaivannonniemen halki. Vuoden 1903 lopulla rakennustyöt alkoivat ja kivisulku rakennettiin syyskuun ja marraskuun taitteessa 1905. Rakennuskustannukset olivat kokonaisuudessaan 155 794 markkaa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.39667°N, 28.71694°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vihovuonne (Q24305729) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinäveden reitin kanavat ja rakenteet.

    Välikanava on Heinävedellä Varistaipaleen kanavan ja Taivallahden kanavan välillä sijaitseva avokanava joka rakennettiin 1911-1914. Kanava on pituudeltaan 160 metriä ja sen kautta kulkevien alusten suurin leveys voi olla 7,1 metriä, syväys 1,8 metriä ja mastonkorkeus 12,5 metriä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.56056°N, 28.64972°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Välikanava (Q21198383) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Vääräkosken kanava
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinäveden reitin kanavat ja rakenteet.

    Vääräkosken kanava sijaitsee Heinävedellä Heinäveden reitin varrella Kermajärven ja Joutsenveden välillä. Kanava rakennettiin vuosina 1903–1905 samaan aikaan kun Heinäveden reitille rakennettiin myös Kerman, Vihovuonteen ja Pilpan kanavat. Vääräkosken kanavan pituus on 240 metriä, ja siinä ei ole sulkuja. Alusten suurin sallittu leveys on 7,1 metriä, syväys 1,8 metriä ja mastonkorkeus 9,5 metriä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.3875°N, 28.70889°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vääräkosken kanava (Q11902192) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Yläkanava
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Heinäveden reitin kanavat ja rakenteet.

    Taivallahden kanava on kaksisulkuinen kanava Heinävedellä Etelä-Savossa. Kanava sijaitsee lähellä Varistaipaleen kanavaa ja se yhdistää Juojärven Varisveteen yhdessä Varistaipaleen kanavan kanssa. Kanava on noin 800 metriä pitkä ja sitä ohjataan kaukokäytöllä Varistaipaleen kanavalta. Pudotuskorkeutta kahdella sululla on 4,95–5,45 metriä. Kanava rakennettiin vuosina 1911–1914.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.56333°N, 28.67056°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Yläkanava (Q24304639) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Humalniemen kalliomaalaus

    Humalniemen kalliomaalaus sijaitsee Iso-Vihtarin Humalniemessä Heinävedellä Etelä-Savossa. Kyseessä on erikoinen kalliomaalaus, jonka ainoa tunnistettava kuvio esittää tasasivuista kolmiota. Kalliomaalauksen ilmoitti Sulo Strömberg vuonna 1998. Maalaukselle ei ole tehty ajoitusta.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.34268°N, 28.97941°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 90010020 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Humalniemen kalliomaalaus (Q18681831) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Vierunvuoren kalliomaalaus

    Vierunvuoren kalliomaalaus sijaitsee Enonveden pohjoisosassa, Ruokoveden ja Koloveden välisessä Vierunsalmessa Heinävedellä Etelä-Savossa. Kalliomaalaus sijaitsee Heinäveden kirkosta noin 14,5 km eteläkaakkoon. Maalauksen löysi Ari Lyytikäinen vuonna 1975 ja se ajoitetaan kivikauteen kampakeraamiseen kauteen.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.31771°N, 28.75187°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 90010003 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vierunvuoren kalliomaalaus (Q18682846) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Hirvensalmi

    Hirvensalmi Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Hahlavuoren kalliomaalaus

    Hahlavuoren kalliomaalaus sijaitsee Hirvensalmen kunnassa Puulaveden Kaiskonselän länsirannalla.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.83055°N, 26.45585°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 97010004 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hahlavuoren kalliomaalaus (Q18681740) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hirvensalmen kirkonmäki ja tervaleppäranta

    Hirvensalmen kirkonkylän rantavyöhyke on hyvä esimerkki sisävesistöjemme varsille kehittyneiden kirkonkylien rakenteesta.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1941 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hirvensalmen kirkonmäki ja tervaleppäranta (Q30505909) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hirvensalmen kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hirvensalmen kirkonmäki ja tervaleppäranta.

    Hirvensalmen kirkko sijaitsee Hirvensalmella Etelä-Savossa. Kirkon suunnitteli Josef Stenbäck ja se rakennettiin 1915. Järjestyksessään kirkko on pitäjän kolmas; edellinen tuhoutui tulipalossa 12. toukokuuta 1914. Rakennusmateriaali on harmaa graniitti ja tiili. Kirkossa on jyrkkä katto ja torni sijaitsee kuorin vieressä. Sen alakerrassa on sakaristo. Istumapaikkoja kirkossa on 850 ja pinta-alaa 434 neliömetriä. Kirkon päätyjen kolmiot sekä tornin yläosa on rapattu valkoiseksi. Tyylisuunnaltaan kirkko on kansallisromantiikkaa ja jugendia. J.A. Zachariassenin 1916 valmistamat pneumaattiset urut ovat 15-äänikertaiset ja kaksisormiset. Aukusti Koiviston 1916 maalama alttaritaulu kuvaa Kristuksen ylösnousemusta. Kellot ovat vuosilta 1937 ja 1938.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.64032°N, 26.7806°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305127) ja kohde (200690) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hirvensalmen kirkko (Q3585530) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Josef Stenbäck
  • Lataa kuva
    Hämeenmäen ja Hurrilan kylät

    Hämeenmäen ja Hurrilan mäenlakikylissä on säilynyt niiden ikivanha rakenne ja tilojen sijoittelu.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1927 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hämeenmäen ja Hurrilan kylät (Q30506102) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kissakosken kanava ja tehdasalue

    Kissakosken kanava on vanhimpia 1800-luvun alussa virinneen Suomen koskenperkaus- ja kanavoimishankkeen tuloksista ja se liittyy 1900-luvun alun puunjalostusteollisuuden vaiheisiin.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4436 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kissakosken kanava ja tehdasalue (Q30505598) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kissakosken kanava
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kissakosken kanava ja tehdasalue.

    Kissakosken kanava on Puulaveden virtaamissuunnan kääntämiseksi ja sen pinnan laskemiseksi vuosina 1831–1854 kaivettu 1,1 km pitkä avokanava Hirvensalmen Kissakoskella. Kanava laskee Liekuneesta ja Puulasta Metsälampeen ja Vahvajärveen. 1907–1920 Kanavan rannalla toimi Osakeyhtiö Kissakoski Aktiebolag. Itse paperitehdasta alettiin rakentaa 1909. Vuoden 1920 tulipalon jälkeen tehdas toimi enää pelkkänä puuhiomona 1922–1939. Alueelle perustettiin Kissakosken voimalaitos 1939.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.62556°N, 26.75667°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kissakosken kanava (Q18682021) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kissakosken rakennusryhmä

    residential building in Hirvensalmi, Finland

  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (201767) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kissakosken rakennusryhmä (Q55078410) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kissakosken asuinrakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Kissakosken rakennusryhmä.

    asuintalo Hirvensalmella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.62214°N, 26.75554°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (307830) ja kohde Kissakosken rakennusryhmä (201767) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kissakosken asuinrakennus (Q55595179) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pohoskylän raitti

    Suonsalmen kylään kuuluva Pohoskylän raitti on kylätiehen tukeutuvan rakenteensa ja rakennustensa ansiosta merkittävä kansankulttuurin edustaja. Kylän asutus on metsänrajaan loivasti laskeutuvien peltoaukeiden keskellä kohoavalla matalalla harjanteella siten, että talojen rakennusryhmät ovat tiiviisti kiinni etelä-pohjois -suuntaisessa kylätiessä.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4451 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pohoskylän raitti (Q30560415) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Joroinen

    Joroinen Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Huutokosken rautatieasema

    Huutokosken rautatieasema sijaitsee Joroisten kunnan Huutokosken kylässä, noin kahdeksan kilometriä Joroisten keskustan luoteispuolella. Huutokoski on risteysasema: siellä risteävät rataosat Pieksämäki–Joensuu ja Huutokoski–Parikkala.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.21028°N, 27.68917°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200343) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1445 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Huutokosken rautatieasema (Q17142688) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Thure Hellström
  • Lataa kuva
    Huutokosken asema
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Huutokosken rautatieasema.

    asemarakennus Joroisissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.21023°N, 27.68914°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303908) ja kohde Huutokosken rautatieasema (200343) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Huutokosken asema (Q55594892) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Thure Hellström
  • Lataa kuva
    Huutokosken asema-alueen asetinlaitesuoja
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Huutokosken rautatieasema.

    rakennus Joroisissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.2107°N, 27.68872°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304578) ja kohde Huutokosken rautatieasema (200343) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Huutokosken asema-alueen asetinlaitesuoja (Q55597896) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Huutokosken asema-alueen asuinkasarmi 1
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Huutokosken rautatieasema.

    asuinkasarmi Joroisissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.20977°N, 27.69279°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304087) ja kohde Huutokosken rautatieasema (200343) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Huutokosken asema-alueen asuinkasarmi 1 (Q55595001) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Huutokosken asema-alueen kaksoisvahtitupa
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Huutokosken rautatieasema.

    vahtitupa Joroisissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.21008°N, 27.69114°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303997) ja kohde Huutokosken rautatieasema (200343) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Huutokosken asema-alueen kaksoisvahtitupa (Q55595600) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Huutokosken asema-alueen kellari 1
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Huutokosken rautatieasema.

    talouskellari Joroisissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.21008°N, 27.69229°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304261) ja kohde Huutokosken rautatieasema (200343) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Huutokosken asema-alueen kellari 1 (Q55598501) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Huutokosken asema-alueen kellari 2
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Huutokosken rautatieasema.

    talouskellari Joroisissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.21029°N, 27.69109°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304262) ja kohde Huutokosken rautatieasema (200343) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Huutokosken asema-alueen kellari 2 (Q55598503) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Huutokosken asema-alueen laiterakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Huutokosken rautatieasema.

    Joroisissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.20893°N, 27.69554°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304589) ja kohde Huutokosken rautatieasema (200343) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Huutokosken asema-alueen laiterakennus (Q55595916) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Huutokosken asema-alueen liiteri 1
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Huutokosken rautatieasema.

    liiteri Joroisissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.21061°N, 27.68922°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304389) ja kohde Huutokosken rautatieasema (200343) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Huutokosken asema-alueen liiteri 1 (Q55596314) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Thure Hellström
  • Lataa kuva
    Huutokosken asema-alueen liiteri 2
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Huutokosken rautatieasema.

    liiteri Joroisissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.2087°N, 27.69506°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304390) ja kohde Huutokosken rautatieasema (200343) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Huutokosken asema-alueen liiteri 2 (Q55596427) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Huutokosken asema-alueen liiteri 3
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Huutokosken rautatieasema.

    liiteri Joroisissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.20998°N, 27.69297°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304391) ja kohde Huutokosken rautatieasema (200343) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Huutokosken asema-alueen liiteri 3 (Q55596429) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Huutokosken asema-alueen liiteri 4
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Huutokosken rautatieasema.

    liiteri Joroisissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.21015°N, 27.69198°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304392) ja kohde Huutokosken rautatieasema (200343) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Huutokosken asema-alueen liiteri 4 (Q55596430) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Huutokosken asema-alueen liiteri 5
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Huutokosken rautatieasema.

    liiteri Joroisissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.2104°N, 27.69092°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304393) ja kohde Huutokosken rautatieasema (200343) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Huutokosken asema-alueen liiteri 5 (Q55596431) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Huutokosken asema-alueen navetta
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Huutokosken rautatieasema.

    kivinavetta Joroisissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.20988°N, 27.69332°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304345) ja kohde Huutokosken rautatieasema (200343) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Huutokosken asema-alueen navetta (Q55597154) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Huutokosken asema-alueen paja
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Huutokosken rautatieasema.

    sepän paja Joroisissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.2084°N, 27.69465°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304543) ja kohde Huutokosken rautatieasema (200343) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Huutokosken asema-alueen paja (Q55597250) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Huutokosken asema-alueen pumppuhuone
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Huutokosken rautatieasema.

    pumppuhuone Joroisissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.20951°N, 27.68498°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304245) ja kohde Huutokosken rautatieasema (200343) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Huutokosken asema-alueen pumppuhuone (Q55597539) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Huutokosken asema-alueen resinavaja
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Huutokosken rautatieasema.

    vaja Joroisissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.20942°N, 27.69301°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304587) ja kohde Huutokosken rautatieasema (200343) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Huutokosken asema-alueen resinavaja (Q55599442) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Huutokosken asema-alueen tavaramakasiini
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Huutokosken rautatieasema.

    varastorakennus Joroisissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.21001°N, 27.69049°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304159) ja kohde Huutokosken rautatieasema (200343) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Huutokosken asema-alueen tavaramakasiini (Q55599068) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Huutokosken asema-alueen vesitorni
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Huutokosken rautatieasema.

    vesitorni Joroisissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.21071°N, 27.68581°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304234) ja kohde Huutokosken rautatieasema (200343) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Huutokosken asema-alueen vesitorni (Q55599597) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Huutokosken rautaruukki toimi vuosina 1858–1877 Joroisten Huutokoskella Sysmäjärvestä Jokijärveen virtaavan joen Huutokoski-nimisen kosken etelärannalla. Se käytti raaka-aineenaan pääasiassa lähiseudun järvistä nostettua järvimalmia sekä lisäksi Viipurista tuotua romurautaa ja Haapakosken ruukin tuottamaa takkirautaa. Ruukki tunnettiin myös nimellä Putilovin Katariinan ruukki .

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.20458°N, 27.72282°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000015817 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Huutokosken ruukki (Q18681837) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Joroisniemen kartano

    kartano Joroisissa

  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (201444) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Joroisniemen kartano (Q55025077) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Joroisniemen kartanon kaksi aittaa
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Joroisniemen kartano.

    aitta Joroisissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.15988°N, 27.86568°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305920) ja kohde Joroisniemen kartano (201444) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Joroisniemen kartanon kaksi aittaa (Q55594815) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Joroisniemen kartanon kartanon päärakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Joroisniemen kartano.

    kartano Joroisissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.15955°N, 27.86577°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305919) ja kohde Joroisniemen kartano (201444) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Joroisniemen kartanon kartanon päärakennus (Q55595793) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Joroisniemen kartanon tuparakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Joroisniemen kartano.

    asuintalo Joroisissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.1593°N, 27.86689°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305921) ja kohde Joroisniemen kartano (201444) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Joroisniemen kartanon tuparakennus (Q55595185) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Joroisten kartanot

    Joroisten kartanoiden ryhmä on omaperäinen, maan varsinaisen kartanovyöhykkeen ulkopuolelle syntynyt ilmiö, joka on voimakkaasti leimannut pitäjän rakennettua kulttuuriympäristöä.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1149 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Joroisten kartanot (Q30505808) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Järvikylän kartano
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Joroisten kartanot.

    Järvikylän kartano on Joroisissa sijaitseva kartano. Päärakennus on rakennettu lääninagronomi Alfred Sjöströmin piirustusten pohjalta vuonna 1882. Rakennus on osittain kaksikerroksinen, aikakauden romantisoivaan tyyliin rakennettu hirsirakennus, jossa on kaikissa neljässä nurkassa ulkonevat tornit. Kartanon pihapiirin historiallinen talousrakennuskanta on muotoutunut 1920-luvulla, jolloin myös tiiliset karjarakennukset rakennettiin. Arkkitehti Urho Åberg suunnitteli vuosina 1924-1926 pihapiirin suuren puimala-varastokompleksin. Kartanolla on myös oma kappeli.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.21211°N, 27.78772°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Järvikylän kartano (Q31087544) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Joroisten kirkko

    Joroisten kirkko on tasavartinen ristikirkko, jossa on noin tuhat istumapaikkaa. Kirkko on rakennettu vuonna 1793 ja otettu käyttöön vuonna 1795. Sen on suunnitellut rakennusmestari Juhana Karppinen Iisalmesta. Kirkon itäisessä ristivarressa alttarin takana on erillinen sakaristo ja muiden ristivarsien päässä on eteiset. Kirkon harjalla kohoaa pieni lyhtytorni. Joroisten kirkon katto, joka oli alun perin paanukatto, on päistään aumattu.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.18056°N, 27.82417°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305178) ja kohde (200741) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Joroisten kirkko (Q11867040) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Yli-intendentinvirasto
  • Lataa kuva
    Koskenhovi

    manor house in Joroinen, Finland

  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (201383) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Koskenhovi (Q55078448) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Koskenhovin mylly
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Koskenhovi.

    mylly Joroisissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.16718°N, 27.82093°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305838) ja kohde Koskenhovi (201383) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Koskenhovin mylly (Q55597026) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Koskenhovin myllyrakennuksen alapuoli
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Koskenhovi.

    saunarakennus Joroisissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.16711°N, 27.82123°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305842) ja kohde Koskenhovi (201383) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Koskenhovin myllyrakennuksen alapuoli (Q55598123) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Koskenhovin päärakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Koskenhovi.

    päärakennus Joroisissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.16765°N, 27.82281°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305839) ja kohde Koskenhovi (201383) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Koskenhovin päärakennus (Q55596866) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Juva

    Juva Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Enkelinpesän kalliomaalaus

    Enkelinpesän kalliomaalaus on sijaitsee Saimaan Siikaveden länsirannalla Kannusvuorella olevassa siirtolohkareiden muodostamassa luolamaisessa syvennyksessä Juvalla Etelä-Savossa. Kalliomaalauksen epätavallinen sijainti on herättänyt epäilyjä sen aitoidesta eli onko se kivikaudelta. Maalauksen ilmoitti Risto Salomaa 1990-luvulla, mutta se oli yleisessä tiedossa ainakin 1980-luvulla.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.71282°N, 27.80148°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 178010076 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Enkelinpesän kalliomaalaus (Q18681725) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Juvan kartanot

    Juvan kartanoiden, Vehmaa, Loukio, Inkilä ja Tietti, ryhmä on omaperäinen, maan varsinaisen kartanovyöhykkeen ulkopuolelle syntynyt kulttuuri-ilmiö, joka leimaa rakennettua maisemaa.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1123 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Juvan kartanot (Q30505806) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Juvan kartanot.

    Inkilän kartano eli Inkilänhovi on Juvalla Inkilän kylässä sijaitseva entinen rusthollitila. Kartanon nimi tulee tilan 1600-luvun puoliväliin saakka omistaneista Inkisistä. Kartanon koko oli 1 085 hehtaaria vuonna 1810 ja vuonna 1830 siihen kuului 14 torppaa.

  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Inkilän kartano (Q41776620) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Juvan kartanot.

    Partalan kartano Juvalla on saanut nimensä Partasten suvusta. Jo keskiajalta tunnetaan Juvalta nimismies Juho Partanen. Hän oli niiden pitäjänmiesten joukossa, jotka sopivat piispa Maunu Tavastin kanssa Juvan seurakunnan perustamisesta 19.1.1442. Partasten asuinpaikka oli Männynmäen Partala. Yrjö Parta mainitaan Juvan ensimmäisessä maakirjassa vuodelta 1541.

  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Partalan kartano (Q11886771) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Juvan kirkonmäki

    Juvan kirkko on 1800-luvun jälkipuoliskon kirkkoarkkitehtuurin yleiskuvan kannalta keskeinen rakennus.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4437 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Juvan kirkonmäki (Q30505848) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Juvan kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Juvan kirkonmäki.

    Juvan kirkko on evankelis-luterilaisen kirkon kirkkorakennus Juvalla. Kirkon suunnittelivat Yleisten rakennusten intendentinkonttorin arkkitehdit Ernst Lohrmann ja Carl Albert Edelfelt. Kirkon rakentaminen alkoi 1856 ja kirkko valmistui 1863.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.89922°N, 27.8546°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305133) ja kohde (200696) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Juvan kirkko (Q3585537) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Carl Albert Edelfelt, Ernst Lohrmann, Rakennushallitus
  • Lataa kuva

    Koikkala on suurin ja keskeisin kylä Etelä-Juvalla Etelä-Savon maakunnassa. Etäisyys Juvan keskustaan on noin 25 km ja Mikkeliin 60 km. Koikkalan kylä sijaitsee Saimaan läheisyydessä, ja sen tunnetuin vesistö on Luonteri. Koikkalan kylämaisema on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi kylämaisemaksi, ja siihen kuuluu näkymät Luonterille ja Etelä-Savon korkeimmalle kohoumalle, Neitvuorelle. Koikkalan läheisiä kyliä ovat mm. Risulahti, Kaislajärvi, Hietajärvi, Maarala ja Pihlajasalo. Koikkalassa toimiva kyläyhdistys edustaa koko Etelä-Juvaa, kaikkia Etelä-Juvan kyliä sekä kyläläisiä.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1940 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Koikkala (Q11872072) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Papinsängyn kalliomaalaus

    Papinsängyn kalliomaalaus sijaitsee Juvassa Etelä-Savossa. Kalliomaalauksen löysi Vuokko Ikonen vuonna 1993 ja se ajoitetaan kivikauteen lähinnä maalauksen tyyliseikkojen perusteella.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.71406°N, 27.63435°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 178010130 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Papinsängyn kalliomaalaus (Q18682394) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Remojärven kappeli on keskiaikainen kalmisto ja arkeologinen tutkimusalue Juvalla Etelä-Savossa. Alue sijaitsee läheisen Saarijärven rannalla, jota aikaisemmin on nimitetty Remojärveksi. Nykyisin Remojärvi tunnetaan vain kylänimenä. Perimätiedon mukaan paikalla sijaitsi aikoinaan kirkko tai kappeli ja kalmistoalue. Jäänteenä on säilynyt vain kappelin seinälinjaa ja ”viinikellarina” tunnettu rakenne. Paikalle pystytettiin kivipaasi 1800-luvun lopulla, mutta kalmistoa tutkittiin vasta 1970-luvulla ja kappelin paikkaa vuonna 2007.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.80838°N, 27.54981°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 178010004 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Remojärven kappeli (Q11890542) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Kangasniemi

    Kangasniemi Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Kangasniemen kirkko

    Kangasniemen kirkko on Kangasniemen keskustaajamassa sijaitseva Kangasniemen seurakunnan kirkkorakennus. Se on tyypiltään puinen kaksoisristikirkko. Kirkko on varsin iso, rakennuksella on pituutta noin 47 metriä ja sisäkorkeus on noin 15 metriä. Kirkossa on 1500 istumapaikkaa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.99098°N, 26.64479°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305134) ja kohde (200697) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4170 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kangasniemen kirkko (Q11869586) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Rakennushallitus
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Mikkeli

    Mikkeli Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

    Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu on Aalto-yliopistoon kuuluva, mutta akateemisesti itsenäinen kauppatieteisiin erikoistunut yliopisto. Korkeakoulua johtaa dekaani Ingmar Björkman. Koulu liittyi Aalto-yliopistoon 1. tammikuuta 2010 ja tätä ennen se tunnettiin nimellä Helsingin kauppakorkeakoulu. Koulu on perustettu vuonna 1911 ja se on Suomen toiseksi vanhin kauppakorkeakoulu.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.17194°N, 24.92278°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu (Q1358296) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Anttolan kirkko

    Anttolan kirkko on alun perin Juvalle vuonna 1729 rakennettu puinen ristikirkko, joka siirrettiin nykyiselle paikalleen Anttolaan vuonna 1870. Kirkossa on istumapaikkoja 650 ihmiselle. Alkuperäinen 1700-luvulta peräisin oleva alttaritaulu, joka kuvaa Jeesusta ristillä on nykyisin sakastissa ja sen tilalla on noin vuodelta 1666 peräisin oleva krusifiksi. Kirkon saarnatuoli on sekin 1600-luvulta ja siten vanhempi kuin itse kirkko.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.58359°N, 27.64353°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305120) ja kohde (200683) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4770 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Anttolan kirkko (Q11852299) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Brahelinna

    Brahelinna oli Ristiinassa nykyisen Mikkelin alueella sijainnut linnakartano.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.50166°N, 27.28948°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000012437 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Brahelinna (Q3643555) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Emolan esikaupunkialue
    Emolan esikaupunkialue

    Emolan esikaupunkialue on harvoja luonteensa säilyttäneitä kaupunkien ulkopuolelle vapaasti ilman kaavoitusta tai valvontaa rakentuneita pientalokaupunginosia.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1135 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Emolan esikaupunkialue (Q30509922) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Himalansaaren kylä

    Himalansaari on omaleimainen esimerkki hyvien sisävesiliikenneyhteyksien varrella sijainneesta saarikylästä.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4457 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Himalansaaren kylä (Q30560361) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kallioniemen huvila

    päärakennus Mikkelissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.46238°N, 27.509°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306451) ja kohde (201028) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kallioniemen huvila (Q55025180) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Yrjö Sadeniemi
  • Lataa kuva
    Kenkäveronniemen pappila
    Kenkäveronniemen pappila

    Kenkäveronniemen pappilalla on merkittävä asema pappila-arkkitehtuurin kehityshistoriassa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.68072°N, 27.28419°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (201073) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 333 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kenkäveronniemen pappila (Q30509948) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kenkäveronniemen pappilan aittarivi
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kenkäveronniemen pappila.

    aitta Mikkelissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.68054°N, 27.28313°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306608) ja kohde Kenkäveronniemen pappila (201073) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kenkäveronniemen pappilan aittarivi (Q55594823) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kenkäveronniemen pappilan asuintupa
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kenkäveronniemen pappila.

    asuintalo Mikkelissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.68047°N, 27.28365°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306607) ja kohde Kenkäveronniemen pappila (201073) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kenkäveronniemen pappilan asuintupa (Q55595207) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kenkäveronniemen pappilan navetta
    Kenkäveronniemen pappilan navetta
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kenkäveronniemen pappila.

    kivinavetta Mikkelissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.6801°N, 27.2838°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306609) ja kohde Kenkäveronniemen pappila (201073) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kenkäveronniemen pappilan navetta (Q55597112) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kenkäveronniemen pappilan päärakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kenkäveronniemen pappila.

    pappila Mikkelissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.68074°N, 27.28415°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306606) ja kohde Kenkäveronniemen pappila (201073) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kenkäveronniemen pappilan päärakennus (Q55597303) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Koivulan seurojentalo

    seurantalo Mikkelissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.43081°N, 27.55164°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305482) ja kohde (201219) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Koivulan seurojentalo (Q55027496) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Louhtovuoren kalliomaalaus

    Louhtovuoren kalliomaalaus sijaitsee Kuolimon rannalla Mikkelissä, Suomenniellä, Etelä-Savossa. Maalauksessa on useita pieniä kuvakenttiä. Maalaus merkittiin Timo Miettisen löytämäksi vuonna 1981, vaikkakin opettaja Jaakko Jäkälä oli havainnut sen jo vuonna 1975, muttei ilmoittanut löydöstään eteenpäin.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.3821°N, 27.30024°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 775010002 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Louhtovuoren kalliomaalaus (Q18660617) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lyytikkälän talonpoikaistila

    Lyytikkälä on tyypillinen Kaakkois-Suomen talonpoikainen suurtila, jossa isännyys on siirtynyt sukupolvelta toiselle samassa suvussa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.3219°N, 27.39513°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200080) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 958 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lyytikkälän talonpoikaistila (Q30560570) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lyytikkälän tilan hevostalli
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lyytikkälän talonpoikaistila.

    talli Mikkelissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.32201°N, 27.39532°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303430) ja kohde Lyytikkälän talonpoikaistila (200080) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lyytikkälän tilan hevostalli (Q55595420) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lyytikkälän tilan kartanomaan aitta
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lyytikkälän talonpoikaistila.

    aitta Mikkelissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.32176°N, 27.39539°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303388) ja kohde Lyytikkälän talonpoikaistila (200080) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lyytikkälän tilan kartanomaan aitta (Q55594781) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lyytikkälän tilan kellari
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lyytikkälän talonpoikaistila.

    talouskellari Mikkelissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.32196°N, 27.39515°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303423) ja kohde Lyytikkälän talonpoikaistila (200080) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lyytikkälän tilan kellari (Q55598396) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lyytikkälän tilan korkea-aitta
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lyytikkälän talonpoikaistila.

    aitta Mikkelissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.32206°N, 27.39506°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303392) ja kohde Lyytikkälän talonpoikaistila (200080) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lyytikkälän tilan korkea-aitta (Q55594782) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lyytikkälän tilan kärryliiteri
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lyytikkälän talonpoikaistila.

    rakennus Mikkelissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.32193°N, 27.39536°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303393) ja kohde Lyytikkälän talonpoikaistila (200080) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lyytikkälän tilan kärryliiteri (Q55597740) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lyytikkälän tilan liiteri
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lyytikkälän talonpoikaistila.

    liiteri Mikkelissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.3219°N, 27.39478°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303428) ja kohde Lyytikkälän talonpoikaistila (200080) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lyytikkälän tilan liiteri (Q55596331) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lyytikkälän tilan navetta
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lyytikkälän talonpoikaistila.

    kivinavetta Mikkelissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.32192°N, 27.39562°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303394) ja kohde Lyytikkälän talonpoikaistila (200080) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lyytikkälän tilan navetta (Q55597054) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lyytikkälän tilan pienempi riist aitta
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lyytikkälän talonpoikaistila.

    aitta Mikkelissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.32183°N, 27.39307°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303638) ja kohde Lyytikkälän talonpoikaistila (200080) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lyytikkälän tilan pienempi riist aitta (Q55594787) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lyytikkälän tilan piikojen aitta
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lyytikkälän talonpoikaistila.

    aitta Mikkelissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.32204°N, 27.39498°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303431) ja kohde Lyytikkälän talonpoikaistila (200080) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lyytikkälän tilan piikojen aitta (Q55594785) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lyytikkälän tilan päärakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lyytikkälän talonpoikaistila.

    päärakennus Mikkelissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.3218°N, 27.39499°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303427) ja kohde Lyytikkälän talonpoikaistila (200080) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lyytikkälän tilan päärakennus (Q55596860) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lyytikkälän tilan riihi
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lyytikkälän talonpoikaistila.

    riihi Mikkelissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.32191°N, 27.39362°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303396) ja kohde Lyytikkälän talonpoikaistila (200080) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lyytikkälän tilan riihi (Q55597921) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lyytikkälän tilan ryytimaan aitta
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lyytikkälän talonpoikaistila.

    aitta Mikkelissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.32187°N, 27.39461°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303395) ja kohde Lyytikkälän talonpoikaistila (200080) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lyytikkälän tilan ryytimaan aitta (Q55594783) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lyytikkälän tilan saunakota
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lyytikkälän talonpoikaistila.

    saunarakennus Mikkelissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.32229°N, 27.39535°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303391) ja kohde Lyytikkälän talonpoikaistila (200080) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lyytikkälän tilan saunakota (Q55598083) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lyytikkälän tilan suola-aitta
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lyytikkälän talonpoikaistila.

    aitta Mikkelissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.32198°N, 27.39469°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303432) ja kohde Lyytikkälän talonpoikaistila (200080) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lyytikkälän tilan suola-aitta (Q55594786) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lyytikkälän tilan suurempi riist aitta
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lyytikkälän talonpoikaistila.

    aitta Mikkelissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.32181°N, 27.39315°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303397) ja kohde Lyytikkälän talonpoikaistila (200080) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lyytikkälän tilan suurempi riist aitta (Q55594784) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Mikkelin hallitustori ympäristöineen

    Mikkelin hallitustori rakennuksineen ja akselinäkymineen kuvastaa autonomian ajan asemakaavallista suunnittelua, jolla korostettiin läänin pääkaupungin asemaa.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1124 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Mikkelin hallitustori ympäristöineen (Q30505816) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Mikkelin tuomiokirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Mikkelin hallitustori ympäristöineen.

    Mikkelin tuomiokirkko on Mikkelin kaupungin pääkirkko ja Mikkelin hiippakunnan piispankirkko. Kirkkoarkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelema kirkko rakennettiin puhtaaksimuuratusta punatiilestä 1896–1897. Kirkko on yksi Suomen uusgoottilaisen kirkkoarkkitehtuurin päätöitä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.68917°N, 27.26667°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305148) ja kohde (200711) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Mikkelin tuomiokirkko (Q1236597) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Josef Stenbäck
  • Lataa kuva
    Mikkelin lääninhallituksen rakennukset

    hallintorakennus Mikkelissä

  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200196) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Mikkelin lääninhallituksen rakennukset (Q55024840) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Mikkelin lääninhallituksen sivurakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Mikkelin lääninhallituksen rakennukset.

    hallintorakennus Mikkelissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.68752°N, 27.27124°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302871) ja kohde Mikkelin lääninhallituksen rakennukset (200196) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Mikkelin lääninhallituksen sivurakennus (Q55595370) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Martti Välikangas, Rakennushallitus
  • Lataa kuva
    Mikkelin maaseurakunnan kirkko ja hautausmaat

    Mikkelin maaseurakunnan kirkko on Intendentinkonttorin näyttävä tulkinta kansanrakentajien itäsuomalaisesta kaksoisristikirkosta. Kirkko on Mikkelin ruutukaava-alueen länsipuolella ympäristöstään kohoavalla laajalla kummulla.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1368 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Mikkelin maaseurakunnan kirkko ja hautausmaat (Q30505886) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Mikkelin Pitäjänkirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Mikkelin maaseurakunnan kirkko ja hautausmaat.

    Mikkelin Pitäjänkirkko on Mikkelissä sijaitseva puukirkko. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Charles Bassi ja se valmistui 1817. Kirkko on Suomen suurimpia puukirkkoja ja malliltaan kaksoisristikirkko, jonka pohjapiirroksessa on kaksi ristiä päällekkäin. Alttaritaulu on Amélie Lundahlin tekemä jäljennös Pierre Paul Prud'honin maalaamasta taulusta, joka kuvaa Kristusta ristillä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.68705°N, 27.25596°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305149) ja kohde (200712) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Mikkelin Pitäjänkirkko (Q18603788) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Charles Bassi, Rakennushallitus
  • Lataa kuva
    Suur-Savon museo
    Suur-Savon museo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Mikkelin maaseurakunnan kirkko ja hautausmaat.

    museo Mikkelissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.68628°N, 27.25435°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Suur-Savon museo (Q39891671) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Mikkelin rautatieasema

    Mikkelin rautatieasema sijaitsee Mikkelin Savilahden kaupunginosassa Hallituskadun itäpäässä, Mannerheimintien varrella. Mikkelin torilta asemalle on matkaa noin 230 metriä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.68806°N, 27.2775°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303942) ja kohde (200386) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4171 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Mikkelin rautatieasema (Q11780659) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Bruno Granholm
  • Lataa kuva
    Mikkelin tarkka-ampujakasarmit

    Mikkelin tarkka-ampujakasarmien alueella on säilynyt alkuperäinen asemakaavallinen muoto sekä rakennuskantaa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.68242°N, 27.2622°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200194) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1427 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Mikkelin tarkka-ampujakasarmit (Q30560053) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Jalkaväkimuseo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Mikkelin tarkka-ampujakasarmit.

    Jalkaväkimuseo on Mikkelin Nuijamiehen kaupunginosassa toimiva sotatieteellinen erikoismuseo. Se on perustettu 1982. Museolla on kaksi kausinäyttelyä 2017. Museo toimii entisissä Mikkelin varuskunnan puukasarmeissa vanhalla kasarmialueella.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.68242°N, 27.2622°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Jalkaväkimuseo (Q29146560) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Mikkelin tarkk´ampujapataljoonan kasarmialueen entinen aseverstas
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Mikkelin tarkka-ampujakasarmit.

    asevarasto Mikkelissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.68042°N, 27.26114°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (308029) ja kohde Mikkelin tarkka-ampujakasarmit (200194) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Mikkelin tarkk´ampujapataljoonan kasarmialueen entinen aseverstas (Q55594976) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Mikkelin tarkk´ampujapataljoonan kasarmialueen kellari
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Mikkelin tarkka-ampujakasarmit.

    talouskellari Mikkelissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.6816°N, 27.26139°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302887) ja kohde Mikkelin tarkka-ampujakasarmit (200194) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Mikkelin tarkk´ampujapataljoonan kasarmialueen kellari (Q55598389) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti August Boman
  • Lataa kuva
    Mikkelin tarkk´ampujapataljoonan kasarmialueen leipomo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Mikkelin tarkka-ampujakasarmit.

    leipomo Mikkelissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.68095°N, 27.26209°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302867) ja kohde Mikkelin tarkka-ampujakasarmit (200194) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Mikkelin tarkk´ampujapataljoonan kasarmialueen leipomo (Q55596258) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti August Boman
  • Lataa kuva
    Mikkelin tarkk´ampujapataljoonan kasarmialueen miehistökasarmi 1
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Mikkelin tarkka-ampujakasarmit.

    varasto Mikkelissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.68141°N, 27.2637°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302863) ja kohde Mikkelin tarkka-ampujakasarmit (200194) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Mikkelin tarkk´ampujapataljoonan kasarmialueen miehistökasarmi 1 (Q55599474) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti August Boman
  • Lataa kuva
    Mikkelin tarkk´ampujapataljoonan kasarmialueen miehistökasarmi 2
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Mikkelin tarkka-ampujakasarmit.

    kasarmialue Mikkelissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.68119°N, 27.26263°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302864) ja kohde Mikkelin tarkka-ampujakasarmit (200194) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Mikkelin tarkk´ampujapataljoonan kasarmialueen miehistökasarmi 2 (Q55596966) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti August Boman
  • Lataa kuva
    Mikkelin tarkk´ampujapataljoonan kasarmialueen miehistökasarmi 3, Jalkaväkimuseon päärakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Mikkelin tarkka-ampujakasarmit.

    kasarmialue Mikkelissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.68256°N, 27.26268°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302856) ja kohde Mikkelin tarkka-ampujakasarmit (200194) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Mikkelin tarkk´ampujapataljoonan kasarmialueen miehistökasarmi 3, Jalkaväkimuseon päärakennus (Q55596965) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Rakennushallitus, August Boman
  • Lataa kuva
    Mikkelin tarkk´ampujapataljoonan kasarmialueen miehistökasarmi 4, Jalkaväkimuseon toimisto
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Mikkelin tarkka-ampujakasarmit.

    kasarmialue Mikkelissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.6823°N, 27.26166°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302859) ja kohde Mikkelin tarkka-ampujakasarmit (200194) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Mikkelin tarkk´ampujapataljoonan kasarmialueen miehistökasarmi 4, Jalkaväkimuseon toimisto (Q55596968) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti August Boman
  • Lataa kuva
    Mikkelin tarkk´ampujapataljoonan kasarmialueen vartiorakennus, Jalkaväkimuseon kahvila
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Mikkelin tarkka-ampujakasarmit.

    rakennus Mikkelissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.68242°N, 27.26354°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302976) ja kohde Mikkelin tarkka-ampujakasarmit (200194) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Mikkelin tarkk´ampujapataljoonan kasarmialueen vartiorakennus, Jalkaväkimuseon kahvila (Q55597647) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti August Boman
  • Lataa kuva
    Mikkelin tarkk´ampujapataljoonan kasarmialueen verstas
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Mikkelin tarkka-ampujakasarmit.

    verstas Mikkelissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.68223°N, 27.26044°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302866) ja kohde Mikkelin tarkka-ampujakasarmit (200194) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Mikkelin tarkk´ampujapataljoonan kasarmialueen verstas (Q55599583) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti August Boman
  • Lataa kuva
    Mikkelin tarkk´ampujapataljoonan kasarmialueen välskärien talo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Mikkelin tarkka-ampujakasarmit.

    rakennus Mikkelissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.68055°N, 27.2636°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (308027) ja kohde Mikkelin tarkka-ampujakasarmit (200194) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Mikkelin tarkk´ampujapataljoonan kasarmialueen välskärien talo (Q55597642) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Rakennushallitus, August Boman
  • Lataa kuva
    Mikkelin vankila

    Mikkelin vankila on Mikkelin keskustassa Päiviönkadulla sijaitseva suljettu laitos eli vankila. Vankilassa on paikkoja 116 vangille. Keskimääräinen vankiluku vuonna 2014 oli 70. Vankilassa työskentelee noin 70 henkilöä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.68472°N, 27.27056°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 402 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Mikkelin vankila (Q11882679) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Otavan linnavuori

    Otavan linnavuori on Etelä-Savossa Mikkelissä sijaitseva epävarma linnavuori.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.66475°N, 27.02868°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000002301 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Otavan linnavuori (Q25453293) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Otavan maatalous- ja puutarhaoppilaitos

    oppilaitos Mikkelissä

  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200197) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Otavan maatalous- ja puutarhaoppilaitos (Q55027381) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Otavan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen aitta
    Otavan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen aitta
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Otavan maatalous- ja puutarhaoppilaitos.

    aitta Mikkelissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.66042°N, 27.07432°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302874) ja kohde Otavan maatalous- ja puutarhaoppilaitos (200197) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Otavan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen aitta (Q55594780) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Otavan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen entinen johtajan asuinrakennus
    Otavan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen entinen johtajan asuinrakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Otavan maatalous- ja puutarhaoppilaitos.

    asuintalo Mikkelissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.66217°N, 27.07391°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302872) ja kohde Otavan maatalous- ja puutarhaoppilaitos (200197) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Otavan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen entinen johtajan asuinrakennus (Q55595099) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Usko Nyström
  • Lataa kuva
    Otavan satamaradan asema-alue

    rautatieasema-alue Mikkelissä

  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200387) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Otavan satamaradan asema-alue (Q55028588) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Otavan satamaradan asema
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Otavan satamaradan asema-alue.

    asemarakennus Mikkelissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.65992°N, 27.06646°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303943) ja kohde Otavan satamaradan asema-alue (200387) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Otavan satamaradan asema (Q55594933) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Bruno Granholm
  • Lataa kuva
    Otavan satamaradan asema-alueen talousrakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Otavan satamaradan asema-alue.

    piharakennus Mikkelissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.65998°N, 27.06677°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304517) ja kohde Otavan satamaradan asema-alue (200387) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Otavan satamaradan asema-alueen talousrakennus (Q55598921) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Otavan satamaradan asema-alueen tavaramakasiini
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Otavan satamaradan asema-alue.

    varastorakennus Mikkelissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.65936°N, 27.06626°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304192) ja kohde Otavan satamaradan asema-alue (200387) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Otavan satamaradan asema-alueen tavaramakasiini (Q55599100) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Otavan satamaradan rautatieasema

    Otavan satamarata- ja asemarakennukset muodostavat liikennehistoriallisesti mielenkiintoisen rautatie- ja vesiliikenteen solmukohdan 1800-luvun loppupuolelta.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4172 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Otavan satamaradan rautatieasema (Q30560599) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Otralan linnavuori

    Otralan linnavuori eli Ohralan linnavuori on Mikkelissä sijaitseva ehkä rautakautinen linnavuori.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.6021°N, 27.31329°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 492010008 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Otralan linnavuori (Q5392223) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pien-Toijolan tila

    maatila Mikkelissä

  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (201216) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pien-Toijolan tila (Q55023306) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pien-Toijolan tilan hevostalli 1
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Pien-Toijolan tila.

    talli Mikkelissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.46536°N, 27.53553°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (308086) ja kohde Pien-Toijolan tila (201216) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pien-Toijolan tilan hevostalli 1 (Q55595433) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pien-Toijolan tilan huussi
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Pien-Toijolan tila.

    käymälä Mikkelissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.46532°N, 27.53562°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (308085) ja kohde Pien-Toijolan tila (201216) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pien-Toijolan tilan huussi (Q55596140) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pien-Toijolan tilan härän katos
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Pien-Toijolan tila.

    eläinsuoja Mikkelissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.46561°N, 27.5348°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (308105) ja kohde Pien-Toijolan tila (201216) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pien-Toijolan tilan härän katos (Q55595348) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pien-Toijolan tilan kanitalli
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Pien-Toijolan tila.

    rakennus Mikkelissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.46544°N, 27.53487°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (308102) ja kohde Pien-Toijolan tila (201216) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pien-Toijolan tilan kanitalli (Q55597807) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pien-Toijolan tilan myllytalli
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Pien-Toijolan tila.

    talli Mikkelissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.46544°N, 27.535°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (308101) ja kohde Pien-Toijolan tila (201216) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pien-Toijolan tilan myllytalli (Q55597029) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pien-Toijolan tilan navetta
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Pien-Toijolan tila.

    kivinavetta Mikkelissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.46535°N, 27.53515°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (308089) ja kohde Pien-Toijolan tila (201216) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pien-Toijolan tilan navetta (Q55597114) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pien-Toijolan tilan olkitalli
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Pien-Toijolan tila.

    talli Mikkelissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.46564°N, 27.5347°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (308104) ja kohde Pien-Toijolan tila (201216) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pien-Toijolan tilan olkitalli (Q55598387) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pien-Toijolan tilan putka-aitta
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Pien-Toijolan tila.

    aitta Mikkelissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.46528°N, 27.53572°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (308084) ja kohde Pien-Toijolan tila (201216) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pien-Toijolan tilan putka-aitta (Q55594824) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pien-Toijolan tilan päärakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Pien-Toijolan tila.

    päärakennus Mikkelissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.46515°N, 27.53554°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (308088) ja kohde Pien-Toijolan tila (201216) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pien-Toijolan tilan päärakennus (Q55596891) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pien-Toijolan tilan riihi
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Pien-Toijolan tila.

    riihi Mikkelissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.46605°N, 27.5342°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (308106) ja kohde Pien-Toijolan tila (201216) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pien-Toijolan tilan riihi (Q55597925) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pien-Toijolan tilan sauna
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Pien-Toijolan tila.

    saunarakennus Mikkelissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.46527°N, 27.53631°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (308082) ja kohde Pien-Toijolan tila (201216) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pien-Toijolan tilan sauna (Q55598130) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pien-Toijolan tilan vanha savutupa
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Pien-Toijolan tila.

    rakennus Mikkelissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.465°N, 27.53519°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (308097) ja kohde Pien-Toijolan tila (201216) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pien-Toijolan tilan vanha savutupa (Q55597864) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pien-Toijolan tilan vasikkatalli
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Pien-Toijolan tila.

    talli Mikkelissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.46463°N, 27.53544°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (308099) ja kohde Pien-Toijolan tila (201216) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pien-Toijolan tilan vasikkatalli (Q55598362) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Porrassalmen historiallinen maisema

    Porrassalmi on Suur-Savon historiallisesti merkittävintä ja ajallisesti syvintä kulttuurimaisemaa esihistoriallisine ja historiallisine muistoineen.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1132 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Porrassalmen historiallinen maisema (Q30690649) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Porrassalmen historiallinen maisema.

    Annilan kartano on Mikkelin Annilassa sijaitseva kartano, joka perustettiin ratsutilaksi vuonna 1765.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.64944°N, 27.28167°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Annilan kartano (Q11851810) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Porrassalmentie
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Porrassalmen historiallinen maisema.

    Porrassalmen museotie on museotieosuus yhdystiestä 15131 Mikkelissä, entisen Mikkelin maalaiskunnan alueella. Porrassalmentiestä tuli vuonna 1982 museotie, sen pituudeksi on nykyään rajattu 4,9 kilometrin mittainen osuus muutoin 7,2 kilometriä pitkästä yhdystie 15131:stä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.62281°N, 27.28208°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Porrassalmentie (Q20737044) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Porrassalmen historiallinen maisema.

    Tuukkalan kalmisto on Tuukkalan kylässä noin viisi kilometriä Mikkelin rautatieasemalta etelään sijaitseva Savon merkittävin rautakautinen ja keskiaikainen kalmisto. Kalmiston hautojen on alun perin arveltu ajoittuvan 1000-luvulta 1200-luvulle, uusimpien radiohiiliajoitusten mukaan kalmiston haudat ajoittuvat 1200-luvun lopulta 1400-luvun alkuun. Kalmistossa on sekä polttohautoja että ruumishautoja. Kalmisto löydettiin vuonna 1886 kun paikalle tasoitettiin armeijan harjoittelukenttää Tuukkalaan perustettua 22. reservikomppanian kasarmia varten.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.64472°N, 27.26778°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 491010007 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tuukkalan kalmisto (Q23870372) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Ristiinan vanha kuntakeskus

    Ristiinan vanhassa keskustassa kuvastuu kirkon ja pitäjän hallintohistoria tavalla, joka 1900-luvun kasvun myötä on hävinnyt useimmista kirkonkylistä. Ristiinan vanha kuntakeskus sijaitsee Saimaaseen kuuluvan kapean Yövesi -nimisen lahdelman pohjukassa olevalla kapealla niemiharjanteella. Ristiinan kirkon ympärillä on säilynyt joukko julkisia rakennuksia kuntakeskuksen muotoutumisen ajoilta 1800-luvun lopulta 1900-luvun ensimmäisille vuosikymmenille.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1929 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ristiinan vanha kuntakeskus (Q30690273) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Ristiinan kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Ristiinan vanha kuntakeskus.

    Ristiinan kirkko on Mikkelin Ristiinassa sijaitseva puinen ristikirkko. Kirkko valmistui vuonna 1775 ja rakennusmestarina toimi Eskil Collenius. Kirkon alttaritaulu on Alexandra Såltinin maalaama.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.50101°N, 27.26699°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305156) ja kohde (200719) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ristiinan kirkko (Q18603791) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Eskil Collenius
  • Lataa kuva
    Sairilan koulukoti

    asuntola Mikkelissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.69463°N, 27.35403°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302875) ja kohde (200198) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Sairilan koulukoti (Q55055047) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Sairilan linnavuori

    Sairilan linnavuori on Etelä-Savossa Mikkelin Sairilan länsipuolella sijaitseva linnavuori.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.68258°N, 27.35717°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000002320 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Sairilan linnavuori (Q11891944) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Savilahden kivisakasti

    Savilahden kivisakasti on Mikkelin Maunukselassa keskellä Porrassalmenkatua sijaitseva vanhan Savilahden pitäjän kirkkorakennuksen kivinen sakastiosa, joka säilyi kirkon tuhoutuessa. Alkuperäisestä rakennuksesta on säilynyt seinät, joiden jatkeena aikoinaan oli hirsiset päätykolmiot ja laakea puukatto.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.695°N, 27.27889°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000014991 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Savilahden kivisakasti (Q7428220) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Suomenkylä

    Suomenkylä on Suur-Saimaan seudun maanviljelyskylä, jonka 24 vanhan talonpoikaistilan rakennuskanta muodostaa selkeitä ryhmiä peltoaukealle.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 3959 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Suomenkylä (Q30560362) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Suomenniemen kirkko

    Suomenniemen kirkko on A. H. Dalströmin suunnittelema puinen kirkko Suomenniemellä, Etelä-Karjalassa. Kirkko on rakennettu vuonna 1866, ja se edustaa uusgotiikkaa. Istumapaikkoja siinä on noin 600. Muodoltaan kirkko on tasavartinen ristikirkko. Sen keskustassa on monikulmainen kattoratsastaja. Alttaripäädyssä on matala sakaristo ja muissa päädyissä pienet "eteiskopit". Vuonna 1777 rakennettu kellotapuli sijaitsee lähellä kirkkoa. Kellotapulissa on kaksi kelloa, vuosilta 1778 ja 1780.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.32238°N, 27.45303°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305163) ja kohde (200726) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Suomenniemen kirkko (Q11895170) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Rakennushallitus, Hampus Dalström
  • Lataa kuva
    Toijolan kylän historialliset kohteet

    Toijolan, Pettilän ja Tiirolan kylissä on joukko kohteita, jotka poikkeuksellisella tavalla kuvastavat seudun historiaa aina esihistorialliselta kaudelta lähtien agraariyhteisön ja 1800-luvun vaiheisiin saakka. Pien-Toijolan talonpoikaistalo on yksi mielenkiintoisimmista ja parhaiten alkuperäisen asunsa, rakennustekniikkansa ja -materiaalinsa säilyttäneistä ulkomuseona toimivista talonpoikaistaloista.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1162 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Toijolan kylän historialliset kohteet (Q30506186) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Astuvansalmen kalliomaalaukset
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Toijolan kylän historialliset kohteet.

    Astuvansalmen kalliomaalaukset ovat Etelä-Savossa Yöveden rannalla Mikkelin kaupungissa Ristiinassa sijaitseva esihistoriallinen kalliomaalauskokonaisuus. Maalaukset kuuluvat Suomen ja Fennoskandian suurimpiin.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.44416°N, 27.54414°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 696010003 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Astuvansalmen kalliomaalaukset (Q43967) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kirkkotaipaleen kanava
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Toijolan kylän historialliset kohteet.

    Kirkkotaipaleen kanava sijaitsee Etelä-Savossa Ristiinassa Yöveden ja Louhiveden välisellä väylällä. Kanava sijaitsee muutamia kilometrejä etelään Varkaantaipaleen kanavasta ja se rakennettiin vuosina 1875-1877 osana Saimaan ja Mikkelin välisen väylän parannustöitä. Kanavan pituus on 200 metriä, leveys 7,1 metriä ja syväys 1,7 metriä. Louhivedelle pääsevät vain mastonkorkeudeltaan enintään 8 metrin alukset Varkaantaipaleen kanavan maksimikorkeuden takia.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.45889°N, 27.50361°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kirkkotaipaleen kanava (Q5484105) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Varkaantaipaleen kanava
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Toijolan kylän historialliset kohteet.

    Varkaantaipaleen kanava on avokanava, joka sijaitsee Etelä-Savossa Ristiinassa Yöveden ja Louhiveden välisellä väylällä. Pääosin kallioon louhittu 416 metriä pitkä kanava rakennettiin vuosina 1874-1877 Saimaan ja Mikkelin välisen väylän parannustöiden yhteydessä, ja se otettiin käyttöön syksyllä 1877. Kanavan leveys pohjasta on 8,9 metriä ja syvyys 1,9 metriä. Kanavan alikulkukorkeus on 8 metriä, joten sitä voivat käyttää vain moottoriveneet. Kanavan yli kulkee maantiesilta.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.48167°N, 27.49°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Varkaantaipaleen kanava (Q24307343) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Uittamonsalmen kalliomaalaukset

    Uittamonsalmen kalliomaalaukset sijaitsevat Mikkelissä Etelä-Savossa Yöveden Uittamonsalmen kapeimmassa kohdassa koillisrannalla, lounaaseen aukeavassa kallioseinämässä. Maalaukset, joissa on 22 kuviota, ovat neljässä erillisessä maalausryhmässä noin 250 metrin matkalla.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.45739°N, 27.37392°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 696010006 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Uittamonsalmen kalliomaalaukset (Q18662543) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Vatilan linnavuori

    Vatilan linnavuori on Etelä-Savossa Mikkelissä sijaitseva mahdollinen linnavuori.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.62369°N, 27.19223°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000002317 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vatilan linnavuori (Q25453274) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Verijärven kalliomaalaus

    Verijärven kalliomaalaus sijaitsee Verijärvellä Mikkelissä Etelä-Savossa. Kalliomaalaus on ajoitettu väljästi kivikaudelle ja sen löysivät Heljä Angervo-Karttunen ja Antero Karttunen vuonna 1990. Myös eräs ryhmä poikia kertoi löytäneensä saman maalauksen.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.7098°N, 27.13687°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 492010040 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Verijärven kalliomaalaus (Q18662774) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Mäntyharju

    Mäntyharju Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Itkonlahden kalliomaalaus

    Itkonlahden kalliomaalaus on pieni kalliomaalauskohde Kallaveden eteläosassa Itkonlahden suulla Mäntyharjulla Etelä-Savossa. Maalaus on tehty itään aukeavan järvestä nousevaan kallioseinämään noin metrin korkeudelle vesirajan yläpuolelle.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.395°N, 27.11833°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 507010003 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Itkonlahden kalliomaalaus (Q18681882) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kannonaluksen kalliomaalaus

    Kannonaluksen kalliomaalaus sijaitsee pitkänomaisen Sarkaveden keskikohdilla itärannalla Mäntyharjulla Etelä-Savossa. Kalliomaalauksessa näkyy vain niin sanottu kaksoisvenekuvio, jossa kaksi venesarvikuviota on maalattu samaan kohtaan allekkain. Kuvio on vaikeapääsyinen, jonka näkeminen vaatii kesällä veneen. Talvella ei kuitenkaan kannata mennä virtausten takia jäälle. Maalauksen löysivät kalliomaalausten etsintäretkellä Eero Siljander ja Jani Vatka vuonna 1997.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.34005°N, 26.76536°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 507010031 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kannonaluksen kalliomaalaus (Q18681942) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Museosilta

    Museosilta on silta, joka on suojeltu esimerkiksi Suomessa rakennussuojelulain perusteella. Tieosuudet voivat olla edelleen käytössä tai jääneet pois käytöstä.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4845 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Museosilta (Q11883461) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Virransalmen silta
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Museosilta.

    Virransalmen silta Mäntyharjulla Etelä-Savossa on vuonna 1937 valmistunut teräsristikkosilta, josta tuli museosilta vuonna 1990. Silta on puukantinen ja tehty tyyppipiirustusten mukaan. Virransalmen sillan on suunnitellut Tie- ja vesirakennushallituksen insinööri Herman Ossian Hannelius vuonna 1929. Yksiaukkoisen sillan kokonaispituus on 44,1 metriä. Sillan jänneväli on 35 metriä ja vapaa aukko 34 metriä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.34958°N, 26.73722°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Virransalmen silta (Q18346743) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Mäntyharjun Haukkavuoren kalliomaalaukset

    Haukkavuoren kalliomaalaukset sijaitsevat pitkulaisen Sarkaveden itärannalla ja salmen keskivaiheilla Mäntyharjulla Etelä-Savossa. Kalliomaalaukset jakaantuvat kolmeen kuvakenttään, jotka sijaitsevat lounaaseen aukeavassa kallioseinämässä noin 200−300 metrin matkalla. Osan maalauksista näkee vain veneestä ja talvella jäällemenoa kannattaa virtauksien takia välttää.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.33363°N, 26.77355°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 507010002 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Mäntyharjun Haukkavuoren kalliomaalaukset (Q18682304) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Mäntyharjun vanha keskusta

    Mäntyharjun vanha keskusta julkisine rakennuksineen on esimerkki vielä ennen sotia yleisestä kirkonkylien rakennustavasta.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1142 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Mäntyharjun vanha keskusta (Q30690159) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Mäntyharjun kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Mäntyharjun vanha keskusta.

    Mäntyharjun kirkko on valmistunut vuonna 1822. Se on istumapaikkamäärältään Suomen toiseksi suurin puukirkko ja samalla Suomen suurin lamasalvosrakenteinen hirsirakennus. Kirkon alttaritaulun on maalannut Berndt Godenhjelm. Lattiapinta-alaa on 1 616 m², ja penkeille sopii istumaan noin 1 700 henkeä, toiseksi eniten Suomen puukirkoista. Kirkon suunnittelijana toimi valtionarkkitehti Charles Bassi, jonka suunnitelmissa kirkkoon olisi mahtunut lähes 6 000 henkeä, mutta toteutusvaiheessa suunnitelmia supistettiin. Kellotapuli valmistui 1891.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.41°N, 26.82769°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305150) ja kohde (200713) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Mäntyharjun kirkko (Q11883759) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Charles Bassi, Rakennushallitus
  • Lataa kuva
    Mäntyharjun kirkon kiviaita
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Mäntyharjun kirkko.

    kiviaita Mäntyharjulla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.41056°N, 26.82618°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (310659) ja kohde Mäntyharjun kirkko (200713) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Mäntyharjun kirkon kiviaita (Q55595888) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Mäntyharjun kirkon tapuli
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Mäntyharjun kirkko.

    kellotapuli Mäntyharjulla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.41083°N, 26.8262°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304841) ja kohde Mäntyharjun kirkko (200713) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Mäntyharjun kirkon tapuli (Q55595265) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Charles Bassi, Rakennushallitus
  • Lataa kuva
    Mäntyharjun rautatieasema
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Mäntyharjun vanha keskusta.

    Mäntyharjun rautatieasema on rautatieasema Mäntyharjulla Savon radan varrella. Asema avattiin Kouvola–Kuopio-radan yhteydessä 1889. Asemalla pysähtyvät Kouvolan ja Kuopion väliset Pendolino-, Intercity- ja pikajunat. Pohjoiseen (Kuopioon) liikennöidään raiteelta 1 ja etelään (Kouvolaan) raiteelta 2.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.4214°N, 26.8814°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200388) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4174 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Mäntyharjun rautatieasema (Q11883761) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Mäntyharjun rautatieaseman asemarakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Mäntyharjun rautatieasema.

    asemarakennus Mäntyharjulla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.42132°N, 26.88118°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303944) ja kohde Mäntyharjun rautatieasema (200388) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Mäntyharjun rautatieaseman asemarakennus (Q55594927) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Bruno Granholm
  • Lataa kuva
    Mäntyharjun rautatieaseman asuinkasarmi
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Mäntyharjun rautatieasema.

    asuinkasarmi Mäntyharjulla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.42459°N, 26.88009°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304147) ja kohde Mäntyharjun rautatieasema (200388) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Mäntyharjun rautatieaseman asuinkasarmi (Q55595021) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Mäntyharjun rautatieaseman kaksoisvahtitupa 1
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Mäntyharjun rautatieasema.

    vahtitupa Mäntyharjulla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.42293°N, 26.88096°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304146) ja kohde Mäntyharjun rautatieasema (200388) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Mäntyharjun rautatieaseman kaksoisvahtitupa 1 (Q55595541) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Bruno Granholm
  • Lataa kuva
    Mäntyharjun rautatieaseman kellari
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Mäntyharjun rautatieasema.

    talouskellari Mäntyharjulla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.42446°N, 26.88041°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (307614) ja kohde Mäntyharjun rautatieasema (200388) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Mäntyharjun rautatieaseman kellari (Q55598580) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Mäntyharjun rautatieaseman liiteri 1
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Mäntyharjun rautatieasema.

    liiteri Mäntyharjulla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.42356°N, 26.88086°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304488) ja kohde Mäntyharjun rautatieasema (200388) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Mäntyharjun rautatieaseman liiteri 1 (Q55596539) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Mäntyharjun rautatieaseman liiteri 2
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Mäntyharjun rautatieasema.

    liiteri Mäntyharjulla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.42183°N, 26.87999°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304518) ja kohde Mäntyharjun rautatieasema (200388) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Mäntyharjun rautatieaseman liiteri 2 (Q55596540) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Mäntyharjun rautatieaseman liiteri 3
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Mäntyharjun rautatieasema.

    liiteri Mäntyharjulla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.42314°N, 26.88117°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304519) ja kohde Mäntyharjun rautatieasema (200388) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Mäntyharjun rautatieaseman liiteri 3 (Q55596547) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Mäntyharjun rautatieaseman liiteri 4
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Mäntyharjun rautatieasema.

    liiteri Mäntyharjulla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.42489°N, 26.88001°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304520) ja kohde Mäntyharjun rautatieasema (200388) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Mäntyharjun rautatieaseman liiteri 4 (Q55596552) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Mäntyharjun rautatieaseman navetta
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Mäntyharjun rautatieasema.

    kivinavetta Mäntyharjulla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.42325°N, 26.88107°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304364) ja kohde Mäntyharjun rautatieasema (200388) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Mäntyharjun rautatieaseman navetta (Q55597180) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Mäntyharjun rautatieaseman tavaramakasiini
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Mäntyharjun rautatieasema.

    varastorakennus Mäntyharjulla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.42094°N, 26.88165°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304193) ja kohde Mäntyharjun rautatieasema (200388) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Mäntyharjun rautatieaseman tavaramakasiini (Q55599101) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Taidekeskus Salmela
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Mäntyharjun vanha keskusta.

    Taidekeskus Salmela on suomalainen taidegalleria ja kesäajan kulttuuritapahtuma Mäntyharjun kirkonkylässä. Se kuuluu Finland Festivalsin jäsentapahtumiin. Salmelan toimintaan kuuluvat kuvataidenäyttelyt, konsertit, laulu- ja kuvataidekilpailut, luennot ja runotapahtumat. Se järjestää muun muassa Merikanto-laulukilpailun.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.41175°N, 26.8275°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Taidekeskus Salmela (Q4796735) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pyhäniemen talo

    Pyhäniemi on perinnemaisema, jossa on kansatieteellisesti merkittävä rakennuskanta.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1141 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pyhäniemen talo (Q30560257) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Suuri Savontie

    Suuri Savontie on johtanut Hämeenlinnasta Mikkelin kautta Savonlinnaan.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1231 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Suuri Savontie (Q30560653) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Pertunmaa

    Pertunmaa Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Suuri Savontie

    Suuri Savontie on johtanut Hämeenlinnasta Mikkelin kautta Savonlinnaan.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1231 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Suuri Savontie (Q30560653) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Pieksämäki

    Pieksämäki Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Jäppilän kirkko

    Jäppilän kirkko on Pieksämäen Jäppilässä sijaitseva puinen pitkäkirkko. Se on arkkitehti Ferdinand Öhmanin suunnittelema ja valmistui vuonna 1872. Kirkko on tornillinen pitkäkirkko, jonka pitkillä sivuilla on leveät poikkivarret. Kirkkosalissa on puinen taitekatto. Yksityiskohdat ja yleinen muotokieli muistuttaa varhaisen uusgoottilaisen kauden muita puukirkkoja.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.38253°N, 27.43085°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305181) ja kohde (200744) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Jäppilän kirkko (Q18603787) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Ferdinand Öhman, Rakennushallitus
  • Lataa kuva
    Kivelän talo

    Kivelän maatila on korkeatasoinen esimerkki talonpoikaisesta rakennuskulttuurista ja maanviljelyn luomasta kulttuurimaisemasta. Syvänsin ja pienemmän Syrjäjärven välisellä kannaksella sijaitseva Kivelän talonpoikaistila muodostaa rakennuksineen ja ympäröivine peltoineen vaikuttavan ja yhtenäisen kokonaisuuden.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.30331°N, 27.58669°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1126 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kivelän talo (Q30560315) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kontiopuiston omakotialue
    Kontiopuiston omakotialue

    Kontiopuisto on tyypillinen jälleenrakennuskauden pientaloalue, jonka asemakaava on arkkitehti Otto-I.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.30176°N, 27.17736°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1310 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kontiopuiston omakotialue (Q30509473) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Linnakivi on siirtolohkare Pieksämäellä. Se sijaitsee entisen Pieksämäen maalaiskunnan alueella Mataramäen tien varressa. Linnakiveä mainostetaan Suomen toiseksi suurimmaksi jääkauden aikaiseksi siirtolohkareeksi, mikä ei kuitenkaan Hymy-lehden mukaan pidä paikkaansa. Kivi on kooltaan 13 × 11 × 15 meriä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.38417°N, 26.975°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000030475 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Linnakivi (Q24562407) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pieksämäen Keskuskatu

    Pieksämäen Keskuskatu on hyvä esimerkki sotien jälkeisestä kaupunkisuunnittelusta ja liikerakentamisesta, jossa tavoitteena on ollut katulinjan yhtenäinen arkkitehtoninen ilme. Rautateiden risteykseen kehittyneen Pieksämäen kaupungin Keskuskatu saa alkunsa rautatien ylittävästä sillasta ja päättyy harjun laelle, jonne suunniteltu maamerkki toteutui vasta 1956, kun arkkitehti Aarne Ervin suunnittelema vesitorni valmistui. Keskuskadun vanhimmat asemakaavan mukaan rakennetut rakennukset ovat Tallikadun ja Lampolahdenkadun välisellä osalla olevat funkistyyppiset kauppa- ja liikerakennukset.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1928 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pieksämäen Keskuskatu (Q30689627) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pieksämäen Uusi kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pieksämäen Keskuskatu.

    Pieksämäen Uusi kirkko on yksi Pieksämäellä sijaitsevista kirkoista. Kirkko valmistui vuonna 1968 Pieksämäen kaupunkiseurakunnan kirkoksi ja vuonna 1986 siihen tehtiin laajennusosa. Kirkkosalissa on istumapaikat 420 hengelle. Jumalanpalvelustoiminnan lisäksi rakennuksessa on tiloja erilaisia pienempiä tilaisuuksia varten. Kirkon alttaritaulu on Gunnar Uotilan käsialaa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.29944°N, 27.15278°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pieksämäen Uusi kirkko (Q11887923) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Olavi Tuomisto, Keijo Ström
  • Lataa kuva
    Pieksämäen vesitorni
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pieksämäen Keskuskatu.

    Pieksämäen vesitorni on Pieksämäellä sijaitseva ylävesisäiliö eli vesitorni. Vuonna 1956 valmistuneen vesitornin on suunnitellut arkkitehti Aarne Ervi ja rakentanut Vesto. Tornin vesitilavuus on 1100 kuutiometriä. Torni sijaitsee maamerkkinä Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin kuuluvan Keskuskadun eteläpäässä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.295°N, 27.13361°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pieksämäen vesitorni (Q11887927) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Aarne Ervi
  • Lataa kuva
    Pieksämäen maaseurakunnan kirkonmäki

    Pieksämäen maaseurakunnan kirkonseutu kirkkoineen, kartanoineen ja pappiloineen edustaa hyvin historiallista vaihetta ennen maakaupan vapautumista.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1138 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pieksämäen maaseurakunnan kirkonmäki (Q30505911) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pieksämäen Vanha kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pieksämäen maaseurakunnan kirkonmäki.

    Pieksämäen Vanha kirkko on yksi Pieksämäellä sijaitsevista kirkoista ja kaupungin merkittävimpiä rakennuksia. Kirkko rakennettiin vuonna 1753 ja sen rakennustöitä johti August Sorsa. Kirkon rakennuttaja oli kirkkoherra Paul Krogius, jonka muotokuva on sakastin seinällä. Vanhaan kirkkoon mahtuu 600–800 henkeä, ja se on yksi Itä-Suomen vanhimmista säilyneistä puukirkoista. Kirkossa on Mikael Toppeliuksen maalauksia saarnastuolissa ja parvissa. Toppeliuksen tekemiä maalauksia on yli 30. Näiden maalausten aiheita ovat muun muassa suuret profeetat. Lisäksi kirkossa on Aatamia ja Eevaa paratiisissa esittävä sommitelma Syntiinlankeemus. Kirkkoa on peruskorjattu useaan kertaan, viimeksi 2001–2002. Viimeisimmän korjauksen yhteydessä myös restauroitiin arvokkaita maalauksia.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.3008°N, 27.1275°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305198) ja kohde (200761) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pieksämäen Vanha kirkko (Q11887922) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti August Sorsa
  • Lataa kuva
    Pieksämäen rautatieasema

    Pieksämäen rautatieasema on Suomen rataverkon rautatieasema Pieksämäen kaupungissa. Asemalla risteävät rataosat Kouvola–Iisalmi, Jyväskylä–Pieksämäki sekä Pieksämäki–Joensuu

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.30139°N, 27.16667°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200367) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pieksämäen rautatieasema (Q6305000) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pieksämäen asemapäällikön talo
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Pieksämäen rautatieasema.

    asemapäällikön talo Pieksämäellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.30531°N, 27.16375°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303971) ja kohde Pieksämäen rautatieasema (200367) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pieksämäen asemapäällikön talo (Q55594869) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Bruno Granholm
  • Lataa kuva
    Pieksämäen rautatieaseman asuinkasarmi Kukkaroniementie 6
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Pieksämäen rautatieasema.

    asuinkasarmi Pieksämäellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.30477°N, 27.16417°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304138) ja kohde Pieksämäen rautatieasema (200367) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pieksämäen rautatieaseman asuinkasarmi Kukkaroniementie 6 (Q55595031) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pieksämäen rautatieaseman kellari
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Pieksämäen rautatieasema.

    talouskellari Pieksämäellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.30565°N, 27.16403°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (307907) ja kohde Pieksämäen rautatieasema (200367) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pieksämäen rautatieaseman kellari (Q55598608) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pieksämäen rautatieaseman ratamestarin talo
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Pieksämäen rautatieasema.

    virka-asunto Pieksämäellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.30739°N, 27.16179°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303986) ja kohde Pieksämäen rautatieasema (200367) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pieksämäen rautatieaseman ratamestarin talo (Q55599778) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pieksämäen vanha asemarakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Pieksämäen rautatieasema.

    asemarakennus Pieksämäellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.30056°N, 27.16791°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (307859) ja kohde Pieksämäen rautatieasema (200367) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pieksämäen vanha asemarakennus (Q55594937) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Bruno Granholm
  • Lataa kuva
    Pieksämäen rautatieläisympäristöt

    Pieksämäestä kehittyi 1889-1940 yksi maan merkittävistä risteysasemista.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4175 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pieksämäen rautatieläisympäristöt (Q30506398) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Savon radan museo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pieksämäen rautatieläisympäristöt.

    Savon radan museo on Pieksämäellä sijaitseva museo, joka on keskittynyt rautatieliikenteen historian esittelyyn. Museo toimii rautatieaseman vanhassa asemarakennuksessa ratapihan itäpuolella. Rakennus on valmistunut vuonna 1889, ja museo avattiin yleisölle 1. lokakuuta 1989. Sen perusnäyttelyyn kuuluu hieman alle 300 esinettä ja noin 100 valokuvaa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.30056°N, 27.16778°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Savon radan museo (Q15275582) Wikidatassa
  • Lataa kuva