Wikiprojekti:Wiki Loves Monuments/Etelä-Pohjanmaa

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kilpailuohjeet Kuvattavat kohteet Jälleenvalokuvaus Lataa kuva muusta kohteesta Mobiilikartta Neuvonta English
Etsi kuvattava kulttuuriperintökohde näiltä listoilta ja lataa kuvasi Wiki Loves Monuments -valokuvauskilpailuun syyskuun aikana. Halutessasi voit osallistua tietojen parantamisen Talkoot-sivulla.

Kulttuuriperintökohteet maakunnittain

Kulttuuriperintökohteet, Etelä-Pohjanmaa

Alajärvi · Alavus · Evijärvi · Ilmajoki · Isojoki · Isokyrö · Karijoki · Kauhajoki · Kauhava · Kuortane · Kurikka · Lappajärvi · Lapua · Seinäjoki · Soini · Teuva · Vimpeli · Ähtäri

Kuvauskohteet Alajärvi

Alajärvi Wikipediassa

Automaattisesti luodun listan loppu.
Alajärven kirkko ja kirkonkylän julkiset rakennukset

Alajärven keskustassa muodostavat C.L. Engelin johdolla Intendentinkonttorissa suunniteltu ja tunnetun pohjalaisen Kuorikosken kirkonrakentajasuvun toteuttama kirkko sekä klassillista modernismia edustavat, arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemat kunnan ja seurakunnan hallintorakennukset arkkitehtonisesti poikkeuksellisen korkeatasoisen ja maisemallisesti vaikuttavan kirkonkylän keskuksen. Arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema kaupungintalo, virastotalo, kirjasto, terveystalo sekä seurakuntatalo muodostavat yhtenäisen, valkeaksi rapattujen matalien rakennusten ryhmän, jota täydentävät Aallon varhaistuotantoon kuuluvat nuorisoseurantalo, kunnansairaala ja Villa Väinölä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.00004°N, 23.82589°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2042 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Alajärven kirkko ja kirkonkylän julkiset rakennukset (Q30510217) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Alajärven hallintokeskus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Alajärven kirkko ja kirkonkylän julkiset rakennukset.

    Alajärven hallintokeskus on Alvar Aallon suunnittelema rakennusryhmä Alajärven keskustassa. Sen muodostavat kaupungintalo, terveyskeskus ja seurakuntatalo.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.99947°N, 23.82289°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Alajärven hallintokeskus (Q51954419) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Alvar Aalto
  • Lataa kuva
    Alajärven kaupunginkirjasto
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Alajärven kirkko ja kirkonkylän julkiset rakennukset.

    Alajärven kaupunginkirjasto on Alajärvellä kaupungintalon vieressä sijaitseva kirjastorakennus. Kirjasto on rakennettu Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto & Co:n suunnitelmien ja Aallon vuonna 1966 tekemän hallintokeskussuunnitelman pohjalta. Rakennus valmistui 1991 ja avattiin yleisölle tammikuussa 1992. Kirjaston sisustussuunnittelun on tehnyt Aallon toimistosta sisustusarkkitehti Varpu Lönnström.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.99914°N, 23.82408°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Alajärven kaupunginkirjasto (Q5392350) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Alajärven kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Alajärven kirkko ja kirkonkylän julkiset rakennukset.

    Alajärven kirkko eli Gabrielin kirkko Alajärvellä Etelä-Pohjanmaalla on Carl Ludvig Engelin suunnittelema puinen ristikirkko. Se valmistui 1836 ja vihittiin käyttöön 1841. Kirkon rakennustöitä johtivat Heikki ja Jaakko Kuorikoski. Kirkko sijaitsee Alajärven länsirannalla kaupungin keskustan lähettyvillä. Verner Thomén maalaama alttaritaulu kuvaa Jeesuksen rukoustaistelua Getsemanen puutarhassa. Kirkossa on Kangasalan urkurakentamon 33-äänikertaiset urut. Kirkon sisäänkäynnin vieressä on Heikki Mikkilän veistämä vaivaisukko.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.00042°N, 23.82553°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305220) ja kohde (200783) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Alajärven kirkko (Q3585503) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Rakennushallitus, Carl Ludvig Engel
  • Lataa kuva
    Alajärven suojeluskuntatalo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Alajärven kirkko ja kirkonkylän julkiset rakennukset.

    Alajärven suojeluskuntatalo on Alvar Aallon suunnittelema puurakennus Alajärvellä. Aalto suunnitteli rakennuksen opiskeluaikanaan vuonna 1919, ja se valmistui 1920. Talo on aumakattoinen ja linnamainen.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.999°N, 23.82156°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Alajärven suojeluskuntatalo (Q19944742) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Alvar Aalto
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Alajärven kirkko ja kirkonkylän julkiset rakennukset.

    Villa Väinölä on vuonna 1926 valmistunut Alvar Aallon suunnittelema kaksikerroksinen asuintalo Alajärvellä. Aalto suunnitteli talon veljelleen Väinö Aallolle ja tämän perheelle.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.00002°N, 23.82096°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305421) ja kohde (200986) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Villa Väinölä (Q51953122) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Alvar Aalto
  • Lataa kuva
    Villa Väinölän piharakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Villa Väinölä.

    piharakennus Alajärvellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.00022°N, 23.82077°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305420) ja kohde Villa Väinölä (200986) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Villa Väinölän piharakennus (Q55597369) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Alvar Aalto
  • Lataa kuva
    Lehtimäen kirkkomaisema

    Peltoaukean keskeltä kohoava 1800-luvun alkuvuosina rakennettu Lehtimäen kirkko on säilyttänyt asemansa vaikuttavana maisemallisena maamerkkinä. Mäellä seisova puukirkko on muodoltaan tasavartinen, sisäviisteinen ristikirkko, jonka ristikeskuksesta kohoaa kahdeksankulmainen, torniin päättyvä attikaosa.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4872 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lehtimäen kirkkomaisema (Q30505903) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lehtimäen kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lehtimäen kirkkomaisema.

    Lehtimäen kirkko on Alajärven Lehtimäellä sijaitseva Jacob Rijfin suunnittelema tasavartinen ja sisäviisteinen ristikirkko, joka valmistui vuonna 1800. Kirkon ristikeskuksessa on kahdeksankulmainen tornillinen attika. Kirkon sakaroissa on satulakatteet, attikassa monisärmäinen kekokatto. Sisällä taas sakaroissa on lautaholvaus ja keskustassa pyöreä kupu. Erillinen Abrahan Hernesmaan 1835 rakentama kolmikerroksinen kellotapuli yhdistettiin solarakennuksella kirkkoon 1895, tapulin kellot ovat vuosilta 1801 ja 1877. Kirkkoa on korjattu vuosina 1895, 1896 ja 1897, peruskorjaus ja entisöinti tehtiin 1947–1948.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.79207°N, 23.92346°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305248) ja kohde (200811) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lehtimäen kirkko (Q19705815) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Jacob Rijf
  • Lataa kuva
    Nelimarkka-museo ja Eero Nelimarkan huvila

    Pohjalaisen lakeuden kuvauksista tunnetuksi tulleen taidemaalari Eero Nelimarkan huvilalla ja suvun kotitilalle rakennetulla taidemuseolla on olennaista merkitystä taiteilijan elämäntyön tulkinnassa.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200998) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4499 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Nelimarkka-museo ja Eero Nelimarkan huvila (Q30505643) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Nelimarkka-museo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Nelimarkka-museo ja Eero Nelimarkan huvila.

    Nelimarkka-museo on Alajärvellä Pekkolanniemellä sijaitseva Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo. Sen tilat sijaitsevat taiteilijaprofessori Eero Nelimarkan isän kotitilan alueella. Museorakennuksen on suunnitellut Hilding Ekelund ja sen avajaisjuhla oli kesällä 1964.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.015°N, 23.835°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Nelimarkka-museo (Q18346773) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Villa Nelimarkan huvila-ateljee
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Nelimarkka-museo ja Eero Nelimarkan huvila.

    huvila Alajärvellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.01593°N, 23.82682°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305467) ja kohde Nelimarkka-museo ja Eero Nelimarkan huvila (200998) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Villa Nelimarkan huvila-ateljee (Q55595443) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Eero Nelimarkka
  • Lataa kuva
    Villa Nelimarkan pihatupa
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Nelimarkka-museo ja Eero Nelimarkan huvila.

    piharakennus Alajärvellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.01603°N, 23.82741°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305468) ja kohde Nelimarkka-museo ja Eero Nelimarkan huvila (200998) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Villa Nelimarkan pihatupa (Q55597398) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Villa Nelimarkan savusauna
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Nelimarkka-museo ja Eero Nelimarkan huvila.

    savusauna Alajärvellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.01569°N, 23.82725°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305469) ja kohde Nelimarkka-museo ja Eero Nelimarkan huvila (200998) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Villa Nelimarkan savusauna (Q55598209) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Niittytupa

    rakennus Alajärvellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.97725°N, 23.92085°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305926) ja kohde (201445) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Niittytupa (Q55021496) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Niittytuvan lato
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Niittytupa.

    lato Alajärvellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.97711°N, 23.9207°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305925) ja kohde Niittytupa (201445) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Niittytuvan lato (Q55596230) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pyhävuoren kalliomaalaus

    Pyhävuoren kalliomaalaus sijaitsee Lappajärven kaakkoispuolella Alajärvellä Etelä-Pohjanmaalla. Kalliomaalaus on poikkeuksellinen siitä syystä, että paikka on matalaa vuorta ja on kaukana vesistöistä. Jos maalaus on esihistoriallinen, laajentaa se kalliomaalausten aluetta merkittävästi. Kalliomaalauksen löysi geologian harrastaja Kari Väisänen vuonna 2008.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.07948°N, 23.7353°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000013400 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pyhävuoren kalliomaalaus (Q18661530) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Alavus

    Alavus Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Alavuden kirkko ja Muistojen kappelin alue

    Alavuden kirkko on Pohjanmaan kirkkoarkkitehtuurissa harvinainen 1900-luvun alussa rakennettu art nouveau -tyyliä edustava kivikirkko.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 5175 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Alavuden kirkko ja Muistojen kappelin alue (Q30926848) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Alavuden kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Alavuden kirkko ja Muistojen kappelin alue.

    Alavuden kirkko on paikkakunnan neljäs kirkko ja valmistui vuonna 1914. Rapatun tiilikirkon on suunnitellut Kauno S. Kallio.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.58859°N, 23.62053°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305221) ja kohde (200784) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Alavuden kirkko (Q11850572) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Kauno Kallio
  • Lataa kuva
    Alavuden rautatieasema

    Alavuden rautatieasema on rautatieliikennepaikka Alavuden kaupungissa noin 4 kilometriä keskustasta pohjoiseen Haapamäki–Seinäjoki-radan varrella. Asema avattiin 29. syyskuuta 1883, ja se on suunniteltu Pohjanmaan radan IV-luokan asemarakennuksen piirustusten mukaan. Asemalla on ollut aiemmin myös vesitorni sekä veturitalli, joka purettiin vuonna 1991.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.6175°N, 23.60028°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200292) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4201 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Alavuden rautatieasema (Q2162575) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Alavuden rautatieasema-alueen asuinkasarmi
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Alavuden rautatieasema.

    asuinkasarmi Alavudella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.61727°N, 23.6022°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (307567) ja kohde Alavuden rautatieasema (200292) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Alavuden rautatieasema-alueen asuinkasarmi (Q55594991) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Alavuden rautatieasema-alueen kaksoisvahtitupa
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Alavuden rautatieasema.

    vahtitupa Alavudella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.61704°N, 23.60331°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (307568) ja kohde Alavuden rautatieasema (200292) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Alavuden rautatieasema-alueen kaksoisvahtitupa (Q55595581) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Alavuden rautatieasema-alueen liiteri
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Alavuden rautatieasema.

    liiteri Alavudella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.61737°N, 23.59952°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304373) ja kohde Alavuden rautatieasema (200292) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Alavuden rautatieasema-alueen liiteri (Q55596372) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Alavuden rautatieasema-alueen tavaramakasiini
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Alavuden rautatieasema.

    varastorakennus Alavudella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.61754°N, 23.60121°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304153) ja kohde Alavuden rautatieasema (200292) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Alavuden rautatieasema-alueen tavaramakasiini (Q55599041) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Alavuden rautatieaseman asemarakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Alavuden rautatieasema.

    asemarakennus Alavudella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.61761°N, 23.60034°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303895) ja kohde Alavuden rautatieasema (200292) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Alavuden rautatieaseman asemarakennus (Q55594883) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Knut Nylander
  • Lataa kuva
    Tuurin rautatieasema

    Tuurin rautatieasema on rautatieliikennepaikka Tuurin kylässä Alavuden kaupungissa rataosalla Haapamäki–Seinäjoki. Liikennepaikka sijaitsee Tuurin kyläkaupan pysäköintialueen vieressä, ja siellä pysähtyvät kaikki rataosalla liikennöivät taajamajunat. Nykyisin liikennepaikka luokitellaan seisakkeeksi, sillä pysähtymispaikka on siirretty vanhan asemarakennuksen kohdalta puolisen kilometriä Alavuden suuntaan.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.60528°N, 23.7225°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200366) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4208 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tuurin rautatieasema (Q5411294) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Tuurin rautatieasema-alueen asuinkasarmi
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tuurin rautatieasema.

    asuinkasarmi Alavudella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.60404°N, 23.73239°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304112) ja kohde Tuurin rautatieasema (200366) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tuurin rautatieasema-alueen asuinkasarmi (Q55594992) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Tuurin rautatieasema-alueen kaksoisvahtitupa
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tuurin rautatieasema.

    vahtitupa Alavudella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.60359°N, 23.73625°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304017) ja kohde Tuurin rautatieasema (200366) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tuurin rautatieasema-alueen kaksoisvahtitupa (Q55595536) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Bruno Granholm
  • Lataa kuva
    Tuurin rautatieasema-alueen liiteri
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tuurin rautatieasema.

    liiteri Alavudella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.60354°N, 23.73456°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304447) ja kohde Tuurin rautatieasema (200366) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tuurin rautatieasema-alueen liiteri (Q55596308) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Bruno Granholm
  • Lataa kuva
    Tuurin rautatieasema-alueen navetta
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tuurin rautatieasema.

    kivinavetta Alavudella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.60381°N, 23.73221°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304355) ja kohde Tuurin rautatieasema (200366) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tuurin rautatieasema-alueen navetta (Q55597149) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Tuurin rautatieasema-alueen tavaramakasiini
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tuurin rautatieasema.

    varastorakennus Alavudella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.60372°N, 23.73556°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304173) ja kohde Tuurin rautatieasema (200366) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tuurin rautatieasema-alueen tavaramakasiini (Q55599061) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Tuurin rautatieaseman asemarakennus
    Tuurin rautatieaseman asemarakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tuurin rautatieasema.

    asemarakennus Alavudella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.60379°N, 23.73472°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303133) ja kohde Tuurin rautatieasema (200366) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tuurin rautatieaseman asemarakennus (Q55594955) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Bruno Granholm
  • Lataa kuva
    Töysän kirkko

    Töysän kirkko on entisen Töysän kunnan alueella Alavudella sijaitseva kirkkorakennus. Puinen ristikirkko on valmistunut vuonna 1800. Kirkon torni valmistui vasta 1824 ja kellotapuli seuraavana vuonna.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.63301°N, 23.81756°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305270) ja kohde (200833) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Töysän kirkko (Q18662536) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Yli-intendentinvirasto
  • Lataa kuva

    Villa Manner on Ponnenjärven rannalla Töysässä sijaitseva Alvar Aallon suunnittelema kesähuvila. Aalto suunnitteli huvilan vuonna 1923 äitinsä serkun perheelle, Terho ja Gertrud Mannerille. Siihen kuuluivat alkujaan päärakennuksen lisäksi huvimaja, rantasauna ja laituri, mutta sauna ja laituri on uusittu 1980-luvulla.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.635°N, 23.82°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4597 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Villa Manner (Q19407266) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Alvar Aalto
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Evijärvi

    Evijärvi Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Evijärven kirkko

    Evijärven kirkko on puurakenteinen ristikirkko, joka valmistui yhdessä kellotapulin kanssa vuonna 1759 Antti Hakolan rakentamana. Kirkko on jyrkkäkattoinen, ja sen keskellä on korkea, hoikka torni.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.37583°N, 23.47361°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305222) ja kohde (200785) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Evijärven kirkko (Q5477308) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Antti Hakola
  • Lataa kuva
    Heinolan tila

    maatila Evijärvellä

  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (201004) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Heinolan tila (Q55025149) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Heinolan tilan asuinrakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Heinolan tila.

    asuintalo Evijärvellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.32526°N, 23.29628°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305476) ja kohde Heinolan tila (201004) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Heinolan tilan asuinrakennus (Q55595174) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Heinolan tilan navetta
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Heinolan tila.

    kivinavetta Evijärvellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.32506°N, 23.29577°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305477) ja kohde Heinolan tila (201004) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Heinolan tilan navetta (Q55597082) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Heinolan tilan sauna
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Heinolan tila.

    saunarakennus Evijärvellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.325°N, 23.29622°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305478) ja kohde Heinolan tila (201004) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Heinolan tilan sauna (Q55598114) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lassilan taloryhmä

    Evijärven Jokikylässä sijaitsevat Lassilan talot edustavat harvaanasutun Pohjanmaan suomenkielisen sisämaaseudun talonpoikaista rakentamistapaa.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4558 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lassilan taloryhmä (Q30510139) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Storbackenin jätinkirkot

    Storbackenin jätinkirkot ovat Etelä-Pohjanmaalla Evijärven Kattilakoskella vierekkäin sijaitsevat mahdolliset jätinkirkot, joita ei ole vielä kaivauksin tutkittu.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.47642°N, 23.30831°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 52010075 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Storbackenin jätinkirkot (Q28721342) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Ilmajoki

    Ilmajoki Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Ilmajoen kirkko ja kirkonseutu

    Kyrönjoen keskijuoksulla oleva Ilmajoen kirkko muodostaa entisen laajan emäpitäjän kirkko- ja asutushistoriallisen keskustan.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2219 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ilmajoen kirkko ja kirkonseutu (Q30510011) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Ilmajoen kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Ilmajoen kirkko ja kirkonseutu.

    Ilmajoen kirkko on Ilmajoen seurakunnan kirkko Ilmajoen kunnassa Etelä-Pohjanmaalla. Se on puinen ristikirkko, jossa on noin 1200 istumapaikkaa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.72732°N, 22.56309°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305224) ja kohde (200787) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ilmajoen kirkko (Q11864592) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Matti Honka
  • Lataa kuva
    Ilmajoen rautatieasema

    Ilmajoen rautatieasema oli rautatieliikennepaikka Suomen rataverkkoon kuuluvalla rataosalla Seinäjoki–Kaskinen. Thure Hellströmin suunnittelema jugendtyylinen ja V-luokan tyyppipiirustusten mukaan tehty asema sijaitsee Ilmajoen Palonkylässä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.7289°N, 22.5864°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200310) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4202 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ilmajoen rautatieasema (Q11864593) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Ilmajoen rautatieaseman asemarakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Ilmajoen rautatieasema.

    asemarakennus Ilmajoella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.72876°N, 22.58575°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303905) ja kohde Ilmajoen rautatieasema (200310) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ilmajoen rautatieaseman asemarakennus (Q55594898) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Thure Hellström
  • Lataa kuva
    Ilmajoen rautatieaseman tavaramakasiini
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Ilmajoen rautatieasema.

    varastorakennus Ilmajoella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.72901°N, 22.58647°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304157) ja kohde Ilmajoen rautatieasema (200310) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ilmajoen rautatieaseman tavaramakasiini (Q55599036) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Thure Hellström
  • Lataa kuva
    Koskenkorvan tehtaat

    Koskenkorvan tehtaat on Oy Alkoholiliike Ab:n 1930-luvun lopulla perustaman väkiviinanpolttimon ympärille muodostunut tehdasyhdyskunta Ilmajoen Koskenkorvalla Etelä-Pohjanmaalla. Teollista toimintaa alueella harjoittavat nyt Altia Oyj ja A-Rehu Oy. Museovirasto on määritellyt alueen yhdeksi valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 5106 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Koskenkorvan tehtaat (Q17501754) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Könnien talot

    Tunnetun Könnin seppä- ja kellonrakentajasuvun asuinrakennukset edustavat vauraan talonpoikaistilan rakennuskantaa 1800-luvulta. Könnin kellomestareitten talot sijaitsevat Kyröjoen peltolakeuden laidalla loivalla kumpareella vierekkäin aivan Ilmajoelle johtavan maantien varrella.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1731 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Könnien talot (Q30509451) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Nikkolan ja Pirilän jokivarsiasutus

    Ilmajoen Nikkolan ja Pirilän taloryhmien edustavat eteläpohjalaisella viljelylakeudella sijaitsevan jokivarsiasutuksen kylärakennetta ajalta, jolloin Kyrönjoki toimi alueen pääkulkureittinä.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1738 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Nikkolan ja Pirilän jokivarsiasutus (Q30509530) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Nikkolan ja Pirilän jokivarsiasutus.

    Herkooli on Ilmajoella sijaitseva entinen kartano, jonka vuonna 1893 valmistunut päärakennus sijaitsee Kyrönjoen länsirannalla Nikkolan sillan pielessä. Kartanon kukoistusaikaa oli 1800- ja 1900-luvun vaihde, jolloin se oli Karl Johan Herrgårdin omistuksessa ja sai hänen sukunimestään kansan suussa nimen Herkooli. Suurimmillaan yli tuhannen hehtaarin tilalla oli 40 hengen palvelusväki, kuutisenkymmentä lehmää ja 22 hevosta.

  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Herkooli (Q54889605) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Vanha Loukasmäki

    asuinrakennus Ilmajoella

  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (202162) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vanha Loukasmäki (Q55025330) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Vanhan Loukasmäen kolme vilja-aittaa
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Vanha Loukasmäki.

    aitta Ilmajoella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.77098°N, 22.48823°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306382) ja kohde Vanha Loukasmäki (202162) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vanhan Loukasmäen kolme vilja-aittaa (Q55599695) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Vanhan Loukasmäen kärryliiteri
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Vanha Loukasmäki.

    rakennus Ilmajoella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.77098°N, 22.48792°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306381) ja kohde Vanha Loukasmäki (202162) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vanhan Loukasmäen kärryliiteri (Q55597831) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Vanhan Loukasmäen lampola
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Vanha Loukasmäki.

    lampola Ilmajoella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.77101°N, 22.48775°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306387) ja kohde Vanha Loukasmäki (202162) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vanhan Loukasmäen lampola (Q55596184) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Vanhan Loukasmäen lato 1
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Vanha Loukasmäki.

    lato Ilmajoella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.77087°N, 22.48742°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306385) ja kohde Vanha Loukasmäki (202162) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vanhan Loukasmäen lato 1 (Q55596231) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Vanhan Loukasmäen liiteri
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Vanha Loukasmäki.

    liiteri Ilmajoella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.77104°N, 22.48804°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306379) ja kohde Vanha Loukasmäki (202162) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vanhan Loukasmäen liiteri (Q55596335) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Vanhan Loukasmäen lutti
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Vanha Loukasmäki.

    luhtiaitta Ilmajoella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.77071°N, 22.48782°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306388) ja kohde Vanha Loukasmäki (202162) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vanhan Loukasmäen lutti (Q55596803) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Vanhan Loukasmäen navetta
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Vanha Loukasmäki.

    kivinavetta Ilmajoella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.77082°N, 22.48757°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306390) ja kohde Vanha Loukasmäki (202162) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vanhan Loukasmäen navetta (Q55597086) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Vanhan Loukasmäen paja
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Vanha Loukasmäki.

    sepän paja Ilmajoella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.77111°N, 22.48897°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306383) ja kohde Vanha Loukasmäki (202162) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vanhan Loukasmäen paja (Q55597245) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Vanhan Loukasmäen päärakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Vanha Loukasmäki.

    päärakennus Ilmajoella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.77081°N, 22.48821°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306380) ja kohde Vanha Loukasmäki (202162) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vanhan Loukasmäen päärakennus (Q55596864) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Vanhan Loukasmäen riihi
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Vanha Loukasmäki.

    riihi Ilmajoella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.77137°N, 22.48787°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306386) ja kohde Vanha Loukasmäki (202162) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vanhan Loukasmäen riihi (Q55597923) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Vanhan Loukasmäen savusauna pihapiireineen
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Vanha Loukasmäki.

    savusauna Ilmajoella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.77118°N, 22.48862°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306384) ja kohde Vanha Loukasmäki (202162) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vanhan Loukasmäen savusauna pihapiireineen (Q55598220) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Vanhan Loukasmäen talli
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Vanha Loukasmäki.

    talli Ilmajoella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.77087°N, 22.48775°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306378) ja kohde Vanha Loukasmäki (202162) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vanhan Loukasmäen talli (Q55598346) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Yli-Lauroselan talomuseo

    Yli-Lauroselan talomuseo on Ilmajoen kirkonkylässä sijaitseva pohjalaistalo ja sen pihapiiri. Yli-Laurosela entistettiin 1970-luvulla Museoviraston johdolla eteläpohjalaista talonpoikaista rakennusperinnettä vaalivaksi ja esitteleväksi museoksi, joka avattiin yleisölle vuonna 1978. Museoviraston määrärahasupistusten vuoksi museon aukiolo on ollut 2010-luvulla vaakalaudalla, mutta sitä on onnistuttu pitämään auki kesäisin Ilmajoen kunnan myötävaikutuksella. 2010-luvun loppupuolella talomuseossa on järjestetty pakohuonepelitoimintaa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.73357°N, 22.56899°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200281) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 965 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Yli-Lauroselan talomuseo (Q20249909) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Yli-Lauroselan talon hyysi
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Yli-Lauroselan talomuseo.

    kuivakäymälä Ilmajoella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.73378°N, 22.56848°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303365) ja kohde Yli-Lauroselan talomuseo (200281) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Yli-Lauroselan talon hyysi (Q55595440) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Yli-Lauroselan talon kaivo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Yli-Lauroselan talomuseo.

    kaivo Ilmajoella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.73379°N, 22.56892°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303006) ja kohde Yli-Lauroselan talomuseo (200281) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Yli-Lauroselan talon kaivo (Q55595514) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Yli-Lauroselan talon liiteri
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Yli-Lauroselan talomuseo.

    liiteri Ilmajoella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.73389°N, 22.56857°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302999) ja kohde Yli-Lauroselan talomuseo (200281) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Yli-Lauroselan talon liiteri (Q55596317) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Yli-Lauroselan talon luttirati
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Yli-Lauroselan talomuseo.

    luhtiaitta Ilmajoella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.73373°N, 22.56919°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302997) ja kohde Yli-Lauroselan talomuseo (200281) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Yli-Lauroselan talon luttirati (Q55596776) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Yli-Lauroselan talon navetta
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Yli-Lauroselan talomuseo.

    kivinavetta Ilmajoella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.73347°N, 22.56793°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302996) ja kohde Yli-Lauroselan talomuseo (200281) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Yli-Lauroselan talon navetta (Q55597049) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Yli-Lauroselan talon paja
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Yli-Lauroselan talomuseo.

    sepän paja Ilmajoella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.73409°N, 22.56917°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303003) ja kohde Yli-Lauroselan talomuseo (200281) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Yli-Lauroselan talon paja (Q55597227) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Yli-Lauroselan talon päärakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Yli-Lauroselan talomuseo.

    päärakennus Ilmajoella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.73357°N, 22.56887°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303002) ja kohde Yli-Lauroselan talomuseo (200281) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Yli-Lauroselan talon päärakennus (Q55596859) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Yli-Lauroselan talon talli
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Yli-Lauroselan talomuseo.

    talli Ilmajoella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.73366°N, 22.56824°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (302998) ja kohde Yli-Lauroselan talomuseo (200281) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Yli-Lauroselan talon talli (Q55598300) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Yli-Lauroselan talon vellisauna
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Yli-Lauroselan talomuseo.

    saunarakennus Ilmajoella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.73404°N, 22.56898°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303004) ja kohde Yli-Lauroselan talomuseo (200281) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Yli-Lauroselan talon vellisauna (Q55598065) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Isojoki

    Isojoki Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Isojokilaakson kyläasutus ja Isojoen kirkkomaisema

    Isojoen kirkko on Isojokilaakson peltomaiseman ja kylärakenteen kiintopiste.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4259 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Isojokilaakson kyläasutus ja Isojoen kirkkomaisema (Q30506155) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Isojoen kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Isojokilaakson kyläasutus ja Isojoen kirkkomaisema.

    Isojoen kirkko on vuonna 1833 valmistunut puurakenteinen ristikirkko Isojoella. Kirkko edustaa empiretyyliä. Kirkon suunnitteli saksalainen arkkitehti Carl Ludvig Engel ja rakennusmestarina toimi kirkonrakentaja Erik Kuorikoski. Istumapaikkoja kirkossa on 900. Kirkko on vanhan hautausmaan ympäröimä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.11328°N, 21.95707°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305225) ja kohde (200788) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Isojoen kirkko (Q11865209) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Anton Wilhelm Arppe, Rakennushallitus, Carl Ludvig Engel
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Isokyrö

    Isokyrö Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Entinen pankkirakennus

    pankkikiinteistö Isokyrössä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.00031°N, 22.32441°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305878) ja kohde (201406) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Entinen pankkirakennus (Q55026150) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Matti Visanti
  • Lataa kuva
    Isonkyrön vanha ja uusi kirkko

    Kyrönjokivarteen rakennettu Isonkyrön kirkko on yksi Pohjanmaan seitsemästä keskiaikaisesta kivikirkosta.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1615 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Isonkyrön vanha ja uusi kirkko (Q30505963) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Isonkyrön kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Isonkyrön vanha ja uusi kirkko.

    Isonkyrön kirkko on Isonkyrön seurakunnan pääkirkko. Se on valmistunut 1877. Kirkon alttaritaulu on vuodelta 1878. Ida Silverbergin kopio Rubensin maalauksesta Kristus ristillä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.01184°N, 22.32873°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305362) ja kohde (200941) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Isonkyrön kirkko (Q18662743) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Georg Theodor Chiewitz
  • Lataa kuva
    Isonkyrön uuden kirkon siunauskappeli
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Isonkyrön kirkko.

    siunauskappeli Isokyrössä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.01169°N, 22.32961°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (309074) ja kohde Isonkyrön kirkko (200941) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Isonkyrön uuden kirkon siunauskappeli (Q55598247) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Isonkyrön vanha kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Isonkyrön vanha ja uusi kirkko.

    Isonkyrön vanha kirkko on keskiaikainen kivikirkko Isossakyrössä Kyrönjoen rannalla. Pyhälle Laurentiukselle omistettu kirkko on rakennettu vuosien 1513–1533 välisenä aikana. Ajoitus on keskiaikaisista kirkkorakennuksista Suomen varmimpia ja tarkimpia.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.0047°N, 22.31637°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305361) ja kohde (200940) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Isonkyrön vanha kirkko (Q11865236) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Levänluhdan muinaisjäännökset

    Levänluhta tai Leväluhta on soinen lähde Orismalan kylässä Isossakyrössä. Levänluhta tunnetaan arvoituksellisista muinaisjäännöksistään. Ensimmäinen kirjallinen maininta Levänluhdasta on vuodelta 1674, jolloin Isonkyrön seurakunnan kirkkoherra Israel Alftanus kirjoitti Tukholmaan muinaislöytöjä tutkivalle toimielimelle paikasta, josta on löytynyt ihmisen luita "läpi aikojen".

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.94858°N, 22.41603°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 152010020 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Levänluhdan muinaisjäännökset (Q10560736) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Orisbergin ruukinalue

    Orisberg on Pohjanmaan ensimmäinen, 1600-luvun lopulla perustettu rautaruukki.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 909 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Orisbergin ruukinalue (Q30689331) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Orisbergin ruukinalue.

    Orisbergin kartano sijaitsee Isossakyrössä. Sen historia ulottuu 1670-luvulle, jolloin kolme vaasalaista kauppiasta perusti Orisbergin rautaruukin.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.88722°N, 22.38611°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Orisbergin kartano (Q11885789) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Orisbergin kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Orisbergin ruukinalue.

    Orisbergin ruukinkirkko Isossakyrössä on Orisbergin kartanon yksityinen kirkkorakennus, joka on valmistunut vuonna 1831 ja on erillisine kellotapuleineen Carl Ludvig Engelin suunnittelema.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.88444°N, 22.38583°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Orisbergin kirkko (Q20249681) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Carl Ludvig Engel
  • Lataa kuva
    Perttilänmäki ja Napuen taistelutanner

    Laurolan Pitkä-Perttilä Kyrönjoen rannalla on poikkeuksellisen pitkä ja näyttävä puolitoistakerroksinen pohjalaistalo, joka kuvastaa edustavalla tavalla eteläpohjalaista rakennusperinnettä.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1736 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Perttilänmäki ja Napuen taistelutanner (Q30506422) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Perttilänmäki ja Napuen taistelutanner.

    Napue on kylä Isossakyrössä Etelä-Pohjanmaalla. Kylä on antanut nimensä osana Suurta pohjan sotaa vuonna 1714 käydylle Napuen taistelulle, joka kuitenkin tosiasiassa käytiin viereisen Laurolan kylän puolella. Napuen kylässä sijaitsee Matti Visannin suunnittelema, vuonna 1920 pystytetty taistelun muistomerkki.

  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Napue (Q23870361) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Napuen taistelu
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Perttilänmäki ja Napuen taistelutanner.

    Napuen taistelu oli suuren Pohjan sodan viimeinen Suomessa käyty kenttätaistelu, joka käytiin Isossakyrössä 19. helmikuuta 1714. Ruhtinas Mihail Golitsynin johtamat venäläiset saivat siinä merkittävän voiton kenraali Carl Gustaf Armfeltin johtamista Ruotsin karoliinijoukoista ja heitä avustaneista pohjalaisten talonpoikien nostoväkijoukoista. Taistelusta on katsottu alkaneen isonvihan aika.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63°N, 22.31667°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Napuen taistelu (Q694122) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Perttilän riippusilta
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Perttilänmäki ja Napuen taistelutanner.

    Perttilän riippusilta on Suomen vanhin liikenteelle avoin teräksinen riippusilta. Vuosina 1909–1910 norjalaisen mallin mukaan rakennettu silta ylittää Kyrönjoen Isossakyrössä. Sillan ylittää Perttilän siltatie. Sillan kokonaispituus on 108,5 metriä ja jänneväli 81,5 metriä, vapaaksi aukoksi jää 80,5 metriä. Sillan hyötyleveys on neljä metriä. Perttilän riippusillan suunnitteli ja rakensi tunnettu sillanrakentaja Valle Antila.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.98378°N, 22.35567°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Perttilän riippusilta (Q11887560) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pitkä-Perttilä

    päärakennus Isokyrössä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.98284°N, 22.35932°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305833) ja kohde (201379) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pitkä-Perttilä (Q55023008) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Karijoki

    Karijoki Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Karijoen kirkko

    Karijoen kirkko on Salomon Köhlströmin vuosina 1808–1812 Karijoelle rakentama puinen erivartinen ristikirkko. Kirkkoon liittyy Köhlströmin rakentamille kirkoille tyypillinen moninivelinen kellotapulia muistuttava torni alttaria vastapäätä olevassa sakarassa. Kirkon kellot ovat vuosilta 1807 ja 1816. Runkohuoneen muoto ja suhteet edustavat uusklassismia. Sisäkatteena kirkossa on korkea puuholvi. Kirkon pinta-ala on 463 neliömetriä, ja siellä on istumapaikkoja 420 hengelle. Kirkkoa on korjattu vuosina 1904, 1914, 1954 ja 1977. Kirkon 18-äänikertaiset urut on valmistanut Kangasalan urkutehdas vuonna 1960. Alttaritaulun Hyvä Paimen vuodelta 1954 on maalannut Kaarlo Lamminheimo. Kirkon saarnatuolin on tehnyt karijokinen puuseppä Mikael Sundstedt. Viimeistään vuoden 1904 aikana kirkko maalattiin ulkoa valkoiseksi, mutta nykyisen keltaisen värinsä se sai vuonna 1972. Sisätilojen maalauskoristeluja peitettiin 1950-luvulla ja palautettiin uudestaan näkyville 1977.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.31158°N, 21.70569°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305231) ja kohde (200794) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4866 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Karijoen kirkko (Q19818293) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Salomon Köhlström
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Kauhajoki

    Kauhajoki Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Hämeenkankaan- ja Kyrönkankaantie

    Satakunnassa Kyrönkankaantienä, Pirkanmaalla Hämeenkankaantienä ja Pohjanmaalla Pohjankankaantienä tunnettu tie on yksi Suomen keskiaikaisista pääteistä ja ainoa kesäaikaan kuljettavissa ollut reitti Satakunnasta ja Hämeestä Pohjanmaalle.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4050 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hämeenkankaan- ja Kyrönkankaantie (Q30510347) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hämes-Havunen

    Hämes-Havunen on yksi Kauhajoen vanhimmista taloista, ja se oli pitkään myös yksi Kauhajoen varakkaimmista taloista. Havusten hallintaan talo tuli vuonna 1627, kun Tyni Hannunpoika saapui Kauhajoelle Hauholta. Sitä ennen taloa olivat asuttaneet Satakunnasta Kauhajoen suuntaan eräretkiä tehneet tahot. Nykyisten talojen rakentaminen alkoi 1800-luvun alkupuolella. Esimerkiksi päärakennuksen rakentaminen aloitettiin vuonna 1827. Kaikkiaan noin 20 rakennetusta talosta suurin osa on tähän päivään mennessä ehditty purkaa tai tuhoutunut. Hämes-Havusen rakennukset ovat olleet Havusen suvun hallinnassa 1960-luvulle saakka, minkä jälkeen ne olivat asumattomina vuoteen 1974 saakka, jolloin Kauhajoen kunta osti tilan.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.39°N, 22.23861°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1721 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hämes-Havunen (Q18659247) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kainaston entinen koulurakennus

    koulurakennus Kauhajoella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.4662°N, 22.02934°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305829) ja kohde (201375) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kainaston entinen koulurakennus (Q55025021) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Nummijärven kirkko

    Nummijärven kirkko on Kauhajoella, Nummijärven kylässä sijaitseva puukirkko. Sen rakentaminen aloitettiin vuonna 1929 valtioneuvoston myönnettyä kyläläisille maa-alueen ja rakennustarpeita hautausmaan ja rukoushuoneen rakentamiseksi. Kirkon suunnittelusta vastasi arkkitehti Matti Visanti ja kirkko valmistui lopulta vuonna 1934.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.28684°N, 22.44398°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305234) ja kohde (200797) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 5164 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Nummijärven kirkko (Q18661015) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Matti Visanti
  • Lataa kuva
    Toikan tila

    maatila Kauhajoella

  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (201680) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Toikan tila (Q55023592) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Toikan tilan asuinrakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Toikan tila.

    asuintalo Kauhajoella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.51436°N, 22.29976°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306266) ja kohde Toikan tila (201680) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Toikan tilan asuinrakennus (Q55595186) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Toikan tilan navetta
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Toikan tila.

    kivinavetta Kauhajoella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.51431°N, 22.30072°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306267) ja kohde Toikan tila (201680) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Toikan tilan navetta (Q55597104) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Toikan tilan vilja-aitta
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Toikan tila.

    aitta Kauhajoella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.51394°N, 22.2984°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306265) ja kohde Toikan tila (201680) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Toikan tilan vilja-aitta (Q55599696) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Kauhava

    Kauhava Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Alahärmän kirkonseutu

    Alahärmän kirkko on Pohjanmaan kirkkoarkkitehtuurissa harvinainen 1900-luvun alussa rakennettu ulkoarkkitehtuuriltaan poikkeuksellisen koristeellinen kansallisromanttinen kivikirkko.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.2456°N, 22.8567°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 5196 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Alahärmän kirkonseutu (Q30510017) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Alahärmän kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Alahärmän kirkonseutu.

    Alahärmän kirkko sijaitsee Kauhavan Alahärmässä Etelä-Pohjanmaalla. Se on Josef Stenbäckin suunnittelema harmaakivikirkko, tyyliltään uusgotiikkaa ja kansallisromantiikkaa yhdistelevä. Kirkko rakennettiin 1898 katon tervauksen yhteydessä palaneen Antti Hakolan rakentaman puukirkon paikalle vuosina 1901–1903. Rakennusmateriaalina käytettiin paikkakunnalta louhittua harmaata gneissiä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.24556°N, 22.85667°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305219) ja kohde (200782) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Alahärmän kirkko (Q3585502) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Josef Stenbäck
  • Lataa kuva
    Kantolan kylän raittiasutus

    Kantolan taloryhmä on edustava esimerkki eteläpohjalaisesta tiiviistä kylärakentamisesta. Kantolan kylä sijaitsee Lapuanjokeen laskevan Kauhavanjoen latvaosilla, Pelkkikankaantien varrella.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4000 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kantolan kylän raittiasutus (Q30560412) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Korkeamäen jätinkirkko

    Korkeamäen jätinkirkko eli Korkiasaaren jätinkirkko on Etelä-Pohjanmaalla Kauhavan Alahärmässä sijaitseva jätinkirkko. Aiemmin röykkiökohteena tunnettu muinaisjäännös on vuonna 2010 luokiteltu myös jätinkirkoksi.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.25008°N, 22.98804°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 4010003 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Korkeamäen jätinkirkko (Q28033298) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kortesjärven kirkko

    Kortesjärven kirkko on Jacob Rijfin suunnittelema kirkko Kauhavan Kortesjärvellä. Se on rakennettu vuoden 1792 tienoilla ja vihitty käyttöön vuonna 1794. Muodoltaan kirkko on tasavartinen sisäviisteinen ristikirkko. Sen ristikeskuksesta matalalta jalustalta kohoaa monikulmainen torni, joka on saanut nykyisen muotonsa 1800-luvun jälkipuolella. Vanha hautausmaa ympäröi kirkkoa. Erillinen puurakenteinen kellotapuli on peräisin vuodelta 1856. Kirkkomaisemaan liittyy vuonna 1846 hirsistä rakennettu lainajyvämakasiini, joka on nykyään museokäytössä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.29944°N, 23.15583°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305241) ja kohde (200804) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kortesjärven kirkko (Q18660171) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Jacob Rijf
  • Lataa kuva
    Lentosotakoulu

    Lentosotakoulu sijaitsi Kauhavalla. Se oli ilmavoimien komentajan alainen koulu, jonka päätehtävänä oli jatkolentokoulutuksen antaminen puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen sotilaslentäjille. Puolustusvoimauudistuksen mukaisesti joukko-osasto lakkautettiin vuoden 2014 lopussa. Kauhavan kaupunki vastusti koulutustoiminnan yhdistämistä Ilmasotakouluun Jyväskylän Tikkakoskelle, mutta Valtiontalouden tarkastusvirasto totesi kesäkuussa 2012 lakkauttamisen perustelluksi.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1440 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lentosotakoulu (Q7832936) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Orrenmaan talo

    asuintalo Kauhavalla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.15385°N, 22.82418°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (307971) ja kohde (203017) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Orrenmaan talo (Q55041149) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Orrenmaan talon aittarivi
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Orrenmaan talo.

    aitta Kauhavalla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.1537°N, 22.82435°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (307972) ja kohde Orrenmaan talo (203017) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Orrenmaan talon aittarivi (Q55594819) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Rantalan (Hagan) harkkohytti sijaitsi Kortesjärvellä Rantalan kylässä Purmojoen varrella. Harkkohytti oli toiminnassa vuosina 1825–1852.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.27667°N, 23.24918°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000018347 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Rantalan harkkohytti (Q28721538) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Sippolanmäen taloryhmä

    Sippolanmäelle raitin tiivis pohjalaistalojen ryhmä on hyvä esimerkki Kauhavanjokilaakson varhaisesta historiallisesta asutuksesta.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 5200 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Sippolanmäen taloryhmä (Q30510143) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Voltin kylän raittiasutus ja Mattilan silta

    Voltin kylässä Lapuanjokivartta seurailevan tien varrella Knuuttilan ja Isotalon tiiviit raittikylät kaksifooninkisine pohjalaistaloineen ovat kertovia esimerkkejä Etelä-Pohjanmaalle ominaisesta kylätyypistä.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1668 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Voltin kylän raittiasutus ja Mattilan silta (Q30506085) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Mattilan silta
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Voltin kylän raittiasutus ja Mattilan silta.

    Mattilan silta on teräsbetoninen jatkuva palkkisilta Voltin kylässä Kauhavalla, entisen Alahärmän kunnan alueella. Silta on valmistunut vuonna 1921, ja siitä tuli museosilta vuonna 1986. Sillan rakenteessa on erikoista se, että sillan kaiteet toimivat kannattajina. Kivisten virtapilarien rakentaminen alkoi vuonna 1914, mutta sen jälkeen muun muassa maailmansota viivästytti rakennustöitä niin, että silta valmistui vasta vuonna 1921. Silta ylittää Lapuanjoen.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.28089°N, 22.82028°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Mattilan silta (Q18346760) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Ylihärmän kirkonseutu

    Ylihärmän puukirkko on kuuluisan pohjalaisen Hakolan kirkonrakentajasuvun edustajan Kaapo Hakolan johdolla rakennettu, sekä sisä- että ulkonurkista viistetty pohjalainen 1700-luvun loppupuolen ristikirkko, joka muodostaa pappilan kanssa hyvin säilyneen kirkkoympäristön. Ylihärmän kirkko on muodoltaan 24-kulmainen ristikirkko, jonka keskeltä kohoaa sipulipäätteinen kattoratsastaja.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 5070 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ylihärmän kirkonseutu (Q30505904) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Ylihärmän kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Ylihärmän kirkonseutu.

    Ylihärmän kirkko on puinen 24-kulmainen ristikirkko. Paanukaton keskeltä nousee sipulipäätteinen kattoratsastaja. Kirkon rakentaminen aloitettiin jo vuonna 1785 ilman virallista rakennuslupaa ajan voittamiseksi. Rakennuslupa heltisi 1786 jo silloin 14 kyynärän korkeuteen ehtineelle puolivalmiille kirkolle. Kirkko valmistui 1787 Antti Hakolan pojan Kaapo Hakolan suunnittelemana ja rakentamana.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.14156°N, 22.79192°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305280) ja kohde (200843) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 5070 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ylihärmän kirkko (Q11902847) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Kaapo Hakola
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Kuortane

    Kuortane Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Alvar Aallon synnyinkoti

    asuintalo Kuortaneella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.79459°N, 23.52256°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306625) ja kohde (201081) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Alvar Aallon synnyinkoti (Q55023863) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Alvar Aallon synnyinkodin makasiini
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Alvar Aallon synnyinkoti.

    varasto Kuortaneella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.79472°N, 23.52291°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306624) ja kohde Alvar Aallon synnyinkoti (201081) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Alvar Aallon synnyinkodin makasiini (Q55599540) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kuortaneen kirkko ja kirkonseutu

    Kuortaneen kirkonmäki kirkkoineen, tapuleineen kirkkotarhoineen ja toimituskappeliksi muutettuine kruununmakasiineineen on poikkeuksellisen hyvin säilynyt eteläpohjalainen kirkkomiljöö Kuortaneenjärven rantaa seuraavalla mäntykankaalla.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1624 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kuortaneen kirkko ja kirkonseutu (Q30505907) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kuortaneen kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kuortaneen kirkko ja kirkonseutu.

    Kuortaneen kirkko on Kuortaneen seurakunnan järjestyksessään toinen kirkko. Vaikka kirkon puuhamiehinä olivat Krister Gustav Åkerman ja nimismies Erik Björck, jäi rakennuslupa kirkolta ilmeisesti hakematta. Kirkon kuitenkin rakensi Antti Hakola ja se valmistui vuonna 1777. Ennen nykyistä kirkkoa lähes samalla paikalla sijaitsi vuonna 1654 rakennettu tornillinen pitkäkirkko.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.80767°N, 23.49478°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305242) ja kohde (200805) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kuortaneen kirkko (Q6678186) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Antti Hakola
  • Lataa kuva
    Kuortaneen pohjalaistalot

    Kuortaneen kaksifooninkiset pohjalaistalot pihapiireineen muodostavat poikkeuksellisen komeita ja yhtenäisenä säilyneitä kokonaisuuksia kyläteiden varsilla.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1733 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kuortaneen pohjalaistalot (Q30509729) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Ruonan kylä ja Haapaniemen pappila

    Ruonan kylässä on useita kaksikerroksisia pohjalaistaloja pihapiireineen ja ne ovat erittäin edustava esimerkki eteläpohjalaisesta talonpoikaisarkkitehtuurista.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1658 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ruonan kylä ja Haapaniemen pappila (Q30506089) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Ylisen päärakennus

    päärakennus Kuortaneella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.71507°N, 23.51888°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305816) ja kohde (201364) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ylisen päärakennus (Q55023354) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Kurikka

    Kurikka Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Jalasjärven kirkko

    Jalasjärven kirkko on Kurikan seurakuntaan kuuluvan Jalasjärven kappeliseurakunnan kirkko. Se on länsitornillinen ristikirkko, rakennettu vuosina 1799–1800. Eteishuoneet poikkisakaroiden päihin rakennettiin vuonna 1803. Kirkko liitettiin vuonna 1993 valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ympäristöihin.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.49083°N, 22.75944°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305226) ja kohde (200789) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4561 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Jalasjärven kirkko (Q18662916) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Salomon Köhlström
  • Lataa kuva
    Jalasjärven vanha seurakuntatalo

    seurakuntatalo Kurikassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.49042°N, 22.76046°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (308153) ja kohde (202659) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Jalasjärven vanha seurakuntatalo (Q55020971) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Yrjö Armas Waskinen
  • Lataa kuva
    Jurvan kirkko

    Jurvan kirkko on Kurikan Jurvassa sijaitseva, vuonna 1802 valmistunut kirkko. Tyyliltään rakennus on kustavilainen tasavartinen ristikirkko. Sen piirustukset on laadittu Tukholmassa yli-intendentinvirastossa. Kirkko on tasavartinen ristikirkko, johon liittyy korkea, karniisitaitteiseen huippuun päättyvä torni. Rakennustyön suoritti ylihärmäläinen kirkonrakentaja Gabriel Antinpoika Hakola ja loppuvaiheessa työssä oli vahvasti mukana myös laihialainen Jaakko Jaaksi.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.68351°N, 21.97487°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305227) ja kohde (200790) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Jurvan kirkko (Q18659568) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Tukholma, Yli-intendentinvirasto
  • Lataa kuva
    Kurikan kirkko

    Kurikan kirkko on vuosina 1845–1847 rakennettu kirkko Kurikan keskustassa. Rapattu tiilikirkko on suunniteltu Yleisten rakennusten intendentinkonttorissa, mutta kirkon rakentaja Erkki Kuorikoski teki muutoksia hyväksyttyihin suunnitelmiin. Rakennusta on korjattu monesti, viimeisin korjaus on toteutettu vuosien 1987–1990 aikana. Silloin kirkko korjattiin sekä ulkoa että sisältä ja muun muassa värityksessä palattiin alkuperäisiin väreihin.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.61688°N, 22.40247°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305243) ja kohde (200806) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kurikan kirkko (Q18660051) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Rakennushallitus, Erkki Kuorikoski, Carl Ludvig Engel
  • Lataa kuva
    Luopajärvi

    Luopajärvi on Kurikassa, entisen Jalasjärven kunnan pohjoisosassa, Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva 750 asukkaan kylä, jonka viljelylakeutta halkoo vilkasliikenteinen valtatie 19. Luopajärvi sijaitsee noin 12 kilometriä Jalasjärveltä Seinäjoelle päin. Luopajärveltä on matkaa Seinäjoelle noin 20 km. Luopajärveä on ojitettu 1800-luvulla siten, että Luopajärvi on kokonaan kuivunut ja muuttunut pelloksi.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.58008°N, 22.71767°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1735 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Luopajärvi (Q18682213) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Mäntylä, Koivumäen tilalla

    asuintalo Kurikassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.58151°N, 22.37516°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305881) ja kohde (201410) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Mäntylä, Koivumäen tilalla (Q55024005) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Panttilan kylä ja Kurikan lakkitehdas

    Panttilan kylässä on edustavia talonpoikaisia pihapiirejä komeine pohjalaistaloineen sekä maaseudun varhaista teollisuutta edustava Kurikan lakkitehtaan alue moderneine teollisuusrakennuksineen.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4107 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Panttilan kylä ja Kurikan lakkitehdas (Q30506093) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Sarvijoen Riskun talo

    Riskun talo Sarvijoen kylässä on edustava esimerkki eteläpohjalaisesta umpipihaisesta talonpoikaistalosta. Sarvijoen nauhamainen kyläasutus peltoineen on keskittynyt pienen Sarvijoen ja sitä seuraavan maantien varrelle.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2056 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Sarvijoen Riskun talo (Q30560314) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Lappajärvi

    Lappajärvi Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Lappajärven Kirkkoniemi

    Lappajärven Kirkkoniemi kirkkoineen, tapuleineen ja hautausmaineen on Pohjanmaan järviseudulle 1700-luvun lopulla muodostunut, maisemallisesti vaikuttava kirkkoympäristö.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4584 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lappajärven Kirkkoniemi (Q30689698) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lappajärven kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lappajärven Kirkkoniemi.

    Lappajärven kirkko on vuonna 1765 rakennettu kirkko Lappajärven Kirkkoniemessä. Kirkon ja viereisen tapulin on suunnitellut Matti Honka, 1840-luvulla tapulia muutettiin Jaakko Kuorikosken johdolla. Istumapaikkoja kirkossa on noin 500. Kirkon urut on Hans Heinrichin valmistamat mekaaniset 21 äänikertaiset. Saarnatuoli on Johannes Backmanin valmistama vuodelta 1765. Alttaritaulun on maalannut Ilmari Launis vuonna 1915.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.21232°N, 23.64808°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305245) ja kohde (200808) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lappajärven kirkko (Q18337887) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Matti Honka
  • Lataa kuva
    Ylipään kylä

    Ylipään kylä on Pietarsaaren hallintopitäjän takamaille, Etelä-Pohjanmaan järviseudulle 1500-luvulla syntyneen yksinäistaloasutuksen edustaja.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4156 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ylipään kylä (Q30560414) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Lapua

    Lapua Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.

    Lapuan patruunatehdas eli Nammo Lapua Oy tai Lapuan tehdas – lempinimeltään “Paukku” – on vuodesta 1923 Lapualla toiminut patruunoita ja patruunatarvikkeita valmistava tuotantolaitos. Nykyisin laitos kuuluu pohjoismaiseen Nammo-konserniin. Päätuotteita ovat pienikaliiperiset patruunat ja niiden komponentit siviili- ja viranomaiskäyttöön.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4144 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lapuan patruunatehdas (Q4265052) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lapuan rautatieasema

    Lapuan rautatieasema sijaitsee Seinäjoen ja Kokkolan välisellä rataosuudella. Etäisyyttä Seinäjoelle on noin 25 kilometriä ja Kokkolaan noin 110 kilometriä. Asema avattiin marraskuussa 1886 Pohjanmaan radan yhteydessä, ja asemarakennus on rakennettu Knut Nylanderin tyyppipiirustusten mukaan.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.97111°N, 23.01389°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200381) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4205 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lapuan rautatieasema (Q4264843) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lapuan rautatieaseman asemarakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lapuan rautatieasema.

    asemarakennus Lapualla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.97129°N, 23.01383°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303951) ja kohde Lapuan rautatieasema (200381) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lapuan rautatieaseman asemarakennus (Q55594920) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lapuan rautatieaseman asuinkasarmi
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lapuan rautatieasema.

    asuinkasarmi Lapualla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.973°N, 23.01321°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304148) ja kohde Lapuan rautatieasema (200381) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lapuan rautatieaseman asuinkasarmi (Q55595018) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lapuan rautatieaseman kaksoisvahtitupa 1
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lapuan rautatieasema.

    vahtitupa Lapualla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.97231°N, 23.01316°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304041) ja kohde Lapuan rautatieasema (200381) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lapuan rautatieaseman kaksoisvahtitupa 1 (Q55595617) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lapuan rautatieaseman liiteri 1
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lapuan rautatieasema.

    liiteri Lapualla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.97257°N, 23.01278°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304521) ja kohde Lapuan rautatieasema (200381) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lapuan rautatieaseman liiteri 1 (Q55596530) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lapuan rautatieaseman liiteri 2
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lapuan rautatieasema.

    liiteri Lapualla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.97298°N, 23.01291°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304522) ja kohde Lapuan rautatieasema (200381) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lapuan rautatieaseman liiteri 2 (Q55596531) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lapuan tuomiokirkko ympäristöineen

    Lapuan tuomiokirkko on C.L. Engelin puurakentamiseen sovittaman uusklassillisen keskikupolilla varustetun ristikirkkotyypin huomattavin edustaja.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1625 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lapuan tuomiokirkko ympäristöineen (Q31033249) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lapuan tuomiokirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lapuan tuomiokirkko ympäristöineen.

    Lapuan tuomiokirkko sijaitsee Lapualla ja on yksi Suomen yhdeksästä tuomiokirkosta. Se on Lapuan hiippakunnan tuomiokirkko. Kirkko on rakennettu vuonna 1827, ja se on Carl Ludwig Engelin suunnittelema. Kirkon vierellä on kellotapuli, joka on tiettävästi Lapuan vanhin edelleen toiminnassa oleva rakennus. Kirkon pihalla on muun muassa Karjalaan jääneiden muistomerkki, jääkärien muistomerkki, Yrjö Liipolan veistämä enkelipatsas sekä vuoden 1918 sodassa kaatuneiden muistomerkki. Kirkon katto- ja lasimaalaukset ovat taidemaalari Paavo Leinosen tekemiä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.96715°N, 23.00489°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305246) ja kohde (200809) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lapuan tuomiokirkko (Q771584) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Rakennushallitus, Carl Ludvig Engel
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Seinäjoki

    Seinäjoki Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Aalto-keskus

    Aalto-keskus on Seinäjoella sijaitseva Alvar Aallon suunnittelema hallinto- ja kulttuurikeskus. Aalto-keskus on yksi merkittävimpiä arkkitehtonisia kokonaisuuksia Suomessa. Kuuden rakennuksen kokonaisuus koostuu seuraavista rakennuksista:Lakeuden risti (1960)

    Kaupungintalo (1962) Kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto (1965) Seurakuntakeskus (1966) Valtion virastotalo (1968)

    Teatteritalo (1987)

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.7861°N, 22.8417°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (201291) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1667 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Aalto-keskus (Q4250273) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Alvar Aalto
  • Lataa kuva
    Aalto-keskuksen Teatteritalo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Aalto-keskus.

    teatteri Seinäjoella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.78594°N, 22.84104°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305583) ja kohde Aalto-keskus (201291) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Aalto-keskuksen Teatteritalo (Q55599178) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lakeuden Risti
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Aalto-keskus.

    Lakeuden Risti on vuosina 1957–1959 rakennettu ja vuonna 1960 käyttöön vihitty kirkkorakennus Seinäjoella. Kirkon suunnitteli akateemikko Alvar Aalto. Kirkko sijaitsee Aaltokeskuksessa kaupungintalon ja kirjaston välittömässä läheisyydessä. Erityisen tunnetuksi kirkon on tehnyt sen 65 m korkea kellotorni, josta näkyy lähes koko Seinäjoen kaupunki. Se onkin turistien suosima matkailukohde. Lakeuden Risti on museoviraston suojelema, kuten koko muukin Aaltokeskus.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.78682°N, 22.84532°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305264) ja kohde Aalto-keskus (201291) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305264) ja kohde (200827) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lakeuden Risti (Q11874486) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Alvar Aalto
  • Lataa kuva
    Seinäjoen Kirkkopuisto
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Aalto-keskus.

    puisto Seinäjoella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.7869°N, 22.84698°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305586) ja kohde Aalto-keskus (201291) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Seinäjoen Kirkkopuisto (Q55597517) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Seinäjoen entinen valtion virastotalo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Aalto-keskus.

    toimistorakennus Seinäjoella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.78592°N, 22.83967°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305589) ja kohde Aalto-keskus (201291) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Seinäjoen entinen valtion virastotalo (Q55599741) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Alvar Aalto
  • Lataa kuva
    Seinäjoen kaupunginkirjasto
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Aalto-keskus.

    kirjastorakennus Seinäjoella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.78616°N, 22.84232°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305587) ja kohde Aalto-keskus (201291) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Seinäjoen kaupunginkirjasto (Q55595886) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Seinäjoen kaupungintalo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Aalto-keskus.

    Seinäjoen kaupungintalo on Seinäjoen kaupunkikeskustan suunniteltukilpailun (1958–1959) perusteella Alvar Aallon suunnittelema rakennus. Hän sai samassa yhteydessä tehtäväkseen suunnitella kaupungintalon lisäksi Seinäjoen kaupunginkirjaston, teatterin ja valtion virastotalon, jotka hän oli hahmotellut kilpailuehdotukseensa.

  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Seinäjoen kaupungintalo (Q25452089) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Seinäjoen kaupungintalo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Aalto-keskus.

    hallintorakennus Seinäjoella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.7867°N, 22.84168°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305585) ja kohde Aalto-keskus (201291) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Seinäjoen kaupungintalo (Q55595411) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Seinäjoen kaupunginteatteri
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Aalto-keskus.

    Seinäjoen kaupunginteatteri sijaitsee Alvar Aallon suunnittelemassa, vuonna 1987 valmistuneessa Aaltokeskuksessa, johon kuuluvat muun muassa myös Lakeuden Risti -kirkko, kaupungintalo ja Seinäjoen kaupunginkirjasto. Teatterin taiteellinen johtaja on Christian Lindroos.

  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Seinäjoen kaupunginteatteri (Q17383823) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Alvar Aalto
  • Lataa kuva
    Seinäjoen seurakuntakeskus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Aalto-keskus.

    Seinäjoen seurakuntakeskus on Alvar Aallon suunnitelema rakennus Seinäjoella Lakeuden ristin yhteydessä. Se reunustaa kirkkopihaa, jossa voi järjestää myös uskonnollisia ulkoilmatilaisuuksia. Seurakuntasalin verhouksissa on käytetty samoja puulajeja kuin kirkossa: seinillä punapyökkiä, penkit punahonkaa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.78639°N, 22.84419°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Seinäjoen seurakuntakeskus (Q51954407) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Alvar Aalto
  • Lataa kuva
    Valtion virastotalo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Aalto-keskus.

    Valtion virastotalo on Seinäjoen Aaltokeskukseen kuuluva Alvar Aallon suunnittelema rakennus. Aallon alkuperäinen tarkoitus on ollut täydentää ja viimeistellä kaupungin uusi hallintokeskus kolmikerroksisella, valkoiseksi rapatulla virastotalolla. Ideana Aallolla oli suunnitella rakennusryhmän pääte, kirkosta lähtevän ja kansalaistorin halki kulkevan akselin päätekohta, "rauhallinen taustarakennus", kuten tiedetään Aallon ilmaisseenlähde?.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.785°N, 22.8397°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Valtion virastotalo (Q25461513) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Alvar Aalto
  • Lataa kuva
    Björkenheimintien rautabetonisilta myllyrakenteineen

    silta Seinäjoella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.76887°N, 22.83677°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306751) ja kohde (201144) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Björkenheimintien rautabetonisilta myllyrakenteineen (Q55025765) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Entisen suojeluskuntapiirin rakennukset

    museo Seinäjoella

  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (201283) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Entisen suojeluskuntapiirin rakennukset (Q55024633) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Entisen suojeluskuntapiirin piharakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Entisen suojeluskuntapiirin rakennukset.

    piharakennus Seinäjoella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.78923°N, 22.83713°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305571) ja kohde Entisen suojeluskuntapiirin rakennukset (201283) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Entisen suojeluskuntapiirin piharakennus (Q55597419) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Entisen suojeluskuntapiirin päärakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Entisen suojeluskuntapiirin rakennukset.

    suojeluskuntatalo Seinäjoella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.78899°N, 22.83734°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305572) ja kohde Entisen suojeluskuntapiirin rakennukset (201283) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Entisen suojeluskuntapiirin päärakennus (Q55598285) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Alvar Aalto
  • Lataa kuva
    Entisen suojeluskuntapiirin ulkorakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Entisen suojeluskuntapiirin rakennukset.

    piharakennus Seinäjoella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.78921°N, 22.83778°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305570) ja kohde Entisen suojeluskuntapiirin rakennukset (201283) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Entisen suojeluskuntapiirin ulkorakennus (Q55599317) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kriikun mylly

    mylly Seinäjoella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.9497°N, 22.53281°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306555) ja kohde (201056) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kriikun mylly (Q55024766) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Marttilan koulurakennus

    koulurakennus Seinäjoella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.78985°N, 22.83089°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305484) ja kohde (201221) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Marttilan koulurakennus (Q55078421) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Nurmon kirkonseutu

    Nurmon kirkonseutu on jokivarressa peltolakeuksien keskellä sijaitseva pienimuotoinen, hyvin säilynyt eteläpohjalainen kirkkoympäristö kirkkoineen, tapuleineen, hautausmaineen ja kirkkoaukioineen.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4874 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Nurmon kirkonseutu (Q30505912) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Nurmon kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Nurmon kirkonseutu.

    Nurmon kirkko on Seinäjoen Nurmossa, Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva ristikirkko. Se sijaitsee Nurmon kirkonkylässä lähellä Nurmon­joen rantaa. Kirkko on valmistunut vuonna 1779. Rakennustöistä vastasi alahärmäläinen Antti Hakola ja hänen kuoltuaan sen saattoi loppuun hänen poikansa Kaapo Hakola. Kirkossa on noin 650 istumapaikkaa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.8387°N, 22.90665°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305252) ja kohde (200815) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Nurmon kirkko (Q11884952) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Antti Hakola, Kaapo Hakola
  • Lataa kuva
    Peräseinäjoen kirkko

    Peräseinäjoen kirkko on Seinäjoen Peräseinäjoella sijaitseva luterilainen kirkkorakennus. Sen omistaa Seinäjoen seurakunnan alainen Peräseinäjoen kappeliseurakunta. Kirkko tunnetaan myös nimellä Pyhän Paavalin kirkko.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.56246°N, 23.063°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305254) ja kohde (200817) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Peräseinäjoen kirkko (Q19708556) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Berndt Ivar Aminoff
  • Lataa kuva
    Rantola

    meijeri Seinäjoella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.95198°N, 22.53281°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306101) ja kohde (201556) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Rantola (Q55023975) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Henrik Reinhold Helin
  • Lataa kuva
    Seinäjoen rautatieasema-alue

    Seinäjoen rautatieasema-alue on valmistumisestaan lähtien ollut merkittävä risteysasema.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4207 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Seinäjoen rautatieasema-alue (Q30506410) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Seinäjoen suojeluskuntatalo

    Seinäjoen suojeluskuntatalo on kolmen rakennuksen muodostama kokonaisuus Seinäjoella, Etelä-Pohjanmaalla. Kokonaisuuden suunnittelusta on vastannut suomalainen arkkitehti Alvar Aalto, ja se oli hänen ensimmäinen julkinen työnsä. Kokonaisuus henkii 1920-luvun klassismia. Se rakennettiin vuosina 1924–1926. Nykyisin suojeluskuntatalossa toimii Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museo. Suojeluskuntatalon sisäpihalle pystytettiin 1988 professori Pentti Papinahon veistämä Suojeluskuntalainen-patsas.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.7903°N, 22.8403°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4162 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Seinäjoen suojeluskuntatalo (Q11892837) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Alvar Aalto
  • Lataa kuva
    Seinäjokivarren kyläasutus

    Viitalan ja Kihniän kylät Seinäjoen yläjuoksulla edustavat Pohjanmaalle tyypillistä ja hyvin säilynyttä jokilaakson kyläasutusta, jossa eri-ikäinen rakennuskanta on ryhmittynyt nauhamaisesti peltomaiseman keskellä virtaavan jokiuoman ja raitin varrelle.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1725 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Seinäjokivarren kyläasutus (Q30506230) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Törnävän ruukinkartanon alue

    Törnävän ruukinkartano on monipuolinen kulttuurihistoriallinen alue, jossa nivoutuvat maakunnan teollisuushistoria, säätyläiskulttuuri ja museoalueen talonpoikainen rakennuskulttuuri.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 910 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Törnävän ruukinkartanon alue (Q31161755) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Törnävän kartano
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Törnävän ruukinkartanon alue.

    Törnävän eli Östermyran kartano sijaitsee Seinäjoen Törnävällä, Tikkukosken rannalla muutama kilometri kaupungin keskustasta etelään. Kauppias ja laivanvarustaja Abraham Falander rakennutti alueelle vuonna 1798 rautaruukin ja vuoden 1806 paikkeilla itse päärakennuksen. Ruutitehdas perustettiin 1825. Alueen muita asuinrakennuksia päärakennuksen lisäksi ovat niin sanotut Punatulkkutalot, jotka rakennettiin samoihin aikoihin päärakennuksen kanssa, alun perin rautaruukin seppien asunnoiksi. Myöhemmin niissä asui myös kartanon pehtoori ja kirjanpitäjiä. Kartanosta kehittyi 1800-luvun jälkipuoliskolla Etelä-Pohjanmaan maatalouden keskus, ja se oli maanviljelyn ja karjanhoidon mallitila.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.76167°N, 22.83722°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Törnävän kartano (Q11899279) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Törnävän kirkko

    Törnävän kirkko sijaitsee Seinäjoella Törnävän kaupunginosassa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.76028°N, 22.85139°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305265) ja kohde (200828) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Törnävän kirkko (Q11899276) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Carl Axel Setterberg
  • Lataa kuva
    Törnävän sairaala ja Seinäjoen keskussairaala

    Törnävän sairaalan ja Seinäjoen keskussairaalan alue on monipuolinen, hyvin säilynyt ja ajallisesti kerroksinen kokonaisuus, joka kuvastaa sairaalarakentamisen suunnitteluperiaatteita sekä sairaanhoidon kehitystä 1920-luvulta 1970-luvulle. Sairaala-alueen kokonaisuuteen kuuluu järjestelmällisen mielisairaalaverkon luomisen ensimmäistä vaihetta edustava 1920-luvun piirimielisairaala, 1950-1960-luvulla rakennettu ns.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 5207 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Törnävän sairaala ja Seinäjoen keskussairaala (Q30167199) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Seinäjoen keskussairaala
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Törnävän sairaala ja Seinäjoen keskussairaala.

    Seinäjoen keskussairaala (SEKS), aiemmin Etelä-Pohjanmaan keskussairaala, on Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ylläpitämä sairaala Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskuksessa Seinäjoella.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.77111°N, 22.82169°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Seinäjoen keskussairaala (Q5399343) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Valtion viljavarasto

    Seinäjoelle rakennettu valtion viljavarasto on ensimmäisiä uudenaikaisia pystysiiloja edustava viljavarasto.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200018) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1666 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Valtion viljavarasto (Q30510147) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Valtion viljavaraston vanhimmat siilot
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Valtion viljavarasto.

    varastosiilo Seinäjoella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.78213°N, 22.86562°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303010) ja kohde Valtion viljavarasto (200018) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Valtion viljavaraston vanhimmat siilot (Q55598229) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Väinö Vähäkallio
  • Lataa kuva
    Ylistaron kirkko

    Ylistaron kirkko Ylistarossa Seinäjoella rakennettiin vuosina 1847–1852. Se on todennäköisesti seurakunnan kolmas kirkkorakennus. Ensimmäinen kirkko mainitaan rakennetun jo vuonna 1658 ja toinen vajaa sata vuotta myöhemmin, 1748. Nämä kirkot olivat puurakenteisia. Nykyisen kirkon suunnitteli valtionarkkitehti Ernst Lohrmann uusgoottilaiseen tyyliin. Kirkon rakennustöitä valvoi tunnettu kirkonrakentaja Jaakko Kuorikoski.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.94826°N, 22.51537°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305281) ja kohde (200844) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1639 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ylistaron kirkko (Q17385109) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Ernst Lohrmann, Rakennushallitus
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Soini

    Soini Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.

    Iiroonkivi on vanha rajakivi Iiroonjärven länsirannalla Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevassa Soinin kunnassa. Se oli Satakunnan, Hämeen ja Pohjanmaan historiallisten maakuntien yhteinen rajapiste, jossa kohtasivat vanhojen Pirkkalan, Kyrön ja Pedersören hallintopitäjien rajat. Nykyään Iiroonkivi on Soinin Kuninkaanjoen ja Kukonkylän sekä Karstulan Vahangan kylien yhteinen rajapiste.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.84464°N, 24.3339°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 759010004 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Iiroonkivi (Q18681857) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pesolan mäen taloryhmä

    Pesolan mäen taloryhmä on edustava ja hyvin säilynyt esimerkki Pohjanmaan jokilaaksokylien takamaille 1800-luvun alussa syntyneistä kruununtiloista, niiden rakennuskannasta ja kehityksestä.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4143 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pesolan mäen taloryhmä (Q30505995) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Soinin kirkko

    Soinin kirkko on vuonna 1793 rakennettu puukirkko.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.8752°N, 24.20786°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305266) ja kohde (200829) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Soinin kirkko (Q18662966) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Teuva

    Teuva Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Teuvan umpipihaiset talonpoikaistalot

    Teuvalla on säilynyt poikkeuksellisen monta perinteistä suomenkieliselle Pohjanmaalle tyypillistä umpipihamaista kokonaisuutta, jotka jakautuvat mies- ja karjapihaan. Teuvalla tilan kaksi asuinrakennusta, päärakennus ja usein lyhyempi syytinkitupa on rakennettu pihaan kulmittain.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4308 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Teuvan umpipihaiset talonpoikaistalot (Q30506272) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Vimpeli

    Vimpeli Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Vimpelin kirkko ja kirkonseutu
    Vimpelin kirkko ja kirkonseutu

    Vimpelin puisen pyörökirkon ympäristössä eri aikakausien arkkitehtuuri yhdistyy kirkonkylän historiaa kuvaavaksi monipuoliseksi julkisten rakennusten kokonaisuudeksi 1800-luvun alkupuolen kirkollisista rakennuksista 1990-luvun pesäpallostadioniin.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1637 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vimpelin kirkko ja kirkonseutu (Q30505914) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Saarikenttä
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Vimpelin kirkko ja kirkonseutu.

    Saarikenttä on Vimpelin kirkonkylässä Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva pesäpallostadion, joka on Superpesiksessä pelaavan Vimpelin Vedon kotikenttä. Nimensä mukaisesti kenttä sijaitsee Savonjoen ympäröimässä saaressa. Alun perin se koostui useista pienistä saarekkeista, jotka Vimpelin kunta 1920-luvulla luovutti urheilutarkoituksiin. Kentän kunnostus aloitettiin vuonna 1935, ja tuloksena syntyi Saarikenttä. Vimpelin Veto on pelannut kotiottelunsa Saarikentällä sen valmistumisesta lähtien. Nykyinen katsomo rakennettiin 1990, ja kenttä sai hiekkatekonurmen vuonna 1994.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.1611°N, 23.825°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Saarikenttä (Q11891842) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Vimpelin kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Vimpelin kirkko ja kirkonseutu.

    Vimpelin kirkko on kirkko Vimpelissä Etelä-Pohjanmaalla, ja se valmistui vuonna 1807, mutta vihittiin käyttöön vasta 1811. Kirkko on kaksitoistakulmainen, hirrestä hirsisalvostekniikalla rakennettu kirkko. Kirkko tunnetaan Pyöreänä kirkkona, sillä se ei näytä kulmikkaalta vaan pyöreältä. Tapuli rakennettiin samana vuonna kuin kirkko.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 63.1622°N, 23.8222°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305277) ja kohde (200840) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vimpelin kirkko (Q11901626) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Jacob Rijf
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Ähtäri

    Ähtäri Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Inhan Pytinki

    asuinrakennus Ähtärissä

  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (203195) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Inhan Pytinki (Q55024897) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Inhan Pytingin kellari
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Inhan Pytinki.

    talouskellari Ähtärissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.52163°N, 24.16147°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (308388) ja kohde Inhan Pytinki (203195) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Inhan Pytingin kellari (Q55598418) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Inhan Pytingin paviljonki
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Inhan Pytinki.

    paviljonki Ähtärissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.52209°N, 24.16209°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (308390) ja kohde Inhan Pytinki (203195) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Inhan Pytingin paviljonki (Q55597336) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Inhan Pytingin päärakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Inhan Pytinki.

    kartano Ähtärissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.52192°N, 24.16084°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (308365) ja kohde Inhan Pytinki (203195) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Inhan Pytingin päärakennus (Q55595735) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Karl Viktor Reinius
  • Lataa kuva
    Inhan Pytingin väentupa
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Inhan Pytinki.

    seurantalo Ähtärissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.52165°N, 24.16022°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (308387) ja kohde Inhan Pytinki (203195) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Inhan Pytingin väentupa (Q55599798) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Inhan rautatieasema on Ähtärissä Hankaveden rannalla sijaitseva rautatieasema.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.5507°N, 24.14527°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200374) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 5049 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Inhan rautatieasema (Q11864867) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Inhan rautatieaseman asemarakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Inhan rautatieasema.

    asemarakennus Ähtärissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.55067°N, 24.14534°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303143) ja kohde Inhan rautatieasema (200374) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Inhan rautatieaseman asemarakennus (Q55594899) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Bruno Granholm
  • Lataa kuva
    Inhan rautatieaseman kaivo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Inhan rautatieasema.

    kaivo Ähtärissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.55025°N, 24.14601°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (308406) ja kohde Inhan rautatieasema (200374) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Inhan rautatieaseman kaivo (Q55595522) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Inhan rautatieaseman kaksoisvahtitupa
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Inhan rautatieasema.

    vahtitupa Ähtärissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.55111°N, 24.14378°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304000) ja kohde Inhan rautatieasema (200374) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Inhan rautatieaseman kaksoisvahtitupa (Q55595676) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Inhan rautatieaseman kellari 1
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Inhan rautatieasema.

    talouskellari Ähtärissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.55039°N, 24.14599°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304267) ja kohde Inhan rautatieasema (200374) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Inhan rautatieaseman kellari 1 (Q55598717) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Inhan rautatieaseman kellari 2
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Inhan rautatieasema.

    talouskellari Ähtärissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.55071°N, 24.14438°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (308407) ja kohde Inhan rautatieasema (200374) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Inhan rautatieaseman kellari 2 (Q55598719) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Inhan rautatieaseman liiteri
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Inhan rautatieasema.

    liiteri Ähtärissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.55074°N, 24.14397°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304404) ja kohde Inhan rautatieasema (200374) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Inhan rautatieaseman liiteri (Q55596749) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Inhan rautatieaseman navetta
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Inhan rautatieasema.

    kivinavetta Ähtärissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.55054°N, 24.14457°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304348) ja kohde Inhan rautatieasema (200374) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Inhan rautatieaseman navetta (Q55597217) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Inhan rautatieaseman tavaramakasiini
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Inhan rautatieasema.

    varastorakennus Ähtärissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.55056°N, 24.14595°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304164) ja kohde Inhan rautatieasema (200374) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Inhan rautatieaseman tavaramakasiini (Q55599176) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Inhan tehtaat

    Inhan tehtaat on Ähtärissä sijaitseva vanha tehdasyhdyskunta Ähtärin keskustasta noin 7–8 kilometriä kaakkoon. Hankaveden rannalla sijaitsevassa kylässä on vakituisia asukkaita noin 420, minkä lisäksi alueella on paljon kesämökkiasutusta. Vanhasta rautaruukista kehittyneet Inhan tehtaat ovat vuodesta 1917 olleet osa Fiskars-yhtiötä ja tulleet tunnetuksi muun muassa Buster-alumiiniveneiden valmistuspaikkana. Fiskars-konsernin lähes sadan vuoden omistuksen jälkeen Buster-veneitä valmistava Inhan Tehtaat Oy Ab myytiin tammikuussa 2016 Yamaha Motor Europelle.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.51579°N, 24.15193°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 891 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Inhan tehtaat (Q20253933) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Inhan tehtaat.

    Inhan kartano on ruukinkartano Ähtärissä Inhan kylässä. Sen on rakennuttanut Inhan tehtaat omistanut ruukinpatruuna August Keirkner, suunnitellut lääninarkkitehti K. V. Reinius ja se valmistui vuonna 1899. Rakennus on ollut Fiskarsin omistuksessa vuodesta 1917, eikä siinä ole asuttu vuosikymmeniin vakituisesti. Vuonna 2015 Fiskars myi sen yksityishenkilölle perheen asunnoksi.

  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Inhan kartano (Q28721268) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Myllymäen rautatieasema ja asemanseudun kauppa- ja liikerakennukset

    Myllymäki on 1800-1900-luvun vaihteen vilkkaan rautatieasematoiminnan ja alueellisen tukkukaupan myötä syntynyt maaseudun kaupallinen keskus.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4210 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Myllymäen rautatieasema ja asemanseudun kauppa- ja liikerakennukset (Q30506384) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Myllymäen rautatieasema
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Myllymäen rautatieasema ja asemanseudun kauppa- ja liikerakennukset.

    Myllymäen rautatieasema on itäisin Ähtärin neljästä rautatieliikennepaikasta ja kolmesta matkustajaliikenteen asemasta. Kyseessä on myös itäisin Etelä-Pohjanmaan rautatieliikennepaikka. Asema sijaitsee sähköistämättömällä Haapamäki–Seinäjoki-radalla. Haapamäeltä on etäisyyttä noin 35 kilometriä pohjoisluoteeseen ja Seinäjoelta on välimatkaa noin 85 kilometriä itäkaakkoon. Myllymäellä rata tekee mutkan, josta väylä jatkuu lähes kohtisuoraan Seinäjoen suuntaan ja toisaalta Haapamäen suuntaan.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.525°N, 24.27889°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200339) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Myllymäen rautatieasema (Q11883663) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Myllymäen rautatieaseman asemarakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Myllymäen rautatieasema.

    asemarakennus Ähtärissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.52462°N, 24.2806°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303142) ja kohde Myllymäen rautatieasema (200339) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Myllymäen rautatieaseman asemarakennus (Q55594926) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Myllymäen rautatieaseman asuinkasarmi
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Myllymäen rautatieasema.

    asuinkasarmi Ähtärissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.52477°N, 24.27819°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (307715) ja kohde Myllymäen rautatieasema (200339) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Myllymäen rautatieaseman asuinkasarmi (Q55595061) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Myllymäen rautatieaseman kellari 1
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Myllymäen rautatieasema.

    talouskellari Ähtärissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.52469°N, 24.27773°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304280) ja kohde Myllymäen rautatieasema (200339) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Myllymäen rautatieaseman kellari 1 (Q55598392) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Knut Nylander
  • Lataa kuva
    Myllymäen rautatieaseman kellari 2
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Myllymäen rautatieasema.

    talouskellari Ähtärissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.52453°N, 24.27904°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304300) ja kohde Myllymäen rautatieasema (200339) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Myllymäen rautatieaseman kellari 2 (Q55598716) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Myllymäen rautatieaseman liiteri
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Myllymäen rautatieasema.

    liiteri Ähtärissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.5245°N, 24.27837°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304423) ja kohde Myllymäen rautatieasema (200339) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Myllymäen rautatieaseman liiteri (Q55596748) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Myllymäen rautatieaseman paja
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Myllymäen rautatieasema.

    sepän paja Ähtärissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.5248°N, 24.28246°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (307695) ja kohde Myllymäen rautatieasema (200339) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Myllymäen rautatieaseman paja (Q55597255) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Myllymäen rautatieaseman tavaramakasiini
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Myllymäen rautatieasema.

    varastorakennus Ähtärissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.52479°N, 24.27998°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304179) ja kohde Myllymäen rautatieasema (200339) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Myllymäen rautatieaseman tavaramakasiini (Q55599175) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Myllymäen rautatieaseman veturitalli
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Myllymäen rautatieasema.

    veturitalli Ähtärissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.52463°N, 24.28344°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304217) ja kohde Myllymäen rautatieasema (200339) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Myllymäen rautatieaseman veturitalli (Q55599668) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Tuomarniemen metsäoppilaitos

    Tuomarniemen metsäoppilaitos on Ähtärin Inhassa 1900-luvun alkuvuosista saakka toiminut metsäalan koulutusta antava oppilaitos. Se perustettiin alun perin metsänvartijakouluksi, ja nykyisin se toimii metsäalan perustutkintoon kouluttajana osana eteläpohjalaista Koulutuskeskus Sedua.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200168) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1024 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tuomarniemen metsäoppilaitos (Q20250564) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Tuomarniemen metsäoppilaitoksen johtajan asuinrakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tuomarniemen metsäoppilaitos.

    asuintalo Ähtärissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.54652°N, 24.1412°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303662) ja kohde Tuomarniemen metsäoppilaitos (200168) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tuomarniemen metsäoppilaitoksen johtajan asuinrakennus (Q55595089) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Ernst Albin Kranck
  • Lataa kuva
    Tuomarniemen metsäoppilaitoksen johtajan ulkorakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tuomarniemen metsäoppilaitos.

    piharakennus Ähtärissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.5468°N, 24.14064°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303663) ja kohde Tuomarniemen metsäoppilaitos (200168) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tuomarniemen metsäoppilaitoksen johtajan ulkorakennus (Q55599269) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Tuomarniemen metsäoppilaitoksen kurssirakennus, ns. Vellikellorakennus
    Tuomarniemen metsäoppilaitoksen kurssirakennus, ns. Vellikellorakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tuomarniemen metsäoppilaitos.

    koulurakennus Ähtärissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.54695°N, 24.13999°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303725) ja kohde Tuomarniemen metsäoppilaitos (200168) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tuomarniemen metsäoppilaitoksen kurssirakennus, ns. Vellikellorakennus (Q55596000) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Rakennushallitus
  • Lataa kuva
    Tuomarniemen metsäoppilaitoksen käpykaristamo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tuomarniemen metsäoppilaitos.

    käpyriihi Ähtärissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.54569°N, 24.13938°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303676) ja kohde Tuomarniemen metsäoppilaitos (200168) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tuomarniemen metsäoppilaitoksen käpykaristamo (Q55596129) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Tuomarniemen metsäoppilaitoksen miilumaja, Lönnrothin museokämppä
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tuomarniemen metsäoppilaitos.

    rakennus Ähtärissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.5678°N, 24.13101°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (308296) ja kohde Tuomarniemen metsäoppilaitos (200168) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tuomarniemen metsäoppilaitoksen miilumaja, Lönnrothin museokämppä (Q55597766) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Tuomarniemen metsäoppilaitoksen oppilasrakennus
    Tuomarniemen metsäoppilaitoksen oppilasrakennus
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tuomarniemen metsäoppilaitos.

    asuntola Ähtärissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.54708°N, 24.13922°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303724) ja kohde Tuomarniemen metsäoppilaitos (200168) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tuomarniemen metsäoppilaitoksen oppilasrakennus (Q55595235) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Ernst Albin Kranck
  • Lataa kuva
    Tuomarniemen metsäoppilaitoksen terva-aitta
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Tuomarniemen metsäoppilaitos.

    aitta Ähtärissä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.5462°N, 24.14336°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303672) ja kohde Tuomarniemen metsäoppilaitos (200168) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tuomarniemen metsäoppilaitoksen terva-aitta (Q55594804) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Vääräkosken kartonkitehdas

    Vääräkosken kartonkitehdas ja puuhiomo oli vuosina 1901–1998 toiminut, Ähtärin Peränteen kylässä, Vääräkosken rannalla sijaitseva, erikoiskartonkeja tuottanut tehdas. Tehtaan viimeinen omistaja oli Vääräkosken Pahvi Oy. Aiemmin tehdas toimi nimillä G. A. Lönnqvist, G. A. Lönnqvistin perilliset – G. A. Lönnqvist arvingar ja Vääräkoski Oy.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.52361°N, 24.04111°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (201294) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1677 RKY-