Wikiprojekti:Tampereen teollisuus/Naisvaikuttajia
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Keskeisiä naisia Tampereen teollisuudessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Nimi | Wikidata | Tärkeys | L. | Kommentti |
|---|---|---|---|---|
| Maria Dunderberg | Johti Dunderbergin konepajaa miehensä kuoltua. (K.F. ja Maria Dunderbergin testamenttisäätiö) Myös mukana useiden Tamperelaisten yritysten ja järjestöjen hallituksissa (Teatteritalo, Ratinanlinna, kansakoululaisten ravitsemisyhdistys). | |||
| Edith Hongén | 
|
Tam-Silkin (Tampereen Silkkikutomo) perustaja vuonna 1925, omisti sitä ennen Hemindustri Trikotfabriken -nimisen tehtaan. (Kangasalan sanomat 3.11.2015, Suomen kauppa- ja teollisuuskalenteri 1917) | ||
| Sofia Idman |
|
Vuonna 1878 perusti E. Nurminen tiilitehtaan Ratinanniemeen Viinikanojan suuhun. Nurmisen kuoleman jälkeen tehtaan osti Sofia Idman, jonka aikana vuonna 1890 tehtaassa työskenteli jopa 40 henkeä. Pian tämän jälkeen tehdas lopetti toimintansa. (Rasila, Viljo: Tampereen historia II, Tampereen kaupunki 1984, s. 100.) | ||
| Tekla Lidman |
|
Konemestari G.E. Lidmanin vaimo, perusti leipomon ja myymälän Tammelaan, osoitteeseen Väinölänkatu 1, Väinölänkadun ja Peltokadun kulma 1898. Myymälä toimi aiemmin Rongankadulla. Tontille rakennettiin Vihtori Heikkilän suunnittelema rakennus, josta valmistui 1902 Peltokadun varrelle osa, jota jatkettiin Väinölänkatuun asti 1906. Kutsutaan nimellä Lidmanin talo. Lidmanin leipomo oli kuuluisa hyvistä rievistään. (Tampereen kantakaupungin rakennuskultuuri 1998 mainitsee perustajana Tekla Lidmanin, ei lähdettä. Wikipedia-artikkeli mainitsee perustajana herran Lidmanin) | ||
| Maria Liljeroos |
|
Henrik Liljeroosin perustama tehdas aloitti toimintansa Tammerkosken alajuoksulla Kehräsaaressa vuonna 1870. Kudonnan, kehruun ja värjäyksen lisäksi tehdas tamppasi asiakkaiden villakankaita. Henrik Liljeroos kuoli yllättäen vuonna 1873, minkä jälkeen hänen vaimonsa Maria Liljeroos ja poikansa Henrik Liljeroos nuorempi jatkoivat tehtaan toimintaa. Laitoksessa harjoitettiin edelleen kudontaa, mutta päätyöksi tuli värjäystoiminta. Vuonna 1890 aloitettiin varsinainen tehdasmainen villankehruu. Tehdas alkoi käyttää nimeä H. Liljeroosin Villankehruu- ja Värjäystehdas. Tällöin myös tienoota alettiin nimittää Kehruu- tai Kehräsaareksi. (Rasila, Viljo: Tampereen historia II, Tampereen kaupunki 1984, s. 76.) | ||
| Mia Liljeroos |
|
Varajäsenenä H. Liljeroos Oy:n hallituksessa. Tampereen talouskoulun johtokunnan pitkäaikainen jäsen. (Registeringstidning för varumärken 01.01.1914, Suomen nainen 01.12.1919) | ||
| Anna-Liisa Nieminen |
|
Suomen Trikoon Revontuli-malliston suunnittelijoita. (Vapriikki) | ||
| Maria Peterson |
|
John Peterson perusti vuonna 1875 yhdistetyn paitatehtaan ja pesulaitoksen, joka pian jäi hänen vaimonsa Maria Petersonin hoitoon. Vuodesta 1885 alkaen laitos on mainittu pelkästään pesulaitoksena. Käytännössä laitos ei ollut tehdas, vaan palvelulaitos. Sillä oli säännöllisesti 9-10 työntekijää. Vuonna 1896 poikkeuksellisesti 22. (Rasila, Viljo: Tampereen historia II, Tampereen kaupunki 1984, s. 106-107.) | ||
| Rosa Salmelin |
|
B | Tampereen panimot olivat yhdistyneet Näsijärven Osake-Oluttehtaaksi vuonna 1903. Tehtaan nimeksi tuli Osakeyhtiö Pyynikki vuonna 1920. Tehtaan hankki vuonna 1922 Sulo Salmelin, joka laajensi sen toimintaa. Salmelinin kuoltua seuraajaksi nousi tämän leski ja viiden lapsen yksinhuoltaja Rosa Salmelin, joka seurasi puolisoaan Pyynikin johtajana vuosina 1930–1934 ja sen jälkeen Pyynikki-yhtymän pääjohtajana aina 1960-luvulle saakka. Teollisuusneuvos Rosa Salmelin teki erittäin näkyvän uran panimoteollisuudessa. (https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/5749) | |
| Nana Suni |
|
Suomen Trikoon Revontuli-malliston suunnittelijoita. (Vapriikki) | ||
| Fanny Sylvander |
|
Vuonna 1896 perustettiin Fanny Sylvanderin villakutomo, jossa työskenteli enimmillään seitsemän työntekijää. Sylvanderin villakutomo sijaitsi osoitteessa Läntinen pitkäkatu 9. (Rasila, Viljo: Tampereen historia II, Tampereen kaupunki 1984, s. 89.) | ||
| Kyllikki Tapola |
|
B | ||
| Olga Teljo | Kudos-yhtymän perustivat konttorivirkailija Frans Teljo ja ompelija Olga Teljo. (Jutikkala, Eino: Tampereen historia III, Tampereen kaupunki 1979, s. 417.) | |||
| Amanda Tennberg |
|
Onkiniemen Panimon omistaja miehensä kuoltua 1885. (BeerFinland) | ||
| Aini Vaari |
|
Finlaysonin ensimmäisiä omia tekstiilisuunnittelijoita 1951–1974. Sitä ennen painokuviot ostettu lähinnä Saksasta. (Akseli) | ||
| Anna Vikander |
|
B | Toimi Verkatehtaan sairasapu- ja eläkekassan lääkärinä 1914–1934. Merkittävä ura keuhkotaudin vastustamisessa työväestön parissa. (Koskesta voimaa) | |
| - |
Lisää kohteita taulukkoon tai tee tähän muistiinpanoja vapaana tekstinä:
- Mariina Halikainen, Colossal Order Oy, toimitusjohtaja. Peliteollisuus. https://naisjohtajat.fi/henkilot/mariina-hallikainen/
- Margaret Finlayson ja tämän rooli tehtaan lasten ja lapsityön osalta