Wikipedia:Ehdokkaat hyviksi artikkeleiksi/Tapio Rautavaara

	Tämä sivu on arkisto alla mainitun artikkelin hyvät artikkelit -äänestyksestä. Älä muokkaa tätä sivua. Uudet kommentit ja mielipiteet asiasta tulee sijoittaa asiaankuuluvien artikkelien keskustelusivuille.
	Äänestyksen tulos oli: Hyväksytty (75,0 % kannatti hyväksi artikkeliksi) --Soppakanuuna 14. tammikuuta 2012 kello 21.45 (EET) Katso hyväksymistä seuraavat toimenpiteet täältä.

Tapio Rautavaara

Artikkelia on laajennettu, virheellisiä kohtia korjattu sekä lähteitä lisätty. Olisiko nyt hyvä artikkeli? --Vesahjr 7. tammikuuta 2012 kello 02.04 (EET))

Äänestys päättyy 14. tammikuuta 2012 kello 02.04 (EEST).

Kannatan

1. Noita lähteitä en tarkistanut, mutta hyvältä vaikuttaa. –ElmA (Keskustelu – Muokkaukset) 8. tammikuuta 2012 kello 12.49 (EET)
2. Riittää mielestäni hyväksi. Suositelluksi pitää tehdä lisähommaa.Tetopa 8. tammikuuta 2012 kello 20.39 (EET)
3. Kyllä kelpaa hyväksi elikkä jees, -ääni vain tälle sivulle. --Rion (pulina - tekoja) 9. tammikuuta 2012 kello 01.02 (EET)
4. Hyvältä vaikuttaa.. (Vessix 11. tammikuuta 2012 kello 23.48 (EET))
5. Joo, kyllä.. --Rajasuu 13. tammikuuta 2012 kello 22.29 (EET)

Vastustan

1. Kiikun kaakun. Ääni toistaiseksi tälle puolelle.--Tanár 9. tammikuuta 2012 kello 19.42 (EET)
2. Aika rajalla on. En kanna vielä tässä vaiheessa. --Tovk909 13. tammikuuta 2012 kello 09.51 (EET)

Keskustelu

Missä on diskografian levyartikkelit, ne kuuluisi mielestäni olla tehtynä--Musamies 8. tammikuuta 2012 kello 08.56 (EET)

Niin ja eikö kaikkiin levyihin ja elokuviin pitäisi olla wikitykset, vaikka artikkelia niistä ei olisikaan? Muutenkin olen vähän kiikun kaakun tämän kanssa, esimerkiksi merkityksestä tai vaikutuksesta ei ole omaa lukua, vaikka tässä on erittäin merkittävä sodanjälkeisen populaarikulttuurin henkilö kyseessä. Olisi ehkä ollut hyvä panna ensin vertaisarviointiin.--Tanár 8. tammikuuta 2012 kello 14.43 (EET)

Pitäisikö kaikista kokoelma-albumeista (joissa usein toistuvat samat kappaleet eri järjestyksessä) olla oma artikkeli? Rautavaaran albumit eivät muutenkaan välttämättä ole kovin merkityksellisiä, yksittäiset albumit sinänsä eivät ole klassikkoja (kuten esimerkiksi Beatles-albumit) vaan yksittäiset kappaleet. Voin toki laittaa kaikkiin albumeihin ja elokuviin punaiset linkit, jos se parantaa artikkelia.--Vesahjr 8. tammikuuta 2012 kello 16.09 (EET)

Kaikista varsinaisita albumeista ja kokoelma-albumeista pitäisi olla oma sivu, tuossa diskografia josta voit naputella--Musamies 8. tammikuuta 2012 kello 16.43 (EET)

No huh... miksei samantien kaikista singleistä ja EP-levyistä myös? Minusta riittäisi linkit ja artikkelit tärkeimpiin kappaleisiin ja ehkä kultalevyn verran myyneisiin albumeihin.--Vesahjr 8. tammikuuta 2012 kello 20.33 (EET)

Tottahan se on, etteivät kokoelma-albumit välttämättä ole kovin merkittäviä. Mutta eipä artikkelissa ole linkkejä niihin klasikkokappaleisiinkaan.--Tanár 8. tammikuuta 2012 kello 17.54 (EET)

Ei kun olivathan ne linkit johdannossa.--Tanár 8. tammikuuta 2012 kello 17.56 (EET)

Elokuvista oli melkein kaikista artikkelit, lisäsin tynkä-aloitukset lopuista. --Tappinen 8. tammikuuta 2012 kello 21.07 (EET)

Voi olla, että kuulostan näsäviisaalta, mutta miten äänellä voi olla väri (eikö tummavärinen ääni juuri tarkoita melankolisuutta, joka on jo artikkelissa?). Urheilu-uraa voisi ehkä valoittaa sen verran, että aikaisemmin artikkelissa sanotaan, ettei Rautavaara ollut lahjakas urheilija, mutta kas, vuonna -48 voittaa olympiakultaa. Toisin sanoen, onko tuloksia ennen tätä? Lähinnä miten kehittyi nuorena, SM-mitaleistakin on kuitenkin kerrottu. Ja siirto jousiammuntaan on kovin mielenkiintoinen myös. Muutenkin hieman "kansanomainen" artikkeli, mutta kiikun kaakun hyväksi, ehkä. Varsinkin, jos urheilu-ura paranee. --Lakritsa 8. tammikuuta 2012 kello 22.55 (EET)

KVW: Sointiväri --Tappinen 8. tammikuuta 2012 kello 23.02 (EET)

Samoin kuin Lakritsa yllä, kaipaisin lisää urheilu-urasta. Näin maallikkona tuntuisi, että voittaakseen olympiakultaa on 40-luvullakin pitänyt harjoitella huomattavan paljon, ja jotain harjoittelusta tai tulosten kehittymisestä voisi kirjoittaa. Onkohan lähteissä kerrottu aiheesta mitään? Pari yksityiskohtaa vielä. Lapsuus-osiossa mainitaan lääkärin neuvo ja Rautavaaran keihäänheittoinnosuksen synty, mutta onko tarkempi ajankohta (vuosi tai Rautavaaran ikä) tiedossa? Perustuuko tietolaatikon kuvateksti (Rautavaara TUL:n kilpailussa) johonkin lähteeseen? (Ei varsinaisesti liity artikkelin kehittämiseen, mutta rupesi itseäni ihmetyttämään, oliko tuollainen iso TUL-teksti ihan normaali, ja missä yhteyksissä tuollaista paitaa käytettiin.) --Ryhanen 8. tammikuuta 2012 kello 23.48 (EET)

Veikkaan että selkäpuolella luki Oulunkylän tähti. Suomen Työväen Urheiluliitto -artikkelin mukaan Rautavaaran urheilu-uran alkaessa 30-luvulla SVUL ja TUL-välit oli kireät, TUL:n urheilijat toimivat omassa yhteisössään ollen kansainvälisen urheilun ulkopuolella, koska SVUL lähetti Suomen edustajat mm. olympialaisiin. --Tappinen 9. tammikuuta 2012 kello 00.04 (EET)

Kuva on kirjasta Kulkurin taival. (Kuvaa klikkaamalla siirtyy Wikimedia Commonsiin, mistä löytyy lisätietoa kuvasta.) Kirjassa kuvatekstinä on "Tinkimätön TUL:n mies". En tiedä miksi kuvan laittaja on muuttanut tekstin ja mistä hän on päätellyt, että kuva on otettu TUL:n kilpailussa.--Vesahjr 9. tammikuuta 2012 kello 00.39 (EET)

Hernekeittoon lennähtänyt kivi ei ole kovin tärkeää tietoa. Sen sijaan artikkelissa voisi olla maininta Tapion ja hänen äitinsä lujasta suhteesta läpi elämän. Lisäksi lauseesta, joka kuvaa Rautavaaran arvostusta Helismaata kohtaan, puuttuu lähde. Myös musiikista puuttuu tärkeää tietoa. Häävalssi oli Suomen singlelistan ykkösenä neljän kuukauden ajan vuonna 1966. Rautavaaran kuoleman jälkeen julkaistu tupla-albumi Reissumiehen taival myi toisena suomalaisena äänilevynä platinaa. Kunnianosoituksena Rautavaaralle ilmestyi vuonna 1989 LP-levy Sunnuntaina sataa aina, jossa monet eturivin rockmuusikot kuten Tuomari Nurmio, Ismo Alanko ja Dave Lindholm tulkitsivat Rautavaaran levytyksiä omalla tyylillään. Jotakin tästä tiedosta voisi lisätä. Odotellaan muiden mielipiteitä. --Kari-kujanpää 9. tammikuuta 2012 kello 08.30 (EET)

En tiedä kuka tuon sitaatin on laittanut. Sitä ei ainakaan löydy kirjoista, jotka luin. Se voi olla jostain televisio-ohjelmasta. Jos sille ei löydy lähdettä sen voisi vaihtaa Wikisitaateissa olevaan toiseen lausahdukseen Helismaan merkityksestä.--Vesahjr 9. tammikuuta 2012 kello 15.13 (EET)

Täydensin diskografiaa ja laitoin punaisen linkin levyihin, joista kannattaa mielestäni tehdä artikkeli. Samoin kuin punalinkkisistä lauluista. Teen niitä vähitellen aina kun ehdin, mutta saavat toki muutkin tehdä.--Vesahjr 10. tammikuuta 2012 kello 14.42 (EET)

Muokkasin hieman rakennetta. Pyrin saamaan elämän kronologiseen järjestykseen, ja elämästä kertovat osiot peräkkäin. Tuotantoa koskevat osiot yhdistin ja samoin yksityiselämästä ja kuolemasta kertovat osiot. Alun Lapsuus- ja Nuoruus-osiot voisi ehkä vielä yhdistää. Jos tuntuu hirveältä muutokselta, niin painakaa vain kumoa-nappia. Tietenkin omasta mielestäni näin on selvästi parempi :) --PtG 11. tammikuuta 2012 kello 10.15 (EET)

Miksipä ei noinkin... toisaalta myös lapsuus ja nuoruus ovat yksityiselämää. Hyvä rakenne voisi olla: aluksi elämäkerta (nykyiset luvut 1, 2, 3, 5 ja 7), sen jälkeen urheilu-ura, sitten musiikillinen ura (nykyiset luvut 5 ja 10), sitten lyhyt luku elokuvaurasta ja lopuksi henkilökuva ja merkitys.--Vesahjr 12. tammikuuta 2012 kello 18.32 (EET)

Miksi ihmeessä "Jätkäpoika ja runoilija" kirjalähdettä ei ole laitettu muiden lähteiden joukkoon, vaan upotettu artikkeliin nettilähteiden tapaan? --Kari-kujanpää 14. tammikuuta 2012 kello 06.41 (EET)

Näyttää melko hyvältä artikkelilta.

Yksi kohta artikkelissa kuitenkin vaatii vähän tarkastamista:

"Liisa-vaimo hoiti Tapion laulajan työhön liittyvät käytännön asiat, ohjelmatoimistoa ei tarvittu."

Lähde: http://www.rutalahti.fi/?id=4F3E206F-0FBA41E284EB-E862E56A5C65

"Letkaliiterin historiaa

1960-luvulla Letkalla tanssittivat sellaiset suuruudet kuin Pirkko Mannola, Annikki Tähti, Henry Theel, Markku Aro ja Dany. Tansseja oli kiihkeimmillään kolmesti viikossa ja meno oli vauhdikasta. 1970-luvulla Letkalla esiintyivät Tapio Rautavaara ja Olavi Virta. ”Oli semmonen ohjelmatoimisto, joka otti yhteyttä. Saatiin Olavi Virta ja Tapio Rautavaara puolella hinnalla kun niiden esiintyminen oli jossain peruttu. " Anna O 14. tammikuuta 2012 kello 14.41 (EET)

Rautavaaran tyttäret sanovat "ei ollut mitään ohjelmatoimistoa", siitä minä sen artikkeliin otin. Tästä asiasta on muutenkin vähän ristiriitaista tietoa. Muistelmissa vuonna 1978 Tapio Rautavaara kertoo hoitaneensa keikkajärjestelyt itse: "Suunnittelin viikkoja, jopa kuukausia kestäviä yhtämittaisia kiertueita. Haravoin puhelimella soittaen läpi tietyn alueen kerrallaan: pitäjä pitäjältä, kylä kylältä... Jokainen työväentalo, jokainen nuorisoseurantalo, jokainen urheiluseuran tanssisali tai lava kelpasi." Rautavaaran tyttäret muistelevat 2010 ilmestyneessä kirjassa: "Äiti oli sen firman toimitusjohtaja. Ei ollut mitään ohjelmatoimistoa, äiti hoiti kotona kaiken, me tehtiin usein kiertueaikaan mainoksia ja vastattiin puhelimeen. Se kyllä soi." Rautavaaran perheessä on erilaisia muistikuvia Liisa Rautavaaran roolista. Tapio Rautavaara "unohti" mainita, että muu perhekin oli mukana keikkojen järjestelyssä. Tyttärien mielestä äiti oli "toimitusjohtaja". --Vesahjr 14. tammikuuta 2012 kello 15.24 (EET)

No, onneksi tuo ei ole kaikkein tärkein tieto artikkelissa. Jos kirjallisista lähteistä saatava tieto on noin ristiriitaista eikä kerro tuon tarkemmin, tuosta on vaikea kirjoittaa paremmin. Tuo asia osui huomioni kohteeksi melkein sattumalta, kun aivan hiljattain tapasin ihmisen joka tunsi Rautavaaran ja sitten huomasin lukea artikkelin wikistä. Anna O 14. tammikuuta 2012 kello 22.34 (EET)