Wikipedia:Ehdokkaat hyviksi artikkeleiksi/Kuusjoen seurakunta

	Tämä sivu on arkisto alla mainitun artikkelin hyvät artikkelit -äänestyksestä. Älä muokkaa tätä sivua. Uudet kommentit ja mielipiteet asiasta tulee sijoittaa asiaankuuluvien artikkelien keskustelusivuille.
	Äänestyksen tulos oli: Hyväksytty (100,0 % kannatti hyväksi artikkeliksi) --PtG (keskustelu) 16. elokuuta 2019 kello 23.14 (EEST) Katso hyväksymistä seuraavat toimenpiteet täältä.

Kuusjoen seurakunta

Kattava artikkeli niukasta aiheesta. --Hartz (keskustelu) 30. heinäkuuta 2019 kello 12.01 (EEST)

Äänestys päättyy 13. elokuuta 2019 kello 12.01 (EEST).

Kannatan

1. En löydä syytä vastustaa. --Höyhens (keskustelu) 5. elokuuta 2019 kello 07.48 (EEST)
2. Taivun tälle kannalle. --Vnnen (keskustelu) 5. elokuuta 2019 kello 13.57 (EEST)
3. --Arla 7. elokuuta 2019 kello 13.11 (EEST)
4. --Raksa123 (keskustelu) 8. elokuuta 2019 kello 21.43 (EEST)

Vastustan

Keskustelu

Jotain väliotsikkoja tarvittaisiin, kappaleet on kovin pitkiä. —kallerna (keskustelu) 6. elokuuta 2019 kello 08.24 (EEST)

Keskustelu äänestyksestä ja menettelytavoista

Ihan hyvä artikkeli, mutta olisiko vertaisarviointi ollut paikallaan ensimn ikään kuin noin yleisenä menettelynä?--Urjanhai (keskustelu) 30. heinäkuuta 2019 kello 12.24 (EEST)

Olisin melkein taipuvainen kannattamaan vertaisarviointia ensin, tai ainakin sen perusteella, mitä artikkelin aloittaja Käyttäjä:Svallis nyt ensin ehtii sanoa siitä, mikä olisi hänen arvionsa asiasta artikkelin aloittajana. Jos artikkelia kehitetään äänestykasen aikana, niin se on vaikeaa, kun äänestyksen määräaika painaa päälle.--Urjanhai (keskustelu) 30. heinäkuuta 2019 kello 13.14 (EEST)

Määräaikaan saadaan tekninen kikkailupidennys. Jos äänestäjät pidättäytyvät antamasta ääniänsä kahden viikon aikana, voidaan äänestysaikaa jatkaa viikolla, jolloin kokonaiskestoksi tulee kolme viikkoa (30.7.2019 (– 13.8.) → 20.8.2019). Siinä ajassa ehkä Svalliskin ehtii tänne. --Pxos (keskustelu) 30. heinäkuuta 2019 kello 13.33 (EEST)

Minusta tuo mahdollisuus kikkailupidennykseen pitäisi poistaa. Se muistaakseni lisättiin sinne aikana, jolloin HA-äänestys kesti vain viikon. Joka tapauksessa sitä käytetään nykyään väärin: muutama henkilö käy kertomassa, että tää ja tää pitää korjata vielä, HA-äänestyksen ehdottaja ei tee mitään artikkelin parantamiseksi, kahden viikon päästä lisää äänestysaikaa viikon, mutta ei edelleenkään aio tehdä mitään artikkelin kehittämiselle. Keskustelijat eivät ole äänestäneet, koska he olettivat, että ehdottaja korjaa pyyntöjen mukaan artikkelia. Ehkä pitää tästä lähtien käydä heti laittamassa vastustusääni. --PtG (keskustelu) 30. heinäkuuta 2019 kello 18.41 (EEST)

Ensimmäisten sisältökommenttien perusteella näyttää (niitä on myös artikkelin keskustelusivulla), että kun artikkelin pääasiallinen muokkaaja ei ole ehdotuksen tekijä eikä näin ole ollut varautunut varautunut artikkelin ha-ehdotukseen artikkelia kirjoittaessaan, ja kun ehdotuksen tekijä on vähemmän muokannut artikkelin aihepiiriä, niin artikkelin kehittäminen äänestysaikana riippuu siitä, onko onko artikkelin aloittajalla tai mahdollisesti muilla äänestyksen aikana mahdollisuttaa tai tilaisuutta kehittää artikkelia. Voi ollakin, tai sitten ei. Kun artikkeli on hyvin tehty ja aiheesta, jolla on jonkin verran aihepiiriin perehtyneitä kokeneita muokkaajia, niin artikkelin vertaisarviointiin vieminen vaikuttaisi hyvin hedelmälliseltä. Eniten artikkelin edistyminen nyt äänestysaikana nyt varmaan riippuu siitä, mikä on artikkelin aloittajan kerkiämistilanne.--Urjanhai (keskustelu) 30. heinäkuuta 2019 kello 18.57 (EEST)

Olen ollut niin uppoutunut onnettomuuksista kirjoittamiseen, ettei ole tullut seurattua wikipedian tapahtumia. En ajatellut Kuusjoen seurakunnasta kirjoittaessani Wikipedian laatukriteerejä, vaan kirjoitin paljolti yhden lähteen eli Ojan tekemän kirjan perusteella. Se kyllä näkyy asioiden painotuksissa. Voin kyllä yrittää vielä parannella artikkelia, mutta olisi tosi upeata, jos joku muukin innostuisi aiheesta.--Svallis (keskustelu) 30. heinäkuuta 2019 kello 21.25 (EEST)

Useampikin muokkaaja on muokannut paljon seurakunta-aihepiiriä nykyäajan näkökulmasta, muistuu mieleen ainakin käyttäjä:Kirkhakkinen ja Käyttäjä:Superkissan ja varmaan muutama muukin, esim. Käyttäjä:Vnnen joka lisäksi voi tuntea aluetta. Itse tunnen hiukan aluetta ja olen esim. muistomerkkiprojektissa kolunnut seurakunnan kirkot ja hautausmaat, mutta pikkuviilailuja lukuunottamatta ehtiminen voi olla juuri nyt huonoa. Hyllysäni on myös joidenkin (muttei kaikkien) lähipitäjien historioita, joista voi löytyä jotain täydennystä varhaisimpiin aikoihin (Perttelin historiat pitää kuitenkin hakea kirjastosta), mutta niissäkin ehtiminen voi olla huonoa. Salon seudulta olisi hienoa kerätä koko sarja, eli artikkelit muistakin seurakunnista. Kuntien artikkeleihin olen koonnut joidenkin mutta en kaikkien kuntien ja seurakuntien perustamistietoja. Kuitenkin Uskelan seurakunnan osalta voi joutua miettimään mitkä vaiheet käsitellään yhdessä artikkelissa ja mitkä eri artikkeleissa (Uskela, Salo-Uskelan ja nykyinen Salon). Sitä ehkä seurakunta-aihepiiriä muokanneet osaavat arvioida. --Urjanhai (keskustelu) 30. heinäkuuta 2019 kello 21.54 (EEST)

Äänestyksen voisi varmaan jo lopettaa, ja artikkeliakin kehitettiin äänestysaikana. --Raksa123 (keskustelu) 16. elokuuta 2019 kello 22.37 (EEST)

Niin voisi, mutta Hartzia ei aina kiinnosta muu kuin äänestysten aloittaminen. --PtG (keskustelu) 16. elokuuta 2019 kello 23.13 (EEST)

Keskustelu artikkelin sisällöstä ja laadukkuudesta

Artikkeli käsittelee hienosti Kuusjoen seurakunnan historiaa. 1900-lukua ja nykytilannetta osana Salon seurakuntaa ei ole juurikaan käsitelty. Lisäksi näkökulmaa pitäisi monipuolistaa kertomalla esim. kirkosta, seurakuntatalosta, pappilasta ja hautausmaasta. --Raksa123 (keskustelu) 30. heinäkuuta 2019 kello 13.38 (EEST)

Oikeastaan tuossa tulee kysymys, pitäisikö vai ei aikaa itsenäisen seurakunnan lakkaamisen jälkeen käsitellä muuten kuin lyhyesti ja vertailun vuoksi tässä artikkelissa vaiko pikemmin artikkelissa Salon seurakunta. Osaisivatko muut seurakunta-artikkeleita muokanneet sanoa tästä jotain? Joka tapauksessa nykyiset rakennukset ja hautausmaat pääosin lienevät olleet käytössä jo itsenäisen seurakunnan aikoihin, ja varmaan suuri osa nykyisistä toimintamuodoistakin Kuusjoella ainakin jossain muodossaan. Ja nykyään monet seurakunnat ovat myyneet pappiloitaan. Miten kävi Pappilan kanssa Kuusjoella vaikka nyt sinä aikana, kun seurakunta vielä oli itsenäinen, tai mahdollisesti sen jälkeen.--Urjanhai (keskustelu) 30. heinäkuuta 2019 kello 14.13 (EEST)

Tietysti artikkeliin "Salon seurakunta" kuuluvat höpinät, jotka tuolla nimellä on höpisty. Ei lakkautettuihin, entisiin kuntiinkaan, lisätä tietoa kuntaliitoksen jälkeisestä ajasta enää sitten kun kunta on deletoitu. --Hartz (keskustelu) 30. heinäkuuta 2019 kello 14.39 (EEST)

Niin, aika siitä eteenpäin voidaan käsitellä nykyisen seurakunnan artikkelissa, ja tähän sopii vaikka lyhyt kappale jossa viitataan siihen pääartikkeli-mallineella. Kuitenkin liitoshetken tilanteessa esim. suuri osa rakennuksista ja hautausmaat olivat varmaan likimain nykytilassaan ja olleet käytössä jo pitkään. Siksi ne ovat tärkeä osa myös itsenäisen seurakunnan historiaa liitoshetkeen asti.--Urjanhai (keskustelu) 30. heinäkuuta 2019 kello 15.31 (EEST)

Mitä tällaisessa artikkelissa pitäisi vielä olla? Kiinteistöt eivät ole seurakunta. Mielestäni voisi kelvata ainakin lupaavaksi, ellei jopa hyväksi. 1900-luvusta on tosin niukasti. --Vnnen (keskustelu) 31. heinäkuuta 2019 kello 01.06 (EEST)

Hyvän artikkelin kriteerit luetellaan täällä, eli ainakin: mitään keskeistä ei puutu, maallikollekin lukukelpoinen, täydellinen lähteistys ja sopiva kuvitus, muitakin kohtia voi tsekata. On varmaan aqika lähellä. Artikkelin keskustelusivulla esitin tuon maallikolle lukukelpoisuuden mielessä muutamien tekstissä edempänä esitettyjen perusfaktojen lyhyttä mainintaa myös johdannossa (saa nähdä ehdinkö säätää niitä itse). Varmaan tuo 1900-loppupuolen painotus on tärkein. Nythän tuo päälähteenä ollut teos ulottuu vuoteen 1961. --Urjanhai (keskustelu) 31. heinäkuuta 2019 kello 07.13 (EEST)

Rakennusten ohella on varmaan henkilöstö, työmuodot, seurakuntaelämä, jopa väestö (kun katsoin vertailun vuoksi vuosituhannen vaihteen jälkeen ilmestynyttä Someron ja Somerniemen seurakuntien jistoriaa). Mutta näiden painotusten arvioinnin jätän aihetta paremmin tuntreville. Ne on artikkelissa oikeastaan käsitelty varmaan aika lailla poislukien joiltain osin aika jälkeen 1961 tarkemmin.--Urjanhai (keskustelu) 31. heinäkuuta 2019 kello 07.28 (EEST)

Lisäsin jonkin verran jäsenistöön liittyviä tietoja pohjautuen matrikkeleihin, jotka satuin saamaan käsiini, valitettavasti niissä ei ole kovin yksityiskohtaista tietoa, lähinnä jäsenmäärät, satunnaisia hajapaloja muusta. Papistosta olisi toki kiinnostavaa olla enemmän, koska vaikuttavat aika paljon siihen mikä on seurakunnan toiminnan yleislinja ja -luonne, mutta kuvauksia voi olla haastavaa löytää. Lisäsin myös seurakunta-mallineen.--Kirkhakkinen (keskustelu) 5. elokuuta 2019 kello 12.43 (EEST)

Ainakin artikkelissa Ilmajoen seurakunta on seurakunnan rakennuksetkin. Kuva Kuusjoen pappilasta (jos sitä saa kuvata) ja yleiskuva hautausmaasta olisivat hyvä lisäys, mutta eivät välttämättömiä. 1900-luvun lopulla monen kirkkoherran toimikausista on mainittu vain aloitusvuosi. Otsikointia voisi vielä harkita, esim. "Kirkon hallintoelimet" tuo mieleen, että siinä kohdassa puhuttaisiin jo itsenäisen seurakunnan kirkkovaltuustosta. Liittyminen osaksi Salon seurakuntaa on mainittu vain artikkelin alussa, mutta ei lopussa. --Raksa123 (keskustelu) 8. elokuuta 2019 kello 20.52 (EEST)