Wikipedia:Artikkelitoiveet/Kasvitiede
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
|
Tälle sivulle on tarkoitus koota suomenkielisestä Wikipediasta vielä puuttuvia tärkeitä ja keskeisiä kasviaiheita. Sivulla voi myös esimerkiksi pyytää uusien artikkelien toteuttamista jonkin erityisen artikkelin punalinkeistä.
- Huomio! Kasvin tieteellisestä nimestä tehdään uudelleenohjaus.
Kasvitiede[muokkaa wikitekstiä]
- Alppien kasvillisuus (en)
- Guernican puu (eu)
- kalju
- Kanariansaarten banaani (es)
- kasvusto
- kesäpuu
- kevätpuu
- lainekoivu
- nurmi (en:sod) → omaksi artikkeliksi, nyt vain uo nurmikkoon
- vesakko
Kasvimorfologia[muokkaa wikitekstiä]
- areoli
- hedelmys
- hengitysjuuri
- imujuuri eli haustorio
- kannus
- kehtosuomu
- kehä
- kiipimäjuuri
- kukintoperä
- lapakko, kukintolapakko
- lehtiruoti → omaksi artikkeliksi, nyt vain uo lehteen
- lenninsiipi
- luotti → omaksi artikkeliksi, nyt vain uo emiin
- lyhytverso
- murtolitu
- pitkäverso
- ponsi → omaksi artikkeliksi, nyt vain uo heteeseen
- puunrunko → omaksi artikkeliksi (Ei ole sama asia kuin puuvarsi, sillä kaikki puuvartiset eivät ole puita.)
- siitepölyhiukkanen
Kasvianatomia[muokkaa wikitekstiä]
- akana → omaksi artikkeliksi, nyt vain uo jyvään
- akropetaalinen, kärkihakuinen kasvu (nyt vain uo)
- eksodermi eli ulkoketto
- hohkatylppy
- hypodermi (epidermin alla)
- juuren kuori
- kärkikasvupiste, kärkikasvusolukko
- pylvästylppy
- rajoitussolukko
- soluväli
- varastosolukko
Kasvitaksonomia[muokkaa wikitekstiä]
- kaakaokasvit (Sterculiaceae) (vanha heimo, nykyisin osa malvakasveja)
Kasvisukuja[muokkaa wikitekstiä]
Ei suomenkielistä nimeä:
- Aiphanes (palmukasvisuku, en, de)
- Archaeamphora (en, de, sukupuuttoon kuollut)
- Lithocarpus (pyökkikasvisuku, en)
- Pholidota (kämmekkäkasvisuku)
Kasvilajeja, -alalajeja, -muunnoksia ja -risteymiä[muokkaa wikitekstiä]
- dalmatianpietaryrtti (Tanacetum cinerariifolium)
- idänpunaherukka (Ribes spicatum subsp. hispidulum)
- jaloritarinkannus (Delphinium-risteymät ja -lajiryhmät)
- japaninhirssi (Echinochloa utilis)
- japanintorreia (Torreya nucifera)
- jäkkisitrusheinä eli sitronellaheinä (Cymbopogon nardus)
- kallioketo-orvokki (Viola tricolor subsp. tricolor) (nyt vain uo)
- kaukasiansiipipähkinä (Pterocarya fraxinifolia)
- keijunpikkusydän eli "merimiehensydän" (Dicentra cucullaria) (en)
- kiinansormisitrus (Poncirus trifoliata)
- kilpiliaani (Sinomenium acutum)
- kuuelämänlanka (Ipomoea alba)
- kuultovatukka (Rubus aureolus)
- kääpiököynnösviikuna eli vesifiikus (Ficus pumila)
- lapinpunaherukka (Ribes spicatum subsp. lapponicum)
- länsi-intianpuuvilla (Gossypium barbadense)
- lännenkukkakanukka (Cornus florida)
- mansikkakäpy (Microcachrys tetragona)
- mantelityräkki (Euphorbia amygdaloides)
- meksikonteosintti, teosintti (Zea mexicana, syn. Zea mays subsp. mexicana)
- merileikkopähkinä (Barringtonia asiatica)
- mustakaali (en)
- mustapuuakaasia (Acacia melanoxylon)
- mätimarjapuu (Muntingia calabura)
- naranjilla (Solanum quitoense)
- oinaansarviliaani (Gymnema sylvestre)
- panssarisiimalevä (Alexandrium ostenfeldii) (en[1][2])
- pensasbasilika (Ocimum gratissimum)
- polynesianmilopuu (Thespesia populnea)
- pyykkärinsaippuamarja, saippuamarja (Sapindus saponaria)
- rantaluikka (Eleocharis palustris)
- rautaviiriö (Mesua ferrea)
- rohtostoraksi (Styrax officinalis)
- saagopalmu (Metroxylon sagu)
- sahapalmu (Serenoa repens)
- santol (Sandoricum koetjape)
- sarjasaippo (Iberis umbellata)
- sodomanmadari (Calotropis procera)
- sokerijuuri (Sium sisarum)
- sormirypälekurkku, rypälekurkku (Gynostemma pentaphyllum)
- säilätuutti (Vriesea splendens)
- tarhaleukoija (Matthiola incana)
- teksasinpuuvilla (Gossypium hirsutum)
- temppeliolibaani (Boswellia sacra)
- valkolumimarja (Symphoricarpos albus var. laevigatus)
- valkoperhoskämmekkä (Phalaenopsis amabilis)
- vihannestatar (Persicaria odorata)
- vuorimito eli vuoristopapaija (Vasconcellea pubescens)
- yrttiliisukka (Plectranthus amboinicus)
Ei suomenkielistä nimeä:
- Aldrovanda vesiculosa (kihokkikasvilaji, de)
- Banksia integrifolia (banksialaji, en, fr)
- Cupressus cashmeriana, syn. Cupressus tortulosa (sypressilaji, en)
- Dinizia excelsa (hernekasvilaji, en)
- Heritiera fomes (dungonilaji, en)
- Limonia acidissima (ruutakasvilaji)
- Lithospermum ruderale (helmirusojuurilaji, en)
- Notholithocarpus densiflorus, uo Notholithocarpus, uo Lithocarpus densiflorus (en)
- Petersianthus quadrialatus (huppukukkakasvilaji)
- Shorea faguetiana (merantipuulaji, en)
- Sideroxylon grandiflorum, aiemmin Calvaria major (en)
Hulluruohot[muokkaa wikitekstiä]
Ei suomenkielistä nimeä:
- Datura inoxia
- Datura kymatocarpa
- Datura leichhardtii
- Datura quercifolia
- Datura reburra
- Datura wrightii
Juurikkaat[muokkaa wikitekstiä]
Kuuset[muokkaa wikitekstiä]
- albertanvalkokuusi (Picea glauca var. albertiana)
- alppikuusi
- brewerinkuusi (Picea breweriana)
- irakuusi (Picea alcoquiana)
- kartiovalkokuusi (Picea glauca 'Conica')
- likianginkuusi (Picea likiangensis)
- meksikonkuusi (Picea mexicana, syn. Picea engelmannii var. mexicana)
- meyerinkuusi (Picea meyeri)
- suomenmetsäkuusi (Picea ×fennica, syn. P. abies subsp. ×fennica)
- taiwaninkuusi (Picea morrisonicola)
- tiensaninvuorikuusi (Picea schrenkiana subsp. tianshanica)
- turkestaninvuorikuusi (Picea schrenkiana subsp. schrenkiana)
- valkoengelmanninkuusi (Picea engelmannii 'Glauca')
- wilsoninkuusi (Picea wilsonii)
Ei suomenkielistä nimeä:
Mansikat[muokkaa wikitekstiä]
Männyt[muokkaa wikitekstiä]
- alppisembra (Pinus cembra subsp. cembra) (nyt vain uo)
- kiinanpähkinämänty (Pinus bungeana)
- lännenvalkomänty eli vuoristovalkomänty (Pinus monticola)
- neidonmänty (Pinus parviflora)
Omenat[muokkaa wikitekstiä]
Pensasangervot[muokkaa wikitekstiä]
- piianangervo (Spiraea nipponica)
- rusopajuangervo (Spiraea × billardierei)
- valkopajuangervo (Spiraea alba)
- verhoangervo (Spiraea beauverdiana)
Pihdat[muokkaa wikitekstiä]
- mininpihta (Abies recurvata)
- momipihta (Abies firma)
- turkinpihta (Abies nordmanniana subsp. equi-trojani)
Sammalet[muokkaa wikitekstiä]
Tammet[muokkaa wikitekstiä]
- kaliforniantammi (Quercus agrifolia)
- karatammi (Quercus prinoides)
- kastanjatammi (Quercus castaneifolia) (en)
- keltatammi (Quercus muehlenbergii)
- keskilännentammi (Quercus ellipsoidalis)
- laaksotammi (Quercus lobata)
- otsontammi (Quercus ilicifolia)
- portugalintammi (Quercus lusitanica)
- vesitammi (Quercus nigra)
Ei suomenkielistä nimeä:
Sienitiede[muokkaa wikitekstiä]
Sienitaksonomia[muokkaa wikitekstiä]
- hytyvinokkaat (Hohenbuehelia) (suku)
- häiväkät (Bolbitius) (suku)
- pöhösienet (Exobasidiomycetes) (luokka)
- varsinaiset nokisienet (Ustilaginomycetes) (luokka)
Sienilajeja[muokkaa wikitekstiä]
- havuratasnahikas (Marasmius wettsteinii)
- heinänhärmä (Erysiphe graminis)
- keisarimalikka (Catathelasma imperiale)
- lapinvuokkonahikas (Mycetinis epidryas)
Ruostesienet[muokkaa wikitekstiä]
- kuusen-talvikinruoste (Chrysomyxa pyrolae)
- leskenlehden-nurmikanruoste (Puccinia poarum)
- valkomännyntervasroso eli herukanvillaruoste, uo valkomännyn tervasroso, uo sembran-herukanrosoruoste, uo sembranherukkaruoste, uo villaruoste (Cronartium ribicola) (en)
Seitikit[muokkaa wikitekstiä]
- anisnuppiseitikki (Cortinarius odorifer)
- hahtuvaseitikki (Cortinarius hemitrichus)
- harmaapartaseitikki (Cortinarius canabarba)
- jauhonuppiseitikki (Cortinarius flavovirens)
- kalvasnuppiseitikki (Cortinarius talus)
- kampuraseitikki (Cortinarius fraudulosus)
- kapeaseitikki (Cortinarius flexipes)
- karvaslimaseitikki (Cortinarius vibratilis)
- kastanjaseitikki (Cortinarius castaneus)
- katkeroseitikki (Cortinarius amarescens)
- kaunonuppiseitikki (Cortinarius calochrous)
- keltahelttaseitikki (Cortinarius croceus)
- kermaseitikki (Cortinarius leucophanes)
- kimppuseitikki (Cortinarius sebaceus)
- kirjomaltoseitikki (Cortinarius cyanites)
- koivikkoseitikki (Cortinarius betuletorum)
- korpiseitikki (Cortinarius tortuosus)
- kultamyrkkyseitikki (Cortinarius callisteus)
- kuparinuppiseitikki (Cortinarius orichalceus)
- kuusiseitikki (Cortinarius caninus)
- kyyhkyseitikki (Cortinarius saturninus)
- kääpiöseitikki (Cortinarius bibulus)
- laikkaseitikki (Cortinarius papulosus)
- lehtolimaseitikki (Cortinarius pumilus)
- lepikkoseitikki (Cortinarius alnetorum)
- leppäkorpiseitikki (Cortinarius helvelloides)
- mantuseitikki (Cortinarius umbrinolens)
- nuijamyrkkyseitikki (Cortinarius tophaceus)
- oliiviseitikki (Cortinarius olivaceofuscus)
- okraseitikki (Cortinarius ochrophyllus)
- oranssisuomuseitikki (Cortinarius rubicundulus)
- oravanseitikki (Cortinarius variecolor)
- paljakkaseitikki (Cortinarius subtorvus)
- persiljaseitikki (Cortinarius sulfurinus)
- posliiniseitikki (Cortinarius cumatilis)
- punakirjoseitikki (Cortinarius spilomeus)
- punatyviseitikki (Cortinarius colus)
- purppurajalkaseitikki (Cortinarius porphyropus)
- rahkaseitikki (Cortinarius huronensis)
- retikkaseitikki (Cortinarius scutulatus)
- risareunaseitikki (Cortinarius incisus)
- ruostehelttaseitikki (Cortinarius fervidus)
- rusotyviseitikki (Cortinarius roseolimbatus)
- ryytiseitikki (Cortinarius percomis)
- rämeseitikki (Cortinarius tubarius)
- sahramiseitikki (Cortinarius sommerfeltii)
- savenruskea seitikki (Cortinarius decolorans)
- savuseitikki (Cortinarius decoloratus)
- setriseitikki (Cortinarius subtortus)
- simanuppiseitikki (Cortinarius corrosus)
- sinilimaseitikki (Cortinarius salor)
- sininuppiseitikki (Cortinarius coerulescens)
- suippukaneliseitikki (Cortinarius croceoconus)
- sukkulaseitikki (Cortinarius duracinus)
- suviseitikki (Cortinarius erythrinus)
- tulihelttaseitikki (Cortinarius malicorius)
- tummalakiseitikki (Cortinarius decipiens)
- tummatäpläseitikki (Cortinarius scaurus)
- tunturilimaseitikki (Cortinarius alpinus)
- vaaleatyviseitikki (Cortinarius dilutus)
- valkovyöseitikki (Cortinarius glandicolor)
- vanujalkaseitikki (Cortinarius claricolor)
- vaskiseitikki (Cortinarius saginus)
- viherseitikki (Cortinarius venetus)
- viirunuppiseitikki (Cortinarius glaucopus)
Varsinaiset nokisienet[muokkaa wikitekstiä]
- harmaasarannoki (Anthracoidea fischeri)
- hietikkosarannoki (Anthracoidea arenaria)
- hostinsarannoki (Anthracoidea hostianae)
- jouhisaranruutunoki (Anthracoidea intercedens)
- kalvassarannoki (Anthracoidea pseudirregularis)
- saananpullakkonoki eli saanannoki (Anthracoidea altera)
- sormisarannoki (Anthracoidea irregularis)
- velttosarannoki (Anthracoidea laxae)
Jäkälät[muokkaa wikitekstiä]
- kaarrekarve (Arctoparmelia centrifuga, syn. Parmelia centrifuga)
- kangastinajäkälä (Stereocaulon paschale)
- karstanapajäkälä (Umbilicaria deusta)
- risarustojäkälä (Ramalina farinacea)
- viherlupot (Alectoria) (nyt vain uo)
- vihersukkulajäkälä (Scoliciosporum chlorococcum, syn. Bacidia cholococca)
Naavat[muokkaa wikitekstiä]
- etelännaava (Usnea wasmuthii)
- jauhenaava (Usnea fulvoreagens)
- kaukasiannaava (Usnea caucasica)
- kiiltonaava (Usnea glabrata)
- lapinnaava (Usnea perplexans)
- lupponaava (Usnea chaetophora)
- silonaava (Usnea glabrescens)
- tappuranaava (Usnea sublaxa)
- tukkanaava (Usnea subfloridana)
Puutarhanhoito[muokkaa wikitekstiä]
Luettelot kasvilajikkeista[muokkaa wikitekstiä]
Kasvitauteja[muokkaa wikitekstiä]
- kuorirokko
- känsärupi
- maltokaarivirus
- märkämätä
- perunan Y-virus
- perunaseitti
- punasilmätauti
- rengasmätä
- ruskolaikkuisuus
- sydänmätä
- tyvimätä
- varsikuolio
Maatalous[muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa wikitekstiä]
- ↑ HS Turku: Tappava hohtolevä leviää Suomen vesillä, eikä sitä voi pysäyttää Helsingin Sanomat. 9.9.2022. Viitattu 5.12.2022.
- ↑ Mikä hohtaa pimeässä sinisenä ja tuottaa voimakkaita hermomyrkkyjä? Se on panssarisiimalevä, jota on taas löydetty Itämerestä Yle Uutiset. 14.9.2018. Viitattu 5.12.2022.
- ↑ Väkivaltainen action-sankari sai nimensä omenalta – Rambon tarina ulottuu Suomeen asti Yle Uutiset. 1.10.2022. Viitattu 1.10.2022.
- ↑ Kansainvälisestä laadusta kertovia vihreitä lippuja lisää Suomeen – Kotkan puistot nappasivat kaikki kolme uutta tunnustusta: "Nyt on hyvä hetki tuotteistaa" Yle Uutiset. Viitattu 27.7.2019.