White Bird (intiaanijohtaja)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
White Bird.

White Bird oli nez percé -intiaanien lamatte-ryhmän johtaja ja vuonna 1877 nez percé -sodassa mainetta saanut sotapäällikkö.[1] Hän kuului uskonnolliselta suuntaukseltaan ”uneksijoihin”, jotka eivät kannattaneet kristinuskoa vaan uskoivat intiaanien alkuperäisen kulttuurin elpymiseen ja valkoisen väestön katoamiseen.[2] Hän kieltäytyi myös allekirjoittamasta vuoden 1863 Lapwain-sopimusta, jonka avulla Yhdysvallat otti itselleen suuria määriä nez percéjen maita.[2]

Seuraavalla vuosikymmenellä maakiistat kärjistyivät. White Bird ja Joseph saivat 30 päivää aikaa luopua reservaatistaan Wallowalaaksossa. Tilanne johti nez percé -sotaan, jossa asuinmailtaan ajetut intiaanit aloittivat aseellisen vastarinnan Yhdysvaltoja vastaan. Sodassa White Birdin auktoriteetti sotapäällikkönä oli suuri, ja hän pystyi antamaan määräyksia yli Josephin, joka kuitenkin toimi nez percéjen pakomatkan ylimpänä johtajana.[2][1]

White Bird onnistui ainoana sodan johtajista selviytymään heidän pakonsa määränpäähän Kanadaan. Soturiensa kanssa hän tunkeutui piirittäjien muurin läpi ja johdatti joukkonsa, johon kuului 90 aikuista ja joukko lapsia, Saskatchewaniin hieman aiemmin paenneiden lakotain ja heidän johtajansa Istuvan Härän piilopaikkaan. Vuonna 1892 Albertassa asunut White Bird sai surmansa oman soturinsa murhaamana.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Taylor, Colin F.: The American Indian, s. 114. Salamander Books, 2002. ISBN 1-84065-540-2.
  2. a b c d White Bird United States History.com. (englanniksi)