Väinö S. J. Laamanen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Väinö Selim Johannes Laamanen (25. joulukuuta 1883 Joensuu20. elokuuta 1960 Heinola[1]) oli suomalainen toimittaja.

Väinö S. J. Laamanen syntyi papin perheeseen. Hän meni vuonna 1907 harjoittelijaksi Karjalattareen ja siirtyi seuraavana vuonna Lappeenrantaan[2]. Laamanen oli päätoimittajana Lappeenranta-lehdessä vuosina 1909–1911, Itä-Savossa vuosina 1911–1918, Kajaanin Kaiussa vuosina 1918–1919, Savonmaassa vuosina 1919–1923, Mikkelin Sanomissa vuosina 1923–1925, Suursavolaisessa vuosina 1926–1930 ja Heinolan Sanomissa vuosina 1930–1933[3]. Hän siirtyi Lahti-lehden Heinolan toimiston hoitajaksi vuonna 1933, liittyi Itä-Hämeen toimitukseen vuonna 1944 ja hoiti Karjalan Heinolan toimistoa vuodesta 1952[2].

Toimittajantyönsä ohella Laamanen työskenteli opettajana eri paikkakunnilla, osallistui suojeluskuntatyöhön, toimi Kokoomuksen paikallisjärjestön sihteerinä ja hoiti erilaisia luottamustehtäviä[2][4].

  1. Kuolinilmoitus. Uusi Suomi, 24.8.1960, s. 3.
  2. a b c Toimittaja Väinö S. J. Laamanen. Länsi-Savo, 23.8.1960, s. 2.
  3. Kaarna, Väinö & Winter, Kaarina: Suomen sanomalehdistön bibliografia 1771–1963, s. 20, 26, 29, 36, 45, 50, 65, 66, 72, 88. Helsinki: Helsingin yliopiston kirjaston julkaisuja 31, 1965.
  4. Toimittaja Väinö S. J. Laamanen. Etelä-Suomen Sanomat, 21.8.1960, s. 2.