Viteleen piiri
Viteleen[1] eli Vitelen[2] piiri (ven. Видлицкий район, Vidlitski raion) oli paikallishallintoalue Neuvostoliittoon kuuluneessa Karjalan autonomisessa sosialistisessa neuvostotasavallassa vuosina 1927–1930.
Vuonna 1927 perustettu Viteleen piiri käsitti entiset Vitelen ja Tulemajärven kunnat sekä ja lähes puolet Vieljärven kunnasta. Sen pinta-ala oli 2 779 neliökilometriä.[2] Vuoden 1926 väestönlaskennan mukaan piirissä oli 11 700 asukasta, joista 97,1 % oli karjalaisia, 1,7 % venäläisiä ja 1,0 % suomalaisia[3].
Piiriin kuului kymmenen kyläneuvostoa: Kinelahti, Kolatselkä, Nälmäjärvi, Palalahti, Pultsoila, Rajakontu, Suurmäki, Tuulos, Vieljärvi ja Vitele. Hallinnollinen keskus oli Viteleen kylä. Asutuskeskuksia oli yhteensä 188, joista suurimmat olivat lähes 400 asukkaan Rajakontu sekä kahden–kolmensadan asukkaan Jyrkilä, Ylänkö, Suuripuoli, Palalahti, Knässinä, Vieljärvi ja Kinelahti.[4] Rajakonnun kylässä oli tulli- ja rajavartioasema.
Vitelen piiri lakkautettiin vuonna 1930, jolloin sen eteläosa (suunnilleen entinen Vitelen kunnan alue) liitettiin Aunuksen ja pohjoisosa (suunnilleen entisten Tulemajärven ja Vieljärven kuntien kuntien alueet) Prääsän piiriin.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Karjalan ASNT:n asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1926 väestönlaskun ainehiston mukaan), s. 68. Petroskoi: KASNT:n tilastohallinto, 1928.
- ↑ a b Karjalan kirja, s. 832. Porvoo–Helsinki: Werner Söderström, 1932.
- ↑ Karjalan ASNT:n asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1926 väestönlaskun ainehiston mukaan), s. 74. Petroskoi: KASNT:n tilastohallinto, 1928.
- ↑ Karjalan ASNT:n asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1926 väestönlaskun ainehiston mukaan), s. 68–74. Petroskoi: KASNT:n tilastohallinto, 1928.