Vitaliano Brancati

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vitaliano Brancati
Vitaliano Brancati.jpg
Henkilötiedot
Syntynyt 1907
Pachino, Siracusa, Italia
Kuollut 1954 (46–47 vuotta)
Torino, Italia
Kansalaisuus Italia
Ammatti toimittaja, kirjailija, käsikirjoittaja
Kirjailija
Äidinkieli italia
Aiheesta muualla
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Vitaliano Brancati (1907 Pachino, Siracusa, Italia1954 Torino, Italia) oli italialainen toimittaja, käsikirjoittaja ja kirjailija.[1]

Brancati opiskeli Cataniassa ja muutti sieltä Roomaan, jossa hän työskenteli toimittajantyön ohella kirjailijana. Esikoisromaani Singolare avventura di viaggio ilmestyi 1934. Hän käsittelee siinä eksistentiaalisia kysymyksi, mutta se sisältää myös erotiikka. Hän oli nuoruudessaan ihannoinut fasismia, mutta sanoutui nyt siitä irti. Palattuaan Cataniaan hän toimi opettajana ja avusti Omnibus-aikakauslehteä. Kirjoituksiaan hän julkaisi teoksessa I piaceri (1943), joka oli luonteeltaan hyvin antikonformistinen. Sillä linjalla hän jatkoi sodan päätyttyäkin.[1]

Teoksessa Gli anni perduti (1938) hän viljelee huumoria, ja teos aloittaa uuden vaiheen hänen kirjailijanurassaan. Don Giovanni in Sicilia käsittelee machokulttuuria, ja Il bell'Antonio seksuaalista kyvyttömyyttä huumorin sävyttämänä. Keskenjäänyt Paolo il caldo ilmestyi postuumisti 1954. Se sisältää eroottisen pakkomielteen tarkastelua ja samalla myös sodanjälkeisen Italian kulttuurisia ja yhteiskunnallisia oloja.[1]

Brancatin tunnettuun novelliin Il vecchio con gli stivali (1944) perustuu Luigi Zampan ohjaama elokuva Erään saappaan varjossa (Anni difficili, 1948). Novelli käsittelee Italian virallisen fasisminvastaisuuden taustoja. Elokuva puolestaan synnytti poliittisen satiirin lajin, johon sensuuri puuttui. Kohteeksi joutui varsinkin juuri Brancatin tuotanto, ja siinä yhteydessä kiellettiin hänen paras näytelmänsä, naisten välisestä rakkaudesta kertova La governante (1952). Sen herättämät ajatukset hän kirjasi pamflettiin Ritorno alla censura (1952), jossa hän asettui puolustamaan teatterin sananvapautta.[1]

Brancatin tuotannosta on julkaistu suomeksi novelli "Naapurin Carrubban kahdeksan miljoonaa" (suom. Soma Rytkönen, teoksessa Italialaisia kertomuksia 1900-luvulta (2007); alkuteos "Gli otto milioni del vicino Carubba" teoksesta Tutti i racconti).[2]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Romaanit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • L'amico del vincitore, Milano, Ceschina, 1932.
  • Singolare avventura di viaggio, Milano, A. Mondadori, 1934.
  • Gli anni perduti, Firenze, Parenti, 1941.
  • Don Giovanni in Sicilia, Milano-Roma, Rizzoli & C., 1941.
  • Il bell'Antonio, Milano, Bompiani, 1949.
  • Paolo il caldo, Milano, Bompiani, 1955.

Novellikokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sogno di un valzer, in "Quadrivio", 6 giugno-14 agosto 1938.
  • In cerca di un sì, Catania, Studio Editoriale Moderno, 1939.
  • Il vecchio con gli stivali, Roma, L'Acquario, 1945.
  • I fascisti invecchiano, Roma-Milano, Longanesi, 1946.
  • Il borghese e l'immensità. Scritti 1930-1954, Milano, Bompiani, 1973.
  • Sogno di un valzer e altri racconti, Milano, Bompiani, 1982.

Esseet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • I piaceri. Parole all'orecchio, Milano, Bompiani, 1943.
  • Le due dittature, Roma, Associazione Italiana Per La Libertà Della Cultura, 1952.
  • Ritorno alla censura, Bari, Laterza, 1952.
  • Diario romano, Milano, Bompiani, 1961.

Näytelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Fedor. Poema drammatico, Catania, Studio Editoriale Moderno, 1928.
  • Everest. Mito in un atto, Catania, Studio Editoriale Moderno, 1931.
  • Piave. Dramma in quattro atti, Milano, A. Mondadori, 1932.
  • Don Giovanni involontario, commedia in tre atti (1943), "Le Maschere", 1945
  • La governante. Commedia in tre atti, Bari, Laterza, 1952.
  • Teatro, Milano, Bompiani, 1957.

Käsikirjoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvia Brancatin teosten pohjalta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Pieraccini, s. 498–499.
  2. Pieraccini, s. 83.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]