Vilppu Nuortimo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Vilppu Nuortimo, nimi aik. Filip Nordlund (10. syyskuuta 1882 Hailuoto27. joulukuuta 1939 Keminmaa) oli suomalainen kirkkoherra ja varhainen Suomen itsenäistymistä kannattanut aktivisti.[1][2]

Vilppu Nuortimon vanhemmat olivat Hailuodon kappalainen, varapastori Nils Viktor Nordlund (1847–1895) ja Gustava Forbus (1843–1917). Hän pääsi ylioppilaaksi Oulun lyseosta 1902 ja suoritti teologian erotutkinnon Helsingin yliopistossa 1907. Nuortimo vihittiin papiksi 1908.[1][3]

Nuortimo oli ylimääräisenä pappina Jämsässä, Oulun tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherran apulaisena vuodesta 1909 alkaen, Suomussalmen kirkkoherrana 1916–1917, vankilapastorina Oulussa 1918–1932 ja Kemin maaseurakunnan kirkkoherrana 1932–1939. Hän sai rovastin arvon 1935. Vilppu Nuortimo kuoli Keminmaan Lautiosaaressa 57-vuotiaana joulukuussa 1939.[1][4][5][2][6]

Venäjän maaliskuun vallankumouksen jälkeen järjestettiin Suomussalmen kirkossa pääsiäislauantaina 7. huhtikuuta 1917 kansalaiskokous, jonka olivat kutsuneet koolle Hallan Ukkona tunnettu Maalaisliiton kansanedustaja ja maanviljelijä Juho Heikkinen sekä Suomussalmen kirkkoherra Vilppu Nuortimo. Kirkkoon kokoontui parituhatta henkilöä joiden joukossa oli sekä sosialisteja että porvarillisten puolueiden kannattajia. Kokouksen puheenjohtajana oli Kajaanista tullut Janne Myyryläinen ja sihteerinä pastori Taavetti Kaipainen. Kokouksessa vaadittiin Suomen irtaantumista Venäjästä sekä Vienan Karjalan ostamista Venäjältä ja liittämistä Suomeen. Hallan Ukko ja kirkkoherra Nuortimo olivat mukana myös Helsinkiin lähetetyssä valtuuskunnassa, jonka tehtävänä oli saattaa asia siellä tietoon. Siinä vaiheessa itsenäistymisajatus ei saanut kuitenkaan vastakaikua ja vain Siperiasta karkotuksesta palannut P. E. Svinhufvud oli kiinnostunut asian eteenpäin viemisestä.[7][8][9]

Vilppu Nuortimo oli naimisissa 1907–1928 Aino Maria Engströmin (k. 1928) kanssa ja sen jälkeen Fanny Johanna Ryynäsen kanssa.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Ylioppilasmatrikkeli 1902: matrikkelinumero 28029 (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 20.2.2022.
  2. a b Rovasti Vilppu Nuortimo, Kaiku, 28.12.1939, nro 298, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  3. Nordlund, Nils Viktor. Suomen papisto 1800–1920 -verkkojulkaisu. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2017 (viitattu 20.2.2022)
  4. Pappisluettelo - Suomussalmi
  5. Pappisluettelo - Oulun tuomiokirkkoseurakunta
  6. Rovasti Vilppu Nuortimo, Pohjolan Sanomat, 28.12.1939, nro 297, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  7. Itsenäisyysmiehiä, Suomen Kuvalehti, 06.12.1924, nro 49, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  8. Itsenäisyyttä vaadittiin ensimmäisenä Suomussalmen kirkossa – Papilla pistooli taskussa, Yle Uutiset 13.3.2017
  9. Kun Suomussalmella huhtikuussa 1917 Suomi julistettiin itsenäiseksi ja Vienan-Karjala maahamme kuuluvaksi, Hakkapeliitta, 27.04.1937, nro 17, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot