Villieläinten ehkäisyvalmisteet
Villieläinten ehkäisyvalmisteet, joita on käytössä ja kehitteillä, on tarkoitettu sääntelemään sekä luonnonvaraisten eläinten kantojen kasvua että eläintarhaeläinten lisääntymistä.[1] Eläinten ehkäisyvalmisteita pidetään hyväksyttävänä[1][2] ja tehokkaana [1][2] vaihtoehtona eläinten tappamiseen tai vahingoittamiseen perustuville eläinkantojen sääntelymenetelmille.[3] [4] Ne nähdään myös lupaavana mahdollisuutena eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi.[5]
Taustaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ehkäisyvalmisteilla voidaan säädellä joko eläinten itsensä tai niiden elinympäristön kannalta haitallisen suuria eläinkantoja aiheuttamatta kärsimystä eläimille.[4]
Yritykset villieläinten kantojen sääntelemiseksi ehkäisyvalmisteilla aloitettiin jo 1950-luvulla[3], mutta vasta kun vuodesta 1988 tutkitut immunologiset menetelmät[6] osoittautuivat käyttökelpoisiksi, valmisteet saattoivat yleistyä.[7][8]
Nisäkkäät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Erilaisia ehkäisyvalmisteita on sovellettu mm. villeihin hevosiin, [8] peuroihin, vankeudessa eläviin eksoottisiin lajeihin, vesipuhveliin, wapitiin ja Afrikan norsuihin[9]
Valkohäntäpeuran lisääntymistä voidaan ehkäistä esikaupunkialueilla , joilla ne joskus ovat haitaksi. Yhdysvaltojen joissakin osissa naaraspeuroihin ammutaan ehkäisyvalmistetta sisältäviä nuolia, mikä tekee niistä väliaikaisesti hedelmättömiä.[10] Yhdysvalloissa eläinsuojelujärjestö Human Society (HSUS) harjoittaa ja rahoittaa peurojen ehkäisyä koskevaa tutkimusta[11][12] Valkohäntäpeuroihin kohdistettua ehkäisyä on pidetty kalliina, sillä sen hinta voi nousta 300[12] ( n. 265 euroa)-1000 dollariin (n. 885 euroa)[13] [14] yhtä eläintä kohti. Käytetty rokote on sian munasarjan ketosta (zona pellucida (PZP)) eristetty uute tai sen johdannaiset.[15]Tällainen immunologinen ehkäisy estää spermaa pääsemästä munasoluun. Toinen peurojen ehkäisyn muoto, GonaCon tuottaa eläimissä sukupuolihormonien vasta-aineita, jolloin ne menettävät kiinnostuksensa paritteluun.[10]
Samankaltaisia ruiskeena annettavia ehkäisyvalmisteita on tutkittu hirvillä.[16]
Monien eri eläinten, kuten peurojen , villisikojen , kojoottien , puumien , koirien ja kissojen lisääntymisen sääntelemiseksi on kehitetty myös suun kautta otettavia ehkäisyvalmisteita [17][18] Hiirillä , rotilla ja koirilla hyviä tuloksia on saatu tuotteella, joka alkuperäiseltä nimeltään oli Mouseopause, mutta joka hyväksyttiin kaupalliseen käyttöön nimellä ContraPest.[19][20]
Myös harmaaoraville kehitetään suun kautta otettavaa ehkäisyvalmistetta.[21]
Linnut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kyyhkyset ovat olleet kokeellisten ehkäisyvalmisteiden kohde vuosikymmeniä[22].[23][24] [25]Kanadan hanhien kontrolloimiseksi käytetään suun kautta otettavaa ehkäisyä.[26][27] Euroopassa, jossa nykyinen väestötiheys (34/km2 ) on lähes kaksinkertainen Yhdysvaltain tiheyteen verrattuna[28] ja ihmisten ja luonnonvaraisten eläinten vuorovaikutus on lisääntynyt [28] oli v. 2023 saatavana vain kyyhkysten oraalinen (nieltävä) ehkäisyvalmiste. Lintujen ehkäisyvalmisteen vaikuttava aine on nikarbatsiini.[5] NCZ, Ovistop® -nimisellä nikarbatsiinivalmisteella tehdyssä tutkimuksessa Espanjassa 24 katalonialaisessa kaupungissa kaupunkikyyhkysten liiallista lisääntymistä (ja siitä aiheutuvia haittoja linnuille itselleen ja ympäristölle) säädeltiin onnistuneesti 8-vuoden aikana (2016-2022).[29][30] Tutkimuksessa havaittiin myös, että kustannukset puolittuivat 3 vuodessa eikä ainetta erityisten ruokintalaitteiden ansiosta imeytynyt muihin lintulajeihin.[31]
Hyvinvointivaikutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ehkäisyyn on havaittu liittyvän myös eliniän pidentyminen, joka on ollut merkittävä esim. luonnonvaraisina elävillä hevosilla. Syynä siihen katsotaan olevan resurssien parempi riittäminen, kun eläinyhteisö ei ylitä elinympäristönsä kantokykyä.[32] Se ei myöskään kiihdytä lisääntymisnopeutta päinvastoin kuin eläinten eliminointia edellyttävät sääntelymenetelmät [33]
Ehkäisyvalmisteita voidaan käyttää myös lajin elvyttämiseen. Vakavasti uhanalaisen Tasmanian pussiahman naaraille on kehitteillä hormonaalista ehkäisyvalmistetta desloreliinia hitaasti vapauttava ehkäisykapseli.[34], joka tunnetaan kauppanimellä Suprelorin[35] ja jota käytetään myös mm. kissojen syntyvyyden säännöstelyyn.[36] [37] Vaikka ehkäisyvälineiden kehittäminen uhanalaiselle eläimelle saattaa vaikuttaa takaperoiselta, niiden on tarkoitus edistää vapaata luonnonnonvaraista parittelukäyttäytymistä ja varmistaa geneettinen monimuotoisuus. Ehkäisyvalmisteella estetään jo lisääntyneiden naaraiden geenien yliedustus seuraavassa sukupolvessa[38], jotta se ei tuottaisi jälkeläisissä pitkäaikaisia geneettisiä seurauksia kuten vastustuskyvyn puutetta[39] kasvaimia aiheuttavalle DFTD-sairaudelle[40], joka on vaarantanut pussiahman olemassaolon.[39] Ehkäisytutkimukset urospuolisilla pussiahmoilla osoittivat, että niiden testosteroni lisääntyi sen sijaan, että olisi vähentynyt kuten muiden urospuolisten nisäkkäiden testosteroni.[35]
Haasteita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Merkittävänä haasteena pidetään sitä, että ehkäisyvalmisteiden vaikutuksia muihin lajeihin ja ekosysteemeihin kokonaisuutena ei ole riittävästi tutkittu.[32][41]
Ihanteellisen ehkäisyvalmisteen kehitystyöhön katsotaan tarvittavan lisää tutkimusta ja rahoitusta[32], jotta käyttö voisi yleistyä ja kustannukset alenisivat.[32] Turvallisia ja tehokkaita valmisteita on käytettävissä, mutta niiden kustannuksien ja hyötyjen arvioiminen edellyttää uusia kenttätutkimuksia [2][14]
Tutkimusta ja koulutusta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kiinnostus lisääntymisen hallintaan ihmisten ja luonnonvaraisten eläinten välisten konfliktien lieventämiseksi ja rinnakkaiselon edistämiseksi ei-tappavilla menetelmillä on lisääntynyt. Vuonna 2016 perustetun alan tutkimuslaitoksen Botstiber Institute for Wildlife Fertility Control (BIWFC):n vuonna 2022 järjestämä kansainvälinen alan konferenssi kokosi 120 osallistujaa 14 maasta.[42] Tutkimuslaitos perusti v. 2021 eurooppalaisen toimiston Yorkin yliopistoon Pohjois-Englantiin.[43] Se järjestää koulutustilaisuuksia sekä verkossa että lähitapaamisina.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Videoita BIWFC Europen sivulla [1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Bertschinger, HJ, Caldwell, P: Fertiity suppression of some wildlife species in southern Africa—a review. Reproduction in Domestic Animals, 2016; 51 (Suppl. 1): 18–24, s. 18. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b c Massei, Giovanna et.al.,ed. Rory Putman and Marco Apollonio: Novel Management Methods: Immunocontraception and Other Fertility Control Tools. Behaviour and Management of European Ungulates. Behaviour and Management of European Ungulates, 2014, s. 227. Dunbeath, Scotland: Whittles Publishing. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b Kirkpatrick, JF; RO Lyda; KM Frank: Contraceptive vaccines for wildlife: a review. American Journal of Reproductive Immunology 66 (1): 40–50., 2011, s. 40. John Wiley & Sons. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b Brennan, Ozy: Wildlife Contraception (Chapter 2) 2019. Wild-Animal Suffering Research. Arkistoitu 29.7.2021. Viitattu 1.4.2019.
- ↑ a b Deep Dive: Wildlife contraception and welfare Wild Animal Initiative. Viitattu 17.6.2022. (englanti)
- ↑ Questions and answers about immunocontraception 2019. The Humane Society of the United States. Viitattu 1.4.2019.
- ↑ Kirkpatrick 2011 s. 41
- ↑ a b Reducing Population Growth Rates: Fertility Control in Wild Horse Mares (U.S. Geological Survey 25 Sep 2006 - 9 Jun 2018) Fort Collins Science Center. U.S. Department of the Interior. Viitattu 1.4.2019.
- ↑ Kirkpatrick, Jay F.: Measuring the effects of wildlife contraception: the argument for comparing apples with oranges.. Reproduction, Fertility and Development 2007, 19, 548–552, 2007, s. 548. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b McGrath, M.: Deer 'pill' curbs aggressive mating. BBCNews September 1, 2011. Viitattu 1.4.2019.
- ↑ Rutberg, Allen T. et.al.: Effects of immunocontraception on a suburban population of white-tailed deer Odocoileus virginianus. Biological Conservation 116 (2004) 243–250, 2004, s. 247-248. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b Barr, C. W.: A Deer Contraceptive Is Turning Off the Heat. Washington Post August 19, 2004. washingtonpost.com. Viitattu 1.4.2019.
- ↑ Brennan: Chapter 4.6.1 web.archive.org. Arkistoitu 29.7.2021. Viitattu 1.4.2019.
- ↑ a b Massei 2014, s 226
- ↑ Broache, A.: Oh Deer! Smithsonian October 2005.. Arkistoitu 22.11.2013. Viitattu 1.4.2019.
- ↑ Boyle, R.: Birth Control for Animals. Popular Science March 3, 2009.. Viitattu 1.4.2019.
- ↑ Oral Contraceptives Could Work For Dogs, Cats, Pigs, Maybe Even Deer And Coyotes Science News February 25, 2008. Viitattu 1.4.2019.
- ↑ Brennan: Chapter 9 web.archive.org. Arkistoitu 29.7.2021.
- ↑ "ContraPest Rodent Control Product Wins EPA Approval" pctonline.com. August 12, 2016. Viitattu 1.4.2019.
- ↑ Brennan: Chapter 8.2 web.archive.org. Arkistoitu 29.7.2021.
- ↑ Massei, Giovanna; Lane, Julie: Delivering and developing oral contraceptives for grey squirrels. Royal Forestry Society meeting, National Memorial Arboretum.. 30 October 2018. National Wildlife Management Centre APHA. Arkistoitu 1.4.2019. Viitattu 1.4.2019.
- ↑ Our proposal for a field study of pigeon contraception Wild Animal Initiative. Viitattu 13.5.2022. (englanti)
- ↑ Pigeon Oral Contraceptives - Ornitrol & OvoControl P - PCRC www.pigeoncontrolresourcecentre.org. Viitattu 13.5.2022.
- ↑ Mooallem, J.: Pigeon Wars New York Times 15.10.2006. Viitattu 1.4.2019.
- ↑ Brennan: Capter 8.4 web.archive.org. Arkistoitu 29.7.2021.
- ↑ Boyle, R.: Birth Control for Animals Popular Science March 3, 2009. Viitattu 1.4.2019.
- ↑ IDA offers free birth control for geese IDA USA. Viitattu 13.5.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Giovanna Massei: Fertility Control for Wildlife: A European Perspective. Animals, 2023-01, 13. vsk, nro 3, s. 428. PubMed:36766317 doi:10.3390/ani13030428 ISSN 2076-2615 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
- ↑ González-Crespo, Carlos: Evaluation of 8 years of fertility control (nicarbazin) to manage urban pigeon populations. Wildlife Research 51 (2024), WR22166., 21 June 2023. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Carlos González-Crespo, Santiago Lavín: Use of Fertility Control (Nicarbazin) in Barcelona: An Effective yet Respectful Method towards Animal Welfare for the Management of Conflictive Feral Pigeon Colonies. Animals, 2022-01, 12. vsk, nro 7, s. 856. doi:10.3390/ani12070856 ISSN 2076-2615 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
- ↑ Cheryl S. Asa, Stephanie L. Boyles Griffin, Douglas Eckery, Lyn A. Hinds, Giovanna Massei: Foreword to the Special Issue on ‘Fertility control for wildlife in the 21st century’. Wildlife Research, 5.1.2024, 51. vsk, nro 1, s. 2. doi:10.1071/WR23142 ISSN 1448-5494 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
- ↑ a b c d Brennan: Chapter 10 was-research.org.
- ↑ Bertschinger , s. 23
- ↑ Cope, Holly R.: Contraception as a Wildlife Conservation Tool., s. 81. School of Life and Environmental Sciences, Faculty of ScienceThe University of Sydney Australia, January 2019. Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b Cope, s. 56
- ↑ Heikkilä, Katri: Kissojen lisääntymisen erityispiirteet – kirjallisuuskatsaus. Tutkielma (Eläinlääketieteen lisensiaatti), s. 9, 31. Helsingin yliopisto, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, 2013. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Dahlbom, Merja: Lisääntymisen hallinta pieneläinpraktiikassa. Sic!, 2017, nro 1, s. 44-45. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Cope, s. 23
- ↑ a b Scientists make progress in understanding Tasmanian devil disease. International Herald Tribune. October 9, 2007. Viitattu 1.4.2019.
- ↑ Cope s. 87, 109
- ↑ Bertschinger, s. 23
- ↑ Cheryl S. Asa, Stephanie L. Boyles Griffin, Douglas Eckery, Lyn A. Hinds, Giovanna Massei: Foreword to the Special Issue on ‘Fertility control for wildlife in the 21st century’. Wildlife Research, 5.1.2024, 51. vsk, nro 1, s. 2. doi:10.1071/WR23142 ISSN 1448-5494 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
- ↑ Rose Lombardo: BIWFC Europe - Botstiber Institute for Wildlife Fertility Control wildlifefertilitycontrol.org. 1.9.2021. Viitattu 3.3.2024. (englanti)