Viipurin kauppatori

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kauppatorin etelälaitaa ja Pyöreä torni.

Viipurin kauppatori sijaitsee Viipurin keskustassa Salakkalahden eteläpuolella. Toriaukeaa rajaa lännen suunnassa Krasnoarmeiskaja ulitsa (ent. Mustainveljestenkatu), idässä Torkkelinpuisto ja Pionerskaja ulitsa (ent. Torikatu) sekä eteläpuolella Progonnaja ulitsa (ent. Karjaportinkatu).

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauppatori syntyi 1860-luvulla keskiaikaisen kaupunkialueen koilliskulmaan, kun sitä ympäröinyttä kaupunginmuuria alettiin purkaa. Muurin tuntumassa oli matalia vetisiä vallihautoja, jotka täytettiin ja tasoitettiin. Vuoteen 1865 mennessä torialue oli noin puolet nykyisestä ja lopullisen kokonsa se saavutti 1880-luvulle tultaessa, jolloin aukio ulottui Salakkalahden rantaan saakka. Varsinaisena myyntipaikkana käytettiin kuitenkin vain alueen eteläosaa. Salakkalahden rannassa järjestettiin ainoastaan syksyisiä kalamarkkinoita.

1990-luvulla ja 2000-luvun alussa Viipurin kauppatori tuli Suomessa Tallinnan Mustamäen torin ohella tunnetuksi piraattituotteiden myyntipaikkana. Sieltä hankittiin erityisesti CD- ja myöhemmin DVD-levyjä,[1][2] lisäksi kaupan oli muun muassa erilaisia taloustavaroita. Kesäkuussa 2007 kaupungin viranomaiset lopettivat ”Viipurin basaariksikin” kutsutun torikaupan ja myyjiä pyydettiin siirtymään parin kilometrin päässä keskustasta sijaitsevalle Talikkalan torille. Häädön syyksi kerrottiin kaupungin yleisen viihtyisyyden lisäämisen, koska torikauppiaiden kojujen katsottiin muun muassa rumentavan kaupunkikuvaa. Nykyään Viipurin kauppatori toimii lähinnä pysäköintialueena.[3]

Rakennuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viipurin kauppatorin ympäristön rakennuksista tunnetuin on 1550-luvulla valmistunut Pyöreä torni, joka alun perin oli osa kaupunginmuuria. Se on Viipurin linnan ohella myös kaupungin tunnetuin nähtävyys. Muita merkittäviä rakennuksia ovat torialueen koilliskulmalla sijaitseva entinen Suomen Pankin talo sekä Pohjoismaiden Yhdyspankin talo, jotka molemmat on suunnitellut arkkitehti Gustaf Nyström,[4] ja 1906 valmistunut Kauppahalli, joka aikoinaan oli Pohjoismaiden suurin. Vuonna 1912 torin poikki rakennettiin kiskot kaupungin raitiovaunuliikennettä varten ja kauppatorilla oli myös esikaupunkialueilta tulevan linja-autoliikenteen päätepysäkki.

Kuvia rakennuksista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Piraattilevyjen maahantuonti ei enää innosta suomalaisia 8.3.2009. MTV3. Viitattu 22.10.2014.
  2. Viipurin piraattikauppiaat huijaavat innokkaita suomalaisostajia 17.6.2003. Taloussanomat. Viitattu 22.10.2014.
  3. Viipurin basaari historiaan 17.6.2007. Kaleva. Viitattu 22.10.2014.
  4. Nyström, Gustaf (1856 - 1917) Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Biografiakeskus. Viitattu 22.10.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]