Veli, sisko
Veli, sisko (kuulet kummat soitot...) on suomalainen laulu, jonka on sanoittanut Elsa Rautee vuonna 1936. Laulua on kuvailtu yhdeksi Suomen tunnetuimmista työväenlauluista, kisällilauluista sekä rauhanlauluista.[1][2]
Laulun syntyhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laulun sanat kirjoittanut Elsa Rautee toimi 1920- ja 1930-luvuilla useissa Nokian sosiaalidemokraattien tehtävissä, ja hän kirjoitti lukuisia runoja ja lauluja työväenliikkeelle, kuten vuonna 1932 kirjoitetun Työn tyttäret. Vuonna 1936 hän liittyi paikallisten sosiaalidemokraattien nuoriso-osastoon, ja samana vuonna osaston kisällien johtajat Arvo Viitanen ja Arvo Nieminen tilasivat häneltä uuden laulun, josta tuli lopulta Veli, sisko.[1]
Rauteen alkuperäinen versio päättyi sanoihin: "Sotain synnyttäjä riistovalta, sekin tieltä väistyä jo saa", mutta häntä pyydettiin kirjoittamaan laululle toisenlainen viimeinen säkeistö, sillä työväenyhdistyksen naisjaoston naisten lauluryhmä piti alkuperäistä liian poliittisena laulettavaksi. Rautee kirjoitti vaihtoehtoisen viimeisen säkeistön, jossa toivotaan ihmisyyden voittoa ja sodan kauhun karkottamista.[1]
Laulu oli aluksi suosittu ja se levisi Nokialta myös Pirkanmaan muiden kisälliryhmien pariin, mutta se unohtui muiden kisällilaulujen tapaan 1950- ja 1960-lukujen aikana. Rautee oli kirjoittanut laulun salanimellä, koska omalla nimellä kirjoittaminen olisi saattanut herättää joko Lapuanliikkeen tai jopa Etsivän keskuspoliisin huomion, joten alkuperäisestä sanoittajastakaan ei ollut enää tietoa. Laululle esitettiin vähintään kolmea eri tekijää, kuten esimerkiksi "joku Ukkonen", kunnes Rautee ilmoittautui sen tekijäksi työväenlaulukeräykselle kirjoittamassaan kirjeessä vuonna 1976.[1] Kirjeessä Rautee kertoo laulun syntymisestä näin:
»Tein laulun v. 1936. Oli abessiinian sota ja Kiinalais-Japanilainen sota, myöskin Mussolinin taholta oli jo tehty hyökkäys Espanjaan, se oli tosin vasta alkua. Lauluryhmä-pojat pyysivät ajankohtaista laulua ja niin sen tein.»
(Elsa Rautee, Nokialla 25.10.1976 .)
Laulun sävelen alkuperä on tuntematon, mutta se on luultavasti peräisin venäläisestä kansansäveleestä.[3]
Merkittävät levytykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaikka Veli, sisko kirjoitettiin jo 1930-luvulla, se levytettiin kuitenkin ensimmäistä kertaa vasta vuonna 1969 julkaistua Scandian Työväen lauluja-albumia varten.[1] Laulun sanat oli saatu Työväen Sivistysliiton 50-vuotisjuhlan keräyksessä, ja sen sävelen muisti Reijo Frank, joka myös lauloi sen levyllä.[3]
Frankille laulusta tuli yksi hänen tunnetuimmista levytyksistään. Frank halusi myös selvittää vielä tuntemattoman kirjoittajan nimen, ja hänen ansiostaan Elsa Rauteen nimi löytyikin, kun hän varmisti asian Rauteen veljenpojalta Erkki Rauteelta.[3]
Laulun on levyttänyt myös mm. KOM-teatteri, jonka versio julkaistiin vuoden 1972 albumilla Kansainvälinen.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Timo Kalevi Forss: Toverit herätkää: Poliittinen laululiike Suomessa. Into, 2015. ISBN 978-952-7313-47-3
- Reijo Frank, Pentti Peltoniemi: Reijo Frank: työväen laulaja. Tammi, Helsinki 2009. ISBN 978-951-31-4570-5
- Timo Tuovinen: Suomalainen työväenlaulu: Kisällilaulajien aikakausi. Rosebud 2022. ISBN 978-952-7313-47-3
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Timo Tuovinen: Suomalainen työväenlaulu: Kisällilaulajien aikakausi. Rosebud, 2022. ISBN 978-952-7313-47-3. s. 156–170 s.
- ↑ Timo Kalevi Forss: Toverit herätkää: Poliittinen laululiike Suomessa. Into, 2015. ISBN 978-952-264-441-1. s. 203-204
- ↑ a b c Reijo Frank, Pentti Peltoniemi: Reijo Frank: Työväen laulaja. Tammi, 2009. ISBN 978-951-31-4570-5. s. 123
- ↑ Timo Kalevi Forss: Toverit herätkää: Poliittinen laululiike Suomessa. Into Kustannus, 2015. ISBN 978-952-264-441-1. s. 210-211
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jukka Lindfors, Yle Elävä Arkisto: Reijo Frank: Veli sisko (video) 27.4.2007, alkuperäinen esitys 1.5.1981. Yle Elävä Arkisto. Viitattu 24.4.2024.