Vaskiveden työväentalo
| Vaskiveden työväentalo | |
|---|---|
 Vaskiveden työväenyhdistyksen työväentalo. |
|
| Sijainti | Vaskivesi, Virrat |
| Valmistumisvuosi | 1907/1909 |
| Purkuvuosi | 1983 |
| Rakennuttaja | Vaskiveden Työväenyhdistys ry |
| Runkorakenne | hirsi |
| Kerrosala | 253 m² |
 |
|
Vaskiveden työväentalo oli Virtain kaupungin Vaskiveden kylässä sijainnut työväentalo.
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaskiveden työväenyhdistys perustettiin vuonna 1906. Jäseniä liittyi mukaan ensimmäisen vuoden aikana 218. Vuonna 1909 yhdistys osti valmiin rakennuksen ja siirsi sen yhdistyksen ostamalle tontille. Ensimmäinen kokous pystyttiin pitämään jo kyseisen vuoden heinäkuussa. Vihkiäisiä juhlittiin joulukuussa 1909.[1] (Toisen lähteen mukaan siirto olisi tapahtunut jo vuonna 1907.)[2] Vuonna 1917 yhdistys myi tontin takaisin alkuperäiselle omistajalle, osti uuden tontin kylän keskustasta ja siirsi talon sinne. Taloa laajennettiin, ja tupaantuliaisia vietettiin syksyllä 1924.[1]
Vuonna 1935 Vaskiveden työväenyhdistys oli yksi Virtain toimivimmista yhdistyksistä, jonka jäsenmääräkin oli paikkakunnan korkeimpia.[3] Vuonna 1937 yhdistyksen taloa kuvailtiin isoksi, joskin se vaati pientä kunnostamista tullakseen hyväksi toimipaikaksi.[4]
Jäsenmäärä kuitenkin laski vuosikymmenten mittaan ja toiminta hiipui.[1] Talo jäi kokonaan tyhjilleen vuonna 1975.[2] Lopulta vuonna 1983 yhdistys päätti myydä talonsa tontteineen Virtain kaupungille.[1] Talon kuvailtiin olevan tuolloin jo ”käyttöön kelpaamaton”.[2] Rakennus purettiin, ja sen irtaimisto lahjoitettiin Virtain perinnekylään. Tontille rakennettiin rivitalo.[1]
Toimintaa työväentalolla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1915 yhdistykselle perustettiin torvisoittokunta, joka pysyi voimissaan 1960-luvun alkuun saakka. Myös näytelmätoimintaa oli jo alkuaikoina. Lisäksi oli naisjaosto, torppariosasto ja lauluseura. Talolla järjestettiin iltamia, vappujuhlia, kesäjuhlia, äitienpäiväjuhlia ynnä muuta. Opintokerhotoiminta oli säännöllistä, ja taloa myös vuokrattiin ulkopuolisiin tilaisuuksiin. Radio talolle hankittiin vuonna 1925. Sitä kuunneltiin kolmena iltana viikossa: keskiviikkoisin kuunteleminen oli ilmaista, mutta lauantai- ja sunnuntai-iltaisin kuuntelemisesta oli maksettava kaksi markkaa illalta. Myös jumalanpalveluksen kuunteleminen oli maksullista. Elokuvatoiminta alkoi vuonna 1926 ja jatkui 1960-luvun alkuun saakka.[1]
Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talon pinta-ala oli 253 m², ja siihen kuului juhlasali näyttämöineen, ravintola, keittiö, eteinen sekä yhden huoneen ja keittiön asunto. Talo oli hirsirunkoinen, vuoraamaton ja punaiseksi maalattu. Alkuperäinen pärekatto vaihdettiin huopaan vuonna 1978. Sisäkatto ja sisäseinät oli paneloitu. Alkuperäinen lämmitys oli ”rautakuorimuureilla”. 1980-luvun alkuun mennessä ne oli poistettu, eikä talossa ollut lämmitystä. Talossa ei ollut myöskään vesijohtoa, viemäriä tai wc:tä.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Niemi, Jussi: Työväenyhdistystoimintaa Virroilla 115 vuotta. Lahdenkylän Työväenyhdistys ry, 2018.
- ↑ a b c d Båsk-Ekholm, Katia & Häyry, Kaj: Suomen työväentaloja koskeva selvitys. Helsinki: Opetusministeriö, 1982.
- ↑ Työn Voima digi.kansalliskirjasto.fi. 9.12.1935, no 285. Viitattu 6.2.2023.
- ↑ Työn Voima digi.kansalliskirjasto.fi. 11.12.1937, no 286. Viitattu 6.2.2023.