Vaskervillet

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kaksi Vaskervillen klaanin edustajaa Don Rosan tarinassa Transvaalin tuittupää (osa sarjaa Roope Ankan elämä ja teot).

Vaskervillet (englanniksi Whiskervilles) ovat Aku Ankka -tarinoissa esiintyvä kuvitteellinen klaani Skotlannissa. Vaskervillet esiintyivät (tai pikemminkin heidät mainittiin) ensimmäisen kerran Carl Barksin tarinassa Vaskervillen koira.

Ajatus Vaskervillein klaaniin lienee tullut Arthur Conan Doylen romaanista Baskervillen koira. Carl Barks käytti Vaskervillejä ensimmäisen kerran tarinassaan Vaskervillen koira, jossa esiintyy jonkin verran samankaltaisuuksia Baskervillen koiran kanssa (kuten suuri sukua vainoava koira, jonka ajatus on pääosassa Arthur Conan Doylen romaanissa).

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Klaani ennen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Klaanin nykyinen ainoa elossa oleva jäsen (joka on muuttanut sukunimensä McVaskeriksi) kertoo, että Vaskervillet ovat aina olleet huijareita ja lammasvarkaita. Tiedämme myös, että Vaskervillet karkottivat McAnkat tiluksiltaan 1600-luvulla pukemalla teräspanssarin päälle koira-asun. Näin syntyi Vaskervillen koira, paholaishurtta, johon McAnkkojen keihäät eivät tehneet jälkeäkään.

McAnkkojen paettua Ankkapurhan linnasta Vaskervillet alkavat käyttää aluetta lampaidensa laitumena. He ovat kuitenkin kiinnostuneet Sir Rikhard Ankanmielen aarteesta, jonka löytääkseen he muun muassa yrittävät avata McAnkkojen hautausmaan hautoja. Roope Ankan elämä ja teot -teoksen ensimmäisessä luvussa (Klaaninsa viimeinen (The Last of the Clan McDuck)) nuori Roope Ankka kuitenkin estää Vaskervillen klaanin suunnitelmat avata McAnkkojen haudat. Roope pakenee Vaskervillen klaanin jäseniä Ankkapurhan linnaan, jossa hän tapaa Sir Rikhard Ankanmielen haamun (vaikkei itse tajuakaan tämän olevan haamu), joka kertoo Roopelle linnasta. Tämän jälkeen Roope sulloo yhden haarniskan täyteen turvetta, haarniskoi hevosen ja laittaa sitten haarniskan hevosen selkään. Roope sytyttää turpeen palamaan ja lähettää hevosen Vaskervillen jäsenien kimppuun. Megafonin avulla Roope saa "haarniskan puhumaan". Hän säikäyttää Vaskervillet niin pahasti, että näiden tukat, parrat ja viiksikarvat muuttuvat pysyvästi valkoisiksi.

Vaikka McAnkat jättivätkin Ankkapurhan, se pysyi silti heidän omaisuutenaan. Linnan verot ovat kuitenkin pahasti rästissä ja se aiotaan pakkohuutokaupata Don Rosan tarinassa Ankkapurhan uusi valtias (The New Laird of Castle McDuck). Roope kuitenkin palaa Amerikasta mukanaan 10 000 dollaria. Vaskervillet haastavat kuitenkin Roopen kaksintaisteluun, jonka aikana toinen heistä varastaa Roopen rahat. Samaan aikaan Roopen onnistuu tyrmätä vastustajansa, mutta salama iskee hänet täynnä vettä olevaan vallihautaan. Roope ei saa painavaa haarniskaansa aluksi pois ja luulee jo loppunsa koittaneen, mutta ensikolikkonsa avulla hän avaa pultit ja mutterit. Roope ilmestyy linnan laskusillalle juuri parahiksi pysäyttämään lähtöä tekevät Vaskervillet. Jotenkin Roope aavistaa, että hänen rahansa on viety ja vaati Vaskervillen klaanin jäseniä palauttamaan rahat. Saatuaan rahat Roope lähettää isänsä Fergus McAnkan viemään rahoja pormestarille. Näin Ankkapurhan linna säilyy McAnkoilla. Raivoissaan tappiostaan Vaskervillet ottavat salaa yhdeltä haarniskalta kirveen aikeenaan ottaa Roope hengiltä takaapäin. McAnkkain klaanin jäsenet (jotka ovat siis haamuja) kuitenkin säikyttävät Vaskervillet ja nämä ryntäävät kauhuissaan pakoon Ankkapurhan linnasta.

Klaani nykypäivänä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Barksin tarinat ajoittuvat 1950-60 -luvuille, joten Vaskervillen koiran voidaan olettaa tapahtuneen silloin. Tarinassa esitellään Vaskervillen klaanin viimeinen elossa oleva jäsen, joka häpesi sukuaan ja muutti nimensä McVaskeriksi. Hän on kuuluisa taidemaalari, joka maalaa nykytaidetta. Mallinaan hän käyttää McAnkkojen klaanin tartaania.