Varjoihmiset

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Taiteilijan näkemys varjomiehestä

Varjoihmiset ovat harhanäkyjä, jotka ovat joillekin uskomusolentoja. Jotkut näkevät toisinaan näkökenttänsä laidoilla, sivusilmällä, ihmisen kaltaisia yleensä tummia tai mustia hahmoja, jotka kuitenkin katoavat, kun niihin kohdistaa katseensa. Toiset ovat paljon herkempiä näkemään varjoihmisiä kuin toiset.[1]

Taipumus nähdä varjoihmisiä selittyy silmien toiminnalla ja psykologialla. Näkökentän reunoilla silmien erotuskyky on erittäin huono. Jokin kohde tai alue näkökentän reunalla voidaan helposti tulkita muuksi kuin mitä se on. Ihminen etsii luonnostaan ihmishahmoja ympäristöstään, ja on taipuvainen näkemään niitä satunnaisuuden joukossa. Tätä ilmiötä kutsutaan pareidoliaksi. Toisinaan epäselvä havainto tulkitaan ihmishahmoksi. Kun katse tarkentuu kohteeseen, aikaisempi tulkinta kumoutuu, jolloin tuntuu, että ihmishahmo katosi. Kyseessä voi myös olla suoranainen aistiharha. Esimerkiksi heroiinin käyttäjät saattavat nähdä tällaisia näkyjä, ja myös eräät mielisairaudet (kuten skitsofrenia) aikaansaavat harhanäkyjä. Valtaosa varjoihmisiä näkevistä ei kuitenkaan käytä huumeita tai ole mielisairaita.

Usein varjoihmiset kuvitellaan aaveiksi. Joidenkin mukaan varjoihmiset ovat ihmisenkaltaisia olentoja tai henkiä, jotka jostain syystä eivät voi tai halua tulla nähdyiksi.

  1. Diane Ahlquist: The Complete Idiot's Guide to Life After Death, s. 122. Penguin Group, 2007. ISBN 978-1-59257-651-7 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)