Vapaamielisten Klubi
Vapaamielisten Klubi oli 1930-luvulla Suomessa toiminut sitoutumaton, mutta silti aktiivisesti politiikassa toiminut, yhdistys. Sen perustivat Eljas Erkko ja W. W. Tuomioja. Klubin julkiset syntysanat lausuttiin maanantaina 24. helmikuuta vuonna 1930 Hotelli Kämpin juhla- ja kabinettikerroksessa, kabinetissa 11.
Kokouskutsu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kutsu oli sisällöltään seuraava:
S. H. T. (salvo honoris titulo, likimain ”Arvoisa kansalainen!”)
Eräässä yksityisessä seurassa lausutun kehotuksen mukaisesti saavat allekirjoittaneet kunnioittaen kutsua Teidät ensi maanantaina t.k. 24 päivänä kello 19,30 Hotelli Kämpissä (toinen kerros, huone N:o 11) pidettävään kokoukseen, jossa m.m. keskustellaan vapaamielisiä ja edistysmielisiä kansalaisia edustavan klubin perustamisesta. Kokouksessa on toimitusjohtaja W. A. Lavonius lupautunut selostamaan sosiaalidemokraattien sosialisoimisohjelmaa. Alustuksen johdosta on tilaisuus keskusteluun. Helsingissä 20 p:nä helmik. 1930 ELJAS ERKKO ja W. W. TUOMIOJA
Klubin tavoitteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Molemmat koollekutsujat toimivat kyseiseen aikaan aktiivisesti Kansallisessa Edistyspuolueessa. Klubi ei, tästä huolimatta, ainakaan julkisesti halunnut itseään liitettävän puolueeseen, vaan päinvastoin erityisesti toiminnan alussa oli Klubin avainhenkilöiden vahvana tavoitteena saada sen piiriin nk. laillisuusrintaman puolustajia, puoluekannasta riippumatta. Jäsenkunnan (kaikkiaan n. 250 jäsenen tiedot on tallella) rakennetta ei vielä ole juurikaan tutkittu, mutta ainakin Osuusliike Elannon toimihenkilöitä ja johtoakin on Klubin toiminnassa ollut alusta lähtien ja useita vuosia. "Maltillisten" sosiaalidemokraattien lisäksi Klubin ydinjoukko halusi rakentaa yhteyksiä myös Maalaisliiton "laillisuusmiehiin" ja Ruotsalaisen kansanpuolueen "vasemmistoon".
Klubi syntyi Lapuan liikkeen aktiivisuuden lähetessä huippuaan ja eriasteisten vallankaappaushuhujen luodessa epävarmuutta tässä parlamentarismiin ja laillisuuteen uskovassa ja tukeutuvassa aktiivisten kansalaisten ryhmässä. Klubissa aktiivisimmin toimineita ja heidän lähipiiriään on useissa myöhemmissä yhteyksissä sijoitettu poliittisella asteikolla ”porvarilliseen vasemmistoon”, jota nykyperspektiivistä katsoen voidaan kuitenkin lähinnä pitää yllättävänkin avara- ja kaukokatseisina "edistysmielisinä". Silloin asiat ja arvot olivat kuitenkin toisin, ja oikeiston taholla näitä piirejä pidettiin sosialistien kanssa veljeilevinä "maanpettureina".
Toinen kokous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seuraavan kerran kokoontuessaan 10. maaliskuuta oli Klubi jo saanut nimekseen Vapaamielisten klubi. Sen kokouskutsu oli sisällöltään seuraava:
Vapaamielisten klubi kokoontuu maanantaina maaliskuun 10 p:nä klo puoli 8 Hotelli Kämpiin, huone 11.
Ylijohtaja U. Brander: Yhteiskuntamme sisäinen tervehdyttäminen.
Väliaikainen toimikunta. E. Kytömaa, A. Nikula, J. Rangell, E. Rydman, E. Teräskivi.
Klubin toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Klubin toiminnasta löytyy tietoja yhdeksältä vuodelta, siis vuoden 1930 alusta vuoden 1938 loppuun. Tiedossa olevia kokouksia on ollut toista sataa, jotka paria poikkeusta lukuun ottamatta on pidetty Hotelli Kämpin juhlakerroksessa, kabineteissa 10 ja 11. Osanottajien määrä on vaihdellut 15 ja 50 välillä, jäsenten kokonaismäärä oli n. 250. Kirjoituskoneella viimeisteltyjä kokousmuistioita on 5, kun mukaan luetaan yhdistyksen säännöt. Kokouksen kuluessa tehtyjä käsin kirjoitettuja muistiinpanoja on noin 50 nippua, jotka auki kirjoitettuna ovat pituudeltaan keskimäärin noin 3 sivua (A4), vaihdellen 1 ja 6 välillä.
Vaikutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jo pelkästään Klubin alustukset ja niiden pohjalta käydyt keskustelut antavat erittäin mielenkiintoisen näkökulman 30-luvun maailmaan. Näkökulma on luonnollisesti mitä suurimmassa määrin subjektiivinen, eli sen ajan porvarillisen vasemmiston näkökulma, mutta jännittävällä tavalla se muistuttaa meidän nykysuomalaisten tapaa arvioida ympäristöään ja maailmaa. Silloiset vasemmisto ja oikeisto olivat todella kaukana toisistaan. Me ja meidän arvomaailmamme ovat siis 30-luvun "edistysmielisten" jälkeläisiä.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Risto Laine: Vapaamielisten Klubi (Arkistoitu – Internet Archive), 2005. Sivusto sisältää osin alkuperäisasiakirjoista skannattua aineistoa, osin Laineen kirjoituksia.