Vapaaehtoisten marssi
| Vapaaehtoisten marssi | |
|---|---|
.png) Kansallislaulun nuotit ja sanat |
|
| Valtio |  Kiina |
| Säveltäjä | Nie Er |
| Sanoittaja | Tian Han |
|
|
|
Vapaaehtoisten marssi (kiin.: 义勇军进行曲; pinyin: Yìyǒngjūn Jìnxíngqǔ) on ollut Kiinan kansantasavallan kansallislaulu vuodesta 1949 lähtien.[1][2][3] Vapaaehtoisten marssin kirjoitti runoilija Tian Han ja sävelsi Nie Er Kiinan–Japanin sodan (1937–1945) aikana. Laulu oli alun perin elokuvan Pojat ja tyttäret myrskyn aikana (1935) tunnussävel.[2][3][4] Elokuva kuvaa kiinalaisten vapaaehtoisten taistelua japanilaista miehittäjää vastaan 1930-luvun Koillis-Kiinassa, antaen samalla kuvallisen ilmauksen Kiinan kansan päättäväisyydestä taistella maansa ja kansansa vapauden puolesta. Mao Zedongin johtamien kommunistien otettua Kiinassa vallan ja julistettua kansantasavallan vuonna 1949 laulusta tuli Kiinan kansantasavallan kansallislaulu.[5]
Kiinan kulttuurivallankumouksen aikana 1960- ja 1970-luvuilla ”Vapaaehtoisten marssi” oli kielletty[2] ja Tian Han kuoli vankeudessa vuonna 1969. Kansallislaulu korvautui miltei kokonaan maolaisilla ja vallankumouksellisilla lauluilla. Kulttuurivallankumouksen jälkeen vapaaehtoisten marssi tuli jälleen käyttöön. Jonkin aikaa sitä laulettiin toisin sanoin, mutta alkuperäiset palautettiin vuonna 1982.[1][5] Siitä tehtiin virallinen kansallislaulu 4. joulukuuta 1982.
Manner-Kiinan lisäksi laululla on kansallislaulun asema myös Kiinan erityishallintoalueilla, eli Hongkongissa ja Macaolla.[6][7] Laulun halventaminen on rikos molemmilla erityishallintoalueilla.[8][9]
Laulun sanat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yksinkertaistetuilla merkeillä ja pinyin-latinisaatiolla.
| 《义勇军进行曲》 | Yìyǒngjūn Jìnxíngqǔ |
|---|---|
|
起来! 不愿做奴隶的人们! |
Qǐlái! Búyuàn zuò núlì de rénmen! |
|
把我们的血肉筑成我们新的长城! |
Bǎ wǒmen de xuèròu zhùchéng wǒmen xīnde Chángchéng! |
|
中华民族到了最危险的时候, |
Zhōnghuá Mínzú dào le zùi wēixiǎnde shíhòu, |
|
每个人被迫着发出最后的吼声. |
Měige rén bèipòzhe fāchū zùihòude hǒushēng. |
|
起来!起来!起来! |
Qǐlái! Qǐlái! Qǐlái! |
|
我们万众一心, |
Wǒmen wàn zhòng yī xīn, |
|
冒着敌人的炮火,前进! |
Màozhe dírén de pàohuǒ, Qiánjìn! |
|
冒着敌人的炮火,前进! |
Màozhe dírén de pàohuǒ, Qiánjìn! |
|
前进! |
Qiánjìn! |
| 前进! | Qiánjìn! |
| 进! | Jìn! |
Käännös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nouskaa! Te jotka ette halua olla orjia,
Omalla verellämme ja lihallamme rakennamme uuden Kiinan muurin!
Erittäin vaikeat ajat ovat koittaneet Kiinan kansalle,
Jokainen on pakotettu huutamaan viimeisen karjahduksensa!
Nouskaa, nouskaa, nouskaa!
Meitä on kymmeniätuhansia samanmielisiä
Kohtaamaan vihollisen tulitus, marssikaamme!
Kohtaamaan vihollisen tulitus, marssikaamme!
Marssikaamme!
Marssikaamme!
Eteenpäin!
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 CHINA (People's Republic) : Chinese (People's Republic) National Anthem March of the Volunteers Anthems. National Anthems of the World Organisation (NAW). Viitattu 25.3.2019. (englanniksi)
- 1 2 3 China National Anthems.info. Viitattu 25.3.2019. (englanniksi)
- 1 2 China The World Factbook. Central Intelligence Agency (CIA). Viitattu 25.3.2019. (englanniksi)
- ↑ Knowing our National Anthem: March of the Volunteers (pdf) 2024. Education Bureau. Viitattu 14.10.2026. (englanniksi)
- 1 2 David Pong: Encyclopedia of Modern China, s. 7-8. Charles Scribner’s Sons, 2009. ISBN 978-0-684-31566-9 (englanniksi)
- ↑ Basic Law - Annex & Instrument - Annex III 2026. Constitutional and Mainland Affairs Bureau. Viitattu 1.1.2026. (englanniksi)
- ↑ Lei Básica da Região Administrativa Especial de Macau da República Popular da China Boletim Oficial. 2026. Viitattu 1.1.2026. (portugaliksi)
- ↑ Lei n.º 5/1999: Utilização e protecção da Bandeira, Emblema e Hino Nacionais Boletim Oficial. 1999. Viitattu 1.1.2026. (portugaliksi)
- ↑ Hong Kong legislature passes Chinese national anthem bill amid protests 4.6.2020. ABC News. Viitattu 1.1.2026. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]