Van Loo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jakob van Loo, ensimmäinen van Loo -taidemaalari.

Van Loo [fan lo:] on alankomaalainen taidemaalarisuku. jonka useat jäsenet työskentelivät 1600- ja 1700-luvuilla menestyksekkäästi monissa Euroopan maissa. Jakob Van Loo (1614–1670) harjoitti Rembrandtin tyylistä taidetta ensin Amsterdamissa ja sitten Pariisissa. Hänen poikansa Louis Van Loo (1640–1712) toimi niin ikään pääasiallisesti Ranskassa. Hän sai maalauksistaan muun muassa Pariisin taideakatemian ensimmäisen palkinnon. Hänen poikansa Jean Baptiste Van Loo (1684–1745) opiskeli aluksi Roomassa mutta työskenteli sittemmin hänkin Ranskassa maalaamassa muotokuvia ja mytologisia tauluja. Muotokuvamaalari oli myös hänen poikansa Louis Michel Van Loo (1707–1771), Ranskan taideakatemian jäsen ja espanjalainen hovimaalari. Tämän veli Charles Amédée Philippe Van Loo (1719–1790) toimi hovimaalaajana Berliinissä ja teki koristeellisia seinä- ja kattomaalauksia kirkkoihin, linnoihin ja teattereihin.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Van Loo, Tietosanakirja. Osa 10, palsta 643–644. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1919