Valtiopetos
 |
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Valtiopetos on rikos, joka loukkaa valtion alueellista koskemattomuutta tai oikeudellista järjestystä. Olennainen ero maanpetokseen on se, että valtiopetoksessa rikos tehdään yhteiskuntajärjestystä vastaan toimimatta vieraan valtion hyväksi.
Valtiopetos Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa valtiopetos on hyvin tarkkaan määritelty rikos. Tämän takia tässä artikkelissa käsitellään yleisesti valtiopetosrikoksia eli Suomen rikoslain 13. luvun mukaisia rikoksia. Näihin tai maanpetosrikoksiin syyllistyneet katsottiin vuoden 2005 vankeuslain (767/2005) voimaantuloon saakka tuomiota kärsiessään valtiollisiksi vangeiksi, joilla oli vuoden 2005 vankeuslain tullessa voimaan tiettyjä erioikeuksia vankilassa. Nyttemmin valtiollisen vangin käsite on poistettu lainsäädännöstä tarpeettomana.[1]
Suomessa valtiopetos on rikos, jolla väkivaltaa käyttämällä tai sillä uhkaamalla, oikeudettomasti pakottamalla taikka valtiosääntöä rikkomalla yritetään kumota tai muuttaa Suomen valtiosääntö taikka muuttaa valtiojärjestystä. Valtiopetokseen syyllistyy myös se, joka yrittää väkivaltaa käyttämällä tai sillä uhkailemalla syrjäyttää Tasavallan presidentin, valtioneuvoston tai eduskunnan taikka kokonaan tai osaksi estää niitä käyttämästä toimivaltaansa. Rikoksesta tuomitaan vähintään vuodeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi vankeuteen. Valtiopetoksesta tuomittava henkilö on rikoslain 2. luvun 14a. pykälän mukaan lisäksi tuomittava menettämään sotilasarvonsa; kyseinen määräys otettiin rikoslakiin jatkosodan aikana vuonna 1944.
Törkeästä valtiopetoksesta tuomitaan vähintään neljäksi vuodeksi vankeuteen tai elinkautiseen vankeusrangaistukseen. Valtiopetos on törkeä, jos
- rikoksentekijänä on Tasavallan presidentti, valtioneuvoston jäsen taikka muu valtion ylimpään poliittiseen tai sotilaalliseen johtoon kuuluva henkilö,
- rikoksen tekemiseen käytetään aseistettua joukkoa,
- rikos tehdään ihmisiä surmaamalla tai
- rikos on poikkeuksellisten olojen vuoksi erityisen vaarallinen
ja rikos on kokonaisuutena törkeä.
Valtiopetoksen valmistelu on rikos, jossa ryhdytään valtiopetoksen tekemiseksi yhteydenpitoon vieraan vallan tai sen asiamiehen kanssa, hankitaan aseita, ampumatarvikkeita tai muita vastaavia esineitä, koulutetaan ihmisiä aseiden käyttöön taikka kootaan tai varustetaan väkeä. Myös sellainen henkilö, joka perustaa yhteenliittymän valtiosäännön väkivaltaiseksi muuttamiseksi, toimii siinä johtavassa asemassa tai, tietoisena yhteenliittymän tarkoituksesta, antaa sille merkittävää taloudellista tukea, syyllistyy valtiopetoksen valmisteluun. Rangaistus on 4 kuukaudesta 4 vuoteen vankeutta.
Laittomaan sotilaalliseen toimintaan syyllistyy se, joka merkittävällä tavalla osallistuu sotilaallisesti järjestäytyneeseen yhteenliittymään, jonka tarkoituksena on vaikuttaa valtiollisiin asioihin. Myös se, joka antaa tai toimeenpanee kyseisen yhteenliittymän sotilaskoulutusta, syyllistyy tähän rikokseen. Rangaistus on sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta.
Suomen vuoden 1918 sisällissodassa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen vuoden 1918 sisällissotaan hallitusta vastaan sotineet punakaartin sotilaat tuomittiin valtiopetoksesta eli kapinasta. Ainakin johtoa pidettiin maanpettureina.[2][3]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Hallituksen esitys vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoa ja tutkintavankeuden toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi HE 263/2004 (pdf) (s. 7) om.fi. Arkistoitu 27.8.2006. Viitattu 1.8.2007.
- ↑ sotahistorian professori Ohto Manninen: Vapaussota – osana suursotaa ja Venäjän imperiumin hajoamista (toimittaneet Juhana Aunesluoma ja Martti Häikiö) Suomen vapaussota 1918. Kartasto ja tutkimusopas. 1995. Arkistoitu 20.8.2017. Viitattu 15.7.2019.
- ↑ Eino Jutikkala ja Kauko Pirinen: Suomen historia, s. 356-362. (6. painos) Werner-Söderström Bookwell Oy, 2002. ISBN 951-0-27217-5
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Rikoslaki (Arkistoitu – Internet Archive) valtion säädöstietopankissa Finlexissä