Valtaus (esineoikeus)
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Valtaus tarkoittaa omistajattoman esineen haltuunottoa sillä tarkoituksella, että se tulisi valtaajan omistamaksi. Se on vanhin omistusoikeuden saantomuoto.[1] Suomessa tulee nykyisin kyseeseen ainoastaan irtaimen esineen valtaus. Sen edellytyksenä on, ettei esine ole toisen omistuksessa. Esine on joko hylätty tai se ei ole koskaan ollut kenenkään omistuksessa. Valtauksen lähikäsite on löytö.[2] Siinä omistusoikeuden saanto perustuu toisen omistaman esineen löytämiseen ja haltuunottoon.[3]
Entisajan suomalaisessa talonpoikaiskylässä sarkajaon ulkopuolisten alueiden nautinta perustui valtauksella syntyneeseen hallintaan. Tällaisen alueen veroluku perustui yleensä alueen tuottoon.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Suomalainen tietosanakirja, Weilin+Göös 1989–1993, ISBN 951-35-4644-6.
- ↑ Factum, Weilin+Göös 2003–2005, ISBN 951-35-6646-3, hakusana valtaus.
- ↑ Factum, hakusana löytö.
- ↑ Encyclopædia iuridica fennica, Suomalainen lakimiesyhdistys 1994–1999, ISBN 951-855-135-9, osa II palsta 275.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Oikeustiede:valtaus (esineoikeus) Tieteen termipankki. 14.01.2014. Viitattu 14.1.2014.