Valmet (kello)
Valmet oli Valmet Oy:n kellomerkki, johon kuului pöytä- ja seinäkelloja.
Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valmetin valmius aloittaa kellotuotanto toisen maailmansodan jälkeen perustui Tampereella sijainneen lentokonetehtaan mittaritekniikkaan liittyvään osaamiseen. Aluksi kelloja mainostettiin valmistettavan Valmetin lentokonetehtaalla hienomekaniikkaosastolla.lähde?
Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valmetin kellotuotanto aloitettiin 1950-luvun alussa. Aluksi valmistettiin ainoastaan seinäkelloja. Malleja oli kaikkiaan kymmenkunta. Vuonna 1954 tuotannossa oli 18 kellomallia – seinä- ja pöytäkelloja sekä ilmapuntareita. Koneistot valmistettiin lähinnä Tampereella, mutta jossakin määrin niitä tuotiin myös ulkomailta. Tehdas sijaitsi Valmetin Instrumenttitehtaassa Tampereen Härmälässä.lähde?
Kellojen kaapit ja kotelot olivat puuta, joko koivua tai jalopuuta sekä vaneria, fajanssia ja muovia. Kellomallit nimettiin kotoisasti suomalaisin etunimin: mm. Olli, Matti, Antti, Jussi, Iisakki, Aino, Aila ja Rauni.lähde?
Tuotannon lopetus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1969 Pentti Kiuru sai Valmetin kellojen yksinmyyntioikeuden, ja seuraavana vuonna myös osa tuotannosta siirtyi Kiurulle. Valmet luopui lopullisesti kellotuotannosta vuonna 1976. Myöhemmin kelloja valmistettiin nimellä Aika.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Suomalainen kellotuotanto – niukkuuden aikaa Kellomuseo. Viitattu 22.1.2014.