Valemuisto

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Valemuisto on muisto, joka voi kokemuksellisesti tuntua hyvinkin todelta, mutta joka todellisuudessa on osittain virheellinen tai jopa kokonaan keksitty. Valemuistot voivat olla iloisia tai surullisia. Ilmiöstä, jossa informaatio ”saastuttaa” muiston, käytetään nimitystä interferenssi.[1] Ongelma muodostuu siitä, ettei muistiin voi luottaa.[2] Syyttömiäkin on tuomittu rikoksista valemuiston vuoksi.[3][4]

Valemuiston syntymekanismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mieleen tavalla tai toisella hautautunut muisto voi murtautua esiin nopeasti ja yllättävän tuoreen tuntuisena. Brittitutkijat Giuliana Mazzoni ja Irving Kirsch sekä yhdysvaltalainen Elizabeth Loftus esittivät vuonna 2001, että valemuistojen pesiytyminen mieleen vaatii kolmen ehdon toteutumista:[5]

  • Tarvitaan jonkinlainen aavistus, että jotain tärkeää on tapahtunut, mutta se on unohdettu tai torjuttu alitajuntaan. Aavistus saa ihmisen hakemaan apua.
  • Tarvitaan uskottava auktoriteetti, joka tulkitsee oireita ja sanoo tietävänsä, mistä on kyse.
  • Muistelijan on pidettävä auktoriteetin antamaa selitystä mahdollisena.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ihmeellinen maailma Viitattu 15.4.2009.
  2. Opinnäytetyö. Valemuisto esitutkinnassa.
  3. Soili Väisänen: Näin syntyy valemuisto savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Viitattu 10.5.2018.
  4. Näin helposti valemuiston voi istuttaa, kertoo muistin huippututkija Helsingin Sanomat. 25.10.2015. Viitattu 11.5.2018.
  5. Matikka, Tuija: Kipeä muisto voi olla valemuisto Tiede. 01.02.2008. Viitattu 15.4.2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä psykologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.