Vainojen uhrien muistopäivä
Vainojen uhrien muistopäivä (ruots. minnesdagen för förintelsens offer, tuhonnan uhrien muistopäivä) on alkuaan 1930-luvulla ja toisen maailmansodan aikana Saksassa sekä sen miehittämissä ja hallitsemissa maissa kansallissosialistien suorittamien kansanvainojen uhrien muistoksi vietettävä kansainvälinen vuosipäivä. Sen vietto alkoi Euroopan parlamentin 1995 antamasta suosituksesta, mutta ajankohta on eri maissa erilainen. Suomalaisessa almanakassa se on 27. tammikuuta, koska Auschwitzin keskitysleiri vapautettiin kyseisenä päivänä 1945. Suomessa on valtioneuvoston kanslian päätöksellä vietetty muistopäivää vuodesta 2002 alkaen. Päivä ei ole liputuspäivä eikä vapaapäivä.[1] Päätöksessä todetaan, että juutalaisvainojen ja muiden kansanvainojen uhrien muistopäivää ryhdytään viettämään tammikuun 27 päivänä. - - Päivä muistuttaa meitä yli 50 vuoden takaisista tapahtumista, joiden kukaan ei soisi toistuvan ihmiskunnan historiassa. Näin muistopäivä sisältää juutalaisten tuhonnan, holokaustin lisäksi esimerkiksi armeenien kansanmurhan Osmanien valtakunnassa 1915 ja suuren terrorin Neuvostoliitossa 1930-luvulla, vaikka monissa maissa on kyse nimenomaan holokaustin muistamisesta.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Suomen kalenterin juhlapäivät Liputus ja juhlapäivät, Yliopiston Almanakkatoimisto, Helsingin yliopisto
- ↑ mitä tarkoittaa vainojen uhrien muistopäivä? Kysymykset, Kysy mitä vain, Helsingin kaupunginkirjasto]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vainojen uhrien muistopäivä 27.1. Lisätietoa, Holokaustin uhrien muisto
