Väriaberraatio

Esitys väriaberraatiosta, jossa on havainnollistettu valon taittumista.

Vertailu vääristymästä. Ylempi kuva on otettu digitaalikameran omalla linssillä ja alempi lisänä käytetyn laajakuvalinssin kanssa.

Väriaberraatio eli kromaattinen aberraatio tai kromaattinen vääristymä on valon erilaisesta taittumisesta johtuva ilmiö. Ilmiö tapahtuu, kun linssi ei pysty tuomaan kaikkia valon aallonpituuksia kohtaamispisteeseen.

Spektrin pienemmät aallonpituudet taittuvat linssissä enemmän kuin spektrin suuremmat aallonpituudet. Valon taittuminen riippuu linssin (tai muun taittavan esineen) taitekertoimesta. Taitekerroin riippuu taas valon aallonpituudesta, tästä seuraa se, että eri aallonpituudet taittuvat eri kulmissa, jolloin havaitaan väriaberraatio. Karkeasti yleistäen voidaan sanoa, että sininen valo taittuu enemmän kuin punainen.

Värien erilaisen taittumisen seurauksena on se, että tietystä kohteesta muodostuu linssin taakse useita eri värisiä kohteita hieman eri paikkaan. Väriaberraatiota hyödynnetään varsinkin silloin, kun halutaan muodostaa kohteesta sen spektri. Se on kuitenkin vakava ongelma, mikäli halutaan luoda mahdollisimman tarkkoja kuvia kohteista. Ongelma voidaan korjata niin sanotulla akromaattisella objektiivilla.

Valokuvauksessa termillä tarkoitetaan ilmiötä, jolloin ei-toivotut värit tuottavat reunuksen kuvassa oleville kohteille. Ilmiö esiintyy tyypillisesti metallisilla pinnoilla tai kun vaaleiden ja tummien kohteiden välillä on suuri kontrasti. Valokuvakamerassa tämä on peräisin lasin taittumiskertoimesta, jolloin eri aallonpituudet kulkevat eri nopeudella linssin läpi. Joissakin kuvankäsittelyohjelmissa on työkalut värien korjaamista varten.

Lähteet

• Väriaberraatio (Arkistoitu – Internet Archive), Hannu Karttunen

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Väriaberraatio Wikimedia Commonsissa