Uuraisten Kangashäkin työväentalo
| Uuraisten Kangashäkin työväentalo | |
|---|---|
| Uuraisten Kangashäkin työväentalo | |
| Osoite | 41290 Kangashäkki |
| Sijainti | Uurainen |
| Valmistumisvuosi | 1927 |
| Rakennuttaja | Uuraisten Kangashäkin työväenyhdistys |
| Omistaja | Eino Aho |
| Runkorakenne | hirsi, lauta |
| Kerrosluku | 1 |
 |
|
Uuraisten Kangashäkin työväentalo on Uuraisilla Kangashäkin kylässä sijaitseva työväentalo, joka on rakennushistoriallisesti, historiallisesti ja maisemallisesti arvokas. Talo edustaa perinteistä työväentalorakentamista.[1]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talon tontti on ostettu vuonna 1926 Toivo Paloselta. Talon salin osuus on rakennettu Kummunkylän työväenyhdistyksen työväentaloksi, mistä se on siirretty Kangashäkkiin. Ravintola- ja keittiöosan urakoi Oskari Lehtovirta Einari Niinimäen vanhan hevostallin heinäsuovasta. Rakennukseen on tehty yksi pärekatto talkoilla sotien jälkeen. Nykyisen omistajan aikana on laitettu peltikatto.[1]
Vuonna 1932 uusittiin eteinen ja narikka. Vuonna 1945 tehtiin sisustustöitä ja hankittiin saliin lämmityslaitteet. Talo sähköistettiin vuonna 1949.[1]
Sotien aikana talossa majoitettiin inkeriläisiä, jotka pitivät salissa lampaita. Tällöin sali turmeltui.[1]
Tontti ja sillä olevat rakennukset myytiin Eino Aholle vuonna 1968, kun yhdistyksen toiminta oli hiljentynyt ja rakennukset olivat päässeet huonoon kuntoon. Uusi omistaja on rakentanut tontille saunan.[1]
Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rakennus on osittain hirsi- ja osittain lautarunkoinen ja harjakattoinen. Katteena on pelti. Perusta ovat kivipilarit.[1]
Talossa on sali näyttämöineen, ravintola, keittiö, narikka, eteinen ja pieni varasto. Lautarakenteisessa pulpettikattoisessa ulkorakennuksessa on varasto ja wc:t.[1]
Toimintaa työväentalolla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talo oli vuonna 1979 yksityisasuntona.[1]