Uskorenije
Uskorenije (ven. ускорение, ’nopeuttaminen’) oli Mihail Gorbatšovin vuonna 1985 Neuvostoliitossa käyttöön ottama termi. Käytännössä vuonna 1987 alkanut uskorenije tuotti rahaa raskaaseen teollisuuteen, joka lopulta epävakautti talouden. Uskorenijeen liittyi muun muassa työpaikkojen kurin tiukentaminen ja parempi puoluevirkailijoiden valvonta. Kesäkuussa 1987 uskorenijen todettiin epäonnistuneen ja se korvautui kunnianhimoisemmalla perestroikalla.
Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Neuvostoliiton kuva oli heikentynyt 1980-luvulla, huolimatta joistakin merkittävistä saavutuksista 70-vuotisen historiansa aikana, kuten siirtymisestä pääosin maatalousyhteiskunnasta ydinasesupervallaksi. Menestyksekkään 1970-luvun jälkeen maa kohtasi uuden taantuman ajan. Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) korkea-arvoisten virkailijoiden harhakuva siitä, että talous oli paremmassa kunnossa kuin se todellisuudessa oli, vaikeutti merkittävien uudistusten toteuttamista. Esimerkiksi Leonid Brežnevin ajan ”BAM”-kampanja Siperian rautatien rakentamiseksi ei saanut Neuvostoliiton väestöä innostuneeksi, mikä kertoi erosta Neuvostoliiton viestin ja todellisuuden välillä. Gorbatšov varoitti Brežneviä toistuvasti muuttamaan Neuvostoliiton talouden suuntaa, mutta hänen edeltäjänsä ei kuitenkaan uskonut tilanteen olevan niin huono. Tämän tehottomuuden lisäksi Neuvostoliitossa ei ollut riittävästi myöskään markkinakilpailua. Neuvostoliiton talous jäi länsimaisista talouksista jälkeen lähes jokaisella toimialalla.[1]
Käytännössä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yrittäessään lisätä tuotantoa Gorbatšov käynnisti uudistuksen nimeltä uskorenije, joka tarkoittaa nopeuttamista. Neuvostoliitto oli kohtaamassa taantuman, joten astuttuaan valtaan Gorbatšov yritti elvyttää talouskasvua eri keinoin. Hän edisti tuottavuutta, lisäsi sijoituksia talouteen ja rajoitti alkoholin myyntiä. Nämä kolme toimenpidettä epäonnistuivat kuitenkin täydellisesti. Vaikka propagandakampanjat lisääntyivät ja poissaoloja sekä korruptiota vastaan taisteltiin, näillä toimenpiteillä oli vähäinen vaikutus työntekijöiden tuottavuuteen. Sen sijaan se johti korkeisiin inflaatioasteisiin. Useita rakennushankkeita aloitettiin, mutta niitä ei koskaan saatu päätökseen. Alkoholin kieltäminen, vaikka se vähensi kuolleisuutta, lisäsi ihmisten tyytymättömyyttä.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Rutzen, Matthew: Uskorenie, Perestroika, Glasnost: How and Why Gorbachev Killed the Soviet Union Journal on World Affairs, UCLA. 30.3.2021. Viitattu 16.10.2023. (englanniksi)