Keskustelu käyttäjästä:Savir

Vanhat keskustelut:

• Arkisto, osa 1 (2012–2015)
• Arkisto, osa 2 (2015–2018)
• Arkisto, osa 3 (2018–2021)
• Arkisto, osa 4 (2021–)
• Arkisto, osa 5

Thank you for being a medical contributors!

The 2023 Cure Award

In 2023 you were one of the top medical editors in your language. Thank you from Wiki Project Med for helping bring free, complete, accurate, up-to-date health information to the public. We really appreciate you and the vital work you do! Wiki Project Med Foundation is a thematic organization whose mission is to improve our health content. Consider joining for 2024, there are no associated costs. Additionally one of our primary efforts revolves around translation of health content. We invite you to try our new workflow if you have not already. Our dashboard automatically collects statistics of your efforts and we are working on tools to automatically improve formating.

Thanks again :-) -- Doc James along with the rest of the team at Wiki Project Med Foundation 4. helmikuuta 2024 kello 00.25 (EET)

Thank you. Savir (keskustelu) 4. helmikuuta 2024 kello 09.37 (EET)

Paiserutto

Can you please incorporate this translation to help improve fi.wiki. Kind words of encouragement for AnnaHonkanen are appreciated. She is helping Wiki Project Med. Lucas559 (keskustelu) 17. maaliskuuta 2024 kello 22.22 (EET)

Teriakki

Olet kirjoittanut artikkelin teriakista, joten ajattelin artikkelin keskustelusivun sijaan tulla kysymään täsmennystä suoraan sinulta. Minusta artikkelin viimeinen kappale on ristiriitainen ilman, että on selitetty, mistä ristiriita johtuu. Ensin todetaan, että "Teriakki oli uskomuslääke, jonka parantavat vaikutukset olivat vähäisiä" ja sitten todetaan, että sen sisältämä oopiumi on särkylääke ja että teriakki lievensi yskää, ripulia ja oksentamista. Oopiumin keskeiset ainesosat ovat morfiini ja kodeiini. Nykyäänkin Suomessa on myyntiluvat lääkevalmisteilla, joissa morfiinia käytetään kipulääkkeenä, kodeiinia yskään ja oopiumitinktuuraa ripuliin. Vaikuttaa ristiriitaiselta, että oopiumia sisältävä teriakki olisi uskomuslääke vaikka se kuitenkin sisältää aineita, joita nykyäänkin virallisesti valvotussa lääkehoidossa käytetään samojen oireiden hoitamiseen. Jos tälle ristiriidalle on jokin selitys, niin se olisi hyvä kirjoittaa auki. --Custoo (keskustelu) 24. maaliskuuta 2024 kello 20.27 (EET)

En enää muista, mitä lähteessä tarkkaan sanottiin. Mutta jos teriakin uskottiin parantavan kaikki taudit ja myrkytykset, vaikka oikeasti se vain lievitti oireita, kuten särkyä, yskää, ripulia, oksentamista jne., niin ehkä se tekee siitä uskomuslääkkeen. Savir (keskustelu) 24. maaliskuuta 2024 kello 20.37 (EET)

Ehkä se on uskomuslääke niiden vaivojen osalta, joihin siitä ei aidosti ole hyötyä, mutta tekeekö se siitä kategorisesti uskomuslääkkeen. Jos henkilö yritti parantaa ripuliaan oopiumipitoisella teriakkilla niin hän varmastikin sai siihen aitoa apua. Siinä tilanteessahan kyse ei ole uskomuslääkkeestä. Jos asia ei ole mustavalkoisesti yhdellä tavalla niin löytyisikö sellaisia ilmaisutapoja, jotka ovat lähempänä totuutta. Voisiko sanoa, että teriakki sisälsi ooppiumia, joka auttaa tiettyihin vaivoihin, mutta teriakkilla yritettiin hoitaa myös monia sellaisia vaivoja, joihin siitä ei ollut apua.--Custoo (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 17.50 (EET)

Anteeksi

Sori estin sinut vahingossa kun piti estää käyttäjä jonka muokkauksen olit kumonnut. --Linkkerpar^keskustelu 15. huhtikuuta 2024 kello 11.14 (EEST)

OK, ei se mitään. Savir (keskustelu) 15. huhtikuuta 2024 kello 11.15 (EEST)

Fulfilment/fulfillment

Amerikanenglannissa kirjoitetaan fulfilment ja brittienglannissa fulfillment, ei toisinpäin. 2001:999:48C:8B7:F119:2FFD:73B1:D0F1 8. toukokuuta 2024 kello 18.37 (EEST)

Päinvastoin. Googleta niin näet. Ole hyvä ja lopeta itse keksimiesi sanojen ja kirjoitusmuotojen lisäily. Savir (keskustelu) 8. toukokuuta 2024 kello 18.39 (EEST)

Virukset

Kysyin neljää lähdettä viruksia käsittelevässä artikkelissa. Kumosit muutokseni heti, eikä artikkeliin tullut lähteitä. Laitan lähdepyynnöt vielä tähän.

- Lähde sille että viruksia on löydetty (tieteellinen tutkimus).

- Lähde sille että 1939 otetussa elektronimikroskooppikuvassa näkyy virus.

- Lähde sille että virukset muuntavat perimäänsä, miten asia on todennettu?

- Lähde sille että virusrokotteissa käytetään elävää virusta. Artikkelin alussa sanotaan että virukset eivät ole eläviä. Wizard46 (keskustelu) 20. toukokuuta 2024 kello 21.42 (EEST)

Nuo tiedot on otettu biokemian emeritusprofessori Matti Vuennon kirjasta, ja ne on artikkelissa viitteistetty. Artikkelin alussa esitetty kuvaus virusten elottomuudesta on se, jota ei ole lähteistetty. Virusten elollisuus on määritelmäkysymys, ja artikkelissa elämä sanotaan lähteistetysti, että virukset ovat elollisen ja elottoman välimaastossa. Savir (keskustelu) 20. toukokuuta 2024 kello 21.53 (EEST)

Ymmärrän että tiedot on haluttu vilpittömässä mielessä kopioida luotettavasta lähteestä. Mutta mitä ajattelet siitä kun lukuisat tutkijat sanovat että viruksia ei ole edes olemassa? Ja perustavat väitteensä sille että niitä ei ole löydetty mistään. Wikipedian artikkeli kuitenkin lähtee siitä että viruksia on varmuudella olemassa. Siihen onko viruksia olemassa, on olemassa vain yksi totuus. Koska asia on tieteellinen asia, ei mielipideasia. Oletko tästä samaa mieltä? Se mitä Matti Vuento kertoo kirjassaan, perustuu hänen omaan käsitykseensä. Mistä tiedät että hän on tässä asiassa oikeassa? Enemmistö tutkijoista, virologeista ja lääkäreistä ovat varmasti sitä mieltä että viruksia on olemassa. Mistä tiedät että enemmistö on oikeassa, kun kyseessä ei edelleenkään ole mielipideasia. Wizard46 (keskustelu) 21. toukokuuta 2024 kello 16.47 (EEST)

Juu, ei mielipidekysymys. Virukset eivät ole itsenäisesti eläviä, vaan ikään kuin karanneita geenejä eli niitä ei oikein voi olla ilman elämää. --Höyhens (keskustelu) 24. toukokuuta 2024 kello 11.27 (EEST)

Kahdesta asiasta olen samaan mieltä, virusten olemassaolo ei ole mielipideasia, ja ne eivät ole eläviä. Mutta miten ne voisivat olla "karanneita" geenejä? Jos mietit asiaa tarkemmin, miltä se kuulostaa että geenejä voisi karata solun ulkopuolelle? Virologit väittävät että virukset muuntautuvat ja muuttavat perimäänsä. Miten sellainen joka ei ole edes elävä, voisi muuntautua? Wizard46 (keskustelu) 26. toukokuuta 2024 kello 11.37 (EEST)

Rokotteiden yhteydessä käsite ”elävä virus” tarkoittaa eri asiaa kuin pohdinta siitä onko virus elävä vaiko ei. Artikkelissa virukset ei nähdäkseni väitetä, että virukset _muuttaisivat_ perimäänsä, kuten nyt tunnut lukevan. Toki aina hieman vaarallista käyttää ilmauksia tyyliin ”kykenevät muuntautumaan”, kun aina löytyy porukkaa jotka ymmärtävät tuollaiset tahallaan väärin ja takertuvat niihin. –Anr (keskustelu) 26. toukokuuta 2024 kello 11.54 (EEST)

Kiitos Anr vastauksesta. Ei artikkelissa virukset väitetäkään että virukset muuttaisivat perimäänsä. Virusten muuntautuminen erilaisiksi varianteiksi on kuitenkin merkittävä virologiaan liittyvä teesi. Esim THL:n sivulta löytyy artikkeli "Muuntuneet koronavirukset", jossa mainitaan "Kun virukset lisääntyvät, niiden perimään ilmaantuu muutoksia eli mutaatioita". Virologiassa on siis olemassa uskomus että väitetty virus kykenisi lisääntymään ja muuttamaan perimäänsä. Miten on siis mahdollista että virus, joka ei ole elävä, kuitenkin kykenee lisääntymään ja muuttamaan perimäänsä? Wizard46 (keskustelu) 26. toukokuuta 2024 kello 12.12 (EEST)

Miten joku hokema tai vitsi leviää ja muuntuu vaikka se ei ole elävä (kts. meemi). Niin vain tapahtuu, eikä sen leviävän asian, eli esimerkiksi vitsin, tarvitse olla ”elävä olento” niin ”tehdäkseen”. Tässä lienee niin perustavaa laatua oleva ero ajattelussamme että minä ainakaan en tätä keskustelua jatka tämän pidemmälle. –Anr (keskustelu) 26. toukokuuta 2024 kello 12.34 (EEST)

@Anr Rokotteiden yhteydessä käytetään termiä "elävä virus", rokotteiden siis väitetään sisältävän elävää virusta. Vaikka virologit ovat todenneet että kaikki virukset ovat kuolleita. Eikö tämä ole mielestäsi ristiriitaista? Wizard46 (keskustelu) 26. toukokuuta 2024 kello 12.17 (EEST)

Ei. ”Elävä virus” on infektiokykyinen virus. Eikä siihen vaikuta lainkaan se katsotaanko virus eläväksi vaiko ei. Eikä kaikki rokotteet sisällä ”elävää virusta”. –Anr (keskustelu) 26. toukokuuta 2024 kello 12.28 (EEST)

@Anr Hyäksyn tämän selityksen mutta haastan lisää. Okei, rokotteiden yhteydessä elävällä viruksella tarkoitetaan infektiokykyistä virusta. Mutta miten tiedetään että virus ylipäätään kykenee infektoimaan ihmiseen taudin? Virologiassa on tällainen teesi että virus kykenisi "infektoimaan" ihmiseen jonkin taudin. Miten tämä ilmiö on todennettu? Jos ajatellaan että rokotteessa on virusta joka kykenee infektoimaan ihmiseen taudin, miksi ihmeessä sellaista rokotetta laitetaan ihmiseen? Wizard46 (keskustelu) 26. toukokuuta 2024 kello 12.53 (EEST)

Anteeksi, mutta liittyykö haasteesi suoranaisesti artikkelin kehittämiseen? Jos ei liity, niin suosittelen siirtymään jollekin muulle keskustelualustalle.-- Htm (keskustelu) 26. toukokuuta 2024 kello 13.11 (EEST)

@Htm Kyllä liittyy artikkelin kehittämiseen. Viruksia käsittelevässä artikkelissa annetaan ymmärtää että virukset olisivat tosiasia, siis tietellisesti osoitettu asia. Mutta kun totuus on että viruksia ei ole koskaan löydetty tietellisillä menetelmillä. Kyse siis ei ole tieteestä laisinkaan vaan jostain mihin ihmiset uskovat. Asiantuntijat uskoessaan viruksiin, uskovat sellaiseen mikä ei ole totta. Miksi he sitten niin tekisivät? Koska ihminen toimii niin! Ihminen voi uskoa kollektiivisesti sellaiseen mikä ei ole totta, kuvitelleen asian olevan täyttä totta. Minäkin uskoin viruksiin, mutta selvitettyäni asiaa ja pengottuani internetin läpi asian tiimoilta, olen vaihtanut näkemystäni. Olen ollut väärässä, olen uskonut sellaiseen mikä ei ole totta. Samaan lopputulokeen ovat tulleet monet muut asiantuntijat, jotka ovat uskoneet niihin ennen, mutta eivät usko enää. Mutta ihminen toimii näin. Ei ole mikään häpeä myöntää olleensa väärässä, ei ole häpeä myöntää uskoneensa sellaiseen mikä ei ole totta. Wizard46 (keskustelu) 26. toukokuuta 2024 kello 14.00 (EEST)

Okei. Mutta keskustelun tulevaisuuden takaamiseksi siirtäisin sen kuitenkin artikkelin keskustelusivulle, missä sille on ymmärtääkseni tarjolla parempi jatkuvuus. Yksittäisen käyttäjän keskustelusivulla en näe erilaisten näkökantojen sovittelulle otollisia mahdollisuuksia. Valinta on tietenkin sinun. -- Htm (keskustelu) 26. toukokuuta 2024 kello 14.34 (EEST)

Siirretään keskustelua sinne, se voisi olla parempi paikka. Aihe on mielenkiintoinen ja merkittävä. Wizard46 (keskustelu) 27. toukokuuta 2024 kello 14.18 (EEST)

Suomen kielen "elävä virus" on varmaankin suora käännös englannin kielen termistä "live virus". Englannissa "live" adjektiivina tarkoittaa erilaisia toimivia vaikkakin elottomia asioita, kuten "live wire", johto jossa on sähkövirta, tai "live coal", palava hiili. Savir (keskustelu) 26. toukokuuta 2024 kello 12.41 (EEST)

@Savir Ymmärrän tämän. "Live" viittaa siihen että jokin on aktiivinen, "live virus" viittaa aktiiviseen virukseen, olkoon sitten niin. Elävä virus, aktiivinen virus, infektiokykyinen virus, hyväksytään monta termiä. Tarkoitukseni ei ollut takertua termistöön sinänsä, vaan keskustella siitä onko viruksia edes olemassa. Se onko virus elävä, kuollut, infektiokykyinen tai infektiokyvytön, on vain nyanssi. Isoin kysymys on "Onko viruksia olemassa?". Asia on tärkeä koska suuri yleisö muodostaa todellisuuskäsityksensä siihen mitä lukevat wikipediasta. Jos wikipedia sisältää vuodesta toiseen saman virheellisen tiedon, eikä artikkeleita saa muuttaa totuutta vastaaviksi, ei totuus koskaan pääse suuren yleisön tietoisuuteen. Minusta tärkeätä olisi kertoa viruksia käsittelevässä artikkelissa, että virukset eivät ole tieteellinen asia, vaan uskomus johon tiedeyhteisö uskoo. Ja koska tiedeyhteisö uskoo niihin, niihin uskotaan myös yleisesti. Mutta asia ei edelleenkään ole mielipideasia, ei uskonasia. On aivan sama vaikka 99% tiedeyhteisöstä uskoisi johonkin, asiassa on silti totuus joka voi poiketa merkittävästi siitä mihin valtavirta uskoo. Koska tieteellisiä vahvistuksia ei ole löydetty viruksille, ja infektioille, niissä ei ole kysymys tieteestä, vaan uskomuksista. Ja tämä on tietoa jonka kuuluisi olla suuren yleisön saatavilla. Wizard46 (keskustelu) 26. toukokuuta 2024 kello 13.18 (EEST)

Niin, ei virukset ole kuolleitakaan sitten kun ne on torjuttu vaan passivoituja. Ne voivat vaikuttaa aktiivisina vain muiden eliöiden solujen tms. vaikutuksesta. --Höyhens (keskustelu) 27. toukokuuta 2024 kello 11.02 (EEST)

Tää on verrattavissa siihen että väitettäisiin mitokondriota bakteeriksi. Keskustelu osaltani loppuu tähän ettei mene Savirin kiusaamiseksi. --Höyhens (keskustelu) 27. toukokuuta 2024 kello 11.08 (EEST)