Lähdekoodi sivulle Unkarin historia

{{Unkarin historia}}
'''Unkarin historia''' alkaa antiikin ajalta, jolloin sen alueella oli kaksi [[Rooman valtakunta|Rooman valtakunnan]] provinssia, [[Pannonia]] ja [[Daakia]]. Rooma menetti Pannonian 300-luvun lopulla, minkä jälkeen sen valtasivat ensin [[germaanit|germaaniheimot]], sitten [[slaavit]] ja eri paimentolaiskansat. [[Kaarle Suuri|Kaarle Suuren]] johtamat [[frankit]] ottivat vuoden 800 tienoilla haltuunsa alueen länsiosan etelä- ja itäosien ollessa löyhästi [[Bysantin valtakunta|Bysantin]] ja [[Bulgaria]]n vallassa. Unkarilaisten kielelliset esi-isät saapuivat nykyisen [[Unkari]]n alueelle 800-luvun lopulla.

Unkarin valtion perustajana pidetään [[Tapani I (Unkari)|Tapani Pyhää]], joka kruunattiin Unkarin ensimmäiseksi kuninkaaksi vuonna 1000. Hän loi maahan vahvan valtiojärjestelmän ja teki [[kristinusko]]sta valtionuskonnon. Tapanin kuoltua maa joutui valtataisteluiden riivaamaksi ja joutui melkein Saksan ja Bysantinkin valloittamaksi, kunnes vuonna 1077 valtaan noussut [[László I Pyhä]] palautti järjestyksen maahan. Tämän jälkeen Unkari pysyi itsenäisenä kuningaskuntana 1500-luvulle saakka, kunnes se joutui 150 vuodeksi [[Osmanien valtakunta|osmanivallan]] alle. Tämän jälkeen maasta tuli osa suurta [[Habsburgien monarkia]]a. Vuonna 1867 Habsburgien imperiumista muodostettiin [[Itävalta-Unkari]]n kaksoismonarkia, jonka osana Unkarilla oli laaja itsehallinto. Maailmansotien välisenä aikana maa oli jälleen itsenäinen kuningaskunta, hallintojärjestelmältään varsin vanhoillinen. Maa päätyi yhteistyöhön [[Natsi-Saksa]]n kanssa ja kuului toisen maailmansodan häviäjiin. Neuvostoliiton miehittämänä Unkarista muodostui [[Varsovan liitto]]on kuuluva kansandemokratia, [[Unkarin kansantasavalta]]. Länsimaiseen demokratiaan siirryttiin vuonna 1989. Vuodesta 1999 Unkari on kuulunut [[Nato]]on ja vuodesta 2004 [[Euroopan unioni]]in. Vuodesta 2010 lähtien pääministeri [[Viktor Orbán]] ja Fidesz-puolue ovat ajaneet maan demokraattisia instituutioita alas tehden muutoksia muun muassa perustuslakiin. [[Freedom House]] kuvailee Unkarin nykyistä hallintomuotoa osittain [[Autoritarismi|itsevaltaiseksi]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11338940|nimeke=Freedom House: Unkari ei ole enää demokratia, Puolan kehitys huolestuttava|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-05-07|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006499186.html|nimeke=Demokratia {{!}} Freedom House: Unkari ei ole enää demokratia, ja siitä voi syyttää EU:ta|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2020-05-06|viitattu=2020-05-07|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

== Kansainvaellukset ja unkarilaisten maahantulo ==
[[Tiedosto:Sankareiden aukio.JPG|thumb|left|Unkarilaisten Unkariin tulon 1000-vuotismuistomerkki Budapestissä]]
Antiikin aikana nykyisen Unkarin tienoilla oli kaksi [[Rooman provinssit|Rooman provinssia]], [[Pannonia]] ja [[Daakia]]. Rooma menetti Pannonian 300-luvun lopulla, minkä jälkeen sen valtasivat ensin [[germaanit|germaaniheimot]], sitten [[slaavit]]. [[Alföld|Suurelle alangolle]] levittäytyi paimentolaiskansoja, kuten [[hunnit]], [[bulgaarit]] ja [[avaarit (muinainen kansa)|avaarit]]. Avaarit hallitsivat [[Karpaattien allas|Karpaattien altaan]] aluetta 500-luvulta 700-luvulle, kunnes Kaarle Suuren johtamat [[frankit]] voittivat heidät vuoden 800 tienoilla. Frankit ottivat haltuunsa alueen länsiosan, jonne syntyi slaavilaisten vasallien ruhtinaskuntia, kuten [[Kroatia]] ja [[Suur-Määri|Määri]]. Etelä- ja itäosat olivat löyhästi [[Bysantin valtakunta|Bysantin]] ja [[Bulgaria]]n vallassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/276730/Hungary | Nimeke = Hungary:history:Origins of the Magyars| Kirjoittaja = Várdy, Steven Béla & Várdy, Nicholas A. Vardy |Julkaisu = Encyclopædia Britannica| Viitattu = 17.3.2012 | Kieli = {{en}}}}</ref> 

Unkarilaiset elivät 800-luvulla vielä nykyisen [[Ukraina]]n lounaisosissa, mutta he oppivat tuntemaan tulevan kotimaansa sotaretkillä. Kun [[petsenegit]] hyökkäsivät unkarilaisten kimppuun, nämä ylittivät [[Karpaatit]] päällikköjensä [[Árpád]]in ja [[Kurszán]]in johdolla, todennäköisesti keväällä 895, ja ottivat valtaansa harvaan asutetun Suuren alangon. Kun Kurszan kuoli 904, Árpád pääsi yksin johtoasemaan. Unkarilaiset tuhosivat Määrin valtakunnan, voittivat [[Baijeri]]n rajakreivin vuonna 907 ja valtasivat myös [[Transdanubia]]n.<ref name="U32">Unkari. Maa, kansa, historia s. 32</ref><ref name="Britannica">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/276730/Hungary | Nimeke = Hungary:history:The kingdom to 1526| Kirjoittaja = Várdy, Steven Béla & Várdy, Nicholas A. Vardy |Julkaisu = Encyclopædia Britannica| Viitattu = 17.3.2012 | Kieli = {{en}}}}</ref>  

Seuraavan puolen vuosisadan aikana unkarilaiset tulivat tunnetuksi ryöstöretkistään, jota he tekivät pitkin Länsi-Eurooppaa. He kärsivät kuitenkin ratkaisevan tappion [[Luettelo Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijoista|Saksan kuninkaalle]] [[Otto I]]:lle vuonna 955, ja ryöstöretket lakkasivat vähitellen. Vuonna 973 ruhtinas [[Géza]] lähetti lähetystön keisari [[Otto II]]n luo, ja seuraavana vuonna hän kääntyi perheineen [[kristinusko]]on. Hänen poikansa Vajk kastettiin Tapaniksi ({{k-hu|István}}).<ref name="Britannica"/><ref>Unkari. Maa, kansa, historia s. 34, 37</ref>

== Unkarin valtion synty ja keskiaika ==
{{Pääartikkeli|[[Unkarin kuningaskunta]]}}
Vuosina 997–1038 hallinnut [[Tapani Pyhä]] I (István) kruunattiin Unkarin ensimmäiseksi kuninkaaksi legendan mukaan joulupäivänä 1000 yöllä.<ref>[http://countrystudies.us/hungary/6.htm Stephen I] ''Hungary: A Country Study.'' Library of Congress, 1989.</ref> Samaan aikaan valtion ensimmäiset rajat astuivat voimaan, pääkaupungiksi nimettiin [[Esztergom]] ja kristinusko tuli maan viralliseksi uskonnoksi. Uskonpuhdistuksia jatkettiin vielä pitkälle Pyhä Tapanin valtakauden aikana. Tapani loi vakaan ja vahvan valtiojärjestelmän frankkilaiseen malliin. Häntä pidetään Unkarin valtion perustajana. Italialaissyntyinen [[Pyhä Gellért]] (Gerardus) saapui maahan [[Tapani Pyhä]]n käännyttäessä maata kristinuskoon. Gellért kirjoitti Unkarin ensimmäiset teologiset teokset, hänestä tuli piispa ja hän perusti katedraalin ja luostarin. Näiltä ajoilta on myös varhaisin säilynyt unkarinkielinen kirjoitus, vuonna 1055 [[Balaton]]-järven pohjoisrannalle perustetun luostarin perustuskirja. Kuningas Tapanin kuoltua maa joutui valtataisteluiden riivaamaksi ja joutui melkein Saksan ja Bysantinkin valloittamaksi, kunnes vuonna 1077 valtaan noussut [[László I Pyhä]] palautti järjestyksen maahan. Piispa Gellért julistettiin pyhimykseksi kuningas Tapanin kanssa 20. elokuuta vuonna 1083 kuningas Pyhä Lászlón aloitteesta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hungarianquarterly.com/no158/014.shtml | Nimeke = The Canonisation of Five Hungarian Saints in 1083 | Julkaisu = Hungarian Quarterly | Ajankohta = 2000 | viitattu = 13.1.2012 | arkisto = https://web.archive.org/web/20080908080556/http://www.hungarianquarterly.com/no158/014.shtml | arkistoitu = 8.9.2008 }}</ref> Nykyään elokuun 20. on Unkarin valtion juhlapäivä.

[[Tiedosto:Albrecht Dürer 082.jpg|thumb|right|Sigismund Luxemburgilainen]]

Kuningas [[Andreas II]] oli yksi [[Ristiretket|viidennen ristiretken]] johtavista hahmoista vuosina 1217–1218.<ref>[http://www.umich.edu/~eng415/timeline/summaries/fifth_crusade.htm Fifth crusade] University of Michigan</ref> Vaikka itse ristiretki oli sotilaallisesti tappiollinen, ulkopoliittisesti se oli Unkarille ja kuninkaalle kannattava. Menestyksekkäästi ja itsevarmasti hallinneen [[László I Pyhä]]n valtakauden jälkeen, 1200-luvun alussa Unkarin taloudellinen ja sisäpoliittinen tila kuitenkin heikkeni sen verran, että kuningas [[Andreas II]] joutui tekemään vuonna 1222 ''[[Kultainen bulla|kultaisen bullan]]'', joka määritteli aatelisten ja aatelittomien oikeudet. Oikeudet saivat kuitenkin pian väistyä, sillä [[mongolit]] ([[tataarit]]) hyökkäsivät vuosien 1241–1242 aikana Unkariin. Kyliä ja kaupunkeja – niiden joukossa [[Buda]] ja [[Pest (kaupunki)|Pest]] – joutui ryöstelyn ja tuhoamisen kohteeksi. Kuningas [[Béla IV]] itsekin joutui pakenemaan [[Muhin taistelu]]sta <!-- myös: Mohi --> ja elämään lyhyen ajan piiloutuneena, kunnes mongolien ylikaani [[Ögödei]] yllättäen kuoli ja Unkarissa sotatoimia johtanut [[Batu-kaani]] veti joukkojaan maasta palaten [[Mongolia]]an. Kuningas Béla IV palasi Budaan ja ryhtyi elvyttämään runneltua maata.<ref>[http://countrystudies.us/hungary/7.htm Politics and Society under Stephen's Successors] ''Hungary: A Country Study.'' Library of Congress, 1989.</ref> Tällöin alettiin rakentaa laajaa, kivilinnoja käsittävää puolustusjärjestelmää, joka nykyään ulottuu Unkarin naapurimaiden puolelle. 1200-luvun toisella puoliskolla Budasta tehtiin valtakunnan pääkaupunki.

[[Unkarin hallitsijat|Árpád-dynastian]] sammuttua 1301 maan hallitsijaksi tuli ranskalainen [[Anjou]]-suvun [[Kaarle Robert]].<ref name="US9">[http://countrystudies.us/hungary/9.htm Renaissance and reformation] ''Hungary: A Country Study.'' Library of Congress, 1989.</ref> 1300-luvun alussa Unkarin sisäpoliittiset sekä taloudelliset kriisit uusiutuivat ja ainoastaan Kaarle Robert sai tilanteen hallintaansa. Hänen jälkeensä valtaistuimella seurasi poikansa [[Ludvig I Suuri]] joka laajensi sotatoimillaan isänsä vakauttamaa Unkarin valtakuntaa. [[Sigismund Luxemburgilainen]] noustuaan Unkarin kuninkaaksi onnistui myös saamaan [[Böömi]]n ja myöhemmin [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan]] valtaistuimen. Hän yritti estää kirkon kahtiajakautumisen ja rauhoittamaan [[Ranska]]n ja [[Englanti|Englannin]] kuninkaiden välejä sekä kävi osittain onnistuneita puolustustaisteluita Unkarin rajoja uhkaavien ottomaanien kanssa.

[[Tiedosto:Matthias Corvinus.jpg|thumb|left|Matias Corvinuksen muotokuva]]

1400-luvun puolivälissä jälleen uusiutuvien hallitsijakiistojen vuoksi valtionhoitajaksi nimetty aatelinen ja ritari [[János Hunyadi]] löi armeijallaan [[Osmanien valtakunta|Osmanien valtakunnan]] hyökkäyksen Nándorfehérvárin (nyk. [[Belgrad]]in) taistelussa vuonna 1456. Hänen pojastaan [[Matias Corvinus|Matias (Mátyás) Corvinuksesta]] tuli kuningas vuonna 1458 ja hänen aikanaan Unkari oli poliittisen ja kulttuurisen vaikutuksensa huipulla.<ref name="US9"/> Buda oli tällöin [[renessanssi]]kulttuurin johtava keskus. Matiaksen hallituskaudella Unkariin kuului muun muassa Ala-Itävalta, [[Steiermark]], [[Määri]] ja [[Sleesia]].

Matiaksen kuoltua kuoli unkarilaisten mielestä myös oikeus, sillä kuningas Matias miellettiin oikeudenmaisimmaksi kuninkaaksi. Syntyi sisäisiä kiistoja ja aatelisto alisti talonpoikia kovin ottein. Vuonna 1514 kansa nousi [[György Dózsa]]n johdolla kapinaan, mutta se kukistettiin.<ref name="US10">[http://countrystudies.us/hungary/10.htm Reign of Ulaszlo II and Louis II] ''Hungary: A Country Study.'' Library of Congress, 1989.</ref> Maan olot vain kurjistuivat.

Osmanien valtakunta valmistautui uuteen sotaan ja vuoden 1526 [[Mohácsin taistelu]]ssa unkarilaiset kärsivät ankaran tappion. Lisäksi nuori kuningas [[Lajos II]] salamurhattiin taistelun jälkeen, jonka johdosta aatelisten välille puhkesi laajoja kiistoja sekä kaaos. Buda jätettiin täysin suojaamattomaksi ja näin osmanit tekivät ryöstelyrynnäkön kaupunkiin, josta kuningatar ja hovi ehdittiin evakuoimaan [[Bratislava]]an hetki ennen heidän tuloa. Turkkilaiset valtasivat Budan pysyvästi vasta 1541. Unkari pirstoutui kolmeen osaan: länsiosat joutuivat [[Habsburg]]ien hallintaan, [[Transilvania]]sta tuli osmaneille veroja maksava autonominen ruhtinaskunta ja muut osat siirtyivät turkkilaisten valtaan, jossa taas unkarilaiset ja turkkilaiset ottivat jatkuvasti yhteen valloittelemalla pienempiä ja suurempia linnoja toisiltaan noin 150 vuoden ajan. Pirstoutumista edesauttoivat myös unkarilaisten aatelisten eripuraisuus. Unkarilla oli pitkään (sulttaanin lisäksi) kaksi yhtäaikaista, kiistelevää kuningasta, [[Transilvania]]n ruhtinas [[János Szapolyai]] sekä [[Ferdinand I Habsburg]], myöhempi saksalais-roomalainen keisari.<ref name="US10"/> Myös 1130-, 1310- sekä 1440-luvulla Unkarilla oli lyhyen ajan kaksi yhtäaikaista kuningasta.

Turkkilaisten mukana Unkariin kantautui kuitenkin myös monia hyviäkin asioita. Esimerkiksi kahvi, paprika, maissi, lisäksi suurin osa Unkarin nykyisistä kylpylöistä on rakennettu turkkilaisten aikana.

== Habsburgien valta ==
{{Pääartikkeli|[[Habsburgien valta Unkarissa]]}}
[[Tiedosto:II. Rákóczi Ferenc Mányoki.jpg|thumb|150px|Á. Mányoki:Ferenc Rákóczi II:n (1676–1735) muotokuva]]
[[1686]] länsivaltojen yhtyneet armeijat ajoivat [[turkki]]laiset Budasta ja [[1699]] koko Unkarista. [[Habsburgit]] tulivat valtaan ja ottivat myös Unkarin kuninkaan arvonimen. Kuitenkaan Unkari ei muodollisesti missään vaiheessa kuulunut heidän hallitsemaansa [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhään saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan]]. Habsburgit antoivat muiden vähemmistökansalaisuuksien tulla maahan lieventämään unkarilaisten itsenäisyyshaluja. Se ei paljon vaikuttanut ja jo 1703–1711 käytiin [[Ferenc Rákóczi]] II:n johtama itsenäisyyssota.<ref>[http://countrystudies.us/hungary/17.htm Reign of Leopold II] ''Hungary: A Country Study.'' Library of Congress, 1989.</ref> Vähälukuisemmat ja [[ranska]]laisten liittolaistensa jättämät unkarilaiset kuitenkin hävisivät sen.

Kapinan jälkeen seurasi poikkeuksellisen pitkä rauhan aika, jolloin Unkarin talous kehittyi pitkin harppauksin. Perustettiin tehtaita, teattereita ja sanomalehtiä. Pestin merkitys kansainvälisessä kaupassa kasvoi. Buda sai takaisin asemansa Unkarin hallinnon keskuksena. [[15. heinäkuuta]] [[1846]] avattiin Unkarin ensimmäinen rautatieyhteys Pestin ja Vácin välille.<ref>[http://sinfin.net/railways/world/hungary.html Railways in Hungary]</ref> Ensimmäinen [[höyrylaiva]] laskettiin [[Tonava]]lle – hanketta rahoittaneen  kreivi [[István Széchenyi]]n ansiosta – 16. maaliskuuta 1831. Pian niitä tuli muillekin Unkarin merkittävimmille sisävesistöille ([[Tisza]]-joki [[3. syyskuuta]] [[1833]], [[Balaton]]-järvi [[21. syyskuuta]] [[1846]].) sekä [[Välimeri|Välimerelle]] (Unkarin [[Adrianmeri|Adrianmeren]] kaupunkeihin). Samoihin aikoihin aloitettiin Tonavan ja Tiszan säännöstely jatkuvien tulvien estämiseksi. Budapestin edustavin ja vanhin pysyvä silta, [[Ketjusilta]], otettiin käyttöön vuonna [[1849]]. Hanke oli niin myös Széchenyin ansiota ja toteutuksesta vastasivat englantilainen [[William Tierney Clark]] sekä skottilainen [[Adam Clark]].

1800-luvun Unkarin hyvinvointi kuitenkin aiheutti sen, että rikkaat rikastuivat ja köyhät köyhtyivät. Unkarilaisuus oli jäämässä Habsburgien germaanisten vaikutteiden varjoon.

[[Tiedosto:Kossuth Lajos.jpg|thumb|left|140px|Vuoden 1848 kapinan johtajan [[Lajos Kossuth|Kossuth Lajosin]] (1802–1894) muotokuva]]
15.3.1848 unkarilaiset kävivät jälleen [[Unkarin kapina 1848|kapinoimaan]] vaatien itselleen itsehallintoa. Unkari julistettiin tasavallaksi ja valtionhoitajaksi valittiin [[Lajos Kossuth]]. Itävallan keisari [[Frans Joosef I]] kukisti kuitenkin kapinan [[Venäjä]]n avulla ja teloitutti johtajat.<ref>[http://countrystudies.us/hungary/21.htm The Revolution of March 1848] ''Hungary: A Country Study.'' Library of Congress, 1989.</ref> Unkarilaiset käyttivät kapinassa ensimmäistä kertaa punavihervalkoista lippuaan.

=== Suomalais-ugrilaisuus ===
1800-luvulla ja varsinkin kansallisromantiikan aikana 1870–1890-luvuilla, unkarilaisten jo muutenkin vahva kansallisuusaate voimistui entisestään. Unkarilaisten suomalais-ugrilaisuuden "löytyminen", kun eräät unkarilaiset tutkimusmatkailijat olivat vierailleet [[Suomi|Suomen]], [[Viro]]n sekä muun [[Baltia]]n ja [[Venäjä]]n eri alueilla – esimerkiksi [[Antal Reguly]] [[1839]], [[Pál Hunfalvy]] [[1869]], nuorempi Jankó János [[1896]] ja [[Zoltán Kodály]]n vierailu [[Ilmari Krohn]]in vieraana – ja tehneet merkittäviä muistiinpanoja ja tallenteita erilaisista suomalaisista kansanperinteistä, kuten lauluista, kielestä sekä kulttuurista, jotka yllättävän paljon muistuttivat unkarilaisia{{Lähde|16. syyskuuta 2008}}, kun taas vastaavaa samanlaisuutta ei löytynyt Unkarin naapurikansoilta. Saman joutuivat toteamaan 1800-luvulla Unkarissa vierailleet suomalaiset kansanperinne- ja kielentutkijat. [[Matthias Alexander Castrén|M. A. Castrén]] pääsi lähemmin tutkimaan unkarin kieltä kansanperinnetutkija Antal Regulyn asuessa [[Suomi|Suomessa]] ja [[Lappi|Lapissa]]. Kahden maan kirjallisuus ja taide lähenivät toisiaan ja lukuisat suomalaiset taiteilijat, kuten esimerkiksi [[Eliel Saarinen]] (joka suunnitteli ensimmäiset kaarikadut Budapestiin), [[Akseli Gallen-Kallela]], [[Yrjö Liipola]], [[Ilmari Krohn]], viettivät pitkiäkin aikoja Budapestissa ja muualla Unkarissa. Eräiden lähteiden mukaan [[Johan Ludvig Runeberg|J. L. Runebergiä]] olisi innoittanut [[Mihály Vörösmarty]]n [[1836]] sanoittama unkarilainen kansallissävelmä "Szózat" "[[Maamme laulu]]a" sanoittaessa. ''[[Kalevala]]'' käännettiin unkariksi ensimmäisen kerran vuonna [[1872]]. Se on tähän päivään asti pakollinen kirja Unkarin lukioissa. Muita koulussa opetettuja kirjoja ovat muun muassa [[Väinö Linna]]n ''[[Tuntematon sotilas]]'' sekä [[Mika Waltari]]n ''[[Sinuhe egyptiläinen]]''.

=== Kaksoismonarkia ===
Kärsittyään tappion [[Preussi]]a vastaan vuoden [[1866]] sodassa Itävalta oli valmis sovintoon unkarilaisten kanssa. Seuraavana vuonna [[1867]] muodostettiin [[Itävalta-Unkari|Itävalta-Unkarin kaksoismonarkia]], jossa Unkari sai laajoja vapauksia ja oli tasavertainen Itävallan kanssa. Tarkoituksena oli vähentää unkarilaisten itsenäisyysintoa. Yhteistä oli ulko- ja puolustuspolitiikka ja rahalaitos. Lippuna oli Itävallan ja Unkarin värien yhdistelmä. Lisäksi vaakunassa oli kummankin maan vaakunat. Itävallan omat ehdot taas olivat muun muassa Unkarin siviililain uudistaminen. Etenkin talonpoikien sekä erilaisten vähemmistöjen asemaa parannettiin, mihin unkarilaiset aateliset aiemmin eivät olleet suostuneet etujensa menettämisen pelossa.

[[Tiedosto:Budapest keleti historic.jpg|thumb|right|Valokuva Itäisestä Rautatieasemasta (''Keleti pályaudvar'') Budapestissa vuonna 1900.]]

Marraskuun 17. vuonna [[1872]] [[Buda]]n, [[Óbuda]]n ja [[Pest (kaupunki)|Pestin]] kaupungit yhdistyivät yhdeksi [[Budapest]]iksi, josta tuli Unkarin hallinnon keskus. Kaksoismonarkian alkamisesta noin 50 vuoden ajan Unkari ja erityisesti sen pääkaupunki vaurastuivat merkittävästi. Kaupungin keskustaa ja sen muita asuinalueita suunniteltaessa pyrittiin usein ottamaan esimerkkiä [[pariisi]]laisesta kaupunginsuunnittelusta. [[28. lokakuuta]] [[1877]] otettiin käyttöön Läntinen Rautatieasema (''[[Nyugati pályaudvar]]''). Budapestin kuuluisa [[Unkarin valtionooppera|oopperatalo]] sekä Itäinen Rautatieasema (''[[Keleti pályaudvar]]'') valmistuivat vuonna [[1884]]. Kaupungin ensimmäinen – ja [[Lontoo]]n jälkeen maailman toiseksi vanhin – [[Budapestin metro|metro]] avattiin vuonna [[1896]] sekä [[Imre Steindl]]in suunnittelema [[Unkarin parlamenttitalo|Parlamenttitalo]], jonka rakentamiseen käytettiin yli 40&nbsp;kg puhdasta kultaa, valmistui vuonna [[1904]].

[[Akseli Gallen-Kallela]] matkusteli Unkarissa vuosina [[1907]]–[[1908]].<ref>[http://nol.hu/archivum/archiv-46240 Oroszlánkaland a budai Duna-parton] Nepzabadsag Online</ref> [[Széchenyin ketjusilta|Ketjusillan]] molemmissa päässä makaavat leijonapatsasparit ihastuttivat suomalaistaidemaalaria niin, että hän kiipesi yhtenä yönä leijonan selkään ja maalasi sillalta avautuvan [[Linnavuori (Buda)|Linnavuoren]] kuutamomaiseman. Siltavahti kutsui [[santarmi]]t, jotka alkoivat kirjoittaa Gallen-Kallelalle sakkoa, kun hän veti povitaskustaan lapun ja ojensi sen vahdille. Lapussa luki unkariksi: ''"Täten sallin suomalaisen Akseli Gallen-Kallelan harjoittaa vapaasti taidettaan Unkarin Kuningaskunnan pääkaupungin kaikilla mahdollisilla yleisillä paikoilla. Fyysisen estämisen tai muun hänen työtään haittaavan seikan sattuessa Gallen-Kallela on oikeutettu pyytämään lähimmän santarmipartion suojelu- tai virka-apua. Budapestin poliisin ylipäällikkö."'' Gallen-Kallelan suomalaiset sekä Unkariin liittyvät maalaukset olivat unkarilaisten mielestä niin lumoavia, että vuonna 1908 Budapestissa pidettiin Gallen-Kallelan taidenäyttely, jossa oli esillä lähes 500 hänen teostaan. Näyttelyssä kävi noin 100 000 vierailijaa. Ketjusillan leijonapatsaan jalustaan - jonka selässä Gallen-Kallela oli istunut - kaiverrettiin kullanvärisellä tekstillä unkariksi ja suomeksi lyhyesti Gallen-Kallelan tarina. Kyseinen leijona kuitenkin murtui toisen maailmansodan pommitusten aikana, ja se siirrettiin [[Budapestin historian museo]]on. Kaiverrusta korvaamaan Budapestiin pystytettiin Gallen-Kallelan muistomerkki Tonavan rantakadun lähellä sijaitsevaan puistoon, Budan puolella (''Budapest I. ker. Lánchíd utca 17, {{coord|47|29|48|N|19|02|30|E|}}.'')

== Itsenäistymisestä toiseen maailmansotaan ==
===Neuvostotasavalta===
[[File:Trianon consequences.png|thumb|[[Trianonin rauhansopimus]], punainen: uusien rajojen ulkopuolelle jäänyt alue, jossa unkarilaiset olivat enemmistönä.]]
Ensimmäisessä maailmansodassa Habsburgien valtakunta luhistui ja Unkarista tuli itsenäinen. Se oli kuitenkin joutunut häviäjien puolelle ja menetti alueistaan kaksi kolmasosaa: [[Slovakia]]n [[Tšekkoslovakia]]lle, maan itäosat kuten [[Transilvania]]n [[Romania]]lle ja maan eteläosat [[Jugoslavia]]lle. Näihin sisältyivät kaikki Unkariin Itävalta-Unkarin osana kuuluneet alueet, joilla unkarilaiset eivät olleet enemmistönä, mutta samalla kolme miljoonaa unkarilaistakin jäi Unkarin rajojen ulkopuolelle. Uudet rajat vahvistettiin [[Trianonin rauhansopimus|Trianonin rauhansopimuksella]] 1920.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Otavan iso Fokus, 7. osa (Sv-Öö) | Sivu = 4398 | Luku= Unkari | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1974 | Isbn = 951-1-01521-4}}</ref>

Unkarin viimeinen kuningas [[Kaarle I (Itävalta)|Kaarle IV]] (Károly) luopui vallasta ja sosialistien sekä tasavaltalaisten radikaalien hallitus julisti maan [[Unkarin demokraattinen tasavalta|demokraattiseksi tasavallaksi]] 16. marraskuuta 1918, vaikka Unkari säilyttikin valtionmuotonsa – viiden kuukauden katkoksella – kuningaskuntana. Maan virallinen nimi, Unkarin kuningaskunta, säilyi toisen maailmansodan loppuun asti, vaikkei kuningasta ollutkaan ja valtion asioista päätti eduskunta. [[Mihály Károlyi|Mihály Károlyin]] johtama sosiaalidemokraattis-tasavaltalainen hallitus jäi kuitenkin lyhytikäiseksi.

Työläisten liikehdinnän ja maailmansodan voittajavaltojen paineessa sosiaalidemokraatit päättivät liittoutua vastaperustetun kommunistipuolueen kanssa ja nostivat sen johtajan [[Béla Kun]]in suoraan vankilasta valtion johtoon. Yhdistyneet sosiaalidemokraatit ja kommunistit [[Unkarin kapina 1919|julistivat]] [[Unkarin neuvostotasavalta|Unkarin neuvostotasavallaksi]] 21. maaliskuuta 1919. Tuore neuvostotasavalta joutui kuitenkin pian sotaan [[Romania]]n, [[Serbia]]n, [[Tšekkoslovakia]]n ja [[amiraali (sotilasarvo)|amiraali]] Horthyn johtamien porvarillisten voimien kanssa. Romanialaiset ja Horthyn joukot marssivat lopulta Budapestiin ja kukistivat neuvostotasavallan 6. elokuuta 1919. Valtionhoitajaksi noussut konservatiivis-aristokraattinen [[Miklós Horthy]] hallitsi Unkaria vuoteen 1944.

===Horthyn aristokratia===
Amiraali Miklós Horthyn aikana Unkari oli virallisesti [[monarkia]], mutta todellisuudessa sitä hallitsi valtionhoitaja. Horthy oli palvellut keisarillisessa laivastossa, mutta keisarikunnasta itsenäistynyt Unkari oli sisämaavaltio. Unkarilaiset sanoivat leikillään: "Unkari on kuningaskunta ilman kuningasta ja sitä johtaa amiraali, vaikka sillä ei ole rannikkoa."<ref name="tkh11">{{Lehtiviite | Tekijä =  | Otsikko = Miksi Unkaria hallitsi 1920–40-luvuilla amiraali?| Julkaisu = Tieteen Kuvalehti Historia| Ajankohta = 2011| Numero = 8| Sivut = 10| Julkaisija = Bonnier | Issn = 0806-5209 }}</ref>

[[Tiedosto:TeritorialGainsHungary1920-41.svg|235px|thumb|Unkarin vuosina 1938–1941 takaisin liitetyt alueet. Ruskea: Etelä-Slovakia (1938), kellanruskea: Karpatorutenia (1939), vihreä: Pohjois-Transilvania (1940), harmaa: Jugoslavialta vallatut alueet (1941).]]
Vuosina 1938–1940 Unkari onnistui saamaan takaisin osan Trianonin rauhassa menettämistään alueista. [[Sudeettikriisi|Sudeettikriisin]] yhteydessä Saksa ja Italia saivat aikaan Wienin ensimmäisen välitystuomion, jolla Unkariin liitettiin osa Etelä-Slovakiasta. Kun Saksa seuraavana vuonna valtasi [[Tšekkoslovakia]]n, Unkari miehitti maan itäisimmän osan eli [[Karpatorutenia]]n. Wienin 2. välitystuomiossa elokuussa 1940 Unkari sai vielä Romanialta Pohjois-Transsilvanian.<ref name=Fokus>{{Kirjaviite | Nimeke = Otavan iso Fokus, 7. osa (Sv–Öö) | Sivut = 4398–4399 | Luku = Unkari | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1973 | Isbn = 951-1-01521-4}}</ref>

Unkari yritti viimeiseen asti vältellä toiseen maailmansotaan liittymistä, mutta joutui kuitenkin liittymään vuonna 1941, kun Kassa-niminen kaupunki ([[Košice]]) joutui neuvostokoneiden pommitusten kohteeksi. Ei ole varmuutta, olivatko asialla oikeasti neuvostokoneet vai pelkästään naamioidut sellaiset, sillä sekä [[natsi-Saksa|Saksa]] että [[Neuvostoliitto]] halusivat saada Unkarin puolelleen, joten on mahdollista, että kumpi vain maista oli saattanut suorittaa ilman ennakkovaroitusta tehdyn pommituksen.

===Toinen maailmansota===
[[Toinen maailmansota|Toisessa maailmansodassa]] Unkari solmi [[Adolf Hitler]]in Saksan kanssa kauttakulkusopimuksen ja pääsi valloittamaan takaisin tämän tuella vielä osan Trianonin rauhassa Jugoslavialle menettämistään alueista ([[Baranja]]n ja [[Backa]]n alueet nykyisestä [[Serbia]]sta sekä [[Medimurje]]n ja [[Prekmurje]]n alueet nykyisestä [[Slovenia]]sta).<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.usc.edu/libraries/archives/arc/libraries/sfa/hungary.html | Nimeke = Hungary | Julkaisija = Shoah Foundation Institute Visual History Archive | Viitattu = 10.2.2020 | arkisto = https://web.archive.org/web/20070203003152/http://www.usc.edu/libraries/archives/arc/libraries/sfa/hungary.html | arkistoitu = 3.2.2007 }}</ref>

[[Unkarin 2. armeija]] tuhoutui tammikuussa 1943 Don-joen seudulla. 200&nbsp;000 miehestä liki 137&nbsp;000 kuoli joko taistelussa neuvostojoukkoja vastaan tai erityisen koviin pakkasiin. Unkarille jäi enää kotirantaman lisäksi [[Unkarin 1. armeija|1.]] ja [[Unkarin 3. armeija|3. armeija]], joista toinen oli [[Nuoliristi-puolue|Nuoliristi]]-nimisen fasistipuolueen vaikutteiden alainen. Valtionhoitaja Horthy estääkseen fasismin tai kommunismin jyräämisen maahan oli yrittänyt käydä muutamia salaisia neuvotteluja [[liittoutuneet|liittoutuneiden]] kanssa. Vastaukseksi hän sai, että liittoutuneiden lähimmät joukot kamppailivat vasta Keski-Italiassa, joten neuvotteluiden ei todettu tällöin vielä olevan ajankohtaisia. Pyydettiin kääntymään [[Moskova]]n puoleen. Todellisuudessa liittoutuneet ja [[Neuvostoliitto]] olivat jo sopineet Euroopan jakamisesta vuonna 1943 [[Teheran]]issa. Horthy yritti irtautua Hitlerin otteesta julistamalla Unkarin puolueettomaksi 1944. Saksa kuitenkin miehitti Unkarin maaliskuussa 1944 ([[operaatio Margareetta]]), ja satojatuhansia Unkarin [[juutalaiset|juutalaisia]] lähetettiin keskitysleireille.

Kun neuvostojoukot vyöryivät kohti Budapestiä vuoden 1944 lopulla, Horthy teki aselevon heidän kanssaan. Natsit vastasivat nostamalla valtaan [[Ferenc Szálasi]]n [[Nuoliristi]]-puolueen. Tämä hallitus jatkoi taistelua [[puna-armeija]]a vastaan ja se moninkertaisti Budapestin tuhot. Kun neuvostoliittolaiset lopulta [[Budapestin piiritys|saivat kaupungin haltuunsa]] 13. helmikuuta 1945, kolme neljäsosaa sen rakennuksista oli raunioina.

Sodan jälkeen Unkari joutui luopumaan kaikista vuosina 1938–1941 takaisin valtaamistaan lisäalueista.<ref name=Fokus /> Näistä Karpatorutenia liitettiin nyt [[Neuvostoliitto]]on, muut samoihin valtioihin, joihin ne olivat kuuluneet ennen vuotta 1938. Unkarin rajat vahvistettiin vuonna 1947 [[Pariisin rauhansopimus (1947)|Pariisin rauhansopimuksella]]. Ne olivat muutoin samat kuin Trianonin rauhassa määrätyt paitsi että Unkari joutui luovuttamaan Tšekkoslovakialle vielä pienen alueen [[Bratislava]]n läheisyydestä ([[Jarovce]]n, [[Rusovce]]n ja [[Čunovo]]n kylät).<ref>{{kirjaviite | Nimeke = Treaties of Peace with Italy, Bulgaria, Hungary, Roumania, and Finland (English Versions) | Sivu = 2 (154) | Luku = Treaty of Peace with Hungary, Part I, Frontiers of Hungary, Art. I | Julkaisija = Ohio State University | Vuosi = 1947
|www = https://babel.hathitrust.org/cgi/pt?id=osu.32435066406612&view=1up&seq=1}}</ref>

===Inflaatio===
Maailmansodan jälkeen Unkaria koetteli tähän asti maailman pahin [[inflaatio]]. Jokaista maailmansotaa edeltänyttä [[peng&#337;]]tä (rahayksikkö ennen forinttia) vastaan tarvittiin 1,4 biljoonaa pengőtä. Vuonna 1946 liikkeellä oli seteleitä, joiden arvo oli 100 triljoonaa pengőtä. 1. elokuuta 1946 vaihdettiin rahayksiköksi forintti, jonka arvoksi tuli 400&nbsp;000 kvadriljoonaa (4×10<sup>29</sup>) pengőtä.

== Kansandemokratiasta Natoon ==
[[Tiedosto:Hungarian Revolution Flag of 1956.svg|thumb|200px|[[Unkarin kansannousu|Kansannousun]] [[1956]] aikana käytetty lippu, josta kommunistisen puolueen valtaa edustava vaakuna on poistettu]]

Marraskuussa [[1945]] pidetyissä vapaissa parlamenttivaaleissa agraaripohjainen Pientilallisten puolue sai 57 % äänistä ja vaalivoittoa toteuttamansa maareformin jälkeen odottanut Unkarin kommunistinen puolue vain 17 %. Hallituksen paikkajako toteutettiin kuitenkin vaaleja edeltäneen sopimuksen perusteella, ja pientilalliset myöntyivät lisäksi antamaan kommunisteille keskeisen sisäministerin paikan. Sisäministeriön avulla alkoi kommunistien johtama turvallisuuspoliisi pidättää kilpailevien puolueiden johtajia ja monet pakenivat länteen. 1947 pidetyissä uusissa vaaleissa kommunistipuolue nousikin jo suurimmaksi ja Sosiaalidemokraattinen puolue sulautettiin siihen pian. Vuonna 1949 Unkari julistettiin sosialistiseksi kansantasavallaksi. Sitä juhlistettiin lisäämällä lippuun uusi kommunistinen vaakuna ja lipun väreille annettiin uusi merkitys. [[Mátyás Rákosi]]n perustama pahamaineinen turvallisuuspoliisi [[AVO]] varmisti uskollisuuden puolueen opeille. Monissa kodeissa suoritettiin öisiä kotietsintöjä sekä ihmisiä vietiin moneksi päiviksi tai viikoiksi kuulusteluihin, joihin joskus liittyi myös kidutusta. Syytteet useimmiten olivat epäillyt länsimaisista vakoojista.

[[Stalin]]in kuoleman (1953) jälkeen pääministeriksi nousi uudistus- ja kansallismielinen [[Imre Nagy]]. [[23. lokakuuta]] vuonna [[1956]] opiskelijat ja työläiset marssivat parlamenttitalolle tuomaan julki maan epäkohtia. Vastustus paisui [[Unkarin kansannousu|kansannousuksi]] ja pääministeri ilmoitti Unkarin eroavan [[Varsovan liitto|Varsovan liitosta]]. Imre Nagy pyysi kansainvälistä apua. Läntiset suurvallat eivät kuitenkaan uskaltaneet puuttua asiaan (humanitaarisia apuja lukuun ottamatta), joten Neuvostoliiton armeija kukisti kansannousun panssarivaunuin. Nagy ja tuhannet muut teloitettiin.<ref name="BBCTL">[http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/1054642.stm Timeline Hungary] BBC News</ref>

====== János Kádárin aika 1956-1988 ======
[[Tiedosto:János Kádár (fototeca.iiccr.ro).jpg|pienoiskuva|[[János Kádár]] (1912-1989) hallitsi kommunistista Unkaria vuodesta 1956 vuoteen 1988.]]
Kommunistijohtaja Mátyás Rákosin seuraajaksi nousi vuonna 1956 [[János Kádár]], joka lakkautti turvallisuuspoliisin julmuudet ja vapautti osan poliittisista vangeista 1960-luvun alkuun mennessä. Unkari kuitenkin säilyi sosialistisena valtiona, mutta kommunistinen vaakuna poistettiin lipusta.

Vuonna 1968 Unkarin joukot osallistuivat Tšekkoslovakian demokratialiikkeen ([[Prahan kevät]])  kukistamiseen. 1960-luvulla Unkarissa siirryttiin rajoitettuun kapitalismiin, ja suhteet länsimaihin lähenivät asteittain 1980-luvulle asti. Suomen ja Unkarin välinen viisumipakko purettiin vuonna 1968. Pieniä yrityksiä yksityistettiin ja kansalaisten sallittiin lomailla länsimaissa tietyin väliajoin. Niin kutsuttu "[[gulassikommunismi]]" nostettiin itäblokin maissa esikuvaksi. Osittain tästä syystä Unkari on siirtynyt muita kansandemokratioita kivuttomammin markkinatalouteen.

Vuonna 1988 Unkarissa syntyi laajoja demokratiaa vaativia mielenosoituksia. Vuoden 1956 kansannousun jälkeen johtajaksi nostettu [[János Kádár]] syrjäytettiin  hallitsevan kommunistisen Unkarin sosialistisen työväenpuolueen johdosta vuonna 1988 ja hänen tilalleen uudeksi puoluejohtajaksi tuli  Károly Grósz. Oppositiopuolueiden perustaminen sallittiin lailla. Syksyllä 1989 päästettiin itäsaksalaisia pakolaisia Unkarin kautta länteen, mikä johti lopulta Berliinin muurin murtamiseen ja [[kylmä sota|kylmän sodan]] päättymiseen. [[23. lokakuuta]] 1989 – kansannousun vuosipäivänä – julistettiin uusi Unkarin tasavalta perustetuksi. Unkari siirtyi markkinatalouteen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.bbc.com/news/world-europe-17383522|nimeke=Hungary profile|julkaisu=BBC News|ajankohta=2018-03-05|viitattu=2020-02-21|ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref> [[Puna-armeija]] poistui Unkarista vuonna 1990.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.visegradgroup.eu/basic-facts-about/hungary/brief-history-of-hungary|nimeke=The Visegrad Group: the Czech Republic, Hungary, Poland and Slovakia}}</ref>

====== Kommunismin jälkeen ======
Ensimmäiset vapaat vaalit, joissa oli mukana useita puolueita, järjestettiin Unkarissa 25.3.-8.4.1990.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.visegradgroup.eu/basic-facts-about/hungary/brief-history-of-hungary|nimeke=The Visegrad Group: the Czech Republic, Hungary, Poland and Slovakia}}</ref>

Unkari liittyi [[Nato]]on 1999 ja [[Euroopan unioni]]in vuonna [[2004]].<ref name="BBCTL" /> Naton tehtävissä ja YK:n rauhanturvaajatehtävissä maa on ollut mukana useimmissa paikoissa. Tällä hetkellä Unkarin asevoimat ovat läsnä seuraavissa maissa: [[Serbia]] ([[Kosovo]]) 312+159 miestä, [[Afganistan]] 191 miestä, [[Bosnia ja Hertsegovina]] 158 miestä, [[Kypros]] 84 miestä, [[Egypti]] 41 miestä, [[Irak]] 20 miestä. Sekä Afganistanissa että Irakissa on kuollut yksi unkarilainen kansainvälistä asepalvelusta suorittaessa. Vuoden [[2006]] syksyllä Unkarin parlamentti oli päättänyt 18 miehen lähettämisestä [[Libanon]]iin.

== Konservatismin nousu ==
{{Korjattava/kieli}}
[[Tiedosto:Viktor Orbán cropped.jpg|pienoiskuva|[[Viktor Orbán]], Unkarin pääministeri vuosina 1998–2002 ja vuodesta 2010 lähtien]]
{{Tarkistettava|Poikkeustilasta kirjoitettu miten sattuu.}}
Vuonna 2011 Unkari nousi EU:n puheenjohtajaksi.
[[Viktor Orbán]]in kansallis-konservatiivinen populistipuolue [[Fidesz]] nousi vuoden 2010 vaaleissa hallitusvastuuseen. 
Orbánin hallitus pyrki keskittämään valtaa pääpuolueelle. Lisäksi se pyrki valvomaan tiedotusvälineitä<ref name="MMM_2018_197">Mitä missä milloin 2018, Ulla Paavilainen (päätoimittaja) ISBN 978-951-1-31404-2, s. 197, artikkeli s. 196-203</ref>. Vuoden alussa säädettiin uusi medialaki, jonka perusteella hallitus valvoi olennaisia joukkoviestimiä. Huhtikuussa parlamentti hyväksyi perustuslain muutoksia. Joulukuussa muutettiin vaalilakia valtapuoluetta suosivaksi. EU ilmaisi huolestumisensa lakien johdosta.<ref name="BBCTL" />. Fideszin vastustajat syyttivät puolueen johtajia taloudellisista väärinkäytöksistä. Fideszin kannattajatkin arvostelivat joitain Orbánin hallituksen jyrkkiä toimia. Hallituksen kannatuspohjaa kuitenkin varmisti jyrkkä pakolaispolitiikka, jolla oli puoluerajat ylittävä kannatus. Kansan mieleen olivat myös alhainen, tasainen tuloverotus sekä pienet sähkö- ja kaasulaskut. Lisäksi EU-tukien pohjalta kukoistanut teollisuus piti työttömyyden alhaisena<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3726022-unkari-on-jo-lahes-yksinvalta|nimeke=Unkari on jo lähes yksinvalta|julkaisu=Kansan Uutiset|ajankohta=2017-05-28|viitattu=2018-01-25|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>. Fidesz  nojasi kristillisiin perhearvoihin. Jyrkän kansallismielinen [[Jobbik]] nosti 2010-luvulla kannatustaan. Fidesz lisäsi nationalismia retoriikkaansa vuoden 2014 vaaleissa. Vuonna 2015 Unkarin hallitus sulki rajansa maahan pyrkiviltä pakolaisilta. Fidesz etsi vihollisensa mm EU:sta ja [[George Soros]]ista<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-9584050|nimeke=Orbán puolustautui Brysselissä: "Unkari ei ole autoritaarinen maa"|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2018-01-26|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Puolue piti EU:ta vihollisenaan, koska sen politiikka haittasi Unkarin talouselämää. Toisaalta Unkari sai EU-tukea. Ongelmallisia olivat vanhanaikaiset terveydenhuolto ja koulutus. Unkari lähentyi ulkopolitiikassa Putinin Venäjää ja Erdoğanin Turkkia, maita joita Orbán pitikin esikuvallisina<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-9584050|nimeke=Orbán puolustautui Brysselissä: "Unkari ei ole autoritaarinen maa"|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2018-01-25|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>.
Vuonna 2019 [[Freedom house]] pudotti Unkarin statuksen vapaasta maasta rajallisesti vapaaksi maaksi, muun muassa pääministeri Orbánin maan demokraattisiin instituutioihin kohdistamien hyökkäyksien vuoksi.<ref>https://freedomhouse.org/report/freedom-world/freedom-world-2019</ref>

Huhtikuun 2018 parlamenttivaaleissa Fidesz-puolue sai taas murskavoiton. Fidesz ja sen kanssa koalition muodostanut kristillisdemokraattinen kansanpuolue saivat 134 paikkaa, äärioikeistolainen Jobbik sai 26 paikkaa ja sosialistit 20 paikkaa. Loput yhdeksän paikkaa menivät pienemmille ryhmille. Pääministerinä yhtäjaksoisesti vuodesta 2010 toiminut ja kiihkeänä maahanmuuton ja islamin vastustajana sekä EU-kriittisenä profiloitunut Viktor Orbán jatkoi edelleen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-10150479|nimeke=Orbanin Fidesz-puolue voitti Unkarin vaalit|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-02-14|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

Lokakuussa 2019 paikallisvaaleissa opposition ehdokas valittiin Budapestin pormestariksi ja tämä oli ensimmäinen vaaleissa koettu tappio Orbánille sen jälkeen, kun hän nousi valtaan vuonna 2010.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11018620|nimeke=Unkarin pääministeri Orbánille takaisku: opposition ehdokas Karácsony voittoon Budapestin pormestarinvaaleissa|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-02-14}}</ref>

Unkarin parlamentti antoi 30. maaliskuuta 2020 pääministeri Orbánille poikkeusvaltuudet määräämättömäksi ajaksi äänin 137-53. Presidentti hallitsi nyt maata asetuksin, eikä parlamenttivaaleja järjestetä ennen poikkeustilan loppua. Syynä oli maailmalla riehuva [[Koronaviruspandemia 2019–2020|koronaviruspandemia]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11282841|nimeke=Parlamentti antoi Unkarin pääministerille Orbánille käytännössä yksinvallan|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-04-01|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Laki salli poikkeustilan syyksi minkä tahansa vaaratilanteeksi katsotun.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006459522.html|nimeke=Järjestikö Unkarin Orban koronaepidemian varjolla itselleen diktaattorin valtuudet? – ”Todella, todella hälyttävää”|julkaisu=Ilta Sanomat|ajankohta=2020-03-31|viitattu=2020-04-01}}</ref> Opposition ja EU:n mielestä tämä rajoitti lehdistön vapautta ja antoi Orbánille koronaviruskriisin varjolla yksinvaltiaan aseman.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11278648|nimeke=Tuhkaako korona myös demokratian? Pandemia palautti Eurooppaan vahvan valtion, mutta pitkä kriisi vaatii myös uudenlaista kansalaisuutta|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-04-01}}</ref>

Unkarin parlamentti teki päätöksen poikkeustilan lopettamisesta 16. kesäkuuta 2020.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11404374|nimeke=Unkarin Orbánille yksinvallan suonut koronapoikkeustila lakkautetaan – kriitikot arvostelevat purkamista "optiseksi harhaksi"|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-12-18}}</ref>

Unkarin parlamentti muutti perustuslakia 18. joulukuuta 2020. Merkittäviä muutoksia oli lupa käyttää asetta omaa kansaa vastaan poikkeustilan aikana ja se, etteivät valtiolliset säätiöt ole tilivelvollisia rahankäytöstään valtiolle. Tarkkailijoiden mukaan tämä oli vastaus EU:n oikeusvaltioperiaatteelle, joka vaatii valvomaan korruptiota. Arvostelijoiden mukaan säätiölain muutos mahdollistaa julkisten varojen kavaltamisen. Avioliitto rajattiin miehen ja naisen välille, seksuaalivähemmistöparien adoptio-oikeus poistettiin. Eri poikkeustilalajeja koskevia määrityksiä yksinkertaistettiin.

Muutosten oli määrä tulla voimaan vuonna 2023.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000007690920.html|nimeke= Unkari sallii armeijan käytön kansaa vastaan ja valtion varojen syytämisen säätiöille|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2020-12-18|viitattu=2020-12-18}}</ref>

== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä =Juhani Huotari ja Olli Vehviläinen (toim.) | Nimeke =Unkari. Maa, kansa, historia | Vuosi =2004 | Sivu = | Selite =Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 871 | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Tunniste =ISBN 951-746-252-2 }}

=== Viitteet ===
{{Viitteet}}

== Kirjallisuutta ==
* Heino Nyyssönen: ''Kruunu – Unkarin tuhatvuotinen arvoitus''. ISBN 951-796-259-2.
* Tuomo Lahdelma (toim.): ''Unkarilainen omakuva''. ISBN 951-796-259-2.
* Gábor Richly (toim.): Unkarilaisten omakuvan juuret. Helsinki, 2008. ISBN 978-952-5150-99-5.
* Gábor Richly (toim.): Unkari lyhyesti 2000. Helsinki, 2000. ISBN 951-98600-0-2.
* Antal Reguly ''Matkalla tutkijaksi – Unkarilaisen Antal Regulyn kirjeitä vuosilta 1839-1840'' Toimittaneet ja suomentaneet Viljo Tervonen ja Liisa Rumohr-Norio. Helsinki Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006 Vammala ISBN 951-746-849-0

* Gábor Vég: ''Magyarország királyai és királynéi'' 2001, Debrecen & Miskolc. ISBN 963-645-109-5 & ISBN 963-203-049-4
* Ferenc Halmos ''Száz rejtély a magyar történelmbôl'' 2001, Budapest. ISBN 963-8229-63-2
* János Jankó ''Utazás Osztjákföldre 1898'' Néprajzi Múzeum, Budapest, 2000. ''Series Historica Ethnographiae 11.'' ISBN 963-7106-69-3
* Péter Domokos szerk. ''Finnugor életrajzi lexikon'' Tankönyvkiadó, Budapest, 1990
* Antal Reguly ''Magyarországi jegyzetek'' Néprajzi Múzeum, Budapest, 1994, ISBN 963-7106-32-4
* József Szinnyei ''Magyar írók élete és munkái'', Arcanum, Budapest, 2000, ISBN 963-86029-9-6

== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat|History of Hungary}}
* [http://www.kotus.fi/index.phtml?s=734 Suomalaisugrilaisten kielien tutkimukset 1800-luvulla] {{Wayback|1=http://www.kotus.fi/index.phtml?s=734 |päiväys=20070930031559 }} Kotus
* [http://www.gallen-kallela.fi/finnmagyar/index.html Suomen ja Unkarin taidesuhteiden läheneminen] {{Wayback|1=http://www.gallen-kallela.fi/finnmagyar/index.html |päiväys=20071022085739 }} Gallen-Kallela
* [http://nol.hu/cikk/46240/ Akseli Gallen-Kallela Ketjusillan leijonan selässä] Nepzabadsag online {{hu}}
* [http://www.oaj.fi/pls/portal/url/ITEM/354AD6A5FC3F1363E040FC0AA70C564D Kalevala käännettiin unkariksi 1872]{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}
* [http://www.zemplenimuzsa.hu/07_4/egey.htm Bartókin, Kodályn sekä Ilmari Krohnin unkarilaisen ja suomalaisen kansanmusiikin yhteinen keräily ja tutkimus] {{Wayback|1=http://www.zemplenimuzsa.hu/07_4/egey.htm |päiväys=20081211134716 }} Zempleni Musza {{hu}}
* [https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/7834/TMP.objres.3944.html?sequence=1 Pál Hunfalvy Suomessa] {{Wayback|1=https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/7834/TMP.objres.3944.html?sequence=1 |päiväys=20151019135623 }} Kekkosen puhe Budapestin yliopistossa 30.9.1969
* [http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/browse.html?action=directory&id=2198&pageFrame_currPage=139 Alkuperäisiä lehtiartikkeleita suomeksi ja ruotsiksi Hunfalvyn Suomessa oleskelusta]
* [http://www.hungarokonsult.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=17&Itemid=17 Unkarin historian käännekohdat]{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }} Hungarokonsult

{{Euroopan historiat}}
[[Luokka:Unkarin historia|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]