Keskustelu:Unkarin historia

Tätä sivua ehdotettiin suositelluksi artikkeliksi, mutta ehdotus kaatui. Artikkelin suositellut artikkelit -äänestys on arkistoitu.

Itsänäistymisestä toiseen maailmansotaan - väliotsikossa käytetään sekä muotoa pengöä että pengőtä. En osaa unkaria niin hyvin että en tiedä onko väärin muuttaa kaikki pengöt muotoon pengőtä. Olisi kiva jos joku unkaria osaava kertoisi onko väliotsikon kaikki pengöt/pengőtät nykyään oikein taivutettu kun tekstissä esiintyy kahta kirjoitusmuotoa. --Matikkapoika 26. kesäkuuta 2005

Oikea muoto on pengőtä kuten miljöötä. Kahkonen 9. syyskuuta 2005 kello 12.37 (UTC)

Arkistoitu vertaisarvionti

Unkarin historia

Hylätty äänestyksessä ilman yhtään vastustusääntä, takaisin tänne. --Tynkänen 9. syyskuuta 2005 kello 06.14 (UTC)

• Artikkelin johdantoa pitäsi parantaa huomattavasti. --Joonas 9. syyskuuta 2005 kello 06.20 (UTC)
• Artikkelin alkaa vasta 200-luvulta eaa., vaikka Unkarin arkeologinen menneisyys ulottuu tuhansia vuosia kauemmaksi. Esihistoriastakin olisi hyvä laittaa edes jotain.

Artikkeli tosiaan kertoo unkarilaisten ja näiden perustaman valtion historian. Tarvitaanko arkeologista menneisyyttä tähän artikkeliin? Kahkonen 9. syyskuuta 2005 kello 07.55 (UTC)

Artikkeli ei nykymuodossaan kerro pelkästään unkarilaisten perustaman valtion historiaa. Artikkelihan alkaa kelteistä yli tuhat vuotta ennen unkarilaisten saapumista, tosin harhaanjohtavasti "kansainvaelluksen aika" -otsikon alla. Kun esihistoriallinen menneisyys kerran kumminkin on mukana, nin miksi se aloitetaan mielivaltaisesti kesken kaiken? Tietysti voidaan tehdä niinkin, että karsitaan artikkelista alku ja siirretään se johonkin soveltuvaan esihistoria-artikkeliin. Mielestäni olisi silti parempi lisätä alkuun edes pari hikistä riviä Unkarin alueen varhaisimmasta menneisyydestä.

• Tämä on pikkujuttu, mutta luvussa Habsburgien aika häiritsee lause: "Hyvinvointi aiheutti ... sen, että rikkat rikastuivat ja köyhät köyhtyivät" (tsp.) Yritä keksiä vähän loogisempi. - Kaikenkaikkiaanhan artikkeli on niin hyvätasoinen, että sen äänestyksen kanssa taisi tapahtua lipsahdus, kun tuli vain kolme puoltoääntä, mutta nythän artikkelikin on entistä parempi. Höyhens 15. syyskuuta 2005 kello 20:15:19 (UTC)

• • Äänestyksen aikaan kömmähdyksiä oli enemmänkin ja se oli ymmärrettävää, olihan artikkeli kasiluokkalaisen (vuonna 2000) maantiedon koulutyönsä osa. Vaikka artikkeli on hioutunut, jotenkin tuntuu, että asiat on liian lyhyesti selitetty ja artikkeli kokonaisuudessaan lyhyt - vaikkakin aika laadukas. Kahkonen 15. syyskuuta 2005 kello 21:55:54 (UTC)

• Ollut ehdolla suositelluksi sivuksi, mutta ehdotus kaatui. Tarvitsisi ainakin ingressin ja tyylin hiomista (aika lyhyitä kappaleita). Lähihistoriaa enemmän. Aika paljon punaisia linkkejä. (tämä tuolta alhaalta lupauksista - Kahkonen 17. syyskuuta 2005 kello 22:43:42 (UTC))

• Joskus ainoinaan tuo oli vielä suomenkielisen Wikipedian parhaimpia artikkeleita, nyt se tuntuu aiheeseensa nähden liian lyhyeltä ja suppealta. Suositellun artikkelin pitäisi olla pidempi ja yksityiskohtaisempi. (kuten: Unkarin 3,6 miljoonasta sotilaasta kuoli ensimmäisessä maailmansodassa 2,1 miljoonaa, 1868 kansallisuuslaki, juutalaisvainot, kommunistipuolueen synty, valkoinen terrori, valtion konkurssi 1920-luvulla, suuri lama ja 36% työttömyys 1933, sotakorvaukset, kaikki 1956-1989 tapahtunut) --Mikko Paananen 18. syyskuuta 2005 kello 17:53:14 (UTC)

Tämäpä onkin valittu suositelluksi

Tämä muuten sai neljä puoltoääntä äänestyksessä eikä yhtään vastustusääntä. Silloin sääntönä oli pelkkä "Jos kukaan ei vastusta niin sivu siirretään suositeltujen sivujen luetteloon viikon kuluttua"[1]. Mutta ei tätä oikeasti kannata suositelluksi panna. Ei pärjää nykyvaatimuksille kuitenkaan ja häviäisi uusintaäänestyksen. -tKahkonen 6. heinäkuuta 2007 kello 17.01 (UTC)

Unkari ja suomalais-ugrilaisuus

Oliko unkarilaisten suhde kielen suomalaisugrilaisuuteen todella noin positiivinen? 1800-luvun rotuteorioissa sitä ei välttämättä pidetty hienona asiana, ja vielä nykyisin Unkarissa monet kansallismieliset kiistävät suomalaisugrilaisuuden neuvostopropagandana ([2], ilmiö näkyy mm. enkkuwikissä hyvin). --ML 20. kesäkuuta 2008 kello 07.47 (UTC)

Ainakin juttu samankaltaisuudesta suomalaisen ja unkarilaisen kansankulttuurin jne. välillä tuntuu eriskummalliselta. Jos niissä jotain yhtäläisyyttä on, kyse on joko yleiseurooppalaisista samankaltaisuuksista tai sitten yhtäläisyyksien täytyy periytyä kantauralilaiselta ajalta. Maalaisjärki sanoo, että jälkimmäisen kaltaisia yhtäläisyyksiä ei voi olla kovin paljon.--217.112.249.156 21. kesäkuuta 2008 kello 23.41 (UTC)

Itse olen unkarilainen ja pystyn sanomaan, että unkarilaisten kielitutkijoiden sekä kansantieteilijöiden virallinen (ja yksimielinen) kanta on, että unkari kuuluu suomalaisugrilaisiin kieliin. Se on aivan totta, että 2000-luvulla siitä on yritetty tehdä osittain myös poliittinen asia Unkarissa (=kaikki kommunismin aikana opetetut asiat kiistetään ja vastapäiset teoriat pidetään oikeina), ja olen myös lukenut lukuisia lehtiartikkeleita, joissa joku lauantaiaamun historiaharrastaja tai lehden toimittaja löytää esim. yhden (sattumanvaraisen) samanlaisuuden/linkin unkarin ja toisen kielen välillä ja sen perusteella yrittää osoittaa unkarin olevan sukua jollekin ihan toiselle kielelle. Hassuinta mielestäni on, että suurimmassa osassa näistä tapauksista itse kirjoittaja, ei esimerkiksi puhu lainkaan suomea, eestiä tai mitään muutakaan suom.ugr. kieltä (paitsi tietenkin unkaria). Ehkä osittain joissakin näissä ihmisissä on myös pyrkimys esittää ja kertoa jotakin sensaatiomaista, jolla taas haetaan katsojalukuja, lehden menekkiä, kuuluisuutta uralla etenemistä varten ym.

Nykyisen suomalaisen ja unkarilaisen kansankulttuurin välillä ei olekaan paljon samanlaisuutta (paitsi ne yleiseurooppalaiset samankaltaisuudet), mutta vanhoissa kansanperinteissä aikoinaan oli sen verran, että molemmat polveutuivat šamaaniperinteistä, jotka taas olivat/ovat hyvin samanlaisia suomalaisurgilaisilla. Tutkijoita eivät kiinnostaneet senaikaiset tarut tai laulut, vaan jo silloin hyvin vanhat, kansaan keskuudessa säilyneet asiat. Esim. siksi Kalevala kiinnosti kovasti unkarilaisia kieli- ja kansanperinnetutkijoita aikoinaan, - 1800- ja 1900-luvulla - koska se kertoo jotain suomalaisten olemuksesta ja "ajatusmaailmasta" (myös vanhasta suomenkielestä) vielä ennen kristinuskoon kääntymistä, joka myöskin muistutti paljon ns. "maahantulounkarilaisten" perinteitä. Tietysti kielten samanlaisuus oli kuitenkin se merkittävin tekijä, mitä tutkittiin eniten. Se, että molemmissa kielissä sanan/lauseen ensimmäinen tavu aina korostetaan tai lausutaan painottaen, vaikuttaa myös kovasti esim. laulamiseen ja näin kansanlaulujen tyyliinkin. --Zotyak 22. kesäkuuta 2008 kello 01.37 (UTC)