Ulkoinen tukiranka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ulkoinen tukiranka eli eksoskeleton (eng. exoskeleton) on ulkoinen, anatominen rakenne, joka tukee ja suojaa organismin kehoa. Monilla selkärangattomilla eläimillä kuten hyönteisillä ja äyriäisillä on ulkoinen tukiranka luonnostaan. Selkäjänteisillä eliöillä kuten ihmisellä on sisäinen tukiranka (endoskeleton).lähde?

Keinotekoiset eksoskeletonit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keinotekoisia ulkoisia tukirankoja käytetään esimerkiksi sisäisen tukirangan vammautuessa. Myös terveen henkilön suorituskykyä käyttäviä tukirankoja on olemassa. Esimerkiksi perinteinen Ritarin haarniska on suojaava passiivinen ulkoinen tukiranka.[1] Jopa autoakin voi pitää eräänlaisena väliaikaisena ulkoisena tukirankana. Varsinkin sotilaskäyttöön kehitetään aktiivisia tukirankoja, mutta myös esimerkiksi vammautuneille on olemassa kehon toimintaa tehostavia tukirankoja. Tyypillinen ongelma näissä on integroidun pitkäkestoisen energialähteen puuttuminen.[1]

Lääketieteellisiä ulkoisia tukia kutsutaan ortooseiksi ja jonkin kehon osan korvaavia osia proteeseiksi.lähde?

Voimaa ja kestävyyttä lisäävät ulkoiset tukirangat ovat suosittuja science fictionissa ja erityisesti tietokonepeleissä.lähde?

Nykyään entistä enemmän eksoskeletoneja kehitetään teollisuuden käyttöön, jolloin tarkoituksena on tukea työntekijöitä raskaissa työsuoritteissa kuten nostoissa, työskennellessä kädet kohotettuina tai muutoin hankalissa työasennoissa. Etuna eksoskeletonin käytössä on muun muassa parempi työviihtyvyys, vähemmän sairaspoissaoloja, parantunut työn tehokkuus sekä ylipäätään parempi elämänlaatu työntekijöillä, kun työ ei ole niin kuluttavaa ja energiaa on enemmän vapaa-ajalle käytettäväksi.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä anatomiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.