Ulappabassit
| Ulappabassit | |
|---|---|
 Howella atlantica |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Alaluokka: | Neopterygii |
| Lahko: | Lyhtyahvenkalat Acropomatiformes |
| Heimo: |
Ulappabassit Howellidae Ogilby, 1899 |
| Suvut[1] | |
|
|
| Katso myös | |
Ulappabassit (Howellidae) on lyhtyahvenkaloihin kuuluva kalaheimo. Lajeja tavataan syvissä vesissä valtamerissä.
Lajit ja anatomia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ulappabasseihin kuuluu kolme sukua ja yhdeksän lajia. Ne ovat hoikkia ja litteähköjä kaloja. Suurimmat lajit kasvavat 10–11 cm pitkiksi. Selkäeviä on kaksi ja niistä ensimmäinen on piikikäs, rintaevät ovat pitkät ja pyrstöevä haarautunut. Ulappabassien silmät ovat hyvin suuret ja kiduskannessa on piikejä. Kalat kykenevät töyntämään yläleukaansa eteenpäin. Ulappabassit ovat tummanruskeita tai mustia.[1][2][3][4][5]
Levinneisyys ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ulappabasseja lauhkeissa ja lämpimissä vesissä Atlantissa, Intian valtameressä ja Tyynessämeressä. Heimon lajit elävät aina 2 200 metrin syvyyteen asti. Päivisin ne uivat syvissä vesissä ja nousevat öisin lähemmäs pintaa.[1][2][3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Joseph S. Nelson, Terry C. Grande, Mark V. H. Wilson: Fishes of the World, s. 434. John Wiley & Sons, 2016. ISBN 9781118342336. (englanniksi)
- ↑ a b John D. McEachran,Janice D. Fechhelm: Fishes of the Gulf of Mexico: Scorpaeniformes to Tetraodontiformes, s. 117. University of Texas Press, 2005. ISBN 0-292-70634-0. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 22.7.2024). (englanniksi)
- ↑ a b Kent E. Carpenter, Nicoletta De Angelis: The living marine resources of the Eastern Central Atlantic, s. 2696. FAO, 2016. ISBN 978-92-5-109267-5. Teoksen verkkoversio (viitattu 22.7.2024). (englanniksi)
- ↑ Michael Allaby: A dictionary of zoology. Oxford University Press, 2020. ISBN 9780192583543. (englanniksi)
- ↑ Peter Nick Psomadakis, Htun Thein, Peter Nick Psomadakis, Mya Than Thun: Field identification guide to the living resources of Myanmar, s. 243. FAO, 2019. ISBN 978-92-5-132005-1. Teoksen verkkoversio (viitattu 22.7.2024). (englanniksi)