Užice
| Užice (Ужице) |
|
|---|---|
 Näkymä Užiceen vanhasta linnoituksesta. |
|
 lippu |
 vaakuna |
 Užicen kunnan sijainti Serbiassa. |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Serbia |
| Serbian piirikunnat | Zlatiborin piirikunta |
| Hallinto | |
| – Pormestari | Jovan Marković[1] |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 666,7 km² |
| Väkiluku (2002) | 83 022 |
| – Väestötiheys | 124.5 as./km² |
| Aikavyöhyke | UTC+1 |
| – Kesäaika | UTC+2 |
| Postinumero | 31000 |
| Suuntanumero(t) | +381 31 |
Užice (serb. Ужице) on kaupunki ja kunta Serbiassa. Se on Zlatiborin piirikunnan pääkaupunki. Kunta on pinta-alaltaan 666,7 neliökilometriä. Siellä oli 83 022 asukasta vuonna 2002, ja niistä 55 025 asuu samannimisessä keskustaajamassa. Užicen kaupunki sijaitsee Đetinjajoen varrella, kapeassa ja pitkässä jokilaaksossa.[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäinen merkittävä maininta Užicesta on dokumentissa, joka on päivätty lokakuun yhdeksännelle päivälle 1329. Kaupunki oli 1300-luvun puolivälissä Vojislav Vojinovićin hallinnassa. Hänen kuoleman jälkeen valtaan nousi Nikola Altomanović, joka lähti laajentamaan valtakuntaansa. Naapurihallitsijat serbialainen Lazar ja bosnialainen Tvrtko I liittoutuivat Altomanović vastaan. Altomanović kärsi tappion 1373, ja hän sokeutui taistelussa. Tämän jälkeen Užice siirtyi Lazarin alaisuuteen.[3]
Serbihallinnon rapistuessa osmanit valloittivat Užicen alueen. Itävallan ja osmanien välisten sotien aikana 1600-luvun lopussa ja 1700-luvulla Užicesta tuli tärkeä sotilaallinen keskus. Myöhemmin 1800-luvulla serbien ensimmäisen kansannousun aikana Užicen merkitys kasvoi. Užice vapautui osmanivallasta 1805. Osmanien kukistettua kansannousun kaupunki päätyi takaisin osmanihallintoon 1813. Lopullisesti osmaniaikakausi päättyi Užicessa 1862.[3]
Ensimmäiset osmanien jälkeiset tilastot kertovat, että Užicessa oli 3 163 asukasta. Kaupungin kaava hyväksyttiin 1871, ja sen jälkeen kaupunki alkoi kehittyä.[3] Užice oli ensimmäisiä serbikaupunkeja, jotka sai sähköt ja nykyaikaista energiaa kaupungin kehittämiseksi Užicen vesivoimalan ansiosta. Se avattiin vuonna 1899. Uuden energian ansiosta kaupungin teollisuus alkoi kehittyä.[4]
Toisen maailmansodan aikana Užicesta tuli lyhytaikaisen Užicen tasavallan keskus. Tasavalta oli itsenäisenä 14. syyskuuta – 29. marraskuuta 1941.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ The mayor of the City of Užice Užice: City of Užice. Arkistoitu 1.3.2010. Viitattu 1.3.2010. (englanniksi)
- ↑ Uzice Užice: City of Užice. Arkistoitu 13.3.2010. Viitattu 1.3.2010. (englanniksi)
- ↑ a b c Užice – centre of the Zlatibor District Travel Serbia. 11.9.2009. Arkistoitu 15.11.2009. Viitattu 1.3.2010. (englanniksi)
- ↑ a b Užice municipality Regional Chamber of Commerce. Viitattu 1.3.2010. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Užice Wikimedia Commonsissa
- Kaupungin kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive) (serbiaksi) (englanniksi)