Tyhjiöjuna

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tyhjiöjuna eli vakuumijuna on vielä toteuttamaton korkeanopeuksinen rautatieliikennemuoto. Tyhjiöjunat olisivat käytännössä Maglev-junia, jotka kulkisivat tunneleissa. Tunneleissa olisi alhainen ilmanpaine. Tämä vähentäisi ilmanvastusta ja mahdollistaisi parhaimmillaan 6 000–8 000 kilometrin tuntinopeuden. Tyhjiörautatien rakentaminen olisi erittäin kallista. Toiminnassa ollessaan juna kuluttaisi energiaa noin puolet normaalista sähköjunasta.[1] Tyhjiöjunat voisivat vähentää lentokoneen käyttöä, koska niiden nopeus ylittäisi moninkertaisesti nykyisten lentokoneiden nopeuden.

Ajatus nopeista tunnelijunista esiteltiin jo 1900-luvun alkupuolella Bernhard Kellermannin kirjassa Der Tunnel. Ne nousivat julkisuuteen myös 1970-luvulla Robert F. Salterin kirjoitettua niistä artikkeleita.

Sveitsissä on suunniteltu Swissmetro-verkostoa. Suunnitelmat lienevät pisimmällä maailmassa, mutta edelleen kaukana toteutuksesta.

On myös esitetty ajatusta Atlantin valtameren alittavasta rautatiestä. Tarkkaan ottaen kyseessä ei olisi tunneli, vaan muutaman kymmenen metrin syvyydessä kelluva putki. Tämän kaltainen juna mahdollistaisi matkan Lontoosta New Yorkiin noin tunnissa. Toistaiseksi ajatus on tieteiskuvitelman tasolla.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Rantanen, Kalevi: Liikennetekniikka: Luotijunalla olisit jo perillä. (Arkistoitu archive.fo. Arkistoitu 30.4.2013. Viitattu 23.7.2022. 30.4.2013) Tiede, 7.11.2007, nro 9. Artikkeli verkossa. Viitattu 9.7.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä rautateihin tai rautatieliikenteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.