Tornion räjähdysonnettomuus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tornion räjähdysonnettomuus tapahtui 22. heinäkuuta 1945 sotilaiden lastatessa ammuksia rautatievaunuihin. Onnettomuudessa sai surmansa 16 suomalaissotilasta.

Räjähdysten sarja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sotilaat olivat lastaamassa ampumatarvikkeita ja räjähdysaineita rautatievaunuihin 70 metrin päässä Tornion rautatieasemalta. Paikkaa kutsuttiin Pikku-Berliiniksi, ja sinne oli koottu saksalaisten Torniosta perääntymisen jälkeen kaikenlaista sotasaalista. Lapin sota oli päättynyt huhtikuussa, ja pohjoisesta tuotiin runsaasti ammuksia. Nyt lastattiin Ouluun vietäväksi suomalaisvalmisteisia kranaatinheittimien, kenttätykkien ja panssarintorjuntatykkien ammuksia sekä panssarivaunu- ja polkumiinoja.

Kello 20.40 räjähti. Ensimmäistä räjähdystä seurasi toinen. Kaksi jättimäistä tuli- ja savupilaria kohosi parin sadan metrin korkeuteen, ja paineaallot tärisyttivät Haaparannankin taloja. Kranaatit ja sirpaleet vinkuivat ilmassa torniolaisten rynnätessä väestönsuojiin. Haaparannan puolella poliisi eristi lähikorttelit. Kaupunkilaisia tungeksi myös tapahtumapaikalle, ja poliisi joutui hätistelemään heitä kauemmaksi.

Ammusten räjähtelyä kesti puolitoista tuntia. Paikalle saapuivat Tornion ja Haaparannan palokunnat ambulansseineen, mutta ne eivät voineet lähestyä paikkaa. Paloa sammutettiin puutavaravaunujen takaa sen verran kuin kyettiin. Tuli ei kuitenkaan päässyt leviämään 60 metrin päässä olevaan ammusvarastoon.

Vasta räjähdysten tauottua voitiin todeta, että kahdeksan ammusvaunua oli tuhoutunut. Ammusvaunujen ja rautatien paikalle oli syntynyt valtavat kuopat, ja kiskot ja ratapölkyt olivat kadonneet. Parakit olivat lentäneet ilmaan, mutta koska lähellä ei ollut asutusta, muut kiinteistövahingot jäivät rikkoutuneisiin ikkunoihin Torniossa ja Haaparannalla. Ikkunoita rikkoutui kahden kilometrin säteellä, ja sirpaleita lensi Haaparannalle saakka.

Onnettomuudessa kuoli 15 sotilasta, joista osasta löytyi vain rippeitä mutta eräistä ei jälkeäkään. Silpoutuneiden ruumiiden lisäksi paikalta löytyi kaksi pahoin loukkaantunutta. Viisi miestä pelastui onnettomuudesta ehjin nahoin. Autonkuljettaja hyppäsi ojaan ja pääsi sitä myöten poistumaan. Neljä miestä räjähdys heitti ilmaan, mutta he eivät silti loukkaantuneet. Toinen loukkaantuneista kuoli seuraavana päivänä, joten uhrien lukumääräksi tuli 16. Onnettomuudessa kuolivat asemestari Armas Piispala, kaksi alikersanttia, korpraali ja 12 sotamiestä.

Yhtään ensimmäisen räjähdyksen silminnäkijää ei jäänyt eloon. Siksi räjähdyksen alkusyyksi voidaan vain arvella huolimattomuutta tai varomattomuutta. Sitä, miksi yksi ammuslaatikko sai sellaisen kolahduksen, että se räjähti, ei tiedetä.

  • Helsingin Sanomat 25.7.1945
  • Suomen Sosialidemokraatti 24.7.1945 ja 25.7.1945
  • Uusi Suomi 24.7.1945