Toivo Arisuo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Toivo Kustaa Ensio Arisuo (28. elokuuta 1911 Kemiö28. syyskuuta 2005) oli suomalainen yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen vuonna 1973.[1][2]

Arisuo kävi kansakoulun ja työskenteli 1927 alkaen Turussa muun muassa viilaajana ja tuntikirjurina konepajoissa ja metallitehtaassa. Hän valmistui Turun teollisuuskoulusta teknikoksi 1940, ja toimi sitten konesuunnittelijana Asa-Radio Oy:ssä ja piirustuskonttorin päällikkönä Oy Vilenin Tehtaissa. Hän perusti 1947 valaisimia ja metalli- ja muoviartikkeleita valmistaneen Arisuo Oy:n, joka rakensi 1952 oman tehdastalon Kaarinaan. Yrityksen henkilöstömäärä kasvoi 1970-luvun alkuun tultaessa 200 henkeen, ja yhtiö oli 1960–1970-luvulla Kaarinan tärkein teollisuuden työnantaja. Arisuo oli yhtiön toimitusjohtajana vuoteen 1972, mistä alkaen hän oli johtokunnan puheenjohtaja.[1]

Arisuo vaikutti muun muassa Metalliteollisuudenharjoittajain Liitossa. Arisuon vaikutus Kaarinan kunnan kehitykseen asuntotuotannon, liike-elämän ja ammattikoulutuksen osalta oli merkittävä. Hän osallistui talvisotaan. Hänet tuomittiin kesällä 1978 sakkoihin kiinteistökaupan yhteydessä tehdystä veropetoksesta Salora-juttuun liittyen.[1][3].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Terhi Kivistö: Toivo Arisuo Biografiasampo. Viitattu 11.7.2023.
  2. Suomalaiset talouden alan arvonimellä palkitut Kansallisbiografia. Viitattu 11.7.2023.
  3. Tv-Nurmen pääsyytteet lykättiin. Ensimmäinen tuomio tuli rivitalokaupasta. Helsingin Sanomat, 22.6.1978, s. 9. Näköislehden aukeama (tilaajille).