Vale-Valdemar
Vale-Valdemar (saks. Falscher Waldemar; k. 1356) oli huijari, joka hallitsi vuosina 1348–1350 pääosaa Brandenburgin rajakreivikunnasta väittäen olevansa vuonna 1319 kuollut rajakreivi Valdemar.
Oikea rajakreivi Valdemar oli kuollut vuonna 1319 ja koko Askanian dynastia oli sammunut Brandenburgissa hänen serkkunsa Henrik II:n kuoltua seuraavana vuonna. Rajakreivikunta siirtyi sen jälkeen Wittelsbach-sukuiselle Ludvig V:lle. Vuonna 1348 Saksaan ilmaantui Jerusalemista palannut pyhiinvaeltaja, joka väitti olevansa rajakreivi Valdemar ja joka muistutti tätä ulkoisesti. Mies sai vakuutettua Wolmirstedtissa kokoontuneet ruhtinaat ja jopa Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarin Kaarle IV:n, joka oli Wittelsbachien vastustaja. Kun Vale-Valdemar ei ilmaantunut vuoden 1350 Nürnbergin valtiopäiville puolustamaan kertomustaan, hänet julistettiin huijariksi. Häntä kuitenkin tuettiin Brandenburgissa, josta hänet saatiin ajettua pois vasta vuonna 1355. Vale-Valdemar asettui tämän jälkeen Askania-suvun toisen haaran hallitseman Anhaltin hovin turviin. Hän kuoli seuraavana vuonna.[1]
Kirjailija Willibald Alexis kirjoitti Vale-Valdemarista vuonna 1842 historiallisen romaanin Der falsche Woldemar.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Nordisk familjebok (1921), s. 391 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 22.10.2017.
| ||||||||||||||
