Rikkihapoke
| Rikkihapoke | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | H2SO3 |
| Moolimassa | g/mol |
| Ulkomuoto | Neste, väritön |
| Sulamispiste | °C ( K) |
| Kiehumispiste | °C ( K) |
| Tiheys | g/cm3 tai g/dm3 |
Rikkihapoke on heikko happo, joka syntyy rikkidioksidin (SO2) reagoidessa veden kanssa.[1]
SO2(g) + H2O(aq) → H2SO3(aq)
Rikkihapoketta ei tunneta puhtaana, vaan ainoastaan vesiliuoksena.[1] Se on kahdenarvoinen heikko happo, ja se protolysoituu seuraavan kaavan mukaan.
H2SO3 HSO3- + H+
Rikkihapoke voi protolysoitua edelleen:
HSO3- SO32- + H+
Ioni HSO3- on vetysulfiitti-ioni, ja SO32- on sulfiitti-ioni. Rikkihapokkeen suolat, joissa sulfiitti-ioni esiintyy, ovat sulfiitteja[1].
Ympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fossiilisten polttoaineiden käytössä syntyvä rikkidioksidi reagoi veden kanssa muodostaen rikkihapoketta, joka aiheuttaa jonkin verran vesistöjen ja sadeveden happamoitumista. Rikkihapokkeen vaikutus happamoitumiseen on kuitenkin vähäinen verrattuna rikkihappoon, jota syntyy rikkidioksidin hapettuessa rikkitrioksidiksi ja tämän reagoidessa veden kanssa.
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rikkihapoketta käytetään muun muassa valkoviinin säilöntään. Sen E-koodi on E220.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c E.M.Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 173. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3.