New Yorkin provinssi
| New Yorkin provinssi Province of New York |
|||
|---|---|---|---|
1664–1775 |
|||
|
|||
|
|||
|
|
|||
| Valtiomuoto | Britannian siirtokunta | ||
| Pääkaupunki | New York | ||
| Historia | |||
| – Uuden Amsterdamin valtaus | 27. elokuuta 1664 | ||
| – New Yorkin provinssikongressi | 22. toukokuuta 1775 | ||
| Viralliset kielet | englanti, hollanti | ||
| Edeltäjä |
 Uudet-Alankomaat |
||
| Seuraajat |
 New York Vermontin tasavalta |
||
.svg)
New Yorkin provinssi (engl. Province of New York) oli Englannin kuningaskunnan ja myöhemmin Ison-Britannian kuningaskunnan kruununterritorio vuosina 1664–1775, ja se käsitti alkujaan nykyiset Yhdysvaltain New Yorkin, New Jerseyn, Delawaren ja Vermontin osavaltiot. Lisäksi siihen kuului sisämaan osia Connecticutista, Massachusettsista ja Mainesta sekä Pennsylvanian itäosa. Provinssijakoa kuitenkin järjestettiin pian uudelleen, ja New Yorkin provinssi vastasi lopulta pitkälti nykyistä New Yorkin osavaltiota.
Provinssi muodostettiin vuonna 1664, kun Englannin kuningaskunta valtasi Uuden Amsterdamin Alankomaiden tasavallalta. Provinssi nimettiin Yorkin herttuan Jaakko II:sen mukaan. Provinssi oli osa keskisiirtokuntia, ja sitä hallittiin alkujaan suoraan Englannista.
Paikallisista edustajista valittu New Yorkin provinssikongressi julisti itsensä alueen johtoon 22. toukokuuta 1775, ja aluetta kutsuttiin ensimmäisen kerran New Yorkin osavaltioksi 1776. New Yorkin osavaltion perustuslaki hyväksyttiin vuonna 1777. Vaikka britit saivatkin New Yorkin kaupungin haltuunsa vielä Yhdysvaltain vapaussodan aikana, he menettivät oikeutensa New Yorkiin lopullisesti Pariisin rauhassa 1783.
