Korkkijälsi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lehmuksen puunrungon korkkijälttä. Se eroaa jännejällestä, joka on rengas puusolukon (sisäpuolella) ja punaisen niinen eli nilan (ulkopuolella) välillä.

Korkkijälsi on solukkoa, jota on monien putkilokasvien päällysketoissa. Se on yksi kaarnan kerros, joka sijaitsee korkkisolukon ja nilan välissä. Se on sivusuuntaista kasvusolukkoa, joka vastaa paksuuskasvusta korvaten juurten ja varren päällysketon. Sitä on puisissa ja monissa ruohovartisissa kaksisirkkaisissa, paljassiemenisissä ja joissakin yksisirkkaisissa (yksisirkkaisilla ei yleensä ole paksuuskasvua). Se on yksi kasvien kasvusolukoista – kehittymättömistä levyistä koostuvien kudosten osin erilaistumattomia soluja, joiden avulla kasvi kasvaa. Korkkijällen tehtävänä on tuottaa korkkisolukkoa eli kovaa suojaavaa ainesta.[1] [2]

Korkkijällen synonyymi on fellogeeni, ja se määritellään meristemaattiseksi solukerrokseksi, joka vastaa korkkikuoren kehityksestä. Soluja, jotka kasvavat sisäänpäin, kutsutaan korkkitylpyksi (fellodermiksi), ja ulospäin kehittyviä soluja korkiksi (felleemiksi) (huomaa samankaltaisuus jännejällen kanssa). Kuorkkikuori koostuu siten kolmesta erilaisesta kerroksesta:[1] [2]

  • korkkitylpystä - korkkijällen sisällä, koostuu elävistä typpysolukon soluista
  • korkkijällestä - kasvusolukkoa, joka nostaa korkkikuorta
  • korkista - täysikasvuisena kuollutta; ilmatäytteistä suojaavaa ulkokudosta

Korkkijällen kasvu ja kehitys vaihtelee suuresti lajeittain ja riippuu paljon myös kasvin iästä ja kasvuolosuhteista. Tämä voidaan huomata myös erilaisista korkkipinnoista, jotka voivat olla sileitä, halkeilleita, mosaiikinkaltaisia, suomukkaita tai hilseileviä.

Taloudellinen merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korkkitammen kuorta Portugalissa.

Kaupallinen korkki tehdään korkkitammen kuoresta. Sillä on monia käyttökohteita, kuten viinipullojen korkit, ilmoitustaulut, aluset, pannunaluset, joilla suojataan pöytiä kuumilta pannuilta, eristeet, kansien tilkintä, lattiat, moottoreiden tiivisteet, onkien kohot, onkivapojen ja tennismailojen kahvat jne. Sen vahvuuden, painon ja hinnan suhde on hyvä myös tuulitunneleiden aerodynaamisiin koekappaleisiin, tekokuiden kantoraketeiden hyötykuorman profilointiin, paluupintoihin ja puristusliitoksiin kiinteissä työntövoimakurssirakettimoottoreiden suuttimissa.

Monia korkkikuoren tyyppejä käytetään lehtikatteena.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Junikka, L. (1994) "Macroscopic bark terminology". IAWA Journal 15(1): 3–45
  2. a b Trockenbrodt, M. (1990) "Survey and discussion of the terminology used in bark anatomy". IAWA Bulletin, New Series 11: 141–166