Ero sivun ”Herttua” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: la:Dux |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
'''Herttua''' on maskuliininen, yleensä periytyvä [[aateli]]sarvo. Se voi viitata itsenäisen [[herttuakunta|herttuakunnan]] hallitsijaan Manner-Euroopassa, korkeaan aatelisarvoon tai [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannia]]n [[pääri]]narvoon ({{k-en|duke}}, {{k-de|Herzog}}). Herttuan vaimo tai naispuolinen herttuakunnan hallitsija on '''herttuatar''' (engl. ''duchess'', saks. ''Herzogin''). |
'''Herttua''' on maskuliininen, yleensä periytyvä [[aateli]]sarvo. Se voi viitata itsenäisen [[herttuakunta|herttuakunnan]] hallitsijaan Manner-Euroopassa, korkeaan aatelisarvoon tai [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannia]]n [[pääri]]narvoon ({{k-en|duke}}, {{k-de|Herzog}}). Herttuan vaimo tai naispuolinen herttuakunnan hallitsija on '''herttuatar''' (engl. ''duchess'', saks. ''Herzogin''). |
||
Useimmissa germaanisissa kielissä ja suomessa herttuaa vastaava sana tulee [[gootin kieli|gootin kielen]] sanasta ''harjatuga'', joka tarkoittaa sotajoukon johtajaa. Englannissa ja useimmissa romaanisissa kielissä herttuaa tarkoittava sana tulee [[latina]]n johtajaa tarkoittavasta ''[[dux]]''-sanasta. |
Useimmissa germaanisissa kielissä ja suomessa herttuaa vastaava sana tulee [[gootin kieli|gootin kielen]] sanasta ''harjatuga'', joka tarkoittaa sotajoukon johtajaa. Englannissa ja useimmissa romaanisissa kielissä herttuaa tarkoittava sana tulee [[latina]]n johtajaa tarkoittavasta ''[[dux]]''-sanasta. Historiallisesti herttua on usein ollut korkein maallinen arvo kuninkaan jälkeen. |
||
Ruotsissa kuninkaan lapsille on ollut tapana myöntää herttuan tai herttuattaren arvonimiä. Tapa on lähtöisin jo Kustaa Vaasan ajalta ja on jatkunut näihin päiviin saakka, esimerkiksi [[Madeleine (Ruotsin prinsessa)|Ruotsin prinsessa Madeleine]] on Hälsinglandin ja Gästriklandin herttuatar. |
Ruotsissa kuninkaan lapsille on ollut tapana myöntää herttuan tai herttuattaren arvonimiä. Tapa on lähtöisin jo Kustaa Vaasan ajalta ja on jatkunut näihin päiviin saakka, esimerkiksi [[Madeleine (Ruotsin prinsessa)|Ruotsin prinsessa Madeleine]] on Hälsinglandin ja Gästriklandin herttuatar. |
||
Versio 21. marraskuuta 2010 kello 15.17
Herttua on maskuliininen, yleensä periytyvä aatelisarvo. Se voi viitata itsenäisen herttuakunnan hallitsijaan Manner-Euroopassa, korkeaan aatelisarvoon tai Britannian päärinarvoon (engl. duke, saks. Herzog). Herttuan vaimo tai naispuolinen herttuakunnan hallitsija on herttuatar (engl. duchess, saks. Herzogin).
Useimmissa germaanisissa kielissä ja suomessa herttuaa vastaava sana tulee gootin kielen sanasta harjatuga, joka tarkoittaa sotajoukon johtajaa. Englannissa ja useimmissa romaanisissa kielissä herttuaa tarkoittava sana tulee latinan johtajaa tarkoittavasta dux-sanasta. Historiallisesti herttua on usein ollut korkein maallinen arvo kuninkaan jälkeen.
Ruotsissa kuninkaan lapsille on ollut tapana myöntää herttuan tai herttuattaren arvonimiä. Tapa on lähtöisin jo Kustaa Vaasan ajalta ja on jatkunut näihin päiviin saakka, esimerkiksi Ruotsin prinsessa Madeleine on Hälsinglandin ja Gästriklandin herttuatar.