Ero sivun ”SECI-malli” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
katso myös
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
'''SECI-malli''' eli '''tiedon luomisen prosessimalli''' on [[Ikujirō Nonaka]]n ja [[Hirotaka Takeuchi]]n kehittämä malli uuden tiedon luomiseen [[organisaatio]]ssa. Malli kuvaa prosessiin neljä vaihetta, jotka ovat tiedon sosiaalisaatio (socialization), ulkoistaminen (externalization), yhdistäminen (combination) ja sisäistäminen (internalization).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.jyu.fi/viesti/verkkotuotanto/tvo/tietojohtaminen/tiedluojak.htm | Nimeke = Tieto ja viestintä organisaatiossa | Ajankohta = 19.12.2005 | Julkaisija = Jyväskylän yliopisto| Viitattu = 9.2.2008 }}</ref>
'''SECI-malli''' eli '''tiedon luomisen prosessimalli''' on [[Ikujirō Nonaka]]n ja [[Hirotaka Takeuchi]]n kehittämä malli uuden tiedon luomiseen [[organisaatio]]ssa. Malli kuvaa prosessiin neljä vaihetta, jotka ovat tiedon sosialisaatio (socialization), ulkoistaminen (externalization), yhdistäminen (combination) ja sisäistäminen (internalization).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.jyu.fi/viesti/verkkotuotanto/tvo/tietojohtaminen/tiedluojak.htm | Nimeke = Tieto ja viestintä organisaatiossa | Ajankohta = 19.12.2005 | Julkaisija = Jyväskylän yliopisto| Viitattu = 9.2.2008 }}</ref>


Malliin sisältyy ''tiedon spiraali'', jossa eksplisiittinen ja [[hiljainen tieto]] vuorovaikuttavat keskenään jatkuvana prosessina. Tämä vuorovaikutus johtaa uuden tiedon luomiseen. Mallin keskeinen ajatus on, että yksilöt jakavat jo olemassa olevaa tietoaan toistensa kanssa, jolloin se yhdistyy uudeksi tiedoksi. Tiedon spiraali - eli tiedon määrä - kasvaa sitä enemmän, miten monta kierrosta (iteraatiota) mallissa edetään.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Milovanović, Slavoljub | Otsikko = Knowledge sharing between users and informations specialists: Role of trust | Julkaisu = Facta Universitatis | Selite = Economics and Organization -julkaisusarja | Ajankohta = 2006 | Numero = 5 | Tunniste = ISSN 0354 – 4699 | Julkaisijia = Nišin yliopisto | www = http://facta.junis.ni.ac.yu/eao/eao2006/eao2006-05.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 9.2.2008 | Kieli = {{en}} }}</ref>
Malliin sisältyy ''tiedon spiraali'', jossa eksplisiittinen ja [[hiljainen tieto]] vuorovaikuttavat keskenään jatkuvana prosessina. Tämä vuorovaikutus johtaa uuden tiedon luomiseen. Mallin keskeinen ajatus on, että yksilöt jakavat jo olemassa olevaa tietoaan toistensa kanssa, jolloin se yhdistyy uudeksi tiedoksi. Tiedon spiraali - eli tiedon määrä - kasvaa sitä enemmän, miten monta kierrosta (iteraatiota) mallissa edetään.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Milovanović, Slavoljub | Otsikko = Knowledge sharing between users and informations specialists: Role of trust | Julkaisu = Facta Universitatis | Selite = Economics and Organization -julkaisusarja | Ajankohta = 2006 | Numero = 5 | Tunniste = ISSN 0354 – 4699 | Julkaisijia = Nišin yliopisto | www = http://facta.junis.ni.ac.yu/eao/eao2006/eao2006-05.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 9.2.2008 | Kieli = {{en}} }}</ref>

Versio 20. marraskuuta 2010 kello 18.16

SECI-malli eli tiedon luomisen prosessimalli on Ikujirō Nonakan ja Hirotaka Takeuchin kehittämä malli uuden tiedon luomiseen organisaatiossa. Malli kuvaa prosessiin neljä vaihetta, jotka ovat tiedon sosialisaatio (socialization), ulkoistaminen (externalization), yhdistäminen (combination) ja sisäistäminen (internalization).[1]

Malliin sisältyy tiedon spiraali, jossa eksplisiittinen ja hiljainen tieto vuorovaikuttavat keskenään jatkuvana prosessina. Tämä vuorovaikutus johtaa uuden tiedon luomiseen. Mallin keskeinen ajatus on, että yksilöt jakavat jo olemassa olevaa tietoaan toistensa kanssa, jolloin se yhdistyy uudeksi tiedoksi. Tiedon spiraali - eli tiedon määrä - kasvaa sitä enemmän, miten monta kierrosta (iteraatiota) mallissa edetään.[2]

SECI-mallin neljä vaihetta

  • Sosiaalisaatio on hiljaisen tiedon välittämistä sosiaalisen vuorovaikutuksen avulla yksilöiden välillä. Epämuodollinen sosiaalinen kanssakäyminen sekä käytännön esimerkkien kautta opettaminen ovat esimerkkejä tiedon sosiaalisaatiosta.
  • Ulkoistaminen on hiljaisen tiedon muokkaamista eksplisiittiseksi käyttäen käsitteitä ja malleja. Hiljainen tieto muutetaan tässä vaiheessa ymmärrettävään ja tulkittavaan muotoon, jolloin se on myös muiden käytettävissä. Ulkoistettu ja teoreettinen tieto ovat perusta uuden tiedon luomiselle.
  • Yhdistäminen on ulkoistetun eksplisiittisen tiedon kokoamista laajemmiksi kokonaisuuksiksi, käsitejärjestelmiksi. Kun tieto on saatu eksplisiittiseen muotoon, voidaan se yhdistää aiemmin arkistoituihin tietoihin. Tässä vaiheessa tietoa myös analysoidaan ja järjestetään.
  • Sisäistäminen tarkoittaa eksplisiittisen tiedon ymmärtämistä, jolloin tieto muuttuu hiljaiseksi ja tulee osaksi yksilön henkilökohtaista tietopohjaa. Kierros jatkuu tiedon spiraalia tästä vaiheesta takaisin sosiaalisaatioon, kun yksilö jakaa sisäistämäänsä tietoa hiljaisesti. Täten tiedon määrä kasvaa sekä yksilöiden aiemmat käsitykset mahdollisesti muuttuvat.

Katso myös

  • Ba, tiedon muodostumiseen liittyvä käsite

Lähteet

  1. Tieto ja viestintä organisaatiossa 19.12.2005. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 9.2.2008.
  2. Milovanović, Slavoljub: Knowledge sharing between users and informations specialists: Role of trust. (Economics and Organization -julkaisusarja) Facta Universitatis, 2006, nro 5. ISSN 0354 – 4699. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 9.2.2008. (englanniksi)